Eli, millaisia lämmittimiä teillä on sademittareissanne?
Minulla on (oli talvella) tällä hetkellä pari lamppua sademittarin sisällä, mutta haluaisin paremman, sillä lamput tahtoivat sulattaa muoveja.
Talvi on tuloillaan, ja pitäisi saada lumimittaus käyntiin.
Samanlaisella lamppuviritelmällä täälläkin mennään, 2 x 12 V nuppia sadekupin sisällä sekä sisäpuolella ulkoreuna foliotu jotta lämpö ei karkaisi niin paljoa sivuilta ulos. Hyvin toimis viime talvena. Davisin sadekuppi on sen verran iso että siinä on verrattaen paljon tyhjää tilaa sisällä että nuppien ja muovin väliin jää suht paljon tilaa. Täksi talveksi oon asentanut siine myös 1-wire lämpömittarin jotta voin seurata ettei lämpö nouse liian korkeaksi. ;)
(http://www.nordicweather.net/stationimages/gauge2.jpg) (http://www.nordicweather.net/stationimages/heater.JPG)
Hieno systeemi!
Oliko vanhassa SSMYB-foorumissa muuten jonkunlainen mattolämmitin?
Lainaus käyttäjältä: Meteorologi - lauantai, 04.10.2008, 13:45
Eli, millaisia lämmittimiä teillä on sademittareissanne?
Minulla on (oli talvella) tällä hetkellä pari lamppua sademittarin sisällä, mutta haluaisin paremman, sillä lamput tahtoivat sulattaa muoveja.
Talvi on tuloillaan, ja pitäisi saada lumimittaus käyntiin.
Taas on kekseliäisyys huipussaan. Minulla ei vielä ole mitään lämmitintä, mutta hankin jo kesällä siihen tarkoitukseen auton penkinlämmittimen. Sitä ei kuitenkaan vielä ole asennettu paikalleen. Vaatii tietysti 12 V muuntajan. (Toimii sekä tasa- että vaihtojännitteellä). Mutta jonkin verran tehoa muuntajan täytyy kestää. Jos en tähän hätään muuta keksi, niin löytyy nurkista parikin akkulaturia. Ja joutilas, mutta käyttökuntoinen akkukin kelpaa. Joskus sitä pitää kyllä ladata. Ja täytyy lämmitin suojata kastumiselta, siis suoralta vesi- tai lumisateelta, kostea ilma ei mitään haittaa. Penkinlämmittimen termostaatti tekee laitteesta kohtuullisesti itsesäätyvän. Kovilla pakkasilla tuo ei ehkä pysty pitämään mittaria sulana, mutta eipä silloin sadakaan, ainakaan normaalisti. Katsotaan nyt, miten homma hoituu.
yka
Lainaus käyttäjältä: Meteorologi - lauantai, 04.10.2008, 13:45
Eli, millaisia lämmittimiä teillä on sademittareissanne?
Minulla on (oli talvella) tällä hetkellä pari lamppua sademittarin sisällä, mutta haluaisin paremman, sillä lamput tahtoivat sulattaa muoveja.
Talvi on tuloillaan, ja pitäisi saada lumimittaus käyntiin.
Itselläni ei ole koskaan ollut mitään lämmitystä sademittarissa, vaan talven ajan on mittari näyttänyt nollaa milliä sadetta niin pitkään kunnes aurinko on lumen sulattanut mittarissa. Tarkoituksena oli alunperin hankkia Peet Bros:lta lämmityselementeillä varustettu sademittari, mutta se jäi hankkimatta, koska hinta oli aika tuhoton elektroniselle sademittarille ja koska varmuutta siitä, saako lämmitysjärjestelmän muuntajaa onnistuneesti kytkettyä Suomen 230V:n jännitteisiin, ei ollut.
En ole varsinaisesti jäänyt kaipaamaan lumisateen muuttamista vedeksi ja nyt, kun sääasemakalusto on haruksilla kiinni 4. kerroksen parvekkeella, lunta sataa mittariin todennäköisesti vielä vähemmän, kuin aikana, jolloin mittari oli lähempänä maata.
Tosin en minäkään tiedä (vielä) missä on se raja jolloin tuo lamppusysteemi ei enää sulata lunta, asensin siihen sitä varten täksi talveksi 1-wire sensorin jotta saisin sen selville kun (toivottavasti) tulee reilummin pakkasta. Viime talvena oli vain nuo lamput eikä pahemmin ollut pakkasta jossa sen olisi nähnyt...
Mulla tuon muuntajan hommaa hoitaa joku pihalamppusarjan muuntaja jonka värväsin hommaan kun sitä ei sen varsinaiseen hommaan tarvittu josta menee piuha ulos :)
Itse muuntaja on sisällä jotta voin helposti laittaa sen pois/päälle aina tarvittaessa eli mulla se on päällä vain jos on pakkasta/0-keli ja taivaalta tulee jotain alas, turhaan sitä nyt on Fortumia tukea ylimääräistä.
LainaaTarkoituksena oli alunperin hankkia Peet Bros:lta lämmityselementeillä varustettu sademittari, mutta se jäi hankkimatta, koska hinta oli aika tuhoton elektroniselle sademittarille ja koska varmuutta siitä, saako lämmitysjärjestelmän muuntajaa onnistuneesti kytkettyä Suomen 230V:n jännitteisiin, ei ollut.
On muuten aika kummallista että nuo herpekkeet maksaa niin älyttömästi, jos en väärin muista niin Davisin läämitin maksaa kolminumeroisen summan euroja kun sen ostaa, eikä loppujen lopuksi kyse ole kun termostaatista ja lämpövastuksesta, vrt omaan 5€:n halpisversioon ;D
Lainaus käyttäjältä: weatherc - keskiviikko, 08.10.2008, 23:06
Tosin en minäkään tiedä (vielä) missä on se raja jolloin tuo lamppusysteemi ei enää sulata lunta, asensin siihen sitä varten täksi talveksi 1-wire sensorin jotta saisin sen selville kun (toivottavasti) tulee reilummin pakkasta. Viime talvena oli vain nuo lamput eikä pahemmin ollut pakkasta jossa sen olisi nähnyt...
Tuo 1-wire sensori onkin hyödyllinen tuossa tilanteessa. Ympäröivän ilman lämpötila sanelee kyllä sen, mikä on lämmitysmäärän tarve ja siihen tuo termostaatti olisikin omiaan. Yleensä riittää, että sademittarin pintalämpötilan saa nostettua suunnilleen +1°C ja +4°C:n välille, jolloin lumi sulaa parhaiten ja veden ominaispaino on silloin suurimmillaan, eikä ala haihtumaan, vaan valuu mittariin ja ehtii sieltä vielä poiskin ennenkuin ympäristön pakkaslukema sen uudelleen kiinteyttää. Ongelmista suurin onkin saada selvitettyä, kuinka isoa Wattimäärää lämmön puolesta nuo lamput pystyvät kehittämään, etenkin kylmimpinä hetkinä.
