La Crosse/TFA/Technoline-sääsemien maadoitus sekä salama/ylijännitesuojaus

[J.Jäntti]

Toinen seikka mitä myös kannataa tarkistaa, johon minä törmäsin, on se, että onko maadoitettu töpseli ihan oikeesti maadoitettu, mulla ei nimittäin ollut vaikka töpselin ulkokuori niin väitti, eli oli silkkaa huijausta koko värkki

Hui saamari. Tuohan meinaa mennä jo hengenvaaralliseksi touhuksi. 

Jo yksistään PC:n virtalähde on vuotovirtaa täynnänsä. Itselläni oli tuollainen samantyyppinen tilanne joskus aikana kivi, keppi ja kypärä.
Mittasin maapotentiaalin (lämpöpatteri) ja PC:n kuoren välisen jännitteen, kun PC oli maadoittamattomassa rasiassa kiinni (talossa ei ollut maadoitettuja rasioita kuin WC:ssä ja keittiössä) ja kävi ilmi, että koneen päällä ollessa sen kuoressa kulki kiitettävät 92V jännitettä ja virtaakin siinä taisi olla 10-15mA, eli juuri sen verran, että jos olit maapotentiaalin ja PC-kuoren välissä niin tasavarmasti sattui ja kunnolla. Koneen ollessa pois päältä kuoressa kulki 65V jännite, mutta virta taisi pysyä suunnilleen samoissa luvuisssa

Sain tuolta koneelta pari kertaa näpeilleni, kun ruuvasin kiinni sarjaporttiin modeemia ja käsi osui lämpöpatterin maalaamattomaan kohtaan. Lopulta vedin keltavihreän johdon lämpöpatteriin ja siitä U:n muotoisella lattaliittimellä koneen kuoren yhteen kiinnitysruuveista. Loppui muuten se käden satuttaminen siihen paikkaan.

[weatherc]

Jeps, hauskaa eikö?

Ainakin vaikuttaa siltä että kyseinen töpseli olisi asennettu jälkeenpäin, ei ole mikään maailman tyylikkäimpiä asennuksia 
Noh, se ei kuiteskaan ole käytössä kun pöydän lampulla ja visusti piilossa pöydän takana joten ei se pahemmin häiritse. 

Mittasin maapotentiaalin (lämpöpatteri) ja PC:n kuoren välisen jännitteen, kun PC oli maadoittamattomassa rasiassa kiinni (talossa ei ollut maadoitettuja rasioita kuin WC:ssä ja keittiössä) ja kävi ilmi, että koneen päällä ollessa sen kuoressa kulki kiitettävät 92V jännitettä ja virtaakin siinä taisi olla 10-15mA, eli juuri sen verran, että jos olit maapotentiaalin ja PC-kuoren välissä niin tasavarmasti sattui ja kunnolla. Koneen ollessa pois päältä kuoressa kulki 65V jännite, mutta virta taisi pysyä suunnilleen samoissa luvuisssa

On muuten aika metkaa että tuosta ei ole sen enempää meteliä nostettu ja painotettu maadoitetun töpselin tärkeyttä siinä, onhan tietokone kuiteskin "aikas" yleinen vekotin..Jos tehtäis tarkistus jokaiseen kotiin niin kuin iso prosentti PC:stä mahtaa olla oikeesti maadoitettu? Veikkaanpa että ei mikään kovin häävi prosentti..

[yka]

On muuten aika metkaa että tuosta ei ole sen enempää meteliä nostettu ja painotettu maadoitetun töpselin tärkeyttä siinä, onhan tietokone kuiteskin "aikas" yleinen vekotin..Jos tehtäis tarkistus jokaiseen kotiin niin kuin iso prosentti PC:stä mahtaa olla oikeesti maadoitettu? Veikkaanpa että ei mikään kovin häävi prosentti..

