Tällä hetkellä pakkasta 6,1 ja kosteus 93 %. Sanotaan, että kovalla pakkasella ilma on kuivaa. Onko muistissa kellään paljonko ilmankosteus ollut "tulipalopakkasilla"? Entäpä sitten tuulen vaikutus kosteuteen pakkasella?
Yleensä puhutaan suhteellisesta ilmankosteudesta ja sen takia ilmankosteusprosentti on talvella lähes poikkeuksetta jatkuvasti yli 70%, yleensä siellä 90% tuntumassa. Kesällä tilanne on päinvastoin.
Kosteutta talvella on huomattavasti vähemmän ilmassa kuin kesällä, varsinkin kovilla pakkasilla. Mutta suhteellinen ilmankosteus on puolestaan hyvin korkea, johtuen siitä, että kovilla pakkasilla saavutetaan helposti ns. kyllästystila, eli vesihöyrymäärä ilmassa ei voi enää kasvaa tuon tilan jälkeen. Kylmillä lämpötiloilla ei ilmassa yksinkertaisesti pysty olla kovin paljoa vesihöyryä, joten sen takia ilmankosteusprosentti on yleensä hyvin korkea.
Tämä onkin mielenkiintoinen kysymys, johon on jo tullut hyvä vastauskin. En vaan ole ehtinyt aiemmin osallistumaan keskusteluun.
Mutta miksi sitten yleensä käytetään suhteellista kosteutta kosteus suureena, eikä esim absoluuttista kosteutta?
Lainaus käyttäjältä: angle - sunnuntai, 27.11.2011, 23:15
Mutta miksi sitten yleensä käytetään suhteellista kosteutta kosteus suureena, eikä esim absoluuttista kosteutta?
Todennäköisesti tuohon on syynä tekniikka, joka ei absoluuttista kosteutta kykene mittaamaan.
Tokihan absoluuttisen kosteuden pystyisi laskemaan suhteellisesta kosteudesta, mutta tällöin saatu lukema olisi vähintäänkin suuntaa-antava enemmän, kuin koko totuus vallitsevasta kosteudesta.
Ainakin siinä kuinka tukalaksi kosteus tekee lämmön on nimenomaan suhteellinen kosteus oleellinen. Jos suhteellinen kosteus sata tai lähellä sitä ei hiki haihdu iholta jolloin ei synny viilentävää vaikutusta.
Olettaisin saman pätevän vaikka maalin kuivumiseen. Ja siihen tiivistyykö kosteutta kuinka helposti viileämmälle pinnalle.
Absoluuttinen kosteus ei oikein kertoisi ihmisille välttämättä mitään, sitä olisi vaikea verrata oikein mihinkään. Absoluuttinen ilmankosteus ilmoitetaan vesihöyryn määränä grammoina kuutiometrissä ilmaa ja se saattaisi olla vähän hankala luku hahmottaa. Suhteellinen ilmankosteus on myös käytännöllisempi, koska jos esim. ilmankosteus lähentelee 100%, niin voidaan olettaa siitä tiivistyvän vesihöyryä pinnoille. Toinen hyöty on tuo mitä khyronkin jo mainitsi, sillä pystyy hyvin mittaamaan ilman tukaluuden ja karkeasti ennakoida esim. ukkosten syntyä.
Selittäkääpä maallikolle että jos on pakkasta ja ilmansuhteellinenkosteus nousee 100% niin mitä silloin tapahtuu. Näin maalaisjärjellä ajattelin että silloin alkaa satamaan lunta kun kosteustiivistyy ja jäätyy??
Niin ja miten tuo suhteellinenkosteus muutenkin pitäisi ymmärtää. Paljonko siinä kuutiossa on "vettä" grammoina jos ilmansuhteellinen kosteus on se sata%
Vaisalan kosteuslaskuri näyttää varmasti aika lähelle totuutta: http://www.vaisala.com/humiditycalculator/vaisala_humidity_calculator.html?lang=fi
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Relative_Humidity.png (http://en.wikipedia.org/wiki/File:Relative_Humidity.png) - käppyrä siitä paljonko vettä grammoina ilmakiloon mahtuu. Riippuu siis voimakkaasti lämpötilasta.
(http://jyv-weather.info/banner/banner_wd.php?type=banner_big) (http://jyv-weather.info)
http://jyv-weather.info (http://jyv-weather.info)
Lainaus käyttäjältä: systeemi - maanantai, 28.11.2011, 16:42
Selittäkääpä maallikolle että jos on pakkasta ja ilmansuhteellinenkosteus nousee 100% niin mitä silloin tapahtuu. Näin maalaisjärjellä ajattelin että silloin alkaa satamaan lunta kun kosteustiivistyy ja jäätyy??
Tuo voidaan myös ajatella toisinpäin, eli jos lämpötila laskee mutta ilman suhteellinen kosteus pysyy samana ja saavutetaan 100% kosteusprosentti, niin silloin lämpötila on laskenut kastepisteeseen. Aina kun lämpötila laskee kastepisteeseen tai sen alle, tiivistyy ilman vesihöyry yksinkertaisesti pilviksi tai sumuksi, ja myöskin erilaisille pinnoille, kuten kasteeksi nurmikolle.