Lainaus käyttäjältä: weatherc - keskiviikko, 08.10.2008, 23:06
Mulla tuon muuntajan hommaa hoitaa joku pihalamppusarjan muuntaja jonka värväsin hommaan kun sitä ei sen varsinaiseen hommaan tarvittu josta menee piuha ulos :)
Itse muuntaja on sisällä jotta voin helposti laittaa sen pois/päälle aina tarvittaessa eli mulla se on päällä vain jos on pakkasta/0-keli ja taivaalta tulee jotain alas, turhaan sitä nyt on Fortumia tukea ylimääräistä.
Periaatteessa siihen riittää mikä hyvänsä muuntaja, kunhan sitä ei ylikuormita ja jännite natsaa lamppujen käyttöjännitteen kanssa. :)
Tuollaisten lamppujen käyttö on loistava idea suhteellisen umpinaisessa sademittarissa, jonka väri on vielä musta, sillä musta väri imee lämpöä tehokkaasti. LaCrosseen tuollaisen lampun asentaminen tekisi siitä hauskan pihavalon - sademittarin koppa kun sattuu olemaan kokonaan valkoinen. ;D
Teutari kertoikin erittäin hienon lämmitin-systeemin Foorumissaan (http://teutari.net/phpbb/viewtopic.php?f=14&t=73).
Lämpömatto, jonka aion ottaa käyttöön, on noin 10€ arvoinen.
Lainaus käyttäjältä: weatherc - keskiviikko, 08.10.2008, 23:06
On muuten aika kummallista että nuo herpekkeet maksaa niin älyttömästi, jos en väärin muista niin Davisin läämitin maksaa kolminumeroisen summan euroja kun sen ostaa, eikä loppujen lopuksi kyse ole kun termostaatista ja lämpövastuksesta, vrt omaan 5€:n halpisversioon ;D
Hintaero on aika selvä ainakin Peet Bros:n elektronisella sademittarilla:
Mittari ilman lämmitintä: 90,00 $
Mittari lämmittimen kanssa: 190,00 $ :o
Kun avaa tuollaisen Peet Bros:n elektronisen sademittarin, siellä on jo valmiiksi olemassa paikka, jonne tuo lämmityslaite asennetaan. Itse lämmityslaite on 18W:n termostaattiohjattu lämmitin (tarkempaa selitystä sivuilta ei saa), joka käy ja kukkuu 24V:n vaihtovirralla, jota sisätiloissa oleva muuntaja syöttää.
Hintaahan noille saa, mutta tuossa hinnassa piilee myös tietty syykin ja se on se, että insinöörit ovat tehneet lämmityslaitteen sellaiseksi, ettei se häiriköi mittarin toimintaa millään tavalla. Olen saanut lukea tarinoita, jossa itsetehty lämmitin on - jos ei sulattanut sademittarin käyttökelvottomaksi, niin - "kohissut" käynnissäollessaan mittadatalinjaan niin pahasti, että päällekytkeytymisen yhteydessä signaalilinjaan kehittyi niin paljon kohinaa, että tunnin rekisteröitynyt sademäärä olisi ollut metrin verran
vedessä mitattuna. Tämä tapaus tosin koski vain LaCrossen sademittaria. ;D
LainaaTämä tapaus tosin koski vain LaCrossen sademittaria
Tuo selittää jo aikas paljon ;D ;D
Ei millään pahalla LaCrossea kohtaan.
Mutta asiaan, tottahan ne voi häiritä, varsinkin jos ne toimii jonkun piirilevyn avulla esim. termostaatin avulla. Ja totta myös se että Peet Broosin ja Davisin lämmittimet ovat tehty ja testattuja juuri kyseistä sademittaria varten mutta voisi ne kuiteskin olla hiukan ihmillisemmissä hinnoissa (kutem myös muut lisä/vaihto-osat)...
LainaaLaCrosseen tuollaisen lampun asentaminen tekisi siitä hauskan pihavalon - sademittarin koppa kun sattuu olemaan kokonaan valkoinen.
Niin oli se mun vanha Oregonin sadekuppikin valkoinen ja loisti kun hassun näköinen pihalamppu kunnes otin mustan sparypullon ja maalasin sen mustaksi. ;D
Lainaus käyttäjältä: weatherc - torstai, 09.10.2008, 23:41
Ei millään pahalla LaCrossea kohtaan.
Ei varmastikaan, mutta tosiasia on se, että kun LaCrossen sademittarin avaa ja katsoo, mitä sen piirilevy on syönyt, huomaa, miksi mittarin lämmittämisessä voi olla ongelmia. Piirilevyssä on tasan neljä kappaletta juotospisteitä: signaalijohdolle kaksi ja toiset kaksi magneettireleelle - siinä kaikki. Piirilevykin on sen verran hätäisesti suojattu kaksiosaisella sademittarin muovikotelon osalla, että Kreikan Peristerin sääasemaoperaattorin mukaan jopa piirilevyn päälle möngertänyt hämähäkki toimi omana "magneettireleenään" ja kehitti sadetta keskellä kirkasta, selkeää päivää. ;D
Lainaus käyttäjältä: weatherc - torstai, 09.10.2008, 23:41
Mutta asiaan, tottahan ne voi häiritä, varsinkin jos ne toimii jonkun piirilevyn avulla esim. termostaatin avulla. Ja totta myös se että Peet Broosin ja Davisin lämmittimet ovat tehty ja testattuja juuri kyseistä sademittaria varten mutta voisi ne kuiteskin olla hiukan ihmillisemmissä hinnoissa (kutem myös muut lisä/vaihto-osat)...
Olen samaa mieltä, joskin voisin luulla, että korkea hinta johtuu lähinnä siitä, että lämmittämätön sademittari on yleisimmin tilattu malli ja meille arktisten olojen asukkaille tehty mittari on pienten tilausvolyymien vuoksi korkeampi. Toisaalta kun asiaa ajattelee vähän pidemmälle, 100 dollaria lisää hintaa termostaattiohjatusta lämmitinelementistä ei kuulosta millään muotoa perustellulta, etenkin, jos Partco Oy:stä tai Bebek:stä saa käytännössä samat osat murto-osalla tuosta lisähinnasta.
Itselläni ei ole Davisin sääaseman varaosien hinnoittelusta tietoa, mutta sen tiedän Peet Bros:sta, että hinnoittelu varaosien suhteen on yllättävän maltillista ja heidän ulkosensoreihin saa käytännössä kaikki kuviteltavissa olevat osat tilattua.
Vähän vanha aihe, mut mennee samaan. Miten sademittarit kestää jäätymistä? Lumen ne varmaan kestää ihan hyvin mut ajattelin et loska saattais rikkoa jotain jäätyessään ja tukkiessaan mittarin.
Lainaus käyttäjältä: khyron - keskiviikko, 15.09.2010, 14:32
Vähän vanha aihe, mut mennee samaan. Miten sademittarit kestää jäätymistä? Lumen ne varmaan kestää ihan hyvin mut ajattelin et loska saattais rikkoa jotain jäätyessään ja tukkiessaan mittarin.
