Ukalla on semmoinen kevyt kenttäetiäinen, että sadepilvellä saattaa olla olennaisia vaikutuksia näihin erilaisiin langattomiin yhteyksiin. Vai onko Ukan perstuntuma taas väärä?
Ensimmäinen havainto oli siltä ajalta, kun televisiota Naruskalla katsottiin täällä meidän huushollissa satelliittiantennin kautta. Canalin lähetys muuttui sokeripaloiksi, kun antennin suuntaussuunnasta etelästä alkoi nousemaan vaikkapa ukkospilvi. Tavallinenkin sadepilvi riitti häiriöihin.
Nyt on nettiyhteys ollut Soneran Huliweipumperipalikan varassa reippaan kuukauden. Toisen kerran tänä aikana on nettiyhteys toiminut hitahasti tai ajoittain jättänyt toimimatta tyystin tänään. Ensimäisen kerran tapahtui samoin silloin, kun viimeisen kerran tälle talvelle oli kunnon lumisade. Silloin ja tänään on paksu pilvi Huliwein ja Karhutunturin välissä.
Tietääkös näistä säävaikutuksista joku Ukalle kertoa rautalankamallilla, että Ukkakin jotain ponjaa. Niin ja sekin olis kiva tietää, voiko tällaista heikentynyttä yhteyttä kotikonstein petrata. Käyköhän tämän langattoman laajakaistayhteyden kanssa samalla tavalla kuin Canalinkin kanssa silloin joskus, koska lautanen pelitti hyvin talvella asennuksen jälkeen, mutta sitten alkoi sokeripalaesiintymiä, kun lehti tuli puuhun. Ukkakin kaatoi lautasen suuntalinjalta kaikki lehteen tulleet puut, jolloin sokeripalat häippäsivät.
Huliviliweista Soneratolpan suuntaan on puustoa, joskin se on havupuuvaltaista. Mutta törröttää sillä linjalla tunturiin muutama koivu, haapa ja pihlaja, jotka vielä eivät tälle keväälle tietenkään lehteä ole vielä pukkaamassa.
Paljonko vaikuttavat pilvimuodostelmat ja paljonko puunlehdet? Entäpäs muut vaikuttavat tekijät?
Tässä muutama kysymys. Jos meni väärälle palstalle, niin Päällikkö siirtäköön. :o ???
Sanoisin ettei pilvet vaikuta näihin langattomiin halofooniyhteyksiin ainakaan ratkaisevasti, jollei Sonera-tolpan lähettimen ja Huliwelin väliin tule sitten ukkospilveä, tällöin se voi vaikuttaa. Tämä siksi että voisi olettaa että GSM-signaali pysyy pilvien alapuolella.
Koska tuota samaa esintyy myös täällä että yks-kaks voi nopeus tipputa (lähes) nollaan ja joskus jopa katketakkin sanoisin että se johtuu enemmänkin tämän tietotekinsen ihmemaan "mahtavasta" kännykkäverkosta. Tällä se näkyy siten että nrmaali noin 70% kuuluvuus tippuu noin 20%:iin jolloin tulos on ettei liikenne enää liiku.
Sonerakin upottaa kyllä (satoja) miljoonia uuteen logoon muttei viitsi sen pahemmin parantaa verkkoa yhtää sen enempää mitä on välttämätön pakko.
Olin tuosta pätkimisestä yhteydessä kerran Sauniksen aspaankin mutta vastaus oli perin odotettava "ei verkossa mitään vikaa ole ollut". Vastasinkin ettei välttämättä vikaa mutta entä jos kaista loppus kesken? ;D
Ukalla on eri ongelma kuin muilla, Naruskalla käyttäjiä yhtä vähän kuin kaupungissa yhdessä kerrostalossa ja tukiaseman rungossa on tilaa.
Tuppervaaran antenni ei välttämättä toimi optimaalisesti, mokkulaan saatavalla ulkoantennilla pelittää 30km
päästä. Kun käyt Rovaniemellä, käy tinkaamassa pöytäantenni (900), alkaa pelittää.
Sateella on kyllä jollaista vaikutusta, ylälapissa rajoilla olevat liittymät alkaa pätkimään lumisateella, vesisateesta ei ole oikein havaintoja.
Itsellä mobiilidatayhteydessä käytössä 2kpl option globesurfer 3:sta, parempi laite ollut tähän mennessä kahdesta erimerkkisestä testatusta.
http://www.option.com/en/products/products/wireless-routers/globesurfer3/
Osaa jostain syystä käyttää tukiasemaa paremmin hyväksi kuin aiemmin käyttämäni Linksysin wrt54g3g. Pysyy pystyssä pitkiäkin aikoja itsekseen, vanha piti uudelleenkäynnistää max. kolmen päivän välein. Viiveet käyttäessä myös lyhyemmät.