Ei varmaankaan kovin häävi. Yleensähän kotitietokoneet ovat kuivissa huonetiloissa, joita ei ole varustettu maadoitetuilla pistorasioilla. En ole tullut mitanneeksi vuotojännitteitä, täytyy oikein tehdä homma. Tietääkseni eivät ainakaan kaikki ukkossuojat toimi lainkaan, jos laitetta ei ole kytketty maadoitettuun rasiaan. Foorumin sähkömiehet varmaan tietävät asiasta enemmän. Toinen asia, johon kaipaisin selvyyttä on, että miksi uudemmissa yritystiloissa on maadoitetut rasiat merkinnällä "ATK" ja vieressä samanlainen maadoitettu rasia ilman tuota merkintää. Kyllä siinäkin tietokone toimii ihan nätisti. Onko siis ATK-rasialla ja tavallisella maadoitetulla rasialla jokin ero?
yka

[J.Jäntti]

Tietääkseni eivät ainakaan kaikki ukkossuojat toimi lainkaan, jos laitetta ei ole kytketty maadoitettuun rasiaan. Foorumin sähkömiehet varmaan tietävät asiasta enemmän. Toinen asia, johon kaipaisin selvyyttä on, että miksi uudemmissa yritystiloissa on maadoitetut rasiat merkinnällä "ATK" ja vieressä samanlainen maadoitettu rasia ilman tuota merkintää. Kyllä siinäkin tietokone toimii ihan nätisti. Onko siis ATK-rasialla ja tavallisella maadoitetulla rasialla jokin ero?

Tätä painotettiin myös noissa APC:n puhelinlinjan ylijännite/ukkossuojan manuaalissakin, kun sitä pläräsin, että tietokoneen tulee olla maadoitettu, muutoin ylijännite ei pääse purkautumaan pois ylijännitesuojasta oikealla tavalla ja mikäli esimerkiksi myös esimerkiksi linjasuojan oma maadoitus on hoidettu huonosti tai ei lainkaan, linjasuojan pituussuuntainen (linjoista maahan) suojaus ei toimi lainkaan, jolloin laitteesta ei ole mitään riemua, kun sitä kipeimmin tarvitaan. Sarjaporttisuojaus ei ole erillismaadoitettu, mutta manuaalissa on todettu, että on ensisijaisen tärkeää, että kytkettävän sarjaportin liittimen kuoriosa on metallia, jotta suojaus olisi täydellinen. Ainakin APC:n sarjaporttisuojauksessa myös kaikki 9 linjaa on suojattu pitkittäin (linjan myötäisesti) ja poikittain (linjojen yli), joten tehokas se suojaus on tuollaisenaankin. Joissakin suojaus on toteutettu optoeristyksellä ja vaikka se takaakin 100% suojan, yksikin riittävän kova purkaus portin suuntaan riittää nirhaamaan optoeristyksen ensiöpuolen täältä ikuisuuteen.

Yritystiloissa oleva ATK-merkintä tarkoittaa sitä sähkönsyöttöryhmää, joka yleensä on todella suuren UPS:n takana tai syötön väliin on kytketty ylijännitesuojia ja häiriönpoistosuodattimia, jotka puhdistavat tulevan jännitteen kuvion takaisin siniaalloksi, jos sinne mukaan sotkeentuu esim. harmonisia häiriöitä (= siniaaltoon kehittyy pieniä piikkejä aallonharjalla/aallonpohjalla) tai jopa kytkentätransientteja (= siniaalto "katkeaa" kesken nousu/laskuvaiheen).

[J.Jäntti]

Mitä tuohon omaan maadoitukseen tulee, niin sen toteuttamista kannattaa miettiä vielä kolmannenkin kerran. Ei nimittäin ole kaikkein paras ja turvallisin ratkaisu. Jos osa laitteista on kuitenkin maadoitetussa rasiassa, niin se patterin tms maataso ei taatusti täsmää pistorasian maahan ja jälleen ollaan ongelmissa. Ja pahemmassa tapauksessa se patteriverkoston tai vesijohdon tai muun maadoitus ei olekkaan kunnossa. Ja kun se maadoitettu kone hajoaakin kunnolla ja vuotaa vaiheen runkoon, niin meillä onkin jännitteellinen patteriverkosto. Ja kunnollisen maadoituksen puuttuessa ei sulakekaan pala.