Itsellä ei viime talvena tämän Daviksen aseman kanssa ollut mitään ongelmia jäätävän sateen ja loskan kanssa. Minkäänlaisia vaurioita ei talven jälkeen ollut. Myös tuo La Crossen aseman sademittari näyttäisi säilyneen aivan kunnossa. Kyllä nämä sademittarit näyttävät hyvin noita kestävän, mutta jäätyessään eivät tietenkään pysty sademääriä mittaamaan :)
Tarkoitus olisi täksi talveksi asentaa sademittarin lämmitin, jotta saataisiin mitattua lumisateita veden muodossa. Mittaan kyllä lunta myös senttimetreinä käsipelillä.
Lainaus käyttäjältä: khyron - keskiviikko, 15.09.2010, 14:32
Vähän vanha aihe, mut mennee samaan. Miten sademittarit kestää jäätymistä? Lumen ne varmaan kestää ihan hyvin mut ajattelin et loska saattais rikkoa jotain jäätyessään ja tukkiessaan mittarin.
Aiheen ikäilmoitus tulee silloin, kun aiheella ei ole ollut aktiviteettia viimeiseen puoleen vuoteen. Se ei kuitenkaan estä kirjoittamasta ja on täysin sallittu toimenpide. :)
Vesihän tunnetusti laajenee jäätyessään, joten on toki olemassa riski, että mittarille voisi syntyä vaurioita jos vesi mittarissa jäätyisi. Onneksi se ei vain sitä kovin helposti tee.
Sademittarin kouru on avoin rakenteeltaan, joten kouruun mahdollisesti jäävällä vedellä on tilaa laajentua, jolloin esim. halkeamista tuskin tapahtuu. Jos mittarin sisällä oleva vesi jäätyy, voisin kuvitella sen olevan mitätön määrä keinuvivun yläosassa. Räntäsade ei todennäköisesti tuki sademittaria, sillä osittain sulaneessa muodossaan se osuessaan mittarin kouruun todennäköisimmin muuttuu kokonaan nesteeksi ja valuu mittarin läpi. Toisekseen lämpötila on melko varmasti nollan yläpuolella räntäsateen sattuessa joten edes tiheä räntäsadekaan mittaria luultavasti tuki. Kerääntynyt räntä todennäköisesti sulaa ilman lämpötilan vaikutukesta ja virtaava vesihän ei tunnetusti jäädy, joten kerääntynyt räntäloska valuu todennäköisesti mittarin läpi ilman suurempia ongelmia. Jos lämpötila laskee räntäloskan yhä mittarin kourussa ollessa, ei se jäädy täydelliseksi jääklöntiksi, vaan sen rakenne jäänee höttöiseksi ja kun lämpötila nousee taas nollaan tai sen yläpuolelle, alkaa sulaminen.
Mittareita tosin uhkaa sekundääriset ongelmat. La Crossen sademittarin elektroniikkaosat (tarkemmin: Piirilevy, jossa Reed-rele ja kaksi johtoa) ovat näennäisesti suojattu. Ne ovat kyllä suoralta veden kosketukselta mekaanisesti suojassa, mutta esim. jatkuva jäätyminen ja lämpeneminen ja kostea ilmanala tiivistää kondensiovettä piirilevyä suojaavan suojakotelon sisälle, lopulta oikosulkien piirilevyn joko osittain tai täysin. Osittain oikosulkeutunut levy alkaa ns. kohisemaan ja La Crossen anturikeskitin kuvittelee, että Reed-rele nakuttaa pulssia (vettä tulee kuin aisaa) ja ilmoittaa sen eteenpäin konsolille saakka. Lopputuloksena on haamusadetta, joka voi lähteä ihan kokonaan lapasesta.
Peet Bros:n sademittareista elektroninen malli on rakennettu siten, että kouruun satava vesi ohjataan tiheän metalliverkon läpi anturiin ja siitä suoraan ulos. Metalliverkon muodostama pisara kehittää anturissa pulssin joka siirretään ohjainpiirille, joka lähettää sademittarin sadetiedot sääasemakonsolille. Kotelo on erittäin hyvin suojattu, mutta esim. listoilta poistuneen FinWX Lohja-70A:n sademittarin suojakuori oli lähtenyt mystisesti irti talven taituttua (epäilemme lämpölaajentumista) ja piirilevy oli muutaman viikon täysin alttiina sateelle sen seurauksena. Erikoisinta oli vain se, että piirilevy tai muut sisuskalut eivät olleet tästä millänsäkään ja mittari toimi normaalisti kun vesi oltiin saatu sisältä pois, laitteen sisus kuivattua ja kotelo uudelleen kiinni. FinWX Helsinki-42:lla tällaista kuoren aukipoksahtamista ei ole tapahtunut.
Muista sademittarimalleista, kuten Oregon Scientific tai Davis, en osaa sanoa mitään.
Jos et suunnittele lämmittimen hankintaa sademittariin, etkä halua/voi sitä irrottaa ja viedä talveksi sisätiloihin kevättä odottamaan, voit sen vaihtoehtoisesti peittää esim. pienellä muovipussilla. Sen jättäminen talven yli ei luultavimmin haittaa, mutta kannattaa ottaa nuo sekundääriongelmat huomioon silloin.
Kuten Laihokin sanoi niin ovathan nuo "suunniteltu" siten että pitäisi kestää talviolosuhteet, ja sitäpaitsi onhan alueita jossa talvikelit ovat paljon rajummat kun meillä, esim. Jenkkien jäämyrskyt jossa kaikki peittyy senttien paksuiseen jääkuoreen. Koska esim. Davis on "Made in USA" olisi aika outoa jollei sitä olisi otettu mitenkään huomioon suunnittelussa, ovathan nämä vehkeet tarkoitettu olla ulkona 365 päivää vuodessa.
Ei täälläkään ole mitään ongelmia talven suhteen ollut, ei Oregonin aikaan eikä Daviksen aikaan. Jos ei ole lämmitintä tullut lumi jää yksinkertaisesti kippoon odottelemaan parempia kelejä. Mutta suojaksi voi laittaa Laihon mainitsema muovipussi tai joku muu muovinen sopivan kokoinen "hattu".
Edes itse harrastama lämmittimen osa-aikanen käyttö (eli päällä vain kun lunta luvassa) ei ole ollut ongelma, vaikka silloin pääsee kipon lämpötila välillä menemään pakkaselle.
Oli talvi jolloin lämmitintä loppujen lopuksi taidettiin tarvita peräti 4 kertaa ja taas viime talvena se oli päällä suuren osan ajasta.
Pitäneepä siis hankkia silica pussukka mittariin, näkee sit kondensoituuko sinne kuin paljon vettä.
Ja sitä mää lähinnä tässä pohdein et onko tarpeellista suojata mittari jollei siinä ole lämmitintä.
Lainaus käyttäjältä: khyron - perjantai, 17.09.2010, 08:15
Ja sitä mää lähinnä tässä pohdein et onko tarpeellista suojata mittari jollei siinä ole lämmitintä.
