linkki aiheeseen: http://yle.fi/alueet/kainuu/2012/02/virallinen_saahavaintoasema_valtasi_kuhmolaismiehen_pihan_3228372.html?origin=rss
Joku on kovasti käynyt kommentoimassa.
On sen näköinen isäntä kuvassa, että se kyllä vielä purkaa nuo laitteet. Mitähän niistä mahtaisi löytyä? ;D
Lainaus käyttäjältä: Argonex - perjantai, 03.02.2012, 19:57
Joku on kovasti käynyt kommentoimassa.
On näköjään. Siellä oli joku kommenttia kirjoittanut ilmaissut, että vaikka käytettäisiin Pt100-anturia, se pitäisi kalibroida määrävälein, jotta lukemat olisivat oikein.
Jotta päästäisiin asian ytimeen, niin pitäisi olla tietenkin tieto siitä, mikä se "oikea" lämpötila on alunperinkin. Menee nimittäin lottoarvonnan puolelle, jos tietoa siitä, milloin anturi on kalibroitu, ei ole ja kalibroitua referenssimittaria ei ole saatavilla.
Asialle olisi tehtävissä paljonkin, jos tällainen mittari olisi vain saatavilla. Vaan mistä löytää referenssimittariksi kalibroitu mittari ja millä hinnalla?
Se on sanomattakin selvää, että jos asema ei täytä tiettyjä tiukkoja kriteerejä, se ei ole virallinen asema.
Mutta tarvitseeko sen olla oikeasti virallinen? Onko asema silloin täysin merkityksetön? Ainakin kirjoitetusta kommenttitekstistä tahtoo jotenkin väkisinkin löytää tällaisen hienotunteisen vihjeen. Eikö se riitä, että sääasema on rakennettu niin pitkälle "virallisen protokollan" mukaan, kuin mahdollista ja aseman operaattori (joita esim. FMI:n asemista pääosalla ei ole lainkaan) pitää asemastaan parhaalla mahdollisella tavalla teknisesti ja toiminnallisesti huolta?
Harrastesääaseman "palvelualue" on FMI:n asemaa pienempi, mutta alueellinen merkitys ei ole takuulla yhtään sen vähäisempi.
LainaaJotta päästäisiin asian ytimeen, niin pitäisi olla tietenkin tieto siitä, mikä se "oikea" lämpötila on alunperinkin. Menee nimittäin lottoarvonnan puolelle, jos tietoa siitä, milloin anturi on kalibroitu, ei ole ja kalibroitua referenssimittaria ei ole saatavilla.
Juuri näin. Itse asiassa, jos mennän pilkunviilauksen puolelle, kaikki tilastot jossa esim. lasketaan maapallon keskilämpötilaa sun muuta ovat silkkaa lottoarvontaa koska kaikki mittarit eivät ole kalibroitu saman referenssimittarin mukaan. Lienee käytännössä mahdottomuus. Vain niitä mittareita jotka kaibroitu saman "oikean" mittarin mukaan voidan verrata keskenään.
LainaaMutta tarvitseeko sen olla oikeasti virallinen? Onko asema silloin täysin merkityksetön?
Ei ja ei.
Lainaa
Harrastesääaseman "palvelualue" on FMI:n asemaa pienempi, mutta alueellinen merkitys ei ole takuulla yhtään sen vähäisempi.
Päinvastoin, harrasteaseman merkitys alueellisesti voi olla aika suurikin, tietenkin riippuu paikasta ja missä se on asennettu mutta, paikallisena "sääinformaatiopisteenä" sen merkitys voi olla suuri.
Niin toki tässä voidaan ottaa huomioon tuon mittarin tarkkuudessa sekin että fmi:n mittari edustaa yhdestä mittauspaikasta aina arvoa, kuten Mikkelissäkin anturi on lentokentällä ja sen mukaan Mikkelin lämpö on mikä on. Vaikkakin mittaustulos ko. paikassa on tarkka, niin ei se edusta millään tapaa koko mikkelin alueen lämpötilaa.
Eilen illalla kotoa tänne ajellessani totesin, että jo 3km päässä kotoa lämpötila oli muuttunut oleellisesti auton mittarissa.. kotona -24 ja hetken kuluttua -30. kuitenkin Mikkeliin päästessäni oli lämpötila jälleen -25 ja kaikkea tuolta väliltä mittarissa näkyi 60km matkan aikana.