Tuosta maapotentiaalierosta olin itsekin selvillä ja tiedostin riskin, mutta kun kyseessä oli se, että joko otan koneen kuoresta, paljain jaloin ollessani ja jalan koskettaessa, vuotojännitettä jalkaan (ei ole sekään muuten kiva tunne), maadoitan sen lyhyttä tietä pitkin patteriin tai kerään jostain rahaa 15-metriseen kumikaapelin, jonka vedän huoneeseen vessasta.
Mahdollisuus siihen, että kone olisi mennyt niin pahoin epäkuntoon, että se ajaisi jännitteen pattereihin oli laskennallisesti niin vähäinen - suorastaan olematon, että uskalsin moisen tempun tehdä.

Nykyisessä olinpaikassani, vuonna 2000 valmistuneessa talossa, on kaikissa huoneissa maadoitetut töpselit ja yksi töpseleistä on vielä erillisen vikavirtasuojan takana, joten pattereihin ei paljoa maadoitteluja enää tarvita.

[weatherc]

Tästä ketjustahan on tulossa varsinainen maadoituksen ABC 
Onpa hyvä että joukkoomme on tullut myös tämän alan asiantuntioita, katsomaan asiaa myös siltä kantilta

Tuosta mun vessajohtovirityksestä, se oli vaan testi eikä jäänyt käyttöön sen pidemmäksi aikaa kun testin ajaksi syypään löytämiseksi, sen jälkeen alkoikin fundeeraaminen että miten saada asiallinen maadoitettu pistorasia tähän koneen viereen ja se toteutettiin pikimiten.

Jos vaan on mahdollista, niin kannattaa maadoittaa masto ja kaikki siihen liittyvät laitteet omalla maadoituksella. Eli kuparia maahan riittävä määrä "köytenä" tai tanko(i)na ja minimissään 6 mm2 johtoa siihen. Kaikki maston kanssa tekemisissä olevat laitteet ehdottomasti samaan maahan ja pc:lle meneviin johtoihin erotukset. Ja koneet sähköverkon maassa.

Hmm...kuten aikasemminkin oon sanonut on tuo mun maadoituspuoli pikkasen jäänyt retuperälle Tuo mun masto (joka on puoliksi rautaista antennimastoa ja puoliksi puuta) on sellaista "kelluvaa" sorttia, rauta ei ole kosketuksissa maahan laisinkaan, puhumattakaan että siinä olisi maadoitus    Pitäisi kyllä ottaa lapio kouraan ja vetästä pikkasen kuparia maahan sille, se on ollut "työn alla" siitä lähtien kun asensin tuon maston, jostain syystä aina vaan on jäänyt tekemättä.
Täytyy tässä vaiheessa kysäistä asiantuntijalta, onko sillä merkitystä kuin syvälle kuparin kaivaa entäs mitä olisi sopiva määrä (metreissä) ?

Sitten jos hannkis tuolle tuuliviirille vielä sellaisen ylijännitesuojan niin eiköhän se masto-puoli olisi aika reelassa silloin?
Voiko/pitääkö muuten tuuliviirin johtoon tulevan maadoituksen kytkeä tuohon maston maadoitukseen?

[tito]

Voiko/pitääkö muuten tuuliviirin johtoon tulevan maadoituksen kytkeä tuohon maston maadoitukseen?