Se, haluaako lämmittämätöntä sademittaria suojata talven olosuhteita vastaan on lopulta oma henkilökohtainen mieltymys. Itse ainakin jätän tuon mittarin tuohon talveksi täysin suojaamatta. Sen eräänlainen "negatiivinen" piirre on vain se, että kun lämpötila alkaa nousemaan ja lumi mittarissa alkaa sulamaan, alkaa sadetta muodostumaan ns. väärään aikaan (vaikka puolipilvisenä kevätpäivänä, jolloin sadetta ei ole ollut lainkaan). Periaatteessa mittariin satanut sademäärä vain rekisteröidään hieman jälkijunassa. ;D
Lainaus käyttäjältä: J.Laiho - lauantai, 18.09.2010, 23:42
Se, haluaako lämmittämätöntä sademittaria suojata talven olosuhteita vastaan on lopulta oma henkilökohtainen mieltymys. Itse ainakin jätän tuon mittarin tuohon talveksi täysin suojaamatta. Sen eräänlainen "negatiivinen" piirre on vain se, että kun lämpötila alkaa nousemaan ja lumi mittarissa alkaa sulamaan, alkaa sadetta muodostumaan ns. väärään aikaan (vaikka puolipilvisenä kevätpäivänä, jolloin sadetta ei ole ollut lainkaan). Periaatteessa mittariin satanut sademäärä vain rekisteröidään hieman jälkijunassa. ;D
Juu tuo on tuossa suojaamatta jättämisessä kyllä ongelmana. Itse ratkaisen tuon yksinkertaisesti niin, että kun tiedän lämpötilan olevan menossa kohti nollaa tai lähelle sitä, niin käyn tyhjentämässä sademittarin "kaukalon" lumesta, jolloin lumen sulaessa tulee ehkä vain 0.2mm merkintä sateesta. Vaikka tuo tavallaan vähentää sateen kokonaismäärää tilastoissa, mutta en halua monen millin haamusateita tilastoihin ;D. Kuitenkin tulee talvella merkattua lumisateet senttimetreinä ja lumen syvyytenä.
Sadekipon lämmitin on tarkistettu ja kytketty joten nyt voi lunta ruvet tulemaan ;D
Lämmittimenä toimii 2 X 12 V nuppia jotka kytketään päälle sisältä käsin aina tarvittaessa.
Lämpömittaria ei tänä talvena mittarissa ole kun poistin tuon 1-wireverkon tuossa aikasemmin.
Monenkos watin nupit riittää kipon lämmittämiseen? Vinkkejä eristykseen? Pitäisi vitirellä lämmitin omaan yksikköön kun alkaa nuo kelit viilenemään. Lamppusysteemiin olen päätymässä sen yksinkertaisuuden vuoksi.
(http://jyv-weather.info/wxgraphic/wxgraphic.php?type=banner_big) (http://jyv-weather.info)
http://jyv-weather.info (http://jyv-weather.info)
Nuo mun nupit taitaa olla 10 watin nuppeja muistaakseni, ne on niitä perinteisen mallisia normaaleja jarruvalokokoisia nuppeja.
Eristyksenä mulla on normaalia talousfoliota ulkopinnan sisäpuolella kierroksen verran estääkseen että lämpö karkais sivuille.
Mitä sitä seurannut niin jossain -15 asteessa se jaksoi vielä plussalle, sen kovempia pakkasia täällä ei ole oikeen ollut viime vuosina jotta olisi voinut testailla.
Se on totta että tuo lamppusysteemi on helppo ja varsinkin halpa, osat kun ei montaa euroa maksa jossain Motonetissä.
Tuli laitettua sadekippo savupiippuun ;D pannuhuoneen poistoilmahormin suulle.
Saapa nähdä miten lumisateella toimii, oli ainakin helppo ratkaisu sulatukseen.
Lainaus käyttäjältä: nivaar-6 - perjantai, 05.11.2010, 18:35
Tuli laitettua sadekippo savupiippuun ;D pannuhuoneen poistoilmahormin suulle.
Saapa nähdä miten lumisateella toimii, oli ainakin helppo ratkaisu sulatukseen.
Aika mielenkiintoinen ratkaisu ;D. Tuossa voi kyllä olla "vaarana" se, että jos on liian lämmin, niin vettä saattaa vähän haihtua ja siten tulos olla hitusen alakanttiin. Mutta kyllä se aika lämmin saa olla siinä tapauksessa, joten ei varmaan kauheeta ongelmaa pitäisi aiheuttaa :)
Itsellä on kanssa mielessä ollut jo pidemmän aikaa sadekipon lämmitin, mutta en ole saanut vielä aikaiseksi sellaista. Minun tapauksessa se pitää kyllä olla päällä jatkuvasti, en nimittäin pääse täältä käsin lämmitintä sammuttelemaan. Sääasema kun on erillään asuintalosta.
Paras ratkaisu olisi liittää se systeemiin, joka käynnistäisi lämmittimen aina kun mennään nollan alapuolelle, mutta nämä tuppaavat kyllä maksamaan jonkin verran. Asennettiin tuonlainen systeemi firman kompurahuoneen jäähdytykseen. Säätää tuulettimien nopeutta huoneen lämpötilan mukaan.
Myös sähkön vetäminen on vähän ongelmana, mutta kyllä se varmaan jostain saadaan.
Pitää vähän miettiä tuota toteutusta :)
Lainaus käyttäjältä: weatherc - perjantai, 05.11.2010, 16:27
Sadekipon lämmitin on tarkistettu ja kytketty joten nyt voi lunta ruvet tulemaan ;D
Kuinkas korkealla sinulla on muuten nuo nupit asennettu?
Mulla oli viime talvena molemmat noin kuin tuo takimainen nuppi (kuvassa) mutta tuppas olemaan ongelmia alakerran lämmön kanssa kun ei riittänyt sinne tarpeeksi jolloin nuo sylkykupit jäätyivät ja niitä joutui muutaman kerran talven aikana piikkauskoneella aukomaan. :o
Kesällä pikkusen muuttelin tuon toisen nupin asentoa ja nyt ne on noin kuin tuossa kuvassa, aattelin vaan jos tuolla konstilla saisi lämpöä tuonne alakertaan enemmän mutta tuskimpa tuostakaan loppujenlopuksi apua sittenkään on.
Suurin syy mun mieletäni tuohon jäätymiseen on kun tuo säteilysuojankatto on aivan liian lähellä sadekiponpohjaa.., pakkasilla kun lunta sulattaa niin se vesi jäätyy tuohon säteilysuojan katolle ja ajan mittaan siihen kertyy niin paljon jäätä että se tukkii nuo sylkykupien suuaukot.
Täytyypä vielä miettiä tuota säteilysuojan laskemista reilusti alaspäin tai kokonaan irroittamista.
LainaaKuinkas korkealla sinulla on muuten nuo nupit asennettu?
suunnilleen sillä tasolla missä vaakatasoinen tuossa kuvassa on, ne ovat siten että ovat pystyssä ja lampun "jalka" (sellanen metallinen systeemi) on sadekipon pohjassa kiinni. Itse en huomannut että vesi olisi säteilysuojan katolle jäätynyt, sen reunalle kylläkin, ainakin kovemmilla pakkasilla.
Naruskan Ukan sääaseman sadekippo on alusta alkaen ollut savupiipun ilmahormissa katolla. Se on toiminut siellä moitteettomasti kesää talvea. Suosittelen kaikille, joilla sellainen piipunreikä sattuu käytössä olemaan.
