Uutiset:

13.10.2024
PALAUTUMISTIEDOTE

FinWX:n palvelut katkesivat hetkellisesti 13.10.2024. FinWX:n web-serveri palautettu vuorokautta aikaisempaan tilanteeseensa.
Lue häiriötilanteesta lisää täältä.

FinWX:n ylläpito pahoittelee katkoksen aiheuttamaa häiriötä.

Main Menu

La Crosse/TFA/Technoline-sääsemien maadoitus sekä salama/ylijännitesuojaus

Aloittaja J.Jäntti, keskiviikko, 13.05.2009, 14:42

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

J.Jäntti

#30
Lainaus käyttäjältä: weatherc - perjantai, 22.05.2009, 21:17
Sitten tämmöinen käytännön kysymys meitin asiantuntioille:

Jos haluan asentaa tuollaisen PTEL2:sen johonkin koneeseen tulevaan piuhaan niin mikä olisi teidän mielestä hyvä paikka kytkeä tuo maadoitusjohto jos talossa ei ole patteriverkostoa (sähköpatterit) eikä halua lähteä sorkkimaan pistorasioita? :)

Itse ainakin olen asentamassa Karjalohjan ja Lohjan sääasemien ulkokaapelin maadoituksen kahdella eri tavalla:
Lohja-70A: Maadoituspisteenä on sääserverin yksi ulkoisista kiinnitysruuveista
Karjalohja-XX: Konsolin olinpaikasta riippuen maadoituspisteenä on todennäköisesti sähkötöpseli modifioidulla I-luokan pistokkeella (L ja N-pistokeosat poistettu), jonka maadoitusruuviin PTEL2:n kevi lyödään kiinni. Samalla tavalla olen esim. maadoitusrannekkeenikin rakentanut, kun niiden hauenleuat luovat lohduttoman huonon kontaktin maapotentiaaliin.

En kyllä henkilökohtaisesti suosittele Karjalohjan maadoitusmallia ensisijaisena, vaan suosittelen iskemään KeVi:n kiinni tuonne PC:n kuoren kiinnitysruuviin (molemmat luovat identtisen kontaktin maapotentiaaliin jokatapauksessa).

Ennenkuin asiasta tulee isompi debatti sen kohdalta, kuinka turvallista ja/tai järkevää kyseisen maadoitustavan toteutus on, haluan huomauttaa, että me puhumme APC:n PTEL2- ja muiden vastaavien tuotteiden osalta pelkästä transientti (ylijännite) suojasta, jonka pääasiallinen tehtävä on suodattaa lähellä lyöneen salaman induktiopiikki maahan turvallisesti, jotta sääasemakonsoli tai tietokone ei tuhoudu. Mikäli negatiivinen/positiivinen maasalama pamauttaa pilvestä suoran iskun tuulimittarimastoon, on satavarma, että siinä menee sekä ylijännitesuoja(t), että lait(t)e(et), koska maapotentiaali on silloin laitteilla yhtä salaman kulkuväylän kanssa.

Suoralta salamaniskulta suojautuminen on täysin erillinen kategoria, verrattuna transienttisuojiin. Tämä kannattaa pitää mielessä, kun lähtee suorittamaan suojalaitehankintoja. Mikään ylijännitesuoja ei suojaa suoralta salamaniskulta.
Juha Jäntti
Foorumin ja sivuston ylläpitäjä
Finland Weather Exchange (FinWX)

http://www.finwx.net/
------------------------------------------
Ukkoskausi avattu Suomessa: --.--.2025
Ukkoskausi avattu Helsingissä: --.--.2025
-------------------------------------------
Ukkospäivälaskuri 2025; Helsinki/Viikinmäki
0 ukkospäivää.
------------------------------------------
X, FinWX:n ylläpidon ilmoitukset
------------------------------------------

weatherc

LainaaEnnenkuin asiasta tulee isompi debatti sen kohdalta, kuinka turvallista ja/tai järkevää kyseisen maadoitustavan toteutus on, haluan huomauttaa, että me puhumme APC:n PTEL2- ja muiden vastaavien tuotteiden osalta pelkästä transientti (ylijännite) suojasta, jonka pääasiallinen tehtävä on suodattaa lähellä lyöneen salaman induktiopiikki maahan turvallisesti, jotta sääasemakonsoli tai tietokone ei tuhoudu. Mikäli negatiivinen/positiivinen maasalama pamauttaa pilvestä suoran iskun tuulimittarimastoon, on satavarma, että siinä menee sekä ylijännitesuoja(t), että lait(t)e(et), koska maapotentiaali on silloin laitteilla yhtä salaman kulkuväylän kanssa.

