Monien lentovahinkojen oleellisena vaikuttajana ovat lennon kannalta huonot sääolosuhteet. Siinä mielessä aihe sivuaa tätäkin foorumia.
Jaroslavlin lähellä äskettäin tapahtunut lentovahinko, jossa yli 40 henkeä kuoli, on ollut viime aikojen puheenaiheena. On kerrottu, että sää lentokentän alueella oli hyvä eikä se voinut aiheuttaa onnettomuutta, toisinhan oli jokin aika sitten, kun tapahtui lentovahinko Minskin alueella, jossa Puolan johtajia menehtyi.
Tuntui jotenkin oudolta, vakavasta tilanteesta huolimatta melkein huvittavalta, että Suomen viranomaiset julistivat heti vahingon tapahduttua, ettei tuollaisella koneella (Jakoljev) olisi saanut lentää Suomeen ilman erityislupaa. On kyllä selvää, että koneessa on paljon hallintalaitteiston puutteita verrattuna nykyisiin matkustajakoneisiin. Puutteet ovatkin merkittäviä, koska koneen ikä oli lehtitietojen mukaan vain 16 vuotta. Mutta tuollaisella varustuksella lennettyjä matkustajakoneita Suomessa on ollut käytössä vielä melko hiljattain. Muistan erään matkan Saksaan, jolloin kävin moikkaamassa tuttuja lentäjiä ohjaamossa. Suurinta huutoa koneessa oli tutka, jolla saattoi nähdä ukkospilviä ja kiertää niitä, niin kuin teimmekin. Silläkin lennettiin ja selvittiin Saksaan. Aikaahan tuosta jo on, kyseessä oli potkurikone, jolla ei paljon Saksaa pitemmälle olisi voinut mennäkään ilman tankkausta.
Mittareiden määrä lentäjän näkökentässä ja automatiikan runsas käyttö ovat johtaneet aikojen kuluessa melkoisiin ongelmiin. Aikaisemmat Airbus-mallit tottelivat niin orjallisesti mittareita, että lentäjät saattoivat joutua hyvin ymmälleen koneen käyttäytymisestä voimatta tehdä mitään koneen hallitsemattoman käytöksen vuoksi. Jotakin tällaista lienee sattunut ranskalaiskoneelle, joka taannoin putosi Atlantin valtamereen matkalla Etelä-Amerikasta Ranskaan.
Jaroslavlin koneessa saattoi olla toimintahäiriö. Sen siivekkeet olivat normaalisti nousuasennossa, mutta jostakin syystä kone ei vain ottanut korkeutta ja törmäsi lokalisointimastoon noin 1,5 kilometrin päässä kiitotien päästä. Maston väistäminen ei noissa olosuhteissa olisi ollut mahdollista, koska koneen nopeus oli ilmeisesti niin pieni, että kaarto jommalle kummalle sivulle olisi aiheuttanut koneen putoamisen kylki edellä maahan. Tuollaisessa tilanteessa ei taitavakaan lentäjä voi tehdä oikeastaan mitään. Mistä tehonmenetys aiheutui ei vielä ole tiedossa, mutta en usko, että kyseessä olisi jokin koneen tekniikassa oleva tunnettu puute. Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että Jakoljevit pysyvät poissa Suomesta, mutta tässä onnettomuudessa ei mikään viittaa siihen, että kyseessä olisi ollut jokin ennalta arvattavissa oleva syy.
yka
Itse en noista lentokoneiden tekniikoista tiedä, mutta itse onnettomuus oli järkyttävä ja tuntui jotenkin koskettavan paljon itseä, sillä sen verran tuttu Lokomotivin joukkue ja monet turmassa kuolleet pelaajat olivat. Esimerkiksi Pavol Demitran kuolemaa ei oikein vieläkään ymmärrä. Uskomaton pelaaja oli yhtäkkiä poissa.
Myös Tsekille tuo oli erittäin kova isku. Sieltäkin meni monta huippupelaajaa, kuten Marek ja Rachunek. Myös Stefan Livin kuolema on aika uskomaton juttu, tuntuu että justhan se vei meiltä olympiakullan Torinossa. Hienoja pelaajia kuoli turhaa, ei vaan voi käsittää :(
Pari kommenttia:
Tarkoitin, että julkisuudessa on annettu sellainen kuva, ja myös internetistä saatavien tietojen mukaan koneen varustetaso ei vastannut sitä tasoa, mikä tuon ikäisillä koneilla tavanomaisesti jo oli. Ehkä se johtuu siitä, että koneen ensimmäiset yksilöt olivat paljon vanhempia eikä ajan myötä tulleita uudistuksia ollut otettu koneessa huomioon. Mutta varustetaso ei sinänsä konetta pudota, ei tässäkään tapauksessa.
