Sähkökatko aamuyöstä 3.1.2015

[wskopsamo]

Sähköt pätki, poikki puoli tuntia (noin). Yöllä laitteiden sammutus, ja aamusta uudelleen tulille. Upsin hankintaa suunnitteleville vihjeenä: hankkikaa sellainen upsi, minkä saa hiljaiseksi. Ei kovinkaan miellyttävä ääni tuo piip-piip-piip keskellä yötä kerran minuuttiin. 

[J.Jäntti]

Upsin hankintaa suunnitteleville vihjeenä: hankkikaa sellainen upsi, minkä saa hiljaiseksi. Ei kovinkaan miellyttävä ääni tuo piip-piip-piip keskellä yötä kerran minuuttiin. 

Mikäs on Juupajoki-54:n sääaseman UPSin merkki ja malli?
FinWX:n koko systeemin sähköjä (ja teknistä työpöytää) pyörittää APC SmartUPS 3000RM. Härveli on vanhahko mutta vielä voimissaan ja ainakin tuosta saa möykän pois. Tosin tuo on niin massiivinen härveli, että laitteen invertterikontaktorin kiinnilyönti herättää takuulla (se ei ole ole mikään hienotunteinen <NAKS!>, kuten pikku-UPSeissa, vaan todella kuuluva <LOKS!>, jonka jälkeen alkaa sen päiväinen örinä ettei taatusti nukuta). Sen vuoksi tuo laite olikin Lohjan osoitteessa ollessaan tekniikkahuoneessa. Nyt se on olohuoneessa.

Olen muutenkin kerännyt noita UPSeja nurkkiin, niillä kun on vähän huono tuo vaihtoprosentti ollut. Nurkissa notkuu ainakin yksi 1400VA:n ja 750VA:n Eaton-Powerware 5115-UPSi, molemmat täysin toimivia joskin ilman akkuja juuri nyt. FinWX Lohja-12A:n UPSi (tuon kasan uusin, APC SmartUPS 750i) tuli akun toimintahäiriön takia tänne tutkittavaksi ja sinne meni vaihtomieheksi Powerware 5115, 750VA:n. Olen miettinyt minkälainen käyntiaika saataisiin kun nuo kaikki laitettaisiin yhteen nippuun...

Yhtä kaikki, sekä noista APC:n härveleistä, että Powerware:n härveleistä, saa tuon äänen hiljaiseksi joko ohjelmallisesti tai painonapista.

[wskopsamo]

Merkiltään APC Back ups es 400. Ko. mallissa ei ole sarja/USB liityntää, ei siis konffattavissa. Onhan tuo jo joitakin vuosia palvellut ja tulossa vaihtolistalle, sellaiseen konffattavaan malliin. Tuo klonks on tuttu ääni tuossakin mallissa. Mulla on sääasema, sääkone, kytkin sekä sääkamera tämän upsin takana. Käyntiaika on luokkaa alle 10 minuuttia. Poistuupaa nuo lyhimmät räpsyt härnäämästä. Laajakaista käy alhaalla jokaisella räpsyllä, upsista ei apua yhteyden katkeamiseen. Olen kokeillut muutamaa purkkia, kaikki yhtä allergisia...

Timppa

[J.Jäntti]

Merkiltään APC Back ups es 400. Ko. mallissa ei ole sarja/USB liityntää, ei siis konffattavissa. Onhan tuo jo joitakin vuosia palvellut ja tulossa vaihtolistalle, sellaiseen konffattavaan malliin. Tuo klonks on tuttu ääni tuossakin mallissa. Mulla on sääasema, sääkone, kytkin sekä sääkamera tämän upsin takana. Käyntiaika on luokkaa alle 10 minuuttia. Poistuupaa nuo lyhimmät räpsyt härnäämästä. Laajakaista käy alhaalla jokaisella räpsyllä, upsista ei apua yhteyden katkeamiseen. Olen kokeillut muutamaa purkkia, kaikki yhtä allergisia...