PeetBrosin kipollehan rakensin aikanaan kanaverkosta eräänlaisen pesän. Ideoidessani en tiennyt lopputulosta, mutta tyytyväinen olen ollut ja erityisesti huoltovapaus on tälle ratkaisulle selkeä plussa. Myös linnut ja hyönteiset ovat jättäneet kipon rauhaan, eikä kippoon johtuen korkeasta sijainnista yli kymmenessä metrissä maasta myöskään ole lennellyt puista mitään roskia, lehtiä tms.
Talvellakin piipun päässä on reippaasti lämmintä, vaikka olisi kovakin pakkanen. Pääsääntöisestihän pakkasella harvoin edes mitään sataa, paitsi joskus sitä lunta, jota täällä Lapissa kutsutaan pakkasen ruokkijaksi. Haihtumista ei liioin ehtine tapahtua, koska kipon seinämien läpötila sulattaa sataneen lumen vedeksi hetimiten.
Lähinnä arvelutta lumen osuminen kippoon, että vaikuttaako lämmin ilmavirtaus piipusta hiutaleitten kulkuun. Odotellaan lumisateita......, sitten on paljon viisaampi asian suhteen.
Vielä kun keksis yhtä vaivattoman konstin tuuliviirin sulana pitämiseen. Pitäiskö sekin laittaa lähelle piipun poistoilmahormia ;) Taitais vaan aiheuttaa tolkuttomasti kuuraa viirin pintaan. Nyt tuntuu jäätyvän heti kun mennään pakkaselle, eikä auta pieni tökkääminenkään (Naapurit varmaan ihmetteli kun ukko heiluu katolla virvelinvapa kourassa, ei muuten kala syöny taaskaan ;) )
Onko hyviä ideoita miten ohjaisi sadekipon lämmitintä automaattisesti niin, että se on päällä vain tarvittaessa?
Lainaus käyttäjältä: Jippe - maanantai, 21.11.2011, 20:58
Onko hyviä ideoita miten ohjaisi sadekipon lämmitintä automaattisesti niin, että se on päällä vain tarvittaessa?
Mää olen miettiny josko laittais itekseen säätyvän sulanapitokaapelin kippoon.
Lainaus käyttäjältä: Jippe - maanantai, 21.11.2011, 20:58
Onko hyviä ideoita miten ohjaisi sadekipon lämmitintä automaattisesti niin, että se on päällä vain tarvittaessa?
Ainoa, mikä minulle tulee tuossa mieleen olisi joko khyron:n esittämä ratkaisu itsesäätyvästä lämmityskaapelista (olikohan se hienompi nimi joku "pakkasvahti" tai vastaava) tai sitten vaihtoehtoisesti jonkinlaisen automaation suorittamasta ohjauksesta (1-Wire tulee ensimmäisenä mieleen), joka kytkee lämmityksen päälle, kun ulkoilman lämpötila laskee riittävästi.
LainaaOnko hyviä ideoita miten ohjaisi sadekipon lämmitintä automaattisesti niin, että se on päällä vain tarvittaessa?
Moro!
Rakentelin tuossa vastikään kanssa sadekipon lämmittimen komponenteista joita sattui omissa kokoelmissa olemaan. Ratkaisun taustalla on yksinkertainen NTC-vastuksella toimiva lämmön säätö ja 10W lankavastus. Tuo käyttämäni NTC on tuntematonta tyyppiä jonka satuin romulaatikosta löytämään mutta mikä tahansa NTC käy kunhan tuo sarjavastus (12kohm) mitoitetaan sen mukaan. Toiminnasta en osaa vielä sanoa mitään kun ei ole tuota lunta vielä satanut mutta tuntuu lämpiävän kun ilma jäähtyy, ainakin jääkaappi/pakastin testien mukaan ::)
Jos teho ei riitä niin aina voi vastuksien kokoa muuttamalla saada lisää potkua.
Onko kytkis toiminut?
Onhan se toiminut juu :) Se on vaan tuo sadekippo niin onneton keräämään lunta että suurin osa menee tuulen mukana pois. Pistin Cumulukseen sen verran kerrointa talveksi että sadelukemat on edes sinnepäin. Minulla on tehtynä isompi keräin suppilo mutta siihen tuo lämmitys ei yllä joten se ei ole käytössä talvella. Vielä olisi kehittelyyn varaa mutta saa nyt olla tämän talven näin, ei tuo pakkasessa näpertely houkuta ::)
Noniin, tässä kesälomien aikaan täytyy jo pikkuhiljaa ruveta valmistautumaan talven lumisateisiin kun ei tuo hellekesä näytä tulevan ilmaston lämpenemisestä huolimatta ;D
Davisin sadekippoon rakennettiin "Stage I" lämmitys perinteisillä 12V/10W polttimoilla joille sähkön syöttää tämmöinen (http://www.vekoy.com/product_info.php?cPath=71_154_2468&products_id=16770) hakkuriteholähde.
Sadekippon lämmöneristys hoidettiin ulkoreuna vuoraamalla 3mm paksulla alumiinipäällysteisellä solumuovitettulla "avaruusmakuualustalla" :) Samalla tuli tietty pestyä sadekippo ja kiikku ynnä vahattua sadekippo huolella, 5sateesta ei näköjään pysy pinnalla kovinkaan kauan vaikka onkin hyvä aine muuten.
Sain ISS:n kasaan ja toimintakuntoon ennen kuin vettä alkoi sataa taas kaatamalla..
Sähkönsyöttö lämmitykselle täytyy vetää siinä vaiheessa kun taas on vaihteeksi sateeton päivä joka näyttää ainakin kaukaiselta haaveelta tässä vaiheessa heinäkuuta >:(
Sadekipon lämmitysprojekti etenee. Tänään kasattu termostaatti ja koekäytetty puhaltimella. Viikonloppuna sitten jatkuu. Kuvien kera tulee pieni selostus koko hommasta.
Lainaus käyttäjältä: systeemi - torstai, 09.08.2012, 21:19
Sadekipon lämmitysprojekti etenee. Tänään kasattu termostaatti ja koekäytetty puhaltimella. Viikonloppuna sitten jatkuu. Kuvien kera tulee pieni selostus koko hommasta.
No niin sadekipon lämmitys kasassa ja paikoillaan ja käyttöönotettu. Säätö tehdään sitten kun kelit kylmenee, mutta toimivuus on jo testattu. Varoitus kuvat on sitten isoja...
Termostaatti on tehty rakennussarjasta: MK138
Kasattuna:
http://www.eeronkatu.fi/blogikuvat/122.JPG
ja osissa:
http://www.eeronkatu.fi/blogikuvat/123.JPG
Lämmityselementit 12v 12w
http://www.eeronkatu.fi/blogikuvat/124.JPG
Sade"ämpäri" eristettynä ja vastukset paikoillaan:
http://www.eeronkatu.fi/blogikuvat/141.JPG
Termostaatin paikka:
http://www.eeronkatu.fi/blogikuvat/145.JPG
Virtälähde 12v 2.5A IP67 (Luokitus tarkoittaa veteen upottamista 30min, sen se tulee kestää)
http://www.eeronkatu.fi/blogikuvat/146.JPG
komiat ovat systeemin laitteet, paljonko muuten kustansi noi lämmityselementit ja mistä hankit?