Toinen asia oli tuo putoamispaikka. Kone todella putosi noin 1,5 kilometrin päähän kiitotien jättöpäästä. Masto, johon kone ilmeisesti törmäsi, on varmaan ollut lähempänä kenttää. Sanoin asian vähän huolimattomasti.
No, emme tiedä, missä vaiheessa koneen mahdollinen tehonmenetys on tapahtunut. Jos se ilmeni vasta koneen jo noustessa, ei nousua tietenkään voinut enää keskeyttää. Mitä muuta lentäjä voisi tehdä, kuin jatkaa ja toivoa, että nousu onnistuisi edes niin, että paluu kentällä olisi mahdollinen.
Varmaan tiedät, ettei ensimmäisissä Airbusseissa ollut mahdollisuutta vaihtaa ajomoodia. Se ominaisuushan tuli vasta nyöhemmin, kun lentäjät kieltäytyivät lentämästä kyseisellä konetyypillä.
Tuo Air Francen koneen putoamisen syy on vielä epäselvä. Esittämäni seikat olivat julkisuudessa esiintyneitä arveluita. Ymmärtääkseni koneen mustat laatikot (tai ainakin joku niistä) on löytynyt. Ehkä se tuo selvyyttä asiaan. Vallinneella ukkosmyrskyllä saattoi olla jotakin syytä tapahtuneeseen, ehkä juuri kertomasi seikat.
yka
Vielä pari seikkaa, jotka tulivat mieleen yöllä.
Mittari muodostuu normaalisti anturista, tulkintayksiköstä ja näyttölaitteesta. Anturi lähettää tiedon tulkintayksikölle, joka muuntaa anturin lähettämän tiedon näyttölaitteelle sopivaksi. Lisäksi tulkintayksikkö voi lähettää tietoja muille laitteille, jotka sitten toimivat saamansa tiedon mukaan. Mittari siis muodostuu näistä osista, jotka voivat joskus olla saman kuoren sisällä, joskus hyvinkin etäällä toisistaan, jolloin tieto siirtyy esim. sähköjohtoa pitkin tai radioteitse.
Suomen kielessä venäjän "ja"-äänne (peilikuvakseen muutettu R-kirjain) kirjoitetaan juuri merkeillä "ja". Englantilainen tapa kirjoittaa "ya" johtuu siitä, että englannin kielessä äänneyhtymä "ja" äännettäisiin "dsha", kun taas suomen kielessä "ya" muodostaa hankalan etu-takavokaali äänneyhtymän. Tällaista vokaalirakennetta ei suomen kielessä itsestään ole. Vrt. naisen nimi Yolanda, joka suomalaisen suussa on vanhastaan muuntunut muotoon Yölanta. :D
Joo, näyttää yksi v tipahtaneen pois, siis Jakovlev. (ven. Яковлев). Kaupunki, jonka lentokentästä on kysymys on Jaroslavl (ven. Яросла́вль) ja lentokentän nimi on Tunoshna (Туношна). Niin, että jos joku haluaa karttoja tutkia, niin paikat löytyvät.
Itsekin olen vähän ihmetellyt tuota mastoon törmäämisasiaa. Ei kai oikein tuntuisi mahdolliselta, että heti kiitotien päässä olisi jokin korkea masto, johan siihen olisi törmännyt joku muukin kone jo aikaisemmin. Kovin, kovin matalalla on koneen täytynyt olla, että muutaman metrin tolppaan olisi törmännyt. Ehkä kyseessä olikin jokin muu masto kauempana, vaikka kovin korkea sekään ei ole voinut olla.
Törmäyksen nähneen lentokenttävirkailijan mukaan kone oli törmännyt mastoon ja kääntynyt vasemmalle. Googlen karttaan merkitty putoamiskohta oli Volga-joen rannassa. Osaksi vedessähän osia oli palamassa, joten putoamiskohtaa ei ole syytä epäillä. Se on hiukan vasemmalla kentältä katsottuna suoraan nousulinjaan verrattuna. No oli miten tahansa, putosi se joka tapauksessa.
