La Crosse/TFA/Technoline-sääsemien maadoitus sekä salama/ylijännitesuojaus

[J.Jäntti]

Tietenkin suojan voi laittaa mastoon sopivaan suojakoteloon ja kytkeä maadoituksen maston maadoitukseen kun sen ensin tekee kunnolla. Näkemättä on vaikea antaa tarkempia ohjeita. Jos masto ei ole kaukana ja talon maadoitus sopivasti lienee paras kykeä maston maadoitus siihen.
Sama tilanne on La Crossessakin, eli tuulianturin ja sademittarin johto menevät ulkolämpöyksikölle josta tulee sitten sisäyksikölle.

La Crossen suhteen tilanne ei ole läheskään niin vakava, kuin Davisin, Peet Brosin tai muun vastaavan sääasemamerkin kanssa, sillä varaosan hinta tuolle La Crossen lämpötila/kosteusanturi/keskittimelle ei ole lähellekään niin hirveä, minkä lisäksi käytännön kokemus osoitti La Crossen laitteiden olevan hajoamisherkkiä konsolilta, sillä FinWX Lohja-70A:llä lähellä lyönyt salama ei tuhonnut mitään ulkoyksikköä sääasemalta, vaan dataa tulee edelleen normaalisti konsolille. Vain PC:n kanssa ei enää keskustella, kun ylijännite pääsi DTR- tai RTS-linjaa pitkin konsolille.

[weatherc]

Lisää kauhutarinoita, onneksi ei minun kohdalle ole iskenyt mutta, aikoinas kun asuin Korppoossa niin salama iski kaapeli-tv-verkkoon siten että se tuli ulos verkosta usean kilometrin päässä iskupaikasta. Jollen ihan väärin muista niin lähimmästä töllöttimestä joka oli siihen kyyketty ei jäänyt mitään jäljelle ja ulostulopaikan kytkentäkaapistakin vain palaset....

Minusta nämä tarinat sekä Lohja-70A:n tapaus vain vahvistaa sen että ukkos-suojaus tarvis ottaa vakavasti ja voin melkeen lyödä vetoa että 90% sääasemaomistajsta on kokonaan unohtanut asian/ei ole viittinyt tehdä sille mitään, minut mukaan lukijen.

Naruskan maston suojaus kuullostaa ainakin minulta ihan asialliselta kuhan se ei lopu minnekkään keskelle taloa, mutta en ole asiantuntija tässä asiassa. Minä ainakin yrittäisin tarkistaa että se pikkurillin kokoinen johto on ehjä eikä katki mistään kohtaa matkan varrella niin hyvin kun sitä pystyy tarkistamaan.

[tito]

Liitoskappale on nyt pultattu tyviosaan läpipultilla. Yläosan tanko on laskettu ylhäältäpäin tähän liitosputkeen niin, että tangon alapää vastaa läpipulttiin. Tanko on suuntaamisen jälkeen pultattu pienellä tangon pyörimisen estävällä läpipultilla vuorostaan liitoskappaleen yläosaan. Liitos ei ole kiinteä, eikä sen tarkoituskaan minulla ollut kuin estää retelin pyöriminen.

Maadoitus on muuten kunnossa, mutta yläosa on putken katkaisun jälkeen varmaan hieman huterasti yhteydessä maadoitukseen. Asian voi helposti varmistaa laittamalla tyviosaan ja yläosaan maadoitusliittimen, esim tällaisen http://sahkokaluste.fi/product/1225/maadoitusliitin-30-36mm-1--1343  ja kytkemällä nämä yhteen  16 mm2 maadoituskuparijohtimella. Näin masto on tarvittaessa helposti kaadettavissa irroittamalla johtimen toisesta liittimestä.
Maston tyviosaan tuleva maadoitusjohdin tulee luultavasti kiinteistön pääkeskuksen maadoituskiskosta jonka voi vielä mittauksella varmistaa, eli asia lienee näiltä osin kunnossa.

[tito]

Löysin APC:n sivuilta http://www.apcmedia.com/salestools/ASTE-6Z7UZR_R0_EN.pdf  ohjeen PTEL2 vastaavan ylijännitesuojan asennuksesta. Siinä on maininta "For 120-volt systems only", joka tarkoittaa USAlaista sähköverkkoa. Meidän TUKES ei hyväksy tällaista maadoitusjohtimen kytkentää eikä pistorasian kannen kiinnitysruuvi ole muutenkaan tarkoitettu maadoitusjohtimen kiinnitykseen/kytkentään.
Mielenkiintoista olisi tietää virallinen hyväksytty tapa tehdä meillä kytkentä hyväksytysti, joten yritän selvittää asiaa alan viranomaisilta ja palata asiaan myöhemmin uudelleen.