Tuo laite on ns. Offline (tai Standby)-UPS, eli se ei aktiivisesti seuraa linjajännitettä. Kyseessä on siis aika perus-UPS-laite.
Mitä tulee noihin laajakaistan nurin menossa niin onko niin, että räpsyn tapahtuessa ADSL-modeemisi notkahtaa niin, että se näkyvästi on sellainen että virta olisi käynyt poikki, vai lähtikö vain DSL/Internet-valo modeemilta?

Ottaisin tuohon laskuihin mukaan puhelinkeskuksen, jonne modeemisi on yhteydessä. Siellä ei välttämättä ole UPSeja DSLAM(e)ille, jolloin yhteydeltä lähtee räpsyn tapahtuessa ns. matto alta, kun DSLAM notkahtaa nurin ja käynnistyy uudelleen puhelinkeskuksessa, kerää luunsa ja alkaa juttelemaan modeemisi kanssa uudelleen hetken päästä.

Vaikka minulla on täällä 3000VA:n UPSi ja sen takana kaapelimodeemi ja koko tietoliikennekalusto, en paljoa mahda mitään, jos kerrostalon antennijakamosta häviävät sähköt samalla kertaa ja yhteys katkeaa.

[weatherc]

Aikoinas kun oman UPSin ostin (joku APC:n perustapaus, kestää jotkut 30 minuuttia) oli ajatuksena oikeastaan kaksi asiaa:
- tietty olla "suojana" ukkosia vastaan
- kun maalla ollaan ja sähköt nyt tykkää joskus vilkkua (eilen 2 katkoa) niin napsia pois nuo lyhyetköt katkot ettei joka vilkun jälkeen tarvi olla käynnistelemässä sääpurkkia. Tämän takana on se ajatus että jos katko kestää enemmän kuin UPS kestää niin on katkon pituus todennäköisesti joka tapauksessa pidempi kun siedettävän hintaisen UPSin kesto.

[wskopsamo]

Jep, samoilla ajatuksilla kuin weatherc, perus upsia maaseudulle. Tuosta laajakaistasta; diisseli (dsl) valo pätkäisee, ja kätellään uudelleen dslamin kanssa. Mikään muu valo ei reagoi. No, näillä mennään, toistaiseksi.

[J.Jäntti]

Jep, samoilla ajatuksilla kuin weatherc, perus upsia maaseudulle.

Myönnettävä se on, että tuollainen 3kVA:n UPSi kaupunkiympäristöön (varsinkin Helsinki, jossa ei keskijänniteverkosta taida olla enää metriäkään ilmakaapelia) on kieltämättä ylilyönnin makuinen, vaan kun on hommattu niin pyritään sitten ylläpitämään laitteistoa niin, että se kestää. Alunperin laite hommattiin tukemaan syöttöä Lohjan sähkönsyötön häiriöitä vastaan ja toimimaan pidemmissä katkoissa ensin varavirtana ja sitten generaattorin syötön tasauslaitteena, mutta sitten kävi kuten kävi ja nyt ollaan sitten Helsingissä.

Tuo minun UPSi, niin akkujen kuin laitteen itsensä iästä huolimatta, rallattaa akkujen varassa kontrollisoftan mukaan hilppaisen vajaat kaksi tuntia (113min), joten jos täällä notkahtaa sähköt poikki syystä mistä tahansa niin yleensä se ehtii palautumaan nopeimmillaan alle minuutissa, mutta kuitenkin helposti ennen kuin akuista ehtii loppua kapasiteetti. HELEN pystyy eristämään häiriintyneen muuntamon ja reitittämään sähkönsyöttöjä eri suunnista kulkemaan (paitsi tietenkin jos talon muuntamo on päättänyt paistua piloille).