Jos kone oli jättänyt jälkiä maahan vielä varsinaisen kiitotien ulkopuolellakin, tuntuisi kyllä aika vahvasti siltä, että koneen toimintaongelma olisi pitänyt havaita jo maassa. Joku kentällä ollut naishenkilö oli kyllä ihmetellyt sitä, ettei kone lähtenyt kiitotien päästä vaan joistakin keskemmältä. Kyseisen kentän kiitotie on kuitenkin yli 3 kilometrin mittainen, niin ettei sitä kaikkea koneen nousuun normaalisti olisi tarvittukaan. Lentokentän matkustajaterminaali näyttäisi olevan niin, että sen kohdalta lähdettäessä olisi käytettävissä pari kilometriä nousumatkaa. Ehkä kone on lähtenyt siitä, jos terminaalista pääsee rullaamaan suoraan kiitotielle. Tietysti lähtö kiitotien päästä antaisi paremman mahdollisuuden keskeyttää nousu, jos aihetta ilmenee.
Kyseistä kenttää ei käytetä säännölliseen matkustajaliikenteeseen. Se oli aikaisemmin sotilaskenttä, mutta sotakoneliikennekin on nyttemmin siirretty muualle. Voi olla, että kentällä on vähän oma logiikkansa liikenteen suhteen - vähän sinne päin, niin hyvä tulee. Jos kone ja laitteet toimivat hyvin, niin voihan sekin onnistua. Mutta melko vähäinenkin toimintahäiriö koneessa tai vaikkapa kentän laitteissa voi hälläväli-tyylissä olla kohtalokasta.
---
Jokin aika sitten Aamulehden yleisönosastoon kirjoitti eläkkeellä oleva ilmavoimien upseeri, että oikeastaan aina syy lentovahinkoon on lentäjän virhe. Näin voi sanoa, jos lähdetään siitä, että lentäjän tulee aina ymmärtää toimintansa kaikki seuraukset. Ihmisen kyky ajatella tilanteita eteenpäin on kuitenkin hyvin rajallinen. Jälkikäteen on helppoa arvostella: näinhän tämä meni, kun et tehnyt sitä tai tätä. Jos tapahtumaketju olisi ollut jokin muu, olisi taas voitu sanoa, että olisi pitänyt toimia toisin. Vaikka koneiden tekniikassa on nykyään paljon "itseajattelevia" tekijöitä, ei täydelliseen automatiikkaan kuitenkaan vielä päästä, ainakaan nousuissa ja laskuissa.
Venäläisen ajattelutavan mukaan - perua kommunismin kaudelta - aina pitää löytää tapahtuneelle vahingolle syyllinen. Niinhän meilläkin aika pitkälle on, kun vakuutusjärjestelmä rakentuu tälle ajattelulle. Ainakin periaatteessa maksumies pitää aina löytyä. Vakuutusmiehet repivät pelihousunsa, jos oikeus toteaakin, ehkä yhdessä tapauksessa 100 000:sta, että syynä oli tapaturma. Venäjällä ei tapaturmia tapahdu. Senhän me tiedämme jo vanhan vallan ajalta.
yka
Löytys muutama kuva:
http://lifenews.ru/video/6405
Lainaus käyttäjältä: djmake - sunnuntai, 11.09.2011, 22:30
Toisessa kuvassa on mittoja näkyvillä. Olettaen niiden olevan tarkkoja, voi niistäkin hahmottaa vähän lisää. Mutta muuten ei venäjä oikein taivu. Toinen kuva taas valitettavasti on väärästä päästä kenttää. Eli siitä ei oikein onnettomuuspäätä näy.
Ei hyvin näy onnetomuuspäätä. Puita ei ainakaan ole mainittavasti kiitotien läheisyydessä. Ykköskuvan mukaan kiitotien päästä siihen kohtaan, mihin pääosa koneesta putosi on vain noin 915 metriä, eikä 1½ kilometriä niin kuin aikaisemmin on kerrottu. Kuvan mukaan lentokone törmäsi "suuntamastoon", mitä tuo nyt sitten tarkoittaakin, ja kulki vielä sen jälkeen 480 metriä ennen kuin putosi maahan. Käsittääkseni lähes 400 metrin päässä siitä kohdasta, missä kiitotie (ilmeisesti päällyste) päättyy, on maassa havaittavissa jälkiä koneen kosketuksesta maahan, ilmeisesti renkaiden jälkiä. Kovasti matalalla se on lähestynyt tuota edellä sanottua mastoa. Ei maston kovin korkea ole tarvinnut ollakaan, jotta siihen tuolla tavalla lentävä kone on törmännyt. Maston korkeus ei näistä tiedoista näy, mutta ehkä sekin tieto vielä jostakin ilmaantuu.
yka
Lainaus käyttäjältä: yka - maanantai, 12.09.2011, 01:24
Maston korkeus ei näistä tiedoista näy, mutta ehkä sekin tieto vielä jostakin ilmaantuu.