Tohon termostaattiin varmaan voi myös tollasen perinteisen polttimojärjestelmän kytkeä?
Onko muuten kukaan tutkinut miten nää teeseitse lämmittimet vaikuttavat lämpötila mittauksiin, kun kuitenkin tuottavat tota lämpöä aikalailla ?
Lainaus käyttäjältä: uskela - maanantai, 20.08.2012, 10:11
komiat ovat systeemin laitteet, paljonko muuten kustansi noi lämmityselementit ja mistä hankit?
Tohon termostaattiin varmaan voi myös tollasen perinteisen polttimojärjestelmän kytkeä?
Onko muuten kukaan tutkinut miten nää teeseitse lämmittimet vaikuttavat lämpötila mittauksiin, kun kuitenkin tuottavat tota lämpöä aikalailla ?
Tuo termari maksoi muistaakseni 9,70€ ja 7,90€ nuo lämmitys elementit kappaleelta. Termari maksoi muistaakseni 15€ eli yhteensä n.40€ + postikulut.
Minulla lämmitys ei vaikuta koska lämpötila anturi on siirretty sadekipon läheisyydestä pois. Joo ja voi kytkeä tuohon lamppu hommaan, mutta miksipä ei laittaa noita lämmityselementtejä, koska ovat todella helpot laittaa. Huom! tuo termari kestää 3A virran eli sen mukaan hehkut ja virtalähde. Eli 12V * 3A = 36W.
Osa tavaroista on SP-elektroniikasta ja osa muualta en nyt jaksa muistaa mistä tilasin, tais olla tuo vekoy.
http://www.vekoy.com/product_info.php?cPath=2368_2369&products_id=16058
http://www.vekoy.com/product_info.php?products_id=7113
Mulla oli jo tuo polttimolämmitys valmiina asennettuna sadekippoon kun bongasin vekoystä nuo samat lämmityselementit siinä vaiheessa kun etsin sopivaa virtalähdettä, joten tuumasin että polttimovirityksellä mennään alkuun... Täytyy kopiopida hieman systeemin järjestelmää jos tarvetta ilmenee ;) Lämpötila/kosteusanturi säteilysuojineen on siirretty pois myös mulla tuosta sadekipon alta.
Termostaatin virkaa hoitaa gsm-pistorasia siinä vaiheessa kun lumisadetta on luvassa.
Tuo piirilevy sitten kannatta lakata kunhan sen on ensin kolvannut ja elektroniikkarasva liittimiin. Niin kosteussuoja tulee samalla.
Morjens.
Mielenkiintoisia vaihtoehtoja porukoilla ja varmasti toimivia :)
Itsellä ollut tuo Davis nyt yhden talven ihan omillaan eikä se siitä nokkiinsa ottanut.
Nyt ajattelin sen valjastaa myös lunta varten ja töissä kun on etunsa, hommasin sieltä pätkän
itsesäätyvää sulanapitokaapelia :)
10W metrillä ja lyhin pätkä 2m. Eiköhän sillä tuo kippo pysy lämpimänä.
Tuon sateen jälkeen, mikä on nyt ropissut, sattuu pitämään sopivan tauon kotosalla ollessa, ajattelin sen kippoon asennella.
Mahtoiko khyron toteuttaa omansa, mistä ketjussa aiemmin mainitsi ?
Mahdollisia kuvia projektista saattaa putkahtaa, ellei ihan reisille mene :D
jk. onkos tuo Davis:n kippo muuten kaivannu isojakin korjauksia että sademäärät on edes lähelle oikein ?
morjesta morjesta !
Davisin sadeämpäri on mielestäni näyttänyt ihan riittävän tarkasti, mutta kai noihin tuloksiin vaikuttaa myös paikka missä kippo on (tuulisuus?).
Itsellä kanssa tarkoitus rakennella lämmitys ämpäriin kun kelit sallii, sekä tarvikkeet hankittu.
Tarkoitus olisi laittaa noi lämmityskalvot ja mk138 termostaatti sarja (tilattu on).
Sadekipon ja temp/hum yksikön olen ajatellut erottaa sillain, että siirrän sadekipon jatkamalla johtoa ja kaikki muut anturit saavat jäädä nykyisille paikoilleen tosin solar paneeli ja uv/solar anturit täytyt kiinnittää teeseitse telineeseen.
Samoin ajattelin itsekkin, eli erottaa tuon kipon paremmalle paikalle tuohon räystään reunalle.
Tarpeeksi pitkälle kuitenkin että katon lumet ei siihen pääse vaikuttamaan.
Omia katon lumia seuranneena muutaman vuoden, siihen kertyy helposti pieni uloke ja sitä en halua kipon
vaikutus alueelle :)
Hyvä jos tuon Davisi:n kippo ei tarvii kummempia säätöjä.
Rauhallisin mielin siis piuhaa vetämään ja rakentamaan :D
Katsotaan mitä tuloksia saan aikaan ;D
Lainaus käyttäjältä: Kaitsu - sunnuntai, 23.09.2012, 21:57
Morjens.
Mielenkiintoisia vaihtoehtoja porukoilla ja varmasti toimivia :)
Itsellä ollut tuo Davis nyt yhden talven ihan omillaan eikä se siitä nokkiinsa ottanut.
Nyt ajattelin sen valjastaa myös lunta varten ja töissä kun on etunsa, hommasin sieltä pätkän
itsesäätyvää sulanapitokaapelia :)
10W metrillä ja lyhin pätkä 2m. Eiköhän sillä tuo kippo pysy lämpimänä.
Tuon sateen jälkeen, mikä on nyt ropissut, sattuu pitämään sopivan tauon kotosalla ollessa, ajattelin sen kippoon asennella.
Mahtoiko khyron toteuttaa omansa, mistä ketjussa aiemmin mainitsi ?
Mahdollisia kuvia projektista saattaa putkahtaa, ellei ihan reisille mene :D
jk. onkos tuo Davis:n kippo muuten kaivannu isojakin korjauksia että sademäärät on edes lähelle oikein ?
Ei o mun projekti vielä edenny lainkaan, mietiskelin tässä sitäkin et jos siirtäis aseman paikkaa hieman, pitäs varmaan päättää ennen kun vetää sähköä:)
Katsotaan kumpi saa projektin ensin säädettyä johonkin lopulta :) Vielä on aikaa... x päivää ennen lumia :D
noniin nyt rupee lämmityksen rakentelu oleen loppusuoralla, sillä enään ei puutu kuin virransyöttö järjestelmälle.
Virransyöttön tulen toteuttamaan käyttämällä vanhan verkkokiintolevyni muuntajaa (12V/3A) joka jää siis talon sisälle ja siitä kaapeli jatkuu kumikaapelina ulkopuolelle pistorasiaan ja josta sitten pistotulpalla sähkö tolppaan.Keväällä pistotulpan voi keriä sitten nurmikolta tolppaan kun sitä ei tarvita.
muutamia kuvia projektista jossa siis sadeastia erotettiin muusta systeemistä.
Järjestelmässä on siis mk138 termostattisarja ja kaksi lämmityskalvoa, pönttö on vuorattu bilteman 10mm äänieritysmatolla jossa foliopinta ja tarrapinta toisella puolella.