Speedtestin perusteella kykenee toimittamaan tilatun/maksetun määrän dataa.
Laitteeseen voi myös kytkeä vanhan lankapuhelimen puhelinkoneeksi jolloin reititin toimii gsm-modeemina, kuuluvuus lisäantennilla erinomainen verrattuna normikännykkään. Lisäksi perinteisessä puhelinkoneessa kuulokeääni on yleensä hyvä.
Tuohon signaaliin tuntuu vaikuttavan paljon jos puissa on lehdet tai maasto on märkää, talvisin signaalin taso on paras.
Lainaus käyttäjältä: Naruskan Ukka - maanantai, 16.05.2011, 22:08
Tietääkös näistä säävaikutuksista joku Ukalle kertoa rautalankamallilla, että Ukkakin jotain ponjaa. Niin ja sekin olis kiva tietää, voiko tällaista heikentynyttä yhteyttä kotikonstein petrata. Käyköhän tämän langattoman laajakaistayhteyden kanssa samalla tavalla kuin Canalinkin kanssa silloin joskus, koska lautanen pelitti hyvin talvella asennuksen jälkeen, mutta sitten alkoi sokeripalaesiintymiä, kun lehti tuli puuhun. Ukkakin kaatoi lautasen suuntalinjalta kaikki lehteen tulleet puut, jolloin sokeripalat häippäsivät.
Apu saattaisi löytyä lisäantennista ellei sinulla jo ole sellaista käytössä? Kaapelin pituus kannattaa tosin pitää kohtuullisena näiden korkeampien taajuuksien kanssa pelatessa, liika kaapelin pituus syö ilmeisesti signaalin tehoa tehokkaasti.
Esim.
http://www.3g-antennit.fi/category/42/monitaajuusantennit-90018002100mhz
Esitetyistä arvioista yhteyden huononemisesta Ukka voi pudottaa heti kärkeen pois sen, että ylimääräinen puhelinliikenne olisi vaikuttava tekijä Naruskalla. Se on ison maailman ongelma. Täällä jos tulee naapuriin asiaa, niin siellä ehtii käväisemäänkin ja pidemmät asiat voi selittää savumerkeillä tai manuaalikirjeellä. Kaistoja ei rasiteta vähäpätöisillä tapahtumilla.
Sonera on myöskin mitä ilmeisimmin lyönyt Karhutunturin tolppaan lisää jytäkkää samalla, kun 3G sinne hiissattiin. Puhelimien pätkiminen oli nimittäin taattu täkäläisen runsaan puhelinliikenteen vuoksi entisessä elämässä. Puhelimet käyvät täällä kuumina vain hirvenpyynnin aikana tai jos joku on löytänyt hyvän hillajängän. Silloin naapurit ohjataan päinvastaiseen suuntaan. :o Tukiaseman "runko", kuten finilveskin alan miehenä tietää, varmaankin riittää nyt petrausten jälkeen.
Ukalle ei tähän tietoon jää yhteyden huononemiselle muuta syytä kuin sadepilvet. Jos se on sattumaa, että sadepilvet ja huonot yhteydet sattuvat samanaikaisesti, niin sittenhän asia ei haittaa. Ongelmia sen sijaan on tiedossa, mikäli yhteys on niin häiriöherkkä, että se alkaa takkuamaan heti, kun säätyyppi vaihtuu ja normaaleja luonnonilmiöitä alkaa esiintymään. Tällainen haavoittuvuus jos on totta, niin hulipumperivehkeistä on kyse näissä langattomissa laitteissa.
Jos tällaiseen Ukan "kiinteästi" asenettuun Huliweivariyhteyteen tulee signaaliongelmia tätä tahtia, niin miten mahtavatkaan laajakaistat toimia silloin, kun läppärit ovat liikenteessä vaikkapa maantiellä? Ukan vermeethän on asennettu niin, että parhaimmillaan nopeusmittarit (Sonera, MbNet) näyttävät keskimäärinkin 1,5 - 2,5 Mb lukemaa. Nyt, kun Naruska on harmaan pilviverhon peitossa ja vettä tulee paksusta sadepilvestä oikeen tolokusti, niin mittarit väpättävät 0,5 Mb lukemissa keskimäärin. Erohan on samaa luokkaa kuin yö ja päivä.
Ukka ostaa tarvittaessa yhteyden varmistamiseksi jonkun hilavitkuttimen lisääkin, kuten finilves esittää. Kuitenkin pientä kulkijaa Ukka nimeltään ihmetyttää, että sama suora linja Huliwiliveivarin ja Soneratolpan välissä joskus toimii ilman lisälaitteita kuin ajatus, mutta joskus laitteiden perään on asenneltava vaikka mitä lisähilavitkuttimia. Missä hemmetissä se perustoimivuus ja perusvarmuus oikein piileksii tässä ja tämänkaltaisissa asioissa? Vai onko sitä olemassakaan?
Sen asian Ukka ymmärtää hyvinkin, että erilaiset rakenteet (talon seinä) heikentävät signaalia. Siihen taas ymmärrys riittää huononlaisesti, että samaan kiinteään paikkaan tulee välillä harossia signaalia ja välillä nollaa. Lähetyspään ongelmia Karhutunturin Soneratolpalla voi esiintyä vaikkapa tykkylumiaikana tai -40 asteen pakkasella, jolloin vehkeet varmasti ovat kovilla. Nyt niitä ongelmia ei ole.
Kaikki vuodenajat sisältävät pilvisiä päiviä. Pilviä en ole nähnyt yritettävän pyyhkiä pois taivaalta muuaalla kuin Moskovassa, eikä sielläkään häävisti onnistuttu. Puut jos ovat este signaaleille, niin ne lähtevät moottorisahalla, mutta maisema hieman kärsii. Ukallahan on mahdollista nostaa vermeet myös puiden latvojen yläpuolelle, kunhan jostain löytyy säänkestävä Huliwiliveiwai ja jos sen perään saa laittaa piuhaa.
Käytännön esimerkit puhuvat joissain asioissa teoripuolta vastaan. Häiriöajat ovat toistaiseksi olleet lyhyitä, mutta pakkohan näitä häikkiä on alkaa tilastoimaan ja yhdistelemään, kun niitä alkaa ilmenemään. Kertoilkaapa tähän ketjuun lisää vinkkejä ja omia olettamuksianne ja käytännön esimerkkejä, niin joku vielä Viisastenkivenkin nakkaa. Tai sitten ei. ;)
Jätä se mokkula sisälle, siinä on ulkoisen antennin liitäntä ja toiseksi reitittimen ja mokkulan välinen kaapeli ei saa olla 3m pitempi.
Siinä sinun paikassa on jotain ihmeellistä, tukiasema mojottaa ikkunasta. Lisäantennilla se paranee.
Muistaakseni ne seinä on puuta ja sillä ei ole juuri mitään vaikutusta kenttään. Korkeudella on joskus merkitystä ei vällttämättä
nostamalla, se pelaa joskus lattialla paremmin.
Suunnattavalla ulkoantennilla se pelaa 100% varmasti, minä kokeilisin ympärisätelevää pöytäantennia ensin.
Antennin matkassa oleva adapteri on mokkula kohtainen, silmällä katsoo Nokia ja Huawei on samanlaisia, mutta ei sovi ristiin
Mutua/käytössä koettua:
Jotkut reitittimet/mokkulat tuntuvat selviytyvän toisia paremmin noista ilmaapitkin dataa siirrettäessä tapahtuvista häiriöistä. Useat mokkulat jäävät ihmettelemään puuttuvia paketteja pitkäänkin ja toiset sitten taasen selviytyvät joutuisammin virhetilanteesta mikä näkyy tasaisena datavirtana.
Nopeustesti saattaa näyttää huonolle ja hyvälle laitteelle kutakuinki samoja lukemia, mutta käytännössä ero saattaa olla merkittävä.
Mokkuloiden hyvää toimintaa on harvemmin kehuttu, reitittimet missä on sisäänrakennettu datamodeemi tuntuvat olevan yhtä pykälää varmempitoimisia.
Edit: Mokkulassa toimintaan vaikuttaa luonnollisesti vielä käytetyn reitittimen firmwaren yhteensopivuus itse mokkulan kanssa ja kuinka hätäisesti tuo yhteensopivuus on kyhätty. Noita mallejahan pukkaa koko ajan lisää.
En ole asiantuntija mutta nuo ylläolevat asiat olen joutunut toteamaan noiden kanssa tapellessa.
Kannataa pistää ylös tarkat kellonajat milloin häiriöt esiintyy jos meinaa olla yhteydssä puulaagin aspaan asiasta jotta voivat tarkistella sieltä käsin. Tämän sain Saunikselta kun heihin olin yhteydessä.