Teitpä hyvän kysymyksen, olen tuota miettinyt miten kuvan mukaisen PTEL2 suojamaadoitusjohdin kytketään. Suojahan tulee sisälle sääaseman yhteyteen ja itse asemassahan ei ole maadoitusta eikä verkkojänniteliitäntää. Suojajohdin kuitenkin pitää kytkeä kiiinteästi verkon suojamaahan eikä asuinhuoneissa ole erillistä suojamaadoitusjohtoa. Nämä erilliset ylijännitesuojat joita ei pistotulppaliitännällä kytketä maadoitettuun pistorasiaan aiheuttavat varmaan hankaluuksia ja ilman tuon suojajohdon kytkentää laite on viraton.
Antenniputken maadoitus on helpoin tehdä yhdistämällä putki talon päämaadoitukseen vähintään 6 mm2 kuparilla. Tuossa hommassa on paras kysyä neuvoja sähkömieheltä joka tarkistaa paikallisen tilanteen ja osaa siten antaa ohjeet maadoituksen tekemiseen. Itsekin tein tuon homman vasta äsken koska tarkoitus on siirtää tuulianturi TV-maston päähän. Lisäksi tulevat vielä erilliset ylijännitesuojaukset sääasemalle kunhan tuo edellämainittu suojamaadoituksen kytkentä selviää. Tuntuu vain tuo johtohässäkkä laitteiden ympärillä paisuvan 
Maadoitusasioista löytyy hyvää perustietoa näiltä sivuilta:
http://www.sahkoturva.info/index.php?id=288
http://koti.mbnet.fi/ijl/maadoit.html
http://www.sahkoala.fi/kohderyhmat/pienrakentajat/ukkossuojaus/fi_FI/ukkossuojaus/

[weatherc]

Teitpä hyvän kysymyksen, olen tuota miettinyt miten kuvan mukaisen PTEL2 suojamaadoitusjohdin kytketään. Suojahan tulee sisälle sääaseman yhteyteen ja itse asemassahan ei ole maadoitusta eikä verkkojänniteliitäntää. Suojajohdin kuitenkin pitää kytkeä kiiinteästi verkon suojamaahan eikä asuinhuoneissa ole erillistä suojamaadoitusjohtoa. Nämä erilliset ylijännitesuojat joita ei pistotulppaliitännällä kytketä maadoitettuun pistorasiaan aiheuttavat varmaan hankaluuksia ja ilman tuon suojajohdon kytkentää laite on viraton.

Mulla heräs se ajatus että pitäiskö se tuuliviiri suojata ennen tuota Davisin keskusyksikköä (ISS) (siis sadekippo/lämpömittari ym.) koska Davisissähän kaikki anturit kerätään siihen ennenkuin data lähetetään kohti konsolia ja se ISS:in uusiminen maksaa maltaita. Ainakin näin maalaisjärjellä ajatellen niin tuo 12 m johto joka tulee tuuliviiriltä ISS:iin olis aika otollinen "salamankerääjä". Maadoituksen näin ajattelin että vois kylmästi tehdä siten että "kuparia maahan"-systeemillä. Mitä insinöörit siihen sanovat?
Mastostahan tulee alas 2 johtoa, tuuliviiri ja tutka ja tutkallahan on oma suojaus PCI-kortissa.

Mulla tulossa 3 kpl noita PTEL2-suojia, nyt vaan tarvis keksiä niille hyvät paikat.

[tito]

Tietenkin suojan voi laittaa mastoon sopivaan suojakoteloon ja kytkeä maadoituksen maston maadoitukseen kun sen ensin tekee kunnolla. Näkemättä on vaikea antaa tarkempia ohjeita. Jos masto ei ole kaukana ja talon maadoitus sopivasti lienee paras kykeä maston maadoitus siihen.
Sama tilanne on La Crossessakin, eli tuulianturin ja sademittarin johto menevät ulkolämpöyksikölle josta tulee sitten sisäyksikölle.

[Naruskan Ukka Matinpoika]

Naruskan Ukka tunnustaa alkajaisiksi, että en ymmärrä sähköalan asioista juuri mitään. Tätä maadoituskeskustelua seurattuani pieneen mieleeni juolahti, olenkohan sääasemalaitteistoja oman pääni mukaan rakennellessani jättänyt maadoitusasiat unhon yöhön, kun kiikutin tuulimittarin tämän talon vanhan televisioantenniputken päähän.