[J.Jäntti]

Löysin APC:n sivuilta http://www.apcmedia.com/salestools/ASTE-6Z7UZR_R0_EN.pdf  ohjeen PTEL2 vastaavan ylijännitesuojan asennuksesta. Siinä on maininta "For 120-volt systems only", joka tarkoittaa USAlaista sähköverkkoa. Meidän TUKES ei hyväksy tällaista maadoitusjohtimen kytkentää eikä pistorasian kannen kiinnitysruuvi ole muutenkaan tarkoitettu maadoitusjohtimen kiinnitykseen/kytkentään.
Mielenkiintoista olisi tietää virallinen hyväksytty tapa tehdä meillä kytkentä hyväksytysti, joten yritän selvittää asiaa alan viranomaisilta ja palata asiaan myöhemmin uudelleen.

Kyseisessä manuaalissa esiintyvä laite ei suojaa puhelinlinjaa, vaan antenniverkkoa. Sen maadoitusta koskeva säädäntö lienee erilainen, vaikka transienttisuojasta on siinäkin kyse.

Kuvassa esiintyvää maadoitusmenetelmää, eli pistorasian ulkoista modifiointia ei varmasti TUKES hyväksy, mutta koko laitteen perusideanahan on todennäköisesti se, että PTEL2:n KeVi-kaapeli ruuvataan esimerkiksi PC:n kotelon kiinnitysruuviin tai muuhun vastaavaan, yhtä hyvään tai parempaan maadoituspisteeseen. Minä ainakin kytkisin sen siihen, jos muuta maadoitettua pistettä ei ole saatavilla.

[tito]

Manuaalissa oli tosiaankin antenniverkon ylijännitesuojaus, mutta sillä ei ole mitään väliä. Maadoitus on silti aina tehtävä yhtä luotettavalla tavalla oli sitten kyseessä puhelin tai muu suojattava kohde jos suojauksen haluaa toimivan. Ukkosuojaus ei kuulu Tukesin vastuualueisiin, mutta mielestäni siihen kannattaa silti suhtautua kriittisesti, eli maadoitusasiat ovat siinäkin tärkeitä.

[weatherc]

Sitten tämmöinen käytännön kysymys meitin asiantuntioille:

Jos haluan asentaa tuollaisen PTEL2:sen johonkin koneeseen tulevaan piuhaan niin mikä olisi teidän mielestä hyvä paikka kytkeä tuo maadoitusjohto jos talossa ei ole patteriverkostoa (sähköpatterit) eikä halua lähteä sorkkimaan pistorasioita?

Asunto on rivari ja kone on ikkunan lähellä joten se on täysin mahdollista vetää johto ulos ikkunasta muitten wx-johtojen mukana ja ulkopuolella vetää se maahan esim tuollaisen maadoitusrautaan (ei hajuakaan talon omasta maadoituksesta eikä asunnon kytkentäkaavoista ainakaan sitä saanut selville)

[tito]

Hyviä ohjeita löytyy linkin http://www.sral.fi/files/ukkossuojaus.pdf kohdasta 5. RADIOAMATÖÖRIASEMAN UKKOSSUOJAUKSEN TOTEUTTAMINEN, joita periaatteessa voidaan soveltaa sääaseman laitteiden suojaamiseen. Mitä enemmän tätä asiaa tutkii sitä monimutkaisemmalta ja vaikeammalta toteutus alkaa tuntua. Talon päämaadoitus ja tarvittaessa lisäpotentiaalintasauskisko on tärkeä maadoituksen onnistumiseksi, mutta nämä ovat varsinkin vanhoissa taloissa ja rivitaloasunnoissa usein hankalasti sijoitettu toteutettaessa asuntokohtaista lisäsuojausta.
Pelkän antennimaston maadoittaminen rakennuksen sähkömaadoituksesta erilliseen maadoituselektrodiin on huono ratkaisu. Vaarassa ovat vastaanottimen lisäksi rakennus ja ihmiset. Tietenkään tuulianturin mastoa ei voi suoraan verrata kymmeniä metriä korkeisiin radiomastoihin, mutta niidenkin maadoitus olisi voitava yhdistää talon päämaadoitukseen.

Jos haluan asentaa tuollaisen PTEL2:sen johonkin koneeseen tulevaan piuhaan niin mikä olisi teidän mielestä hyvä paikka kytkeä tuo maadoitusjohto jos talossa ei ole patteriverkostoa (sähköpatterit) eikä halua lähteä sorkkimaan pistorasioita?

Paremman tiedon vielä puuttuessa en tuohon osaa antaa neuvoa, mutta jos jollakin on ratkaisu kertokoon sen täällä, sillä tieto on kuin sontaa,siitä on hyötyä vain levitettynä.

