Sadekipon kiikku taitaa olla jotenkin juntturassa koska kaikki sulannut vesi on tullut ulos samalla sivulla. Pitääpi tarkistaa se...
Ei se mitään jäässä ollut, kipon sisukset ihan sulat ja lämpimät ja kippo oli ihan tyhjä lumesta ja kiikku toimis ihan ok.
takasin asennetuani laitoin pienen kourallisen lunta siihen eikä sekään ole rekisteröitynyt, kummallista...
Osuvasti keskellä lumisadetta piti vähän tutkaila lisää tuota sadekippoa, piti ensin sulattaa se irti kipon pohjaosasta hiustenkuivaajaalla ;D :P
Lisättiin toinen kerros foliota eritykseksi ulkoreunalle (kuva), uudessa kerroksessa on vähintään 2 ja paikoitellen peräti 4 foliokerrosta sekä vaihdettiin toinen nuppi tehokkaammaksi nyt on nupit 2 x 21W ;D
Vastelanka-lämmitys on suunnitteilla mutta se ei nyt tähän hätään auta :)
Tän löysin Kooklella moootoripyöräfoorumilta (http://www.moottoripyora.org/cgi-bin/palsta/ikonboard.cgi?act=ST;f=34;t=92456;st=40) kun pisti hakusanaksi "penkiläämitin" ;)
Eli ostaa muutaman €uron penkinlämmittimen Biltemasta/Motonetistä, pistää palasiksi ja otta talteen lämmitysjohdon siitä.
Kysesellä foorumilla olivat kyhänneet vaatelämmittimiä siitä ;D
Juu tuon saman threadin pastesin tonne sadekippolämmitysketjuunkin :). Tuon olisi kyllä todella kätevä ja helppo homma toteuttaa, koska siinä on jo valmis suojauskin tuolle langalle. Itse tosin tilasin tuulianturin kanssa samalla vastuslangat sadekipollekin, niin aion tehdä lämmityksen niistä. Käytän siihen varmaan tuota 1mm paksua lankaa, jonka luulisi lämmittävän ihan riittävästi :)
Asensin tässä paremman puutteessa pientä lämpötilaseurantaa kipon sisuksiin.
Mittarina toimii vanhan WMR:än extra-lämpötila-anturi (se missä itse antura on 1.5 m johdon nokassa).
Sadekipon pohjassa oli aika sopivan kokoinen reikä sitä varten että anturin sai pujoitettua sisälle, solmu päähän ettei karkaa, kippo takas ja itse lähetin siihen kipon ja tolpan välissä olevaan pieneen tilaan ja eikun takasin sisälle ja heräätelemään se pahasti kärsinyt WMR:än konsoli henkiin. ;)
Nyt kymmenisen minuuttia olleena niin mittari näyttää +18 astetta, tämä kun ulkona on -8 astetta ja lämmityksenä 2 x 21 W lamppua. ;D
EDITTIÄ Puolen tunnin lämmityksen jälkeen kipon sisuksissa oli +24.8 asetta ;D
LainaaKäytän siihen varmaan tuota 1mm paksua lankaa, jonka luulisi lämmittävän ihan riittävästi
Tuo lämmitystehon laskentajuttu on vähän nurinkurinen "maallikonsilmin".
Mitä paksumpi lanka, sitä pitemmästi sitä tarvitaan määrättyyn tehoon, eikä vahvuus lisää muuta kuin kuin mekaanista kestävyyttä
Tuo 1m pituisen ja 1mm vahvuisen vastuslangan teho on 12V:lla 80W, 2m pituisella 40W ja 0,5m pituisella 160W, eli tuo 2 pitäisi lankaa saada sinne mahtumaan, jos ajatellaan 40W tehoa.
Jännitettä laskemalla teho pienee samoilla langan pituuksilla.
Seuraava havaittu mahdollinen ongelma, josta tais olla teutari joka mainitisi siitä viime talvena, kuten hyvin tiedämme Daviksen VP2:ssa sadekippo ja lämpötila-anturi on päällekkäin.