Sadekippoon lisättiin myös langaton lämpötila-anturi lämpötilojen tarkkailuun (langaton ulkoyksikkö kipon pohjassa, josta johdolla anturi kipon sisään).
Sadekipossa on myös lintujen estoksi rakennettu pikkiaita nippusiteistä, myös uv/solar aisaan lisättiin nippusiteitä, koska havaintoni mukaan yksi vihainen talitintti kävi nokkimassa antureita.
(http://)
(//%5Bimg%5D)[/img]
(http://)
(//)
Ajatuksena olisi värkätä sadekipon lämmittimeen "termostaatti", eli laitan sisään 1-wire anturin ja sen lukemien perusteella ohjaan lämpöelementtiä. Kysymys kuuluu että, minkälaista lämpötilaa kannattaa tavoitella? Voiko ilmanpaineesta päätellä milloin sataa/on sateen mahdollisuus? (esim. tietyn ilmanpaineen ylittyessä kippoa ei lämmitetä?)
IMO nyt ajattelet liian vaikeasti. Lämmitin syö virtaa 24w/h eli vuorokaudessa huimat 576w. Suomeksi 0,576kWh nykyisillä sähkönhinnoilla n. 7 senttiä. Itse en jkasanut alkaa miettimään mitään muuta kuin sen että kippo ei ylilämpene lauhoilla keleillä.
edit: muistaakseni n.10c asteessa on minun kippo.
Ei tässä rahasta tai kulutuksesta ole kysymys ::) Olen automaatioasentaja ja syksyllä toin ensimmäistä kertaa töitä kotiin ;D
Eli toisin sanoen kotiautomaatioprojekti käynnissä, kellarissa on raspberry+domotiga, valot x10 ja nexa, 1-wireä antureina, maalämpöpumpun valvontaa/ohjausta GPIO:n kautta ja rfxcom langattomille laitteille yms.. Harrastus tämä ennemminkin on.
Vastataan nyt vielä kerran aluperäiseen kysymykseen.
Lainaus käyttäjältä: Jippe - tiistai, 31.12.2013, 17:17
Kysymys kuuluu että, minkälaista lämpötilaa kannattaa tavoitella?
n. 10 astetta. Ai miksikö kokemusperäisesti tuon olen havainnut olevan hyvä. Tämä lämpötila tekee sen että myös sulamisvedet valuu pois keinulta ja ämpärin pohja ei jäädy.
Lainaus käyttäjältä: Jippe - tiistai, 31.12.2013, 17:17
Voiko ilmanpaineesta päätellä milloin sataa/on sateen mahdollisuus? (esim. tietyn ilmanpaineen ylittyessä kippoa ei lämmitetä?)
Voi päätellä, mutta melko varmaa ettet osu aina oikeaan. Siitä taas seuraa se että sadelukemat vääristyy. Eli ei kannata laittaa.
Lainaus käyttäjältä: Jippe - tiistai, 31.12.2013, 19:03
Eli toisin sanoen kotiautomaatioprojekti käynnissä, kellarissa on raspberry+domotiga, valot x10 ja nexa, 1-wireä antureina, maalämpöpumpun valvontaa/ohjausta GPIO:n kautta ja rfxcom langattomille laitteille yms.. Harrastus tämä ennemminkin on.
Harrastus se on meille muillekin.
http://kemiweather.fi/index.php?page=6sivu (http://kemiweather.fi/index.php?page=6sivu)
Mulla on daviksen vantage pro2, mihin kohtaan lämpöanturi kannattaa sijoittaa?
Ohjaus esim. kipon lämmöt +9 päälle, +11 pois ja ulkolämpö alle +2? (tähän vielä se ilmanpaine mukaan niin saa pitkät korkeapaineet pois 8) )
Huoh ???
Mitä ilmanpaine kertoo tulevasta säästä?
Ilmanpaine ja sen muutokset liittyvät matala- ja korkeapaineisiin ja niiden liikkeisiin. Sään arvioinnissa ilmanpaineen muutokset ovat tärkeämpiä kuin itse painelukemat.
Matalapaineen lähestyessä ilmanpaine laskee ja sää "huononee" eli pilvisyys lisääntyy ja alkaa sataa. Korkeapaineen lähestyessä ilmanpaine nousee ja sää yleensä "paranee".
Mitä voimakkaampi paineenmuutos on, sitä nopeampi säänmuutos on odotettavissa. Muutosta, joka on yli 1 hPa tunnissa, voidaan pitää suurena.
Onko korkeapaineen vallitessa aina pilvetöntä?
Korkeapaineessa on sää yleensä kauniimpi, selkeämpi ja sateettomampi kuin matalapaineessa, jolloin on usein pilvistä ja sateista. Jos ilmapaine on hyvin korkea, yli 1030 hPa, on hyvin todennäköistä, että on pilvetöntä. Kotien ilmapuntarin merkinnät perustuvat tälle olettamukselle. Tämä on kuitenkin vain suuntaa antava oletus.
Pilvisyys ja ilmanpaine eivät kulje käsi kädessä. Ei ole myöskään mitään ilmanpainerajoja matala- ja korkeapaineelle. Matalapaineessa ilmanpaine on ympäristöään alhaisempi ja korkeapaineessa taas ympäristöään korkeampi. Ei ole olemassa mitään hPa -rajaa siitä, mikä on korkeapaine.
Sää voi vaihdella korkeapaineessakin. Etenkin talvella voi olla pilvistä, vaikka on korkeapaine. Tähän kaikkeen vaikuttaa auringon säteily ja ylempien ilmakerrosten fysikaalinen tila.
Myös pinnanmuodostus, vesistöt ja vuodenaika vaikuttavat pilvisyyteen. Talvella kylmien pintojen kuten lumen ja ympäristöään kylmemmän veden yllä ei synny ilmassa pystyvirtauksia. Tällöin ei myöskään synny herkästi kumpupilviä. Esimerkiksi laajojen vesistöjen ja meren yläpuolella sekä rannikoilla pilvisyys on keskimääräistä vähäisempää.
Syksyllä taas vesistöjen lämpötila voi olla korkeampi kuin maan yläpuolella. Vedestä haihtuva vesihöyry tiivistyy pilviksi ja sankat pilvet ovat etenkin meren päällä kun taas maalla voi olla täysin pilvetöntä.
Miten matala- ja korkeapaine vaikuttavat säähän eri vuodenaikoina?
Eri vuodenaikoina matala- ja korkeapaineiden säät ovat erilaiset. Kesällä korkeapainesää on tavallisimmin aurinkoinen ja lämmin. Kesäisessä korkeapaineessa voi esiintyä kuitenkin ns. lämpöukkosia iltapäivällä. Toisinaan kesäinen hellesää päättyy voimallisiin ukkosiin ja kylmän rintaman tuomaan viileään ilmaan.
Kesällä matalapaineet ovat selkeästi heikompia kuin talvella. Kesällä matalapaine tuo meille ensin lämpimän sektorin hiostavan kostean ilman ja sateita. Matalapaineet voivat kuitenkin pysähtyä meille ja silloin viileä kuurosateinen sää jatkuu pitempään ennen kuin seuraava korkeapaine löytää tiensä maahamme.
