Sähkökatkojen ja sähköttömän ajan eliminointi

[Rambe]

Huomasin tässä muutama päivä sitten, että pikkuisen UPSin akku taitaa olla ehtoo puolella. UPSn virran syöttö pelasi n. 15min vaikka sammuttelin kaikki "turhat" pois ja sitten ZZZZZZZ.....

Eli pohtisin tässä semmoista, että onko mitään järkeä/hyötyä hankkia akkua tai akkuja joilla "varastoisi" UPSiin enemmän virtaa.
Jos tässä unohdetaan nuo visuaaliset ja toisenpuoliskon mielipiteet olkkarin nurkassa olevasta akkukasasta .

Tämänhetkinen akku taitaa olla jotain 12v/8-10A. Jos tohon laittais tilalle esim. 12v/40A?

Onko kenelläkään tietoa/kokemusta mikä tulee vastaan jos näin tekisi. Akun lataaminen? Lataantuko akku koskaan täyteen? Miten tuon virran syötön aika, piteneekö?

Vai olisiko parempi paneelit katolle tai vaihtoehtoisesti lataisi kun "yhteys Imatralle"-toimii ja akku(ja) valikattoon ja invertteri.


Vai kuuluuko nämä sarjaa "sähkö on sinistä ja sattuu"

[teutari]

Eli pohtisin tässä semmoista, että onko mitään järkeä/hyötyä hankkia akkua tai akkuja joilla "varastoisi" UPSiin enemmän virtaa.
Jos tässä unohdetaan nuo visuaaliset ja toisenpuoliskon mielipiteet olkkarin nurkassa olevasta akkukasasta .

Tämänhetkinen akku taitaa olla jotain 12v/8-10A. Jos tohon laittais tilalle esim. 12v/40A?

Onko kenelläkään tietoa/kokemusta mikä tulee vastaan jos näin tekisi. Akun lataaminen? Lataantuko akku koskaan täyteen? Miten tuon virran syötön aika, piteneekö?

Tuosta akkukasasta oli aikanaan juttua tuolla vaskin foorumilla.
Vaskin akkupatteri sydeemiä voi tutkailla tuolla http://www.vaski.net/Foorumi/viewtopic.php?p=1512#1512

[J.Jäntti]

UPSin akustoa voi luonnollisesti lisätä aika reippaastikin, jos sattuu olemaan sen verran intoa siihen ryhtyä, mutta ihan auton akkua en lähtisi lisäämään.
UPSien sisuksissa on tyypillisesti 12V/9Ah (tai vastaavan Ampeerituntilukeman) akkuja, jotka ovat lyijyhyytelöakkuja.

Sikäli, kun asianlaidan olen ymmärtänyt, tämän tyyppisten akkujen lataamisesta vastaa ihan erilainen latausjärjestelmä, kuin mitä esimerkiksi auton hapotetuilla akuilla on. Hapotetun akun lataaminen tuollaisella laturilla saattaa onnistua, mutta ottaen huomioon happoakun ampeerituntimäärän, voi tuollaisen lyijyhyytelöakun laturilla kulua aika pitkäkin tovi, ennen kuin se saa happoakun täyteen ladattua. On myös yhtä hyvin mahdollista, että lyijyhyytelöakkulaturin voimat eivät vain riitä tuohon ja UPSin latausjärjestelmä voi joko luulla akun olevan totaalisen hengiltä tai se lataa sitä akkua maailman tappiin saakka tai hajoaa.

Toisekseen, jos UPSilla on jonkinlainen kontrolliohjelma pyörimässä, se ei todennäköisesti tiedä tuollaisesta ison kapasiteetin akusta mitään, vaan on todennäköisesti asetettu laskemaan tavallisen lyijyhyytelöakun kapasiteetin mukaan. Akun varaan siirryttäessä se luultavasti vain jumittaa samaa käyntiaikaa kunnes akun varaustaso laskee niin alas, että UPS sen huomaa. Tuollainen avoin akku saattaa muodostua riski- tai vaaratekijäksikin (esim. vedynmuodostus, erittäin korkea oikosulkuvirta jne.), joten siksikin välttäisin itse rakentamasta tuollaista kokonaisuutta. Tämän lisäksi joutuisit muokkaamaan UPS:n akulle menevää kaapelia paksummaksi, jotta se kestäisi akun tuottaman virtamäärän paremmin.

Vanhemmat UPSit käyttivät vielä happoakkuja, jolloin niiden perään tuollaisen isommankin akun sai laitettua vanhojen tilalle. Esim. Vaski.net-sivuston ylläpitäjällä ja olikohan ehkä myös Teutarin isännälläkin joku oikein kammotusta ja kunniaa herättävä akkufarmi syöttämässä virtaa vanhemmalle Fiskars-merkkiselle UPS-laitteelle...

[finilves]

Minulla loppui kans UPSin akut ja laitoin ulkopuolelle 2 kpl 105 Ah hyytelö akkuja, siinä ne latingissa olleet toista vuotta.
Ei niitä kuivata muutaman päivän katkokset.

[khyron]

Autoissakin voi olla lyijyhyytelöakku, eli ei sen lataamisen pitäisi mitenkään oleellisesti erota tavallisesta akusta. Noin muuten lienee toki fiksumpaa laittaa joku vapaa-ajanakku, joka on tarkoitetu tasaisempaan lataamiseen/purkamiseen. Auton akut kun on tehty siihen että niistä rykäistään yhtäkkiä paljon virtaa ja sitten lopun aikaa lataillaan.

Kuulemma pikku-upsit voi päätellä akun olevan rikki jollei se lataudu riittävän nopeasti, ts. akku on suurentunut kovin paljon, en tosin ole itse kokeillut.

Virtaa akusta ei oteta yhtään enempää vaikka akku olisikin isompi, upsin elektroniikka määrää paljonko akkuun voidaan virtaa työntää/ottaa.

Jälellä olevan ajan upsi ilmoittaa todennäköisimmin akun jännitteestä, koska jos sinne olisi kovakoodattu joku aika se toimisi vain tietyllä kuormalla oikein.

[Rambe]

  Tätä asiaa lähdin vaan funtsimaan, kun akkuhan antaa sen virran mitä sieltä otetaan jännitteenhän se pukkaa sen mitä on tarjolla. Mutta kun mökille rakentelin näitä aurinkokennoja, niin joku viisaampi kauppias kertoili jostain akun sisäisestä vastuksesta yms.(meni yli hilseen) eli hänen mukaansa ei kannattaisi laittaa yli suuria akkuja aurinkokennojen perään, koska latausteho kärsisi siitä ?
En tiedä olisiko halunnut myydä lisää kennoja vai mitä? Nyt on yksi 30W kenno ja 100A akku ja hyvin pärjäillyt .

Akkujahan on tosi monen tyyppisiä ja ainakin olen huomannut radio-ohjattavien kanssa, että lataus laitteessa on eri ohjelmat eri akku tyypeille. On tasaista-. pulssi-, pikalatausta ja vielä litiumpolymeeriakuille omansa(isommissa akuissa joka kenno ladataan erikseen).

Pitänee tehdä koeajo isommalla akulla, katotaan kuinka äijän käy.

[khyron]

Autoissakin voi olla lyijyhyytelöakku, eli ei sen lataamisen pitäisi mitenkään oleellisesti erota tavallisesta akusta. Noin muuten lienee toki fiksumpaa laittaa joku vapaa-ajanakku, joka on tarkoitetu tasaisempaan lataamiseen/purkamiseen.

Voi toki olla, mutta kyllä se Optima on eri laite, mitä ups-käyttöön tarkoitettu akku. Eli on niissä eroja latauksenkin osalta. Enkä silti laittaisi mitään vapaa-ajan akkuakaan. Turvallisempaa, kun pysyy hyytelöakuissa.

Toki on erilainen, niinkuin sanoin auton akku on tarkoitettu nopeeseen purkuun. Vapaa-ajanakku ei poissulje sitä että kyse olisi hyytelöakusta. Hyytelöakku viittaa vain siihen millaisessa muodossa happo siellä akussa on, eikä liity mitenkään siihen millaiseen käyttöön akku on tarkoitettu.

[J.Jäntti]

Ja mikä sitten onkin aika reippaasti, mutta jokaisessa upsissa ei homma toimi. Ihan halvimpien kanssa ei oikein maksa vaivaa edes kokeilla. Elektroniikka on kuitenkin mitoitettu juuri rajoille, eikä sen kestävyys ole mitenkään varmaa, jos akuston varassa ollaankin moninkertainen aika suunniteltuun verrattuna. Lämpö on yksi, mikä ainakin saattaa vastaan tulla.

Juuri tätä tarkoitin. Tuolla "reippaalla lisäämisellä" referoin lähinnä konesali-tason UPSeja, jossa akkupaketteja voi hankkia melko huolettomasti (joskin kalliisti). Niiden akut koostuvat yleensä myös lyijyhyytelöakuista, mutta niihin on isketty myös älyäkin niin, että UPSi ymmärtää saaneensa lisää käyntiaikaa. Virittämällä kuluttajatason UPSissa toisen akun UPSin aiemman akun rinnalle ei takaa sitä, että UPSi tajuaa saaneensa lisää käyntiaikaa, jolloin homma tahtoo mennä enemmän arvausleikin tasolle ja kontrollisoftan käytettävyys kyseenalaistuu siitä hetkestä alkaen. Itse puolestani haluaisin niin pitkän käyntiajan omalle UPSille, kuin ikinä vain mahdollista, jotta Fortumin verkon kadotessa joko hallitusti tai myräkän seurauksena, pyörisivät täällä koneet vielä pitkään, mutta vierastan ajatusta siitä, että UPSini ulkopuolella pyörisi irtoakkuja.

Mutta miksi ihmeessä kaapelia pitäisi muokata mihinkään? Virta on samalla kuormalla sama akusta riippumatta, koska itse upsiin ei tehdä mitään muutoksia. Sensijaan sen mahdollisen lisäakun / isomman akun välittömään läheisyyteen on toki suotavaa sijoittaa sulake.

Kaapelointia ei välttämättä tarvitse UPSiin muuttaa, mutta se on käynyt itselläni mielessä tuollaista "ulkoista" lisäkapasiteettia ja sen lisäyksen tuomia asioita miettiessäni.
Tilanne, jossa UPS erottaa itsensä valtionverkosta ja siirtyy akun varaan, syntyy aina hetkellinen syöksyvirta, jota tasataan UPSin omilla rajoittajakomponenteilla. Ainakin oma ymmärrykseni on se, että mitä enemmän akkuja on rinnan kytkettynä, sen suuremmaksi tällainen syöksyvirta voi nousta. Jos akusta UPSiin menevä kaapeli on pinta-alaltaan pieni, voi jälki olla rumaa, jos virta on liian pitkään korkea. Tietenkin se on asia erikseen, jos korkean virran kestoaika on lyhyt, mutta sekin riittää, jos yhden neliömillin kaapelin läpi painelee kerralla niin iso virtamäärä, että se kaapeli palaa poikki. Itse en ainakaan ihan silmät ummessa tai ilman tarkkoja laskelmia ja pohjatutkimusta tuollaiseen ryhtyisi: Hommasta voi tulla äkkiä vaarallista.