Sadekipon sulannut vesi kerää ensinnäkin kökön suoraan kiikun reijän alapuolelle säteilysuojan katolle ja se vesi joka ei ihan heti jäädy taas jäätyy säteilysuojan reunoille.
Säteilysuojan katolle kerääntynyt jää tukkii ennenpitkää veden koko pääsyn ulos tai, mitä vielä pahempi, tässä on selvä riski että se hajoittaa koko hienouden, vesihän laajentuu kun jäätyy. Huonoa design-suunnittelua "pro-valmistajalta" sanona minä.
Jään määrän kerääntymiseen vaikuttaa tietty varsinkin kaksi seikkaa sademäärän lisäksi, ulkolämpötila sekä sulatun veden lämpötila.
Toinen mielenkiintoinen seikka on, kuinka paljon kerääntynyt jää vaikuttaa mitattuihin lämpötila/kosteus-lukuihin.
VP2:sessahan on tehty suht helpoksi irrottaa mokomat toisistaan kun ovat normi puhelinkaapelilla/RJ-liittimellä kytkettyjä.
Sadekipon lämpötilan seuranta nyt kun vain -1.5 astetta ulkona: +32.5 astetta ;D hmmm...
Laitetaanpa fotograaffi sätelysuojan jäästä tällä hetkellä, nuoli osoittaa kökköä joka on kertynyt kipon ja suojan rakoon.
No ompas aika komian näköinen jääputous. :o
Tuossa omassa säteilysuojassa jään muodostuminen ei ole aivan yhtä hurjaa tuonne alas saakka koska nuo kaksi exralautasta ovat sen verran isompia että vesi tippuu ohitse noiden lautasten missä sensoripaketti sijaitsee.
Laitoin tuonne sadekipon ja säteilysuojan väliin muutamia lisäprikkoja jolla sain hiukan enemmän rakoa niiden väliin n.1cm.
Lämpimämmän vuodenajan projektina vois ottaa että erottais nuo toisistaan, sehän käytännössä vain vaatis että jatkais lämpötilapaketin datakaapelia. Silloin olis myös mahdollista sijoittaa ne eri paikkoihin, tosin ainakin täällä ne mitä todennäköisemmin olis samassa pylväässä.
Vois herättää henkiin loputkin 2 WMR-lisäanturia ja katsoa muutamasta eri kohdasta tuota takapihaa että onko kuin suuri ero lämpötilassa, varsinkin jos on selkeä pakkasyö ;D
Lainaus käyttäjältä: weatherc - sunnuntai, 05.12.2010, 12:15
Laitetaanpa fotograaffi sätelysuojan jäästä tällä hetkellä, nuoli osoittaa kökköä joka on kertynyt kipon ja suojan rakoon.
Ohhoh, tuleepas sitä nopeesti ja aika paljon, tietenkin riippuu lumisateista, mutta silti. Huomenna on tulossa taas aikamoinen myräkkä, joten siinä on jo riski, että tuo jäätyy umpeen.
Onkohan Davisin oma sadekiponlämmitin ottanut tuon jotenkin huomioon? Nimittäin sellaisen kohtuu kalliin lisävarusteen ostaessaan ei haluaisi kohdata tuollaista ongelmaa :)
Itse kun olen siirtänyt lämpötila-anturin erikseen, niin tuota ongelmaa ei olisi, joten pääsis ainakin sen puolesta helpolla.
Lainaus käyttäjältä: tito - lauantai, 04.12.2010, 23:41
Tuo lämmitystehon laskentajuttu on vähän nurinkurinen "maallikonsilmin".
Mitä paksumpi lanka, sitä pitemmästi sitä tarvitaan määrättyyn tehoon, eikä vahvuus lisää muuta kuin kuin mekaanista kestävyyttä
Tuo 1m pituisen ja 1mm vahvuisen vastuslangan teho on 12V:lla 80W, 2m pituisella 40W ja 0,5m pituisella 160W, eli tuo 2 pitäisi lankaa saada sinne mahtumaan, jos ajatellaan 40W tehoa.