Nyt jos ajatellaan näitä yksityisiä sääasemia ja niiden tarkkuutta, niin allekirjottaneen mielestä sillä heitolla ei ole mitään merkitystä, sillä en kuitenkaan usko että nuo mittarit ihan astetolkulla heittäävät. Kartasta katsottuna niillä saa pirun hyvän kokonaiskuvan ympäristössä vallitsevasta säätilasta
Eli mikäli alueellisesti väitetään jonkun mittarin olevan tarkka niin niitä mittareitahan pitäisi asentaa joka mäki ja notko täyteen minkä pohjalta pystyisi jonkun kokonaiskuvan luomaan.
Toinen hyvä esimerkki siitä että sääaseman antama lukema kertoo vain sen paikallisen lukeman eikä vastaa "koko seutukuntaa" on se että sain tuossa infoa että tuossa yks yö kun oma asema mittasi alimmaksi lämpötilaksi -15° niin 2 km täältä oltiin mittailtu -24°...
Tuon sääaseman kaliprointi ei taida olla mikään mahdoton tehtävä.
Tilaa kiinasta PT100 anturin (vastuksen) maksaa vähän yli 1 euron. Sitten mittaa anturin vastuasarvon tarkalla vastusmittarilla
siitä voi laskea tarkan lämpötilan. PT100 vastus on 100 ohmia 0 asteessa ja vastus muuttuu lineaarisesti.
LainaaPT100 vastus on 100 ohmia 0 asteessa ja vastus muuttuu lineaarisesti.
Näin on ja tässä taulukko http://www.wexon.fi/sivu.php?id=61
Helpointa olis varmaan kalibroida veden sulamis- ja kiehumispisteellä. Ja sanoisin ettei kotilaitteilla ole edes asteen päälle, tietty on kiva jos anturit on tarkkoja, mutta mun mielestä astekin on ihan riittävä tarkkuus. Ja varmaan sijoituspaikka ratkaisee enemmän mitä anturin tarkkuus, esim. mökki on suon läheisyydessä ni selkeesti viileempää mitä vähän kauempana, toisaalta ne on just oikeita arvoja mulle.
Lainaus käyttäjältä: finilves - lauantai, 04.02.2012, 16:53
Tuon sääaseman kaliprointi ei taida olla mikään mahdoton tehtävä.
Tilaa kiinasta PT100 anturin (vastuksen) maksaa vähän yli 1 euron. Sitten mittaa anturin vastuasarvon tarkalla vastusmittarilla
siitä voi laskea tarkan lämpötilan. PT100 vastus on 100 ohmia 0 asteessa ja vastus muuttuu lineaarisesti.
Olen täysin samaa mieltä kirjoittajien kanssa siitä, että tuolla vähäisellä heitolla ole merkitystä ellei se ole suorastaan tökerön väärin, eli mittarin vieressä vesilasi, jonka sisältö alkaa jäätymään, kun mittari näyttää +2°C. :P ;D
Tuo tarkka vastusmittari on tuossa tilanteessa takuuvarman pätevä laite. Sitten pitäisi saada vesi takuuvarmasti nollaan asteeseen, jotta anturin saa oikeaa lämpötilaa mittaamaan.
Jos vesi on oikeassa lämpötilassa, näyttääkö vastusmittari oikein, eli onko sen näyttämä arvo (kalibraatio) oikein?
Tämä menee nyt täysin ja kokonaan hiuksen halkomisen asteelle ja menee verrannollisesti Boltek/NexStorm-yhdistelmän kalibrointiin: hyvä, ettei joka viikolle ole oma kalibraationsa. :)
Minulle riittää se, että anturi on oikeassa paikassa ja oikealla tavalla suojattu olosuhteilta. Sen antama lukema on takuulla niin hyvä ja riittävän tarkka, etten lähde sitä epäilemään välittömästi, ellei sitten käy yhtä tökerösti, kuin yllämainitussa esimerkissä.
Itsellekin riittää hyvin nämä nykyiset tarkkuudet. Esimerkiksi Daviksen kohdalla ei voi olla sattumaa, että Fluken lämpömittari ja Daviksen lämpöanturi näyttivät samaa lukemaa noin 0-0,2 asteen tarkkuudella kun viime talvena tein testejä noin -15 asteen pakkasessa. Tänä talvena en ole testejä tehnyt, mutta mielenkiinnon takia itseasiassa voisikin jälleen vertailla Fluken mittaria ja Davista keskenään.
Fluken käsimittarihan on kalibroitu tehtaalta lähtiessään, mutta niitä pitäisi kuulemma kalibroida aina silloin tällöin uudestaan. Kysyin asiaa muistaakseni viime vuonna Fluken edustajalta Suomessa ja hän sanoi, että mittari pitäisi lähettää Hollantiin heidän laboratorioon, jossa kalibrointi tehdään. Suomessa heillä ei ollut laitteita kalibroinnin tekemiseen. Joten kyllä tuo millintarkka kalibroiminenkin on aika tarkkaa puuhaa ja kotikonstein sitä voi olla hankala tehdä, kuten Laiho tuossa esimerkissään jo kirjoitti.