Kerron antennirakenteelle tekemäni koiruudet: Poistin antennitangosta vanhat käytöstä poistetut televisioantennit sen jälkeen, kun olin rautasahalla kaatanut tangon noin metrin korkeudelta talon harjan yläpuolelta. Kiinnitin tuulimittarin tangon päähän ja asensin tangon ja paikalleen jääneen tyviosan väliin putkiliitoksen irtona, eli läpimitaltaan hieman suuremman putkenpätkän katkaisukohdan päälle. Liitoskappale on nyt pultattu tyviosaan läpipultilla. Yläosan tanko on laskettu ylhäältäpäin tähän liitosputkeen niin, että tangon alapää vastaa läpipulttiin. Tanko on suuntaamisen jälkeen pultattu pienellä tangon pyörimisen estävällä läpipultilla vuorostaan liitoskappaleen yläosaan. Liitos ei ole kiinteä, eikä sen tarkoituskaan minulla ollut kuin estää retelin pyöriminen.

Alkuperäisasennetussa antennin alaosassa, joka sijaitsee välipohjassa, on ilmeisen asiallinen ja varmaankin säädösten mukainen maadoitus pikkurillin vahvuisella kuparijohdolla paikkaan, josta en tietenkään tiedä mitään, koska en ole johtoa yläkerrasta seurannut. Sähkökaapissa kellarissa on yksi samannäköinen johto kytkettynä, tulisikohan se sitten sinne.

Pitäisiköhän minun nyt petrata tuulimittariputken ja vanhan maadoitetun tyviosan keskinäistä yhteyttä edellä kertomastani jotenkin ja jos, niin miten? Saanko tehdä homman itse virallisesti, josko kiinteistöllä joskus suoritellaan vaikka palonsyyntutkintaa?

Salamaniskun voimasta tässä aivan kiinteistöni lähialueelta on pari selkeää voimannäyttöä, jotka voin tässä yhteydessä kertoakin, koska samanlainen iskuhan saattaa läsähtää joskus tähän omaankin talooni.

Kymmenisen vuotta sitten salama iski tästä kahden kilometrin päähän silloisen kirjolohialtaan ilmeisesti allasosastoon, joka on rakennettu Naruskajoen virtaaman yhteyteen. Yhdellä iskulla noin 20.000 kiloa kirjolohta kellui altaissa mahat pystyssä ei nyt valmiiksi perattuna, eikä keitettynä, mutta varmuudella hengettömänä joka ikinen. Ne löysivät itsensä maakuopasta ja altaan tarina päättyi sillä kertaa siihen.

Toinen salamaveijari päätti iskeä 400 metrin päässä talostani sijaitsevaan silloisen Telen digitaalikoppiin 6-7 vuotta sitten. Telemaston juurella sijaitsevan 3x3 metrin kaapista jäi jäljelle vain ulkokehykset. Sisätiloihin tilattiin koko laitteisto ulkomailta, väliajan noin kaksi viikkoa Naruskalta sai enimmät asiat ulkomaailmalle kertoa huutamalla. Nettiyhteyksistä ei tarvinnut haaveillakaan.

Jos joku sähköalan tai muun alan ammattilainen voisi ohjeistaa, miten minun tulisi menetellä, niin huomenna olisi Sallassa rautakauppa auki, ellei mahdollisia tarvekaluja kartanolta löydy. Ja siellä Sallassa ne asuvat sähköammattilaisetkin, jos niitä tarvitaan. Edellä kerrottuihin tositarinoihin viitaten joku salama-asiantuntija voisi vaikka kuvitteellisesti kertoa, minkä näköinen PeetBrosin tuulimittari ja sen alapuolella oleva L-kirjaimen muotoinen peltikattoinen iso rakennus tuollaisen kirjolohi/telesalamaniskun jäljiltä olisivat.

Tätä kirjoitettaessani Naruskalla tuli viiden minuutin aikana reilu 6 mm vettä taivaalta, mutta ei ainakaan vielä ukkostanut. Onneksi.