Juuri tuon takia käyttäisinkin paksumpaa lankaa, jotta saan lyhyemmällä pätkällä isomman tehon. Teho voisi sadekipolla olla vähintään tuo 40W, joka on weatherc:lla myös. Kyllä mä uskon sinne mahtuvan aika kivasti tuo 2 metriä. Jos ei mahdu niin voihan sitä laittaa vaikka sitten vain metrin verran, jolloin teho olisi sitten tuo 80W, luulisi lumet sulavan ;D. Parempi vain ottaa varman päälle ja laittaa oikein kunnon lämmitys sinne, mutta joku 1-2m pitkän kaapelin tulen sinne varmaan laittamaan.
Lainaus käyttäjältä: weatherc - sunnuntai, 05.12.2010, 13:45
Lämpimämmän vuodenajan projektina vois ottaa että erottais nuo toisistaan
Näin pitää varmankin tehdä ja korjata pikkusen davisin mokkeloa kun eivät ole suunnitelleen laitetta arktisiin olosuhteisiin. ;) ;D
Katselin noita jwwd:n kuvia niin pikkusen kummastuttaa miksi davis ei ole tehnyt orginelli farsissa tuosta lautasesta missä tuuletin sijaitsee yhtään alaspäin viettävää kun näyttää että nyt se kerää kaiken mössön siihen kohtaan.::)
Siinä ylimmäisessä lautasessa näyttää ainakin olevan mukavasti tuota liukumäkeä joka estää varmaankin tuon jään muodostumisen sadekipon ja säteilysuojan väliin.
Lainaus käyttäjältä: Snowi - sunnuntai, 05.12.2010, 14:34
Onkohan Davisin oma sadekiponlämmitin ottanut tuon jotenkin huomioon?
Jos tahtoo muurata sadekipon totaalisesti umpeen niin silloin kannattaa hommata davisin lämmitin.... teho 24W. ;) ;D
LainaaOhhoh, tuleepas sitä nopeesti ja aika paljon, tietenkin riippuu lumisateista, mutta silti. Huomenna on tulossa taas aikamoinen myräkkä, joten siinä on jo riski, että tuo jäätyy umpeen.
Onkohan Davisin oma sadekiponlämmitin ottanut tuon jotenkin huomioon? Nimittäin sellaisen kohtuu kalliin lisävarusteen ostaessaan ei haluaisi kohdata tuollaista ongelmaa
Ei ole :o
Ihan samalla periaatteella se toimii mitä nuppi-lämmityskin, vastusmötikkä asennetaan samaan kohtaan kipon sisälle joka lämmittää sisuksia. Ja kaiken kukkuraksi se voi olla jopa surkeampi koska vastuksia on vain toisella puolella kun mun nuppilämmitystä on molemmin puolin kiikkua.
Oma arvio on että tuon jään kertymiseen vaikuttaa ilman lämpötila/sulatun veden lämpötila. Nyt on ollut aika reilusti pakkasta kun lunta tullut joten vesi on jäätynyt ennen kun se on kerennyt valumaan pois säteilysuojan katolta.
Yr.no teki vähän aikaa sitten "kahvikuppitestin" kun oli -30 asteen pakkasia jossain päin Norjaa, eli tulikuuma kahvi heitettiin ilmaan, se jäätyi heti kun pääsi kupista ulos...
LainaaNäin pitää varmankin tehdä ja korjata pikkusen davisin mokkeloa kun eivät ole suunnitelleen laitetta arktisiin olosuhteisiin.
Niinpä...Heräs idea että jos vain löydän jemmasta 4 kpl noita Scotchlok:eja ja pätkän puhelinpiuhaa sekä jonkun L-rautatapaisen niin aletaan rakenteluhommiin ;D
LainaaJos tahtoo muurata sadekipon totaalisesti umpeen niin silloin kannattaa hommata davisin lämmitin.... teho 24W.
Sopii hyvin meidän artