Uutiset:

22.03.2025
FinWX:n ja Ilmatieteen laitoksen välinen säädatan vastaanottopilotti on päättynyt

Säädataa siirtävä datasilta ajettiin alas 22.03.2025 kello 02:00. (22.03.2025, 00:00 UTC).

Ilmatieteen laitoksen terveiset asian tiimoilta voitte lukea täältä.

Main Menu

FMI:n viestistä 21.11.012

Aloittaja miihkali, keskiviikko, 21.11.2012, 09:27

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

miihkali

21.11.2012

Harvinainen keijusalama havaittiin jälleen

Ilmatieteen laitoksen tutkija Panu Lahtinen tallensi kamerallaan 25.10. klo
00:46 Viron rannikolla esiintyneen keijusalaman.

Yläsalamoihin kuuluvia ukkospilvien yläpuolella havaittavia valoilmiöitä
havaitaan Suomessakin säännöllisesti, joskin vähänlaisesti. Salamafysiikan
ja yläilmakehän tutkimuksen kannalta ilmiö on erittäin mielenkiintoinen.

Ukkonen on kaikille tuttu ilmiö. Läheskään kaikki eivät kuitenkaan tiedä,
että ukkospilvi vaikuttaa myös sen yläpuoliseen ilmakehään. Näistä
valoilmiöistä käytetään nimitystä yläsalamat. Ensimmäiset
yläsalamahavainnot maailmalla saatiin niinkin myöhään kuin 1989
Yhdysvalloissa. Suomen ensimmäiset yläsalamat havaitsi vuonna 2009
Pieksämäkeläinen Timo Kantola meteorikameransa avulla. Tämän jälkeen
harrastajat ovat olleetkin entistä tietoisempia etsimään ottamistaan
valokuvista myös yläsalamoita.

Harrastajan kamera kuvaa läpi yön

Ilmatieteen laitoksen lumitutkija Panu Lahtinen ei seuraa ukkosia
ammatikseen, vaan se on hänen harrastuksensa. Vuoden 2009 ensimmäisten
Suomen yläsalamahavaintojen innoittamana hänkin hankki tarkoitukseen
sopivan automaattikameran ja asensi sen asuintalonsa ikkunalaudalle.
Kameran hankinnan lisäksi hän ohjelmoi kuvausohjelman, joka tallentaa
videokamerasta saatavasta datasta koostekuvia, niin sanottuja maksiminoja,
joihin jokaiseen pikseliin tallennetaan kirkkain minuutin aikana tullut
arvo. Koostekuvien lisäksi jokaisen pikselin kirkkaimman arvon tarkka
esiintymisaika tallennetaan tiedostoon. Mahdollisimman tarkka aikatieto
onkin tärkeää, jotta kuva voidaan myöhemmin yhdistää Ilmatieteen laitoksen
havaintoaineistojen kanssa.
Lokakuun 25. Lahtista onnisti, sillä kamera oli tallentanut onnistuneesti
Viron rannikolla esiintyneen ukkosen synnyttämän keijusalaman. Havainto
varmistettiin heti seuraavana päivänä Ilmatieteen laitoksen
salamanpaikantimen havainnoista: itse yläsalamaa salamanpaikannin ei
havaitse, mutta yläsalamaa edeltävän maasalaman se havaitsee.
–Hieno tunne, vihdoinkin tuli tulosta, kiteyttää Lahtinen. –Tuntuu todella
mukavalta onnistua tällaisessa, jonka tietää olevan erittäin harvinaista
meillä Suomessa.

Yläsalamoita esiintyy noin 10 - 100 kilometrin korkeudella. Niistä
erotetaan kolmea eri lajia: punaiset keijusalamat (engl. red sprite),
rengasmaiset kajosalamat (Elves) ja ukkospilvien huipuista ylöspäin
suuntautuvat viuhkasalamat (blue jet). Nyt havaittu keijusalama on
yläsalamoista yleisimmin havaittu laji. Yläsalamat eivät ole "tavallisen"
maasalaman kaltaisia läpilyöntejä pilven ja maan välillä, vaan ne ovat
seurausta maasalamasta: sopivassa tilanteessa maasalama voi aiheuttaa
erittäin nopean, voimakkaan ja laaja-alaisen muutoksen ukkospilven
sähkökentässä, jonka vaikutus tuntuu aina noin 100 km korkeudella
ionosfäärissä asti. Raju sähkökentän muutos kiihdyttää alkeisvarauksia,
jotka puolestaan törmäävät yläilmakehän typpi- ja happimolekyyleihin.
Lopputuloksena syntyy punaisen ja sinisen väreissä hohtavia yläsalamoita.
Värintuottomekanismi on siten samankaltainen revontulien kanssa, joskin
itse ilmiöt ovat pohjimmiltaan erilaiset.

Mukava lisä vaisuun ukkoskauteen

Vaarallisiin sääilmiöihin erikoistuneen tutkija Antti Mäkelän mukaan
ukkoskausi 2012 oli keskimääräistä vaisumpi.
–Vuoden saldo 78 000 maasalamaa Suomessa on vain hieman yli puolet
keskimääräisestä. Mutta ei se olekaan ihme, sillä ei kesä säiden puolesta
ollut ukkosille kovin otollinen, Mäkelä summaa.
–Onneksi Panu (Lahtinen) sai vielä tällaisen saaliin, niin on mitä tutkia
talvipakkasilla, naurahtaa Mäkelä.

Lahtisen havaitsema tapaus osoittautui erittäin mielenkiintoiseksi, koska
ukkosalue ei ollut kovinkaan raju, eikä se tuottanut paljon salamoita.
Lisäksi salamanpaikantimen havainnoista löytyi kuvanottohetkeltä yhteensä
kahdeksan paikannettua salamaniskua.
–Nyt yritämme selvittää, mikä näistä iskuista itse asiassa liipaisi
keijusalaman, ja millä tavalla nuo kahdeksan iskua liittyvät toisiinsa ja
keijusalamaan.

Yläsalamatutkimus on viime vuosina saanut paljon arvostusta Euroopassa.
Mittavien tutkimuskampanjoiden sekä satelliittimittausten avulla pyritään
saamaan entistä parempaa tietoa näistä vielä melko tuntemattomista
ilmiöistä. Yläsalamoiden yhteydessä on havaittu myös gammasäteilyä (eng.
terrestrial gamma-ray flashes). Useissa kansainvälisissä yläilmakehä-,
avaruus- ja planeettatutkimusprojekteissa mukana oleva tutkimuspäällikkö
Ari-Matti Harri mainitsee tämän yhtenä mielenkiintoisimpana viime vuosien
löydöistä.

–Tällaisen korkeaenergisen säteilyn havaitseminen salamoiden yhteydessä
kuvastaa hyvin sitä, kuinka monisyisiä prosesseja ukkospilvi pitää
sisällään. Ja koska tutkimus on vasta aluillaan, aiheen tiimoilta voi
lähivuosina paljastua paljon uutta ja mielenkiintoista.

Lisätietoja:

Tutkija Panu Lahtinen, panu.lahtinen@fmi.fi, puh. 050 3803 261
Tutkija Antti Mäkelä, antti.makela@fmi.fi, puh. 050 3011 988
Tutkimuspäällikkö (Tutka-ja avaruusteknologia) Ari-Matti Harri,
ari-matti.harri@fmi.fi, puh. 050 3375 623

Kuvat nähtävissä osoitteessa www.fmi.fi

Lisätietoa keijusalamoista:
http://www.avaruus.fi/uutiset/tahtiharrastus-ja-taivaanilmiot/japanilainen-tv-ryhma-sai-videolle-keijusalamoita.html



--
Tiedote verkossa osoitteessa <http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/579550>.

Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä
osoitteesta <http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedotteet/rss>.


Snowi

Itse huomasin tuon kun oli uutinen IS:ssa :)