Suoralta salamaniskulta suojautuminen on täysin erillinen kategoria, verrattuna transienttisuojiin. Tämä kannattaa pitää mielessä, kun lähtee suorittamaan suojalaitehankintoja. Mikään ylijännitesuoja ei suojaa suoralta salamaniskulta.

Tästä olen täysin samaa mieltä etä tässä nyt yritetään lähinnä suojautua läheltä lyövien salamoiden induktiopiikeiltä jotta vältyttäis Lohja-70A:n tapaisilta hajoamisilta.
Jos tulee suora isku, joka on onneksi erittäin harvinaista, niin silloin menee kyllä laitteet joka tapauksessa ja savun hälvennettyä tutkitaan vahingot on minkälaiset suojat tahansa, on kuitenkin kyseessä sen verran herkästä elektroniikasta. Tietty se on aina parempi jos ylijännitesuoja pystyy edes vähentämään vahinkoja edes joltakin osin. Tässä vaiheessa kannattais varmaan taas muistuttaa backup:eista säädatasta ja siitä että sen tallentaa erillään sääkoneesta.

Ja loppujen lopuksi, tuota ww-foorumia kun on seurannut niin erittäin harvassa on kyllä suorat iskut olleet ja siellä kun moni on kotisin paljon ukkosherkemmiltä alueilta missä päivittäiset Nexstormin bongaamat salamat lasketaan kymmenissä tuhansissa kun me täällä kylmässä pohjolassa.

tito

LainaaKonsolin olinpaikasta riippuen maadoituspisteenä on todennäköisesti sähkötöpseli modifioidulla I-luokan pistokkeella (L ja N-pistokeosat poistettu), jonka maadoitusruuviin PTEL2:n kevi lyödään kiinni.
Tuo on kyllä hyvä menetelmä kun tietää mitä tekee. Tämä maadoituskeskustelu on siitä hyödyllinen, että tulee puolin ja toisin uusia ajatuksia ja tietoa.
LainaaSuoralta salamaniskulta suojautuminen on täysin erillinen kategoria, verrattuna transienttisuojiin. Tämä kannattaa pitää mielessä, kun lähtee suorittamaan suojalaitehankintoja. Mikään ylijännitesuoja ei suojaa suoralta salamaniskulta.
Pitää paikkansa, alueellisesti on ukkosherkkiä paikkoja joilla vahinkoja tahtoo tulla joka ukonilmalla, mutta niitä voidaan huomattavasti vähentää tekemällä kiinteistöön kunnollinen ukkossuojausjärjestelmä. Puhelinjohtoa pitkin tuleva ukkosvaurio on yleinen varsinkin maaseudulla jossa vielä nykyäänkin lanka tulee ilmassa suoraan talon seinään, jolloin modeemit ja muut sen takana olevat laitteet ovat vaarassa.
LainaaTässä vaiheessa kannattais varmaan taas muistuttaa backup:eista säädatasta ja siitä että sen tallentaa erillään sääkoneesta.
Tämä kannattaa muistaa jatkuvasti, koska kiintolevy hajoaa melkein aina yllättäen.

tito

Sain vastauksen kysymykseeni Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL:n tekniseltä johtajalta joka ei kovin paljoa lisätietoa tuonut. Hän vastasi, yleensä suojasta tulee olla mahdollisimman lyhyt yhteys maadoitukseen eli lähistöllä tulisi olla maadoitusliitin, johon kytkentä voitaisiin tehdä. On toki muistettava, että kattava tietokoneen suojaus ylijännitteitä edellyttää myös sähköverkon ylijännitesuojausta ja rakennuksen ukkossuojausta.

Pidän Jäntin sovellusta modifioidusta pistotulpasta parhaana, sen ei pitäisi aiheuttaa mitään vaaraa kunhan vain tuo maadoitusjohto kytketään oikein pistotulpan maadoitusruuvin alle. Se tekee varmimman kontaktin sähköverkon suojamaahan, paremmin ja suoremmin kuin esim. tietokoneen kotelon kiinnitysruuvin alle laitettuna. Lisäksi laitteen kotelon maadoitus katkeaa kun tuon laitteen pistotulppa syystä tai toisesta irroitetaan. Tämä erillinen "maadoituspistotulppa" on hyvä merkitä näkyvästi jotta sen erottaa muista pistotulpista seinä- tai jatkopistorasiassa.
Tulisi vaan noita APC:n ylijännitesuojia saataville, toimitusaika näkyy venyvän niiden osalta.

J.Jäntti

Lainaus käyttäjältä: tito - maanantai, 01.06.2009, 10:26
Pidän Jäntin sovellusta modifioidusta pistotulpasta parhaana, sen ei pitäisi aiheuttaa mitään vaaraa kunhan vain tuo maadoitusjohto kytketään oikein pistotulpan maadoitusruuvin alle. Se tekee varmimman kontaktin sähköverkon suojamaahan, paremmin ja suoremmin kuin esim. tietokoneen kotelon kiinnitysruuvin alle laitettuna. Lisäksi laitteen kotelon maadoitus katkeaa kun tuon laitteen pistotulppa syystä tai toisesta irroitetaan. Tämä erillinen "maadoituspistotulppa" on hyvä merkitä näkyvästi jotta sen erottaa muista pistotulpista seinä- tai jatkopistorasiassa.
Tulisi vaan noita APC:n ylijännitesuojia saataville, toimitusaika näkyy venyvän niiden osalta.

En usko, että väärin tuota maadoitusta saa tehtyä pistotulppaan, josta on modifioitu L ja N pois kokonaan, ellei sitä kiinnitä liian löysästi kiinni, jolloin kunnollista kontaktia ei synny.
Isoimmat ongelmat taitavat olla siinä, miten vedonpoiston saa tehtyä kunnolla ja toinen on PTEL2:n maadoitusjohdon pituus, jossa ei ole hirveästi hurraamista. Tuollainen 20cm pätkä keltavihreää kaapelia saattaa asennustilanteen mukaan ja huonolla säkällä pakottamaan vaihtamaan KeVi:n päässä oleva liitinhaarukka lattaliittimeksi ja jatkaa lattaliittimen naaraspääkappaleen kanssa siitä saman neliömillin KeVi:llä pidemmälle. Tuollaista "Ville 5v"-kytkentää en suosittele missään tapauksessa, koska se voi vaikuttaa maadoituksen toimivuuteen ja turvallisuuteen, joten ainakin itse ajattelin jättää sen verran ulkoanturista tulevaa kaapelia löysälle, että sen saa vedettyä PTEL2:n input-liitäntään ja PTEL2 sijoitettuna siten, että sen KeVi + modattu pistoke menee riittävän lähelle jatkokaapelia tai maadoitettua seinäpistoketta.

Aion merkitä maadoituspistotulpan keltavihreällä sähkömiehen teipillä siten, että osuus, joka jää pistotulpan ulkopuolelle, on peitetty sillä merkiksi maadoituspistokkeesta. KeVi-kaapeliin laitan maalarinteipin, johon on kirjoitettu selvästi "ÄLÄ IRROTA !"
Juha Jäntti
Foorumin ja sivuston ylläpitäjä
Finland Weather Exchange (FinWX)

http://www.finwx.net/
------------------------------------------
Ukkoskausi avattu Suomessa: --.--.2025
Ukkoskausi avattu Helsingissä: --.--.2025
-------------------------------------------
Ukkospäivälaskuri 2025; Helsinki/Viikinmäki
0 ukkospäivää.
------------------------------------------
X, FinWX:n ylläpidon ilmoitukset
------------------------------------------

jlinna

Onko noilla com-porttisuojuksilla (DCE / DTE) käytännössä mitään eroa? Eikö ole ihan sama kumman koneen persukseen tökkää. Kilke vain pitää kiinnittää liittimestä riippuen tarvittaessa toisin päin. Vai onko tuo som-liitin sellainen, että se toimii vain toisin päin, eli onko liitäntätapa itsessään epäsymmetrinen? En ole kovin paljoa aiheeseen perehtynyt.