Talvella korkeapaineessa on kaikkein kylmin sää. Silloinkin sää on usein selkeää, mutta siitä seuraa, että lämpö karkaa maan pinnalta avaruuteen ja ilma jäähtyy. Talvikorkeapaine on usein peräisin Venäjältä tai Siperian mantereelta, jossa ilma on napayön aikana jäähtynyt valmiiksi jo perusteellisesti. Keväämmällä, kun aurinko nousee korkeammalle ja lämmittää jo päivällä, on kylmän yön jälkeen korkeapaineen vallitessa mitä hienoin kevättalvinen sää. Maaliskuussa päivällä auringon lämpö sulattaa hankia, mutta yöllä ne jäätyvät vielä uudestaan.
Talvimatalapaineet taas tuovat lauhan, mutta harmaan pilvisen sadesään lähes aina meille. Vuodenaikojen vaihtelu säätelee vahvasti meillä kulloinkin vallitsevan sään luonteen.
Kiitoksia tästä tietoiskusta :)
Tänään virittelin anturia sadekippoon mutta en saanu sitä millään auki. Vaikka lämmitys oli päällä niin se oli umpijäässä reunoilta.
Työnsin anturin sitten alakautta reiästä sisään, enkä tiedä mihin kohtaan se sinne jäi ???
Lämmitys lähtee päälle kun ulkolämpö on alle 2 ja sadekipon lämpö alle 3 astetta, pois päältä se menee kun kipon lämpö on yli 5. Miltäs kuulostaa?
Lainaus käyttäjältä: Jippe - sunnuntai, 12.01.2014, 20:30
Lämmitys lähtee päälle kun ulkolämpö on alle 2 ja sadekipon lämpö alle 3 astetta, pois päältä se menee kun kipon lämpö on yli 5. Miltäs kuulostaa?
Veikkaampa että sylkykupit muurautuu jäähän kun löylyt ei riitä. (on kokemuksia) :(
Davisin orginellissahan on bimetallitermostaatti joka säätää löylyjä, sulkeutuu 30˚C ja avautuu 43˚C sekä on/off nappi, käytetään sulatusta silloin kun tarvitaan. ;)
Sun tarvitsee viedä tuota projektia pikkusen pidemmälle..... sisälämpö säätyy automaattisesti pakkasen mukaan vaikka 5˚C pykälissä. ;D
Tuo nyt oleva kipon lämpö 5˚C rittänee nipin napin +/- 0˚C kelillä.
Ymmärsinkö oikein että davisin oma lämmitin pitää kipon sisälämmön 30-43 asteessa? Mistä kohtaa mitattuna?
Tarkoitus on laittaa anturi "suppilon" sisäpintaan alumiiniteipillä kiinni ja säätää lämmitystä sen mukaan.
Vastus on muistaakseni 48W ja pari talvea lämmitin ilman mitään ohjausta, haihtumista tapahtui paljon ja lukemat jäivät pieniksi.
Anturin paikan kun saisi sellaiseksi, että lämpötilan voisi pitää vakiona ulkolämmöstä riippumatta.
Lainaus käyttäjältä: Jippe - maanantai, 13.01.2014, 18:30
Ymmärsinkö oikein että davisin oma lämmitin pitää kipon sisälämmön 30-43 asteessa? Mistä kohtaa mitattuna?
Ymmärsit aivan oikein.
Niin jos luet miten esim. minä olen tuon tehnyt, miksi keksit pyörää uudelleen?? Minulla se toimii.
Muuten sijaitseeko tuo sadekippo vielä tuolla?
En mä mitään saarnaa mutta tuo ei nyt ole kaikista parhain paikka...... siinä on niin paljon noita häiriötekijöitä mistä kanssa voi noi vähät tipat johtua.
Ei tässä pyörää uusiksi keksitä, tasapainotetaan ja laakeroidaan vain :)
Anturi on nyt suunnilleen samalla paikalla ja korkeudella kuin systeemin kipossa. Tuo 10 astetta riittää siis ulkolämmöstä riippumatta?
Siellä se vieläkin on, paikka on hankala ja korkealla. (huoltoa ajatellen) Tuosta kuvasta ei oikein näy miten jyrkkä ja korkea katto todellisuudessa on.
Piipun päältä on etupihalle 7,5 ja takapihalle 10 metriä maahan. (talo on rinteessä)
Tuo valikoitui paikaksi siksi että johtojen veto oli helpointa. lämpö- ja kosteusanturin johto tulee käyttämätöntä hormia pitkin katolle.
Paras paikka varmaan olisi keskellä nurmikkoa mutta sinne pitäis vetää se piuha jotenkin..
Vesisateella näyttää ihan järkeviä lukemia mutta lumisade ei osu tai sitten sulatuksessa häikkää.
Aiheeseen kun taas palattiin niin...
Rakentelin tuossa taannoin Oregonin sadekippoon lämmittimen elektroniikalla. Kytkentä on vähän erikoisempi koska säätäjänä käytetään säädettävää regulaattoria LM317. Rakenne on sellainen että sadekippoon ei tarvitse porailla reikiä ollenkaan. Kaikki reiät oli jo valmiina. Mittaus tapahtuu pohjassa olevasta reiästä jotta anturi saa vähän haistella ulkoilmaa samalla ::) Hyvin on kyllä toiminut ;D
Mulla on tuossa omassa sadekipon polttimolämmitysvirityksessä kipon sisälämpötila n.50 mm pohjasta ylöspäin n.20 astetta -10 asteessa ja hyvin tuntuu pelaavan. Aivan kipon yläreunaan jää pieni huurrerantu joka ei sula. Lämmitys hoituu ajastimella joka on 15min päällä ja 15min pois pienemmillä pakkaslukemilla ja tuossa -10 se on koko ajan päällä.
Sadekippo on mullakin aivan väärässä paikassa, eli antenniputkessa katolla, mutta olkoon kun ei tuo auringon säteilytehon anturissa oikein kaapeli riitä parempaan asennukseen siten että siihen vielä aurinko paistaisi.
Heip!
Olikos kenelläkään kokemuksia tuosta itsesäätyvästä sulanapitokaapelista sadekipon lämmityskäytössä? Olisi tarkoitus tuonne WMR300:n kippoon viritellä jotakin lämmittävää jossakin vaiheessa. Ja kaikki helpot ja "helpot" ideat otetaan vastaan. :)
E: Olin nopea, kotoa löytyi tarvikkeita ja pikkuinen 20w halogeeni pohottaa nyt sisällä. :P Katsotaan mitä käy, niin kerron tuloksista jossain vaiheessa.
Lämmitin oli eiliset lumisadekuurot ja tuli huomattua, ettei lämmitysteho riittänyt kovin hyvin. Sulana pysyi sisältä kuitenkin. Tänään tuli haettua tokmannista tuollainen Kaira Extreme makuualusta (https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/kaira-extreme-alumiinipinnoitettu-makuualusta-retkipatja), josta leikkailin sopivan eristeen sadekipon ulkopintaan. Katsotaampas, mitä mitä se lampuntapainen saa nyt aikaan. :)