Ei ainakaan omassa Huawelissä mitään lisä-antenniliitäntää ole. Tosin kokeilin jekkua joka oli ww-foorumilla oliskos ollut WMR-sääaseman yhteysongelman yhteydessä, laitoin sähköjohdosta tehdyn noin 20-25 cm pätkän kiinni mokkulaan antenniksi niin että mokkulassa kiinni oleva osa on kuorittu. Routterin ilmoittamat kuuluvuusprosentit nousi noin 20%:llä ;D
Ainakin Huawei B160 on. Naruska on 3 G 900 MHz asema, kuuluvuus pitää olla tosi hyvä.
Nythän Ukka vasta alkaa ymmärtämään näitä etäisyyksiä. Tämä Ukan sääasema sijaitsee Naruskan ydinkeskustassa, mutta sekö ei olekaan sama asia kuin sijaita jonkun kaupunkipaikan keskustassa? Isommassakin kaupungissa taitaa jo lipsahtaa laitakaupungin halpoihin esikaupunkeihin, jos matkustaa kymmenen kilometriä johonkin suuntaan. Se vain tuntuu tuo poronkusema Soneratolpalle tästä kotua ihan kuin vieressä oltaisiin käsikkäin, mutta ei se niin taija ollakaan...
Ukkahan hevonhuit ymmärtää, miten ne säteilyt kymmenen kilometrin matkalla heikkenevät, mutta kaippa ne jonkun verran heikkenevät, vaikka ei maastoestettä välissä olekaan.
Käytin kädessäni tuota Huliwiliwein palikkaa. Se on muuten sivumennen sanoen vähän hemmetin lämpöinen, etten sanoisi jopa kuumanlainen, mutta niin sen kait pitääkin. Töissähän se on. Sen puikon sivussa on semmoinen ihan pikkiriikkinen kumitalla ja sen alla vielä pienempi reikä, jonka Ukka juuri ja juuri rillit päässä näkee. Onko siinä se paikka sille ylimääräantennille, jos semmoisen kipaisisi ostamaan, kun on muitakin kaupunkiasioita? Löytyykö niitä Verkkokaupasta, tietääkö finilves? Jos se pikkureikä ei ole lisäantennin paikka, niin sitten tähän Huliweiweli E173 malliin ei lisuria saa kytkettyä. Pikkuinen pitää antenninkin pinteli olla, jos tuohon reikään meinaa mahtua.
Pienillä testauksilla Ukalle on muodostunut selkeä uskomus, että Karhutunturia kun ei sääkameran kuvassa näy, niin silloin tippuvat lukemat välille 0,5-1 Mbit/s. Näkymän peittävät joko pilvet tai sitten näkyy sadekuuro Ukan aseman ja Soneratolpan välillä, kuten eilen ja tänäänkin useaan otteeseen on tapahtunut. Sateen vaikutusta Ukka pitää selevänä kuin läkki.
Tupperin lautasantennivermeet palautan Mummulle keittiöön heti, kun saan lisävitkuttimia ostettua, kyllä jämpti on näin. Ei viitti taloaankaan alkaa Karhutunturin suuntaan siirtelemään, eikä tuota tonttiakaan siihen suuntaan ole kuin satakunta metriä. :o
Tässä ei ole höpsömpi juttu näistä langattomien ongelmista. http://mikropc.net/nettilehti/pdf/1510200942.pdf Juttu ei ole ihan tuore, mutta ehkä kuitenkin päivän tasalla?
Kyllä tuo lehtijuttu ihan selkeästi ja monipuolisesti kertoo aiheesta.
Sellaisenkin olen joskus kuullut noista etäisyyksistä että teoreettinen maksietäisyys tukiasemaan olisi n.30km, sitä pidemmillä matkoilla signaalin viiveet muodostuvat liian suuriksi.
Kannattaa muuten sitten sitä lisäantennin liitintä käsitellä suurella varovaisuudella, materiaalivahvuudet ovat kelloseppäluokkaa. Johto kannattaa kiinnittää mokkulaan nippusiteellä joka toimii vedonpoistajana.
Naruskan tukiasema toimii Saijalla 0,5M vauhdilla, jokivarressa kauimmainen paikka kylältä länteen ja väliin sattuu tuntureita.
Minä tuon suunta-antennin sinulle, mutta sen adapteri sinun pitää hankkia jostain minulla ei ole.
Katsoppa sinne tunturin suuntaan tuleeko siihen väliin sähkölinja tai tunturin nokka, se tikku on lyhyt siellä tunturin päällä.