Itselle riittää hyvinkin joidenkin kymmenyksien heitto, enkä usko Daviksen osalta heiton olevan kokonaisten asteiden luokkaa, mutta joitakin kymmeniksiä se saattaa olla. Taidankin tästä heti mennä valmistelemaan tota Fluken mittaria ja tekemään vähän vertailua Daviksen kanssa, eli ensin pitää antaa mittarin olla varmuuden vuoksi vikka tunnin verran ulkona ja katsoa missä kohtaa lämpötila vakiintuu. Mutta kerron vähän tuloksista kun homma on valmis :)
Laihon esimerkkiä käyttäen, seuraa milloin lumi rupeaa sulaamaan esim. puiden oksilta, katon räystäällä tai sääasemapömpelin kiinnikkestä :)
Tosin lumen pitäisi olla pitipuhdasta että sulaamispiste olisi tasan se 0.00° mutta normaalissa "puhtaassa" lumessa se lienee riittävän lähellä kuitenkin. Mitä nyt tullut seurattua niin aikas täsmällisesti Daviksen kanssa menee tuo ainakin täällä :)
Nyt on testit tehty :). Oli kyllä aika hapokkaat olosuhteet näin etelänmiehelle kun tein samalla vähän lumihommia ja sitten tein noi mittaukset. Pakkasta oli tuolloin ja edelleenkin lähes -25 astetta, joka lähentelee jo pikku hiljaa asemaennätystä, joka on -27,1 astetta.
Tein siis vertailua Fluken mittarin ja Davisin välillä ja ero oli noin 0.0 - 0.2 astetta. Davis näytti mittauksen aikaan -24,6 astetta ja Fluken mittari vaihteli välillä -24,6 - -24,8. Välillä se pomppas -24,9 asteeseen, mutta tuli välittömästi takaisin tuohon noin -24,7 asteen paikkeille. Enemmän Fluken mittari näytti tuota korkeampaa lukemaa, eli -24,6 astetta, joten uskomattoman lähelle menee jälleen kerran DAviksen kanssa, vaikka pakkasta oli noinkin paljon. Lämpötilan pieni vaihtelu johtui todennäköisesti Fluken avonaisen rakenteen takia.
Huomasin vielä sellaisen asian, että kun tuossa Fluken mittarissa on täysin avonainen rakenne, niin päätin katsoa vähän tarkemmin mikä piiri siinä on kiinni ja siinä näytti olevan SHT 10, eli hitusen "epätarkempi" kuin Daviksen SHT 15. Tuolla weatherc:n aikaisemmin pasteemassa linkissä SHT10:n tarkkuudeksi sanotaan -25 asteen pakkasessa noin 1.8 astetta suuntaan ja toiseen. Daviksen SHT15 tarkkuus on -25 asteessa noin 1.2 astetta. Mutta tässä omassakin testissä näki sen, että lukemat hyvin harvoin heittävät noin paljon, vaan todennäköisintä on se, että lämpötila on tuossa tarkkuuden keskiosassa, eli juuri siinä oikeassa lämpötilassa. Jos tässäkin testissä ero SHT10 ja SHT15 välillä oli vain 0.0-0.2 astetta -25 asteen pakkasessa, niin kyllä tuo tarkkuus on itselle täysin riittävä ;D
Mun tekis kans mieli jollain systeemillä tarkastella tuota lämpötila hommaa.. Meillä on samalla seinustalla sekä tuo sääaseman että Ouman EH-800 (http://www.ouman.fi/fi/eh-800_ja_eh-800b/ (http://www.ouman.fi/fi/eh-800_ja_eh-800b/)) lämmönsäätimen ulkoanturit. Sellainen ero noiden asennuksessa on että tuo oumannin anturi on hiukan eri kohdalla ja n 1.5m korkeammalla kun sääaseman. Keskenään noiden lämpötilat kuitenkin heittävät oleellisesti eli jompikumpi on pahasti metsässä, tuskin tuosta korkeuserosta noin isoa pakkaseroa voi syntyä.
Ouman arvo: -32.0
sääasema: -30.6
lähin tiesääasema 9km: -31.7
Näyttää nuo paremmat sivut (FMI) olevan nurin, ei ole ensimmäinen kerta tällä viikolla.
Prisman dokkarissa pari iltaa sitten oli aika hienoa hidastuskuvaa salamoinnista ja hieman teoriaakin.
http://areena.yle.fi/video/1330367374259
Itselle tulee prismat digiboksille tallennukseen, joten pitääkin tänään katsoa tuo jakso :)