Kuvan mukaan kiitoradan loppupään korkeus merenpinnasta 87.30m ja antennin korkeus 91.20m = antennin korkeus maanpinnasta 3.9m, lisäksi antennin huipulla on vielä valo joten kokonaiskorkeus on 4.7m (jos räknäsin oikein).
No eipä ole kyllä kovin korkea masto, mutta tosin kyllähän se tuossa törmäysvideossakin näkyy, että kone tulee aivan maata viistäen kohti "mastoa". Alkuun sai kyllä sellaisen kuvan, että masto olisi tyyliin 50-100 metriä korkea :)
Lainaus käyttäjältä: teutari - maanantai, 12.09.2011, 20:49
Lainaus käyttäjältä: yka - maanantai, 12.09.2011, 01:24
Maston korkeus ei näistä tiedoista näy, mutta ehkä sekin tieto vielä jostakin ilmaantuu.
Kuvan mukaan kiitoradan loppupään korkeus merenpinnasta 87.30m ja antennin korkeus 91.20m = antennin korkeus maanpinnasta 3.9m, lisäksi antennin huipulla on vielä valo joten kokonaiskorkeus on 4.7m (jos räknäsin oikein).
No eipä keppi kovin korkea ole ollut. Itse asiassa koneen nousulinjalla näyttäisi oleva yksi mastoakin korkeampi puu. Joissakin uutistiedoissa mainittiin, että kone olisi osunut myös puuhun. Matala puu on kuitenkin latvaosaltaan niin vaatimaton este, että se tuskin on vahinkoa aikaansaanut. Pieniä puunlatvakosketuksia on tapahtunut pienemmilläkin koneilla, purjekoneillakin. Alas ne ovat kuitenkin tulleet vasta, kun lentäjä on niin halunnut. Voimakas tuulikin olisi isompi este, vaikka ei tässä tilanteessa tuulella tainnut olla mainittavaa vaikutusta lähtöyritykseen. Jossakin uutisessa mainittiin, että kone olisi katkennut törmätessään mastoon. Tuota kyllä vähän epäilen. Hyvin on lennetty koneella, jonka peräosa on jäänyt matkalle ja etupäällä lennetään vielä ainakin puoli kilometriä, kun koneen korkeus maasta on vain muutamia metrejä. Kaikki koneen moottoritkin olivat rungossa kiinni siipien takana, niin että kaikki ne ja olennaisia hallintalaitteitakin olisi jäänyt taipaleelle. Sitäpaitsi valokuvien mukaan ainakin yksi moottoreista olisi koneen pudottua ollut tulessa Volgassa veden pinnan yläpuolella.
yka
Lainaus käyttäjältä: yka - tiistai, 13.09.2011, 11:12
Jossakin uutisessa mainittiin, että kone olisi katkennut törmätessään mastoon. Tuota kyllä vähän epäilen.
Vähän samat epäillyt ja uskon että kone hajosi vasta maahan pudotessa niin kuin tuossa 3D-versio Jak-42 Crash videossa: http://lifenews.ru/news/69476
Lentämisestä/lentokoneista en tiedä yhtikäs mitään... kyydissä on oltu mutta ilmeisesti syy onnettomuuteen on lentäjien kokemus/koulutuksen puute mitä kirjoittelevat tuolla itänaapurissa.
Lentokoneen kapteenilla oli kokemusta tuosta lentokoneesta 1400 tuntia... Venäjän kunnia pilotti, koelentäjä, Vadim Bazykin sanoo että siviili-ilmailussa pitäisi olla 8-10 000 tuntia joten lentokoneen omistavalla lentoyhtiöllä ei olisi ollut oikeutta antaa hänen kuljettaa matkustajia.
Perämiehellä oli kokemusta 400 tuntia.
Kun ensimmäiset lausunnot annettiin, todettiin että molemmat lentäjät olivat hyvin kokeneita mutta kun asioita kaivellaan alkaa löytymään noita inhimillisiä tekijöitä.
MKRU:n lähteiden mukaan lentäjät olisivat unohtaneet poistaa seisontajarrun.
Saman lähteen mukaan Jak-42 puheentallentimesta on käynyt ilmi että koneen kapteeni olisi ennen lentoonlähtöä määrännyt perämiehen ottamaan lentokone haltuunsa vedoten huonovoitisuuteensa.
