Jonkin aikaa sitten ilmestyi pihaan nurmikolle semmonen vihreä sadekippo jossa asteikko. Tuo toinen puolisko oli jostain halpiskaupasta löytänyt.
Tässä seuraillessa sademääriä olen tullut huomanneeksi asian, jota jäi pohtimaan. Hiljainen tasainen sade, niin sademäärä "klasun" näytöllä ja
kipossa on lähes sama.
Mutta nyt kun on tullut vettä vähän runsaammin ja vaihtelevalla voimakkuudella, niin tuo vihreä kippo on kerännyt vettä huomattavasti enemmän.
Mietiskelin, että pystyykö tuo 1080-tyylinen keräin käsittelemään runsasta/voimakasta sadevesimäärää vai paljonko isosta sadepisarasta roiskahtaa
ulos osuessaan keräimen pintaan.
En ole seurannut (seisonut sateessa ja toljottanut katonreunaan) kovalla sateella kuinka keräin käyttäytyy.
Eli ajattelinkin kokeilla tehdä hieman (n.5cm) korotusta keräimen reunoihin. Tietenkin keräimen pinta-ala tulee säilyä.
Onkohan järkeä vai (harrastus)ajan tuhlausta
"Mietiskelin, että pystyykö tuo 1080-tyylinen keräin käsittelemään runsasta/voimakasta sadevesimäärää vai paljonko isosta sadepisarasta roiskahtaa
ulos osuessaan keräimen pintaan."
Viking 1080:n sadekeräin on kai samanlainen, ja luulen jonkun laskeneen tarvittavat keräyspinta-alat ynnä muut. Viking raksutteli lukemia aivan kaatosateellakin, mutta tarkkuudesta voidaan olla montaa mieltä mikäli laitteen muihin ominaisuuksiin on uskominen. Maanantaikappaleen omistajana en voi kehua.
Olen myös tehnyt samansuuntaisia johtopäätöksiä ws2800 ja tuommosen vihreän puutarhamittarin välillä.
Villi ajatus kävi mielessä; kun se sademittarin keinu kääntyy.. niin siihen tyhjentyvän keinun pinnallehan jää vesipisaroita, voisikohan ne hitaalla sateella valua siitä alas ennenkuin vastapuoli keinusta tulee täyteen? Nyt kun sataa kovemmin vettä niin ne pisarat ovat tavallaan lisävastapainona sielä alaspäin kääntyneellä keinun puolella ja täten se täyttyvä puoli keinusta tarvii enemmän vettä kääntyäkseen. ?
Tein ihan samanlaisia havaitoja tuon oman VP2:sen kanssa tuossa kun oli nuita ukkoskuuroja. Mutu oli että aivan liian vähän jäi haaviin niistä kun taas kun satoi tasaisesti (rankastikkin) niin raksutti ihan iloisesti.
Oma villi arvaus on että ukkoskuuroissa tuulee useasti puuskaisesti ja siten lentäis osa sateesta sadeämpärin aukon ohi/yli. Tiedä sitten että aiheuttaako sadeämpäri itsestään jonkinlaista tuulen/sateen suunnaan muutosta vai mikä on.
Toinen aravus on että ukkoskuurotapaisissa puuskasateissa sadeämpäri jää jonkun (esim talon) varjoon, koska puuskat ovat monesti koviakin niin vaikutusta voi olla aika kauaskin vaikka normaalisti toimisi ihan ok.
Tännekin ilmestyi tuommoinen vihreä sadekeräin mittari. Parin sateen havainnot.
10 mm kuurosade kupissa, 1080 näytti 7,5 mm.
45 mm voimakas kuurosade kupissa, 1080 näytti 38 mm.
Eli vähän jää jälkeen, mutta virhettä voi olla molemmissa mittauksissa.
Muistelen jossain nähneeni semmoisen 1080 sadeanturiin tulevan "korotus" osan myynnissä. Nyt en vaan löydä mistään. Sen sijaan noissa varaosa sadeantureissa näyttää olevan eräänlainen ritilä, ilmeisesti estämässä tuulen vaikutusta mittaukseen.
Pitäisi jostain löytää kuva FMI:n sadekerääjästä että miten he ovat asian ratkaisseet...(Ukka; käytkö vakoilemassa Naruskan FMI-asemalla? ;D)
Tässä kuvaa..
http://ilmatieteenlaitos.fi/saahavainnot?doAsUserLanguageId=fi_FI
Automaattiasemalta kai.
Hmm...
LainaaTretyakov-tuulisuojuksella
Ei kun rakentelemaan ;)
Lainaus käyttäjältä: weatherc - sunnuntai, 31.07.2011, 20:26
Hmm...
LainaaTretyakov-tuulisuojuksella
Ei kun rakentelemaan ;)
Pikkusen modaa ;D
http://www.sutron.com/pdfs/WindScreen.pdf
http://www.allweatherinc.com/reference/sensors/6410_manual.pdf
Tuo tuommonen vihriä sademittari näytti kerran 22mm kun ws2800 näytti tasan 20mm sadetta. Kesän ainoa raesade kun tuli niin sillon sinne sademittarin suppiloon meni rakeita ja mittari tulvi suoaan reunojen yli :D sillon oli heittoa _hivenen_ enemmän kun mittariin kertyi vain reilu 10mm ja todellisuudessa sademäärä oli lähempänä 30 =)
Ukkahan se voi tarvittaessa käydä vaikka kuvaamassakin, mutta ulkomuistista sanoisin sen olevan FMI:n Naruskan asemalla tuommoinen miihkalin viestissä olevan linkin mukainen. Laitteisto näkyy tielle. Mummulla on aitaukseen vielä laillinen pääsy, kun hän sattuu olemaan käyttöoikeusihmisiä siihen Sallan kunnan hallinnoimaan kämppään, joka sijaitsee koeaseman aitauksen sisäpuolella. Kuvamateriaalin voin tilata häneltä kuin paparazzilta ikään...