[J.Jäntti]

Sitten tämmöinen käytännön kysymys meitin asiantuntioille:

Jos haluan asentaa tuollaisen PTEL2:sen johonkin koneeseen tulevaan piuhaan niin mikä olisi teidän mielestä hyvä paikka kytkeä tuo maadoitusjohto jos talossa ei ole patteriverkostoa (sähköpatterit) eikä halua lähteä sorkkimaan pistorasioita?

Itse ainakin olen asentamassa Karjalohjan ja Lohjan sääasemien ulkokaapelin maadoituksen kahdella eri tavalla:
Lohja-70A: Maadoituspisteenä on sääserverin yksi ulkoisista kiinnitysruuveista
Karjalohja-XX: Konsolin olinpaikasta riippuen maadoituspisteenä on todennäköisesti sähkötöpseli modifioidulla I-luokan pistokkeella (L ja N-pistokeosat poistettu), jonka maadoitusruuviin PTEL2:n kevi lyödään kiinni. Samalla tavalla olen esim. maadoitusrannekkeenikin rakentanut, kun niiden hauenleuat luovat lohduttoman huonon kontaktin maapotentiaaliin.

En kyllä henkilökohtaisesti suosittele Karjalohjan maadoitusmallia ensisijaisena, vaan suosittelen iskemään KeVi:n kiinni tuonne PC:n kuoren kiinnitysruuviin (molemmat luovat identtisen kontaktin maapotentiaaliin jokatapauksessa).

Ennenkuin asiasta tulee isompi debatti sen kohdalta, kuinka turvallista ja/tai järkevää kyseisen maadoitustavan toteutus on, haluan huomauttaa, että me puhumme APC:n PTEL2- ja muiden vastaavien tuotteiden osalta pelkästä transientti (ylijännite) suojasta, jonka pääasiallinen tehtävä on suodattaa lähellä lyöneen salaman induktiopiikki maahan turvallisesti, jotta sääasemakonsoli tai tietokone ei tuhoudu. Mikäli negatiivinen/positiivinen maasalama pamauttaa pilvestä suoran iskun tuulimittarimastoon, on satavarma, että siinä menee sekä ylijännitesuoja(t), että lait(t)e(et), koska maapotentiaali on silloin laitteilla yhtä salaman kulkuväylän kanssa.

Suoralta salamaniskulta suojautuminen on täysin erillinen kategoria, verrattuna transienttisuojiin. Tämä kannattaa pitää mielessä, kun lähtee suorittamaan suojalaitehankintoja. Mikään ylijännitesuoja ei suojaa suoralta salamaniskulta.

[weatherc]

Ennenkuin asiasta tulee isompi debatti sen kohdalta, kuinka turvallista ja/tai järkevää kyseisen maadoitustavan toteutus on, haluan huomauttaa, että me puhumme APC:n PTEL2- ja muiden vastaavien tuotteiden osalta pelkästä transientti (ylijännite) suojasta, jonka pääasiallinen tehtävä on suodattaa lähellä lyöneen salaman induktiopiikki maahan turvallisesti, jotta sääasemakonsoli tai tietokone ei tuhoudu. Mikäli negatiivinen/positiivinen maasalama pamauttaa pilvestä suoran iskun tuulimittarimastoon, on satavarma, että siinä menee sekä ylijännitesuoja(t), että lait(t)e(et), koska maapotentiaali on silloin laitteilla yhtä salaman kulkuväylän kanssa.

Suoralta salamaniskulta suojautuminen on täysin erillinen kategoria, verrattuna transienttisuojiin. Tämä kannattaa pitää mielessä, kun lähtee suorittamaan suojalaitehankintoja. Mikään ylijännitesuoja ei suojaa suoralta salamaniskulta.

Tästä olen täysin samaa mieltä etä tässä nyt yritetään lähinnä suojautua läheltä lyövien salamoiden induktiopiikeiltä jotta vältyttäis Lohja-70A:n tapaisilta hajoamisilta.
Jos tulee suora isku, joka on onneksi erittäin harvinaista, niin silloin menee kyllä laitteet joka tapauksessa ja savun hälvennettyä tutkitaan vahingot on minkälaiset suojat tahansa, on kuitenkin kyseessä sen verran herkästä elektroniikasta. Tietty se on aina parempi jos ylijännitesuoja pystyy edes vähentämään vahinkoja edes joltakin osin. Tässä vaiheessa kannattais varmaan taas muistuttaa backup:eista säädatasta ja siitä että sen tallentaa erillään sääkoneesta.

Ja loppujen lopuksi, tuota ww-foorumia kun on seurannut niin erittäin harvassa on kyllä suorat iskut olleet ja siellä kun moni on kotisin paljon ukkosherkemmiltä alueilta missä päivittäiset Nexstormin bongaamat salamat lasketaan kymmenissä tuhansissa kun me täällä kylmässä pohjolassa.