::)
Aika hurjalta kuulostaa jos seisontajarru olisi unohtunut ottaa pois päältä, mutta en yhtään ihmettelisi jos se paljastuisi lopulliseksi syyksi. Kyllähän välillä autossakin saattaa unohtua käsijarru päälle, mutta kyllä sen yleensä huomaa liikkeelle lähdettäessä. Monessa nykyautossa on myös pieni hälytin, joka alkaa hälyttää jos käsijarru päällä, joten luulisi vastaavanlainen systeemi olevan lentokoneissakin.
http://www.iltasanomat.fi/khl/lehti-venajan-turmalentaja-unohti-jarrun-paalle/art-1288414106705.html
Interstate Aviation Committeen (IAC) kaikki Jak-42 onnettomuuden viralliset raportit löytyy venäjäksi tuolta: http://www.mak.ru/russian/investigations/2011/yak-42_ra-42434.html
Sitten ei muuta kuin venäjää opettelemaan ;D. Mielenkiinnosta jos saa kysyä, että osaatko teutari ihan oikeasti tuota venäjänkieltä? Sen verran näppärästi näyttää kääntyvän tiedot suomenkielelle ;D. Näyttää vaan niin kovin vaikealta tuo kieli, mutta hauskahan sitäkin olisi osata.
Lainaus käyttäjältä: Snowi - tiistai, 13.09.2011, 22:53
Aika hurjalta kuulostaa jos seisontajarru olisi unohtunut ottaa pois päältä, mutta en yhtään ihmettelisi jos se paljastuisi lopulliseksi syyksi. Kyllähän välillä autossakin saattaa unohtua käsijarru päälle, mutta kyllä sen yleensä huomaa liikkeelle lähdettäessä. Monessa nykyautossa on myös pieni hälytin, joka alkaa hälyttää jos käsijarru päällä, joten luulisi vastaavanlainen systeemi olevan lentokoneissakin.
Onnettomuuden syy ei ollutkaan päälleunohtuneessa seisontajarrussa, vaan lentäjien toiminnassa. :o :o
http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/jaakiekkojoukkueen+koneturman+syy+lentaja+repi+ohjaimista+ja+painoi+jaloilla+jarrua/a708518
Lainaus käyttäjältä: tito - sunnuntai, 23.10.2011, 10:45
Lainaus käyttäjältä: Snowi - tiistai, 13.09.2011, 22:53
Aika hurjalta kuulostaa jos seisontajarru olisi unohtunut ottaa pois päältä, mutta en yhtään ihmettelisi jos se paljastuisi lopulliseksi syyksi. Kyllähän välillä autossakin saattaa unohtua käsijarru päälle, mutta kyllä sen yleensä huomaa liikkeelle lähdettäessä. Monessa nykyautossa on myös pieni hälytin, joka alkaa hälyttää jos käsijarru päällä, joten luulisi vastaavanlainen systeemi olevan lentokoneissakin.
Onnettomuuden syy ei ollutkaan päälleunohtuneessa seisontajarrussa, vaan lentäjien toiminnassa. :o :o
http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/jaakiekkojoukkueen+koneturman+syy+lentaja+repi+ohjaimista+ja+painoi+jaloilla+jarrua/a708518
Kyllähän tietysti autossakin voi ilmetä yllättäviä ongelmia, jos painaa kaasua ja jarrua yhtaikaa. Mutta enpä uskoisi, että autonkuljettaja, jolla on ehkä ainakin muutaman vuoden ajokokemus, onnistuisi noin lahjakkaasti matkaa tekemään. Joissakin tilanteissa täytyy tietysti noitakin hallintalaitteita käyttää melko tiuhaan vaihdellen, mutta lentokoneessa tämä menee-ei mene-menee-ei mene -tyyli tuntuisi kyllä varsin kummalliselta. Enpä taida oikein jaksaa uskoa tuohon venäläisten selitykseen, vaikka onhan siellä kummallisempiakin keksitty. Ammattilentäjistä kuitenkin on kysymys.
yka
Ilmeisesti syy oli sitten kuitenkin päälle jääneessä seisontajarrussa ja liian jyrkästä ylösvedosta.
http://www.hs.fi/ulkomaat/Lent%C3%A4j%C3%A4n+virhe+syyn%C3%A4+Jaroslavlin+lentoturmaan/a1305548556034
Lainaus käyttäjältä: Snowi - keskiviikko, 02.11.2011, 15:24
Ilmeisesti syy oli sitten kuitenkin päälle jääneessä seisontajarrussa ja liian jyrkästä ylösvedosta.
http://www.hs.fi/ulkomaat/Lent%C3%A4j%C3%A4n+virhe+syyn%C3%A4+Jaroslavlin+lentoturmaan/a1305548556034
Niin tuolla jutussa siis sanotaan, että syy oli lentäjän päälle jättämästä seisontajarrusta. No minulle on joskus käynyt autolla ajaessa niin, että vaikka käsijarrun on päästänyt niin yksi pyörä on jäänyt silti jarruttamaan. :o