Pakkohan niitä vehkeitä jollain lailla näkösillä on pidelläkin, että luonnonvoimat pääsevät sinne näytemateriaalinsa esteettä kaikista ilmansuunnista ja maastakin päin tuotamaan ja mittarit niitä sitten mittomaan. Näkösillähän nuo taitavat privaattilaitteetkin olla, paitsi Ukan sademittari, jota ei pääse näkemään kuin katolle ja savupiipun päälle kiipeämällä, tai helikopterista. :o ;)
Tuosta sademittarin tarkkuudesta Ukka ajattelee asiaa niinkin päin, että eipä sillä taida yksittäisen sademittarin mittaaman vesimäärän tarkkuudella niin kovin suurta merkitystä olla, kun ajattelee sadetta ja joskus sen luonnetta. Yksittäinen mittari kerää vesitietoutta niin kovin pienen pieneltä alueelta. Pitkällä aikavälillä kaikki mittalaitteet varmaankin kertovat jotain vaikkapa vuosittaisesta sademäärästä. Ja sekinhän vaihtelee.
Ukan PeetBrosin mittarin keruukipon halkaisija on kymmenkunta senttiä. Pyöreä se on muodoltaan ja sen reunat ovat semmoiset terävät niin, että puoliksi saattaa vesipisara reunaan osuessaan mennä, tai siten ei. Sinne se kerääntynyt vesi painuu vajaan sentin halkaisijaltaan olevaan kipon pohjaan, mistä se kulkeutuu sitten alas sille elektroniselle mittahärdellille, joka on niin pienistä metallisista puikoista tehty, ettei ilman silmälaseja pysty näillä silmillä mitään yksityiskohtaisia juttuja siitä edes kertomaan. Kerran puhdistuksen yhteydessä niitä hiplailin, mutta paremman näkökyvyn omaava nuorempi ihminen piti tilata katolle tarkistamaan, että kaikki neulannokat tuli työnnettyä oikeisiin reikiinsä ja ainakin melkein siihen asentoon, mihin ne tehtaalta lähtiessä joku kone tai ihminen oli laittanut.
Ukan mittarille varmaankiin roiskuu vettä piipusta ja myös siitä lautakehästä, joka kiertää muutaman kymmenen sentin ja muutaman sentin päässä kipon ulkoreunoista. Ei minun älli riitä sihenkään, miten tuommoinen FMI:n urkupillisarja vesimäärän muka pilkulleen voisi mitata, eheei. Eikä tarviikkaan, kuten ei Ukankaan.
Se on jo Ukankin mielestä hieman eri asia, jos se laite lakkaa kokonaan mittaamasta mitään sadetta. PeetBrosissakin voi niin käydä, että ylilennolla räksä päsäyttää kipon pohjalle semmoiset mällit, että sadevesi lakkaa löytämästä tiensä sinne mittatikuille tyystin. Semmoinen pelihän ei taas kunnianhimoisen sääasemanhoitaajn kanssa vetele, vaan vika pikimmiten korjataan ;).
Jokin tutkimuspaperi netin syövereissä kertoi, että mittausero tuulelta suojaamattoman ja tuulisuojatun sademittarin välillä pyöri siinä neljän prosentin hujakoilla ja että kylmissä ja lumisissa olosuhteissa tuulelta suojattu mittari jopa mittasi liikaakin.
Minun silmissäni tuo ei ainakaan nopeasti mietittynä kuulosta niin pahalta heitolta, että lähtisin peltiä saksimaan ihan heti. ;D
Lisää aiheeseen..
http://www.atm.helsinki.fi/~jhrinne/kurssit/KM8.pdf
Lainaus käyttäjältä: miihkali - maanantai, 01.08.2011, 06:12
Lisää aiheeseen..
http://www.atm.helsinki.fi/~jhrinne/kurssit/KM8.pdf
Hyvä löytö , tuli taas paljon viisaammaksi. ;)
VP:n kerääjässähän ei tuota ylipursuamisen ongelmaa ainakaan ole kun kerääjän taitaa mahtua pari litraa vettä (en ole mitannut) ennenkuin vesi valuu yli äyräiden joten saa tulla aikamoinen monsuunisade tuohon kerääjän päälle ennenkuin sielä alkaa yli valumaan.
Onhan tuossa VP:n sademittarissa säätö millä pystyy tuon tuuliongelman ottamaan huomioon, kiikun liikettä pikkusen muuttamalla.
Muistaakseni silloin kun ekiwx:llä oli sääasema pystyssä niin hänhän teki omaan sademittariin nuo säädöt.
Sattuiko kukaan kattelee pk-seudulla tai toki muuallakin jos on samanlainen sumusateinen keli että
paljonko kertyi/kertynyt mittariin lukemaa? Mulle on antanut tähän mennessä 0,5mm.