LainaaNiin ja miten tuo suhteellinenkosteus muutenkin pitäisi ymmärtää. Paljonko siinä kuutiossa on "vettä" grammoina jos ilmansuhteellinen kosteus on se sata%
Tuo sitten vaatii jo vähän laskemista, mutta esim. tältä sivulta näkee kätevästi ilman vesihöyrymääriä eri lämpötiloissa silloin kun ilmankosteus on 100%: http://fi.wikipedia.org/wiki/Vesihöyry. Siellä alhaalla oikealla on taulukko lämpötiloista.
LainaaTuo voidaan myös ajatella toisinpäin, eli jos lämpötila laskee mutta ilman suhteellinen kosteus pysyy samana ja saavutetaan 100% kosteusprosentti, niin silloin lämpötila on laskenut kastepisteeseen.
Tuohon sanoisin vastaan. Jos lämpötila laskee ja suhteellinen kosteusprosentti (siis se lukema konsolissa) pysyy samana, silloin laskee myös kastepiste, ne kun kulkee käsikädessä jos prosenttilukema pysyy samana.
LainaaAina kun lämpötila laskee kastepisteeseen tai sen alle
Alle ei taida onnistua, kastepiste == lämpötila = 100% ja yli 100% ei voi olla.
FMI-sanakirjasta napsttua:
Suhteellinen kosteus on ilman sisältämän (>) absoluuttisen kosteuden suhteellinen osuus (%) siitä vesimäärästä, mikä kyseisessä lämpötilassa voi maksimaalisesti olla
Absoluuttinen kosteus on tietyssä ilmatilavuudessa olevan vesihöyryn massa ilmoitettuna esimerkiksi grammoina kuutiometriä kohden.
Kastepiste on se lämpötila, jossa ilmassa kulloinkin oleva vesihöyry riittää tekemään ilman täysin kyllästyneeksi. Suhteellinen kosteus on silloin 100 %.
Lainaus käyttäjältä: weatherc - maanantai, 28.11.2011, 19:25
LainaaTuo voidaan myös ajatella toisinpäin, eli jos lämpötila laskee mutta ilman suhteellinen kosteus pysyy samana ja saavutetaan 100% kosteusprosentti, niin silloin lämpötila on laskenut kastepisteeseen.
Tuohon sanoisin vastaan. Jos lämpötila laskee ja suhteellinen kosteusprosentti (siis se lukema konsolissa) pysyy samana, silloin laskee myös kastepiste, ne kun kulkee käsikädessä jos prosenttilukema pysyy samana.
Pieni virhe tosiaan sattui tekstiin, tarkoitin nimittäin jos absoluuttinen kosteus pysyy samana, ei suhteellinen :). Eli silloin jos absoluuttinen kosteus pysyy samana, mutta lämpötila laskee, niin silloin lämpötila saattaa laskea kastepisteeseen, eli suhteellinen kosteus on 100%.
LainaaLainaaAina kun lämpötila laskee kastepisteeseen tai sen alle
Alle ei taida onnistua, kastepiste == lämpötila = 100% ja yli 100% ei voi olla.
Periaatteessa ei taida voida mennä alle, mutta näin kuitenkin puhutaan. Esim. wikipediassa "Luonnossa lämpötilan laskeminen kastepisteeseen ja sen alle näkyy muun muassa pilvien ja pintasumujen muodostumisena" ja "Jos lämpötilaa lasketaan kastepisteeseen saakka, on suhteellinen kosteus 100 %. Jos lämpötilaa lasketaan edelleen, osa vesihöyrystä tiivistyy nesteeksi"
Aevan ;D
Jees tämä selvensi asiaa.
http://www.astro.utu.fi/zubi/weather/humidity.htm
Juu noin se näköjään näyttäisi olevan, että jos lämpötila laskee alle kastepisteen, niin silloin vesihöyry tiivistyy vedeksi. Tai jos esim. jokin pinta on kylmempi kuin kastepistelämpötila, niin silloin tähän pintaa tiivistyy vettä.
No joo, kyllähän tuo suhteellisen kosteuden käyttö tuntuu perustellummalta näiden esimerkkien valossa ja yksi esimerkki tuli itsellekin mieleen. Nimittäin pyykinkuivaus. Tätä asiaa guuglaillessa tuli kyllä yksi tarina vastaan, jossa absoluuttinen kosteus on merkitsevämpi asia. YLE tiede uutisista tuli tämä (http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiedeuutiset/ilman-absoluuttinen-kosteus-ratkaisee-influenssavirusten-leviamisen-ei) juttu vastaan.
LainaaIlman absoluuttinen kosteus ratkaisee influenssavirusten leviämisen, ei suhteellinen kosteus
Niin ja juu. Tänään Pekka kertoi sääennusteessa, että Ruotsista virtaa kuivempaa ilmaa Suomeen. Onko siis tulossa suhteelisesti kuivempaa ilmaa vai oikeasti kuivempaa... ;D
Tähän absoluuttiseen kosteuteen palataan vielä, toisessa ketjussa kuitenkin. Tarkoitus on saada kotisivulle myös tämä näkymään.