t. Jukka

tito

LainaaEn usko, että väärin tuota maadoitusta saa tehtyä pistotulppaan, josta on modifioitu L ja N pois kokonaan, ellei sitä kiinnitä liian löysästi kiinni, jolloin kunnollista kontaktia ei synny.
Vaarallisimmat ja tavallisimmat virheet mitä "maallikot" kytkiessään pistotulpallisia kojeita ovat juuri nuo maadoitusjohdon väärät kytkennät. "Ammattihenkilönä" tarkoitukseni on vain varoittaa ja muistuttaa tuosta asiasta, eikä pelotella vaikka sähkönkanssa ei kannata leikkiä. ;)

J.Jäntti

Lainaus käyttäjältä: jlinna - perjantai, 05.06.2009, 14:10
Onko noilla com-porttisuojuksilla (DCE / DTE) käytännössä mitään eroa? Eikö ole ihan sama kumman koneen persukseen tökkää. Kilke vain pitää kiinnittää liittimestä riippuen tarvittaessa toisin päin. Vai onko tuo som-liitin sellainen, että se toimii vain toisin päin, eli onko liitäntätapa itsessään epäsymmetrinen? En ole kovin paljoa aiheeseen perehtynyt.

Niillä ei toiminnallista eroa ole ollenkaan. Mallien erot ovat seuraavat:

  • DTE-malli on suoraan COM-porttiin, koneen takaosaan kytkettävä malli.
  • DCE-malli on laitteen puolelle (kuten modeemin takaosaan) kytkettävä malli.

Jos hommasit DCE-mallisen suojan, joudut ottamaan sen naaraspuolen päästä, liittimen molemmilta puolilta, ne mutterikappaleet pois, jotta saat sen kytkettyä COM-porttiin onnistuneesti.
Juha Jäntti
Foorumin ja sivuston ylläpitäjä
Finland Weather Exchange (FinWX)

http://www.finwx.net/
------------------------------------------
Ukkoskausi avattu Suomessa: --.--.2025
Ukkoskausi avattu Helsingissä: --.--.2025
-------------------------------------------
Ukkospäivälaskuri 2025; Helsinki/Viikinmäki
0 ukkospäivää.
------------------------------------------
X, FinWX:n ylläpidon ilmoitukset
------------------------------------------

J.Jäntti

Lainaus käyttäjältä: tito - perjantai, 05.06.2009, 15:04
Vaarallisimmat ja tavallisimmat virheet mitä "maallikot" kytkiessään pistotulpallisia kojeita ovat juuri nuo maadoitusjohdon väärät kytkennät. "Ammattihenkilönä" tarkoitukseni on vain varoittaa ja muistuttaa tuosta asiasta, eikä pelotella vaikka sähkönkanssa ei kannata leikkiä. ;)

Täysin ymmärrettävä ja pätevä varoitus tuo oli, eikä missään nimessä turha. Tällaisissa asioissa on syytä olla tarkkana ihan oman ja laitteiden turvallisuuden nimissä.
Juha Jäntti
Foorumin ja sivuston ylläpitäjä
Finland Weather Exchange (FinWX)

http://www.finwx.net/
------------------------------------------
Ukkoskausi avattu Suomessa: --.--.2025
Ukkoskausi avattu Helsingissä: --.--.2025
-------------------------------------------
Ukkospäivälaskuri 2025; Helsinki/Viikinmäki
0 ukkospäivää.
------------------------------------------
X, FinWX:n ylläpidon ilmoitukset
------------------------------------------

zeizei

Muistutuksena sähkön vaarallisuudesta video ao. linkistä.

VAROITUS, ei herkkänahkaisille.
>> klik <<