Tarkoituksena on saada jossain vaiheessa tuo UPSi vaihdettua tekniikaltaan modernimpaan, jolloin sähkönsyönti vähenee entisestään, käyntiaika pitenee ja laite ei (ehkä) pidä yhtä vihaisen ja maallikon korviin hengenvaarallisen kuuloista örinää ollessaan akun varassa. Ongelmana on tosin se, etten suoranaisesti rahassa ui, joten tuollainen 1.2k€+, jota tuollainen uusi UPS kustantaisi (kun vanhan antaa pois vaihdossa), ei ole ihan sellainen summa, jonka ihan lonkalta tiskiin heitän.

Tuosta laajakaistasta; diisseli (dsl) valo pätkäisee, ja kätellään uudelleen dslamin kanssa. Mikään muu valo ei reagoi. No, näillä mennään, toistaiseksi.

Sitten kyseessä on puhelinkeskuksen DSLAM, jolta lähtee ns. matto alta, kun sähköt ilmeisesti räpsyvät sielläkin. Sitä tukee sekin, että kävin katsomassa tuon sinun perus-UPSisi tietoja ja sen reaktioaika on suunnilleen 10 millisekunnin (0,01 sekunnin) luokkaa, joten voin kyllä vakuuttaa, että ADSL-modeemisi ei itsessään resetoidu, ihmettelee korkeintaan että "mihis hittoon se DSLAM nyt hävisi?"

[Nummika]

Itsellä on sääkoneena vanha läppäri josta on akku hienosti sanottuna kaput ja olen ajatellut että uuden akun sijasta hommaisi jonkin järkevän hintaisen UPS laitteen. Meillä on vielä ilmajohdot ja väliin meinaa valot vilkkua ja suojaisihan se kesällä ukkoseltakin.

Millaista ylläpitoaikaa arvioisitte järkevän hintaisen UPS laitteen antavan läppärille ja kahdelle modeemille (kaapeli ja wlan reititin)
Kannattaako edes harkita UPSia?

[J.Jäntti]

Maan alla kaapelointi pääasiallisesti tulee, vaikkei keskellä kaupunkia asu. Samaten niiden lyhyiden räpsyjen määrä on laskenut entisestään. Ei käytännössä juuri ollenkaan enää. Eikä ilman mittalaitteita havaittavia heilahteluja ole niin, että niiden takia kaipaisi on-line-upsia. Jos verkko sensijaan on oikeasti huonossa kunnossa ja vaihteluita paljon, niin toki on-line-laite on silloin harkinnan arvoinen.

Aiemmassa osoitteessani, Lohjan esikaupunkialueella, 20kV:n keskijännitekaapelit ovat yhä visusti ilmassa eikä merkkiäkään ollut siitä että tilanne muuttuisi minnekään. Vain muutama maakaapeli ryöstettiin siitä linjasta alas ennen muuntajaa. Vaikka 0,4kV:n syöttöpuoli saatiin maan alle viime vuonna, notkahduksia tuli joka tapauksessa. Verkko itsessään ei ollut huonossa kunnossa, mutta välimatka oli pitkä mikä sitten näkyi kovimpien myräköiden aikana. Mielestäni koko infra olisi ollut toimivampi, jos 20kV:n linja olisi kulkenut Gruotilan sähköasemalta muuntajalle, eikä kilometrikaupalla Virkkalan sähköasemalta, kuten tuossa oli tilanne (Virkkalassa tapahtunut salamanisku näkyi jännitekuoppana joka kerta, johon UPSi reagoi).

On-Line-UPS on tarpeeton kotikäytössä, sillä se on suunnattu enemmän teollisuuteen ja konesaleihin, joissa tarvitaan tasalaatuista sähköä ja joissa ehdottomasti tulee pitää kaikenlaiset häiriöt takuulla poissa. On-Line-UPSin ominaisuutenahan on se, että laajennettu häiriösuodatus = töpselistä tulevan sähkön "pesu" ennen syöttöä laitteille. Tämä "pesu" tarkoittaa vain sitä, että Offline/Line Interactive UPSin 100W tehokuorma onkin On-Line-UPSilla 160W luokkaa (karkeasti laskettuna).

Kaikki omistamani laitteet ovat Line Interactive-UPSeja, joita valtaosa keskihintaisista UPSeista edustaa. Niissäkin on toki eroja, kuten siinä, minkälaista sähköä sieltä pukkaa ali/ylijänniteohituksessa (jos laite eristää valtakunnan verkon ja pudottaa itsensä akkusyötölle noissa tilanteissa). Halvemmat paiskaavat laitteille porrastettua siniaaltoa (stepped approximation) ja vähän kalliimmat puhdasta siniaaltoa. Itse suosin jälkimmäistä, koska sillä ainakin taataan se, että herkimmät muuntajat toimivat varmasti tai edes tykkäisivät vähemmän kyttyrää. Nuo porrastetun siniaallon laitteet heitin mäkeen ensimmäisenä kun osa syöttöön kytketyistä muuntajista vain lakkasivat toimimasta, mutta sähköjen palauduttua toimivat taas ongelmitta.

[J.Jäntti]

Itsellä on sääkoneena vanha läppäri josta on akku hienosti sanottuna kaput ja olen ajatellut että uuden akun sijasta hommaisi jonkin järkevän hintaisen UPS laitteen. Meillä on vielä ilmajohdot ja väliin meinaa valot vilkkua ja suojaisihan se kesällä ukkoseltakin.

Millaista ylläpitoaikaa arvioisitte järkevän hintaisen UPS laitteen antavan läppärille ja kahdelle modeemille (kaapeli ja wlan reititin)
Kannattaako edes harkita UPSia?

Niinkuin djmake asian totesi, ukkossuojan kanssa kun toimitaan, on varmuuden kanssa vähän niin ja näin.
Sen tiedän kyllä, että UPS eristää itsensä valtionverkosta jos sen jännite nousee yli 250V (en henkilökohtaisesti ole ikinä nähnyt 238V korkeampaa lukemaa), mutten tiedä mitä tapahtuu, jos jännite hyppääkin tuosta tuhannen voltin pahemmalle puolelle hetkellisesti. Itselläni ei UPS-laite ole ollut koskaan suoraan ns. rajalaitteena, vaan verkon ja UPSin välissä on on ollut aina erillinen ylijännitesuoja. En ole halunnut testata mitä käy tuollaisen 3kVA:n jötkäleen sisuskaluille, jos syötöstä tulee kerralla kymmenkertainen (tai korkeampi) volttimäärä sisään. Mikäli se menee (ja todennäköisesti meneekin) rikki, korjaaminen käy kukkarolle ja hermolle ihan varmasti. Joissakin UPSeissa on takapaneelissa ylijännitesuoja, mutta se on tehty periaatteessa ADSL/kaapelimodeemista reitittimelle/kytkimelle. Puhelinlinjaa sellaiseen ei voi liittää ja on todennäköisesti mallia "laaki ja vainaa", eli yksi isku vielä menee maihin ja sitten suojan läpi ei tulla kuin suoralla salamaniskulla kaapeliin. Omat havaintoni olivat Lohjalla sellaiset, että ukkosella, salaman iskiessä ns. oikealla tavalla (pilvisalamakin riitti jos löi kaapelin suuntaisesti) se indusoi sen verran kovat jännitteet puhelinlinjaan että suoja laukesi ja liikenne meni poikki uuden linjasuojan tilallelaittoon saakka. Sekin oli kategorialtaan minimitason suoja kotikäytössä. Maadoitettu pistorasia on pakollinen, jos ukkossuojaa haluaa käyttää, sillä se purkaa ylijännitteen maahan maadoituksen kautta ja vain sinne. Jos asuu vanhemmassa talossa jossa maadoitettuja pistorasioita ei ole, ei sellaisen hankkimisesta ole hyötyä.

Sinulla on varmastikin jo kehittynyt suhteellisen hyvä kuva siitä, minkälainen profiili sähkönsyötön suhteen teillä päin on. Jos jännitekuoppia esiintyy enemmän, ja ne joka kerta resetoivat modeemit ja se käy hermon päälle, on UPSi siinä kohtaa paikallaan. Jos sähkökatkon pituus on ukkosen tai myrskyn aiheuttamana enemmän tunteja kuin minuutteja, ei sellaista katkosta saa UPSilla pahemmin paikattua ja tulee halvemmaksi käytännössä uuden akun hankkiminen kannettavaasi, sillä se kykenee pyörittämään kannettavaa ja keräämään säädataa paljon pidempään, kuin UPSin varassa.

Noin esimerkkinä omakohtaisista käyntiajoista: APC:n SmartUPS 750VA raksuttaa tuollaisella laitekannalla suunnilleen 1h 15min - 1h 30min, kun kuormaa on 50-60W. Käyntiaika heittelehtii vähän kannettavan aiheuttamasta kuormasta riippuen. Vastaavan tyyppinen kokoonpano löytyy minulta FinWX Lohja-12A:lla. Tarkalleen siinä on kiinni:
- Kannettavan virtalähde
- Sääaseman virtalähde
- Ulkoisen kiintolevyn virtalähde
- Dovado Tiny-3G-reitittimen virtalähde
- Pöytälamppu (johon ruuvattu LED-lamppu).

Tuo nykyinen APC:n UPS pyyhkii pöytää mennentullen vanhemmalla kalustolla: Parhaillaan FinWX Lohja-12A:n UPSin virkaa hoitaa Powerware 5115, 750VA, koska APC on täällä huollossa. Se kykenee pyörittämään laitteita vain 35min vaikka laite on kapasiteetiltaan identtinen ja akut ovat uudet.

Tämäkin on asia, jonka jokainen tietää omalta osaltaan parhaiten. Tiedän monta yksityistä (pidempien ilmajohtojen perässä asuvaa) kotikäyttäjää, joille ko laite on ainoa mahdollinen valinta. Osa elektroniikasta hoitaa kuitenkin myös oikeasti kriittisiä toimintoja ja silloin tuo puolustaa paikkaansa.

Mainitsemasi laajennettu suodatus saattaa antaa väärän kuvan kyseisen laitteen toiminnasta. Laite ei kuitenkaan ole häiriösuodatin vaan käyttää koko ajan kaksoiskonversiota. Eli verkosta tuleva sähkö kulkee aina ensin tasasuuntaajalle ja tasasuunnattu vaihtosuuntaajalle. Kuorma toimii siten aina UPSin tuottamalla sähköllä, eivätkä mahdolliset verkkohäiriöt pääse kuormalle asti. Samoin katkostilanteessa ei aiheudu muiden UPS-tyyppien lyhyttä "räpsyä" akkukäytölle siirryttäessä.

Tuon kuorman / kulutuksen aikaisemmin mainitsin myös itse aika kovaksi. Mutta ihan noin suoraviivainen asia se ei toki ole. Hyötysuhde yleensä paranee kuorman tehontarpeen kasvaessa.

Haluan muistuttaa, että teen tätä työkseni ja vastaan servereiden lisäksi konesalin UPSien toimivuudesta. Sen suhteen minulle tuon On-Line-UPSin toiminta on selvää kauraa. Tuota kaksoiskonversiota kuvasin maallikkotermein, että verkosta tuleva sähkö ns. "pestään" ennen kuin se pääsee kuormalle saakka, koska näinhän siinä käytännössä käy. Ihan kaikki käyttäjät eivät kuitenkaan käsitä, mitä kaikkea UPS-laite - akkuja lukuunottamatta - sisältää; osalla ei ole sähkötekniikasta välttämättä niinkään kattavaa kuvaa, että tietäisivät mikä on vaihto- tai tasasuuntaaja tai miten ne toimivat. Mitä tulee hyötysuhdekysymykseen, esitin sen vain karkeasti.

Mutta kuten totesit: Tarvekysymys. Minusta on kuitenkin tärkeää kertoa omatkin esimerkit ja käyttökokemukset, jotta kysyjille muodostuisi jonkinlainen kuva mitä odottaa, jos itse päättää lähteä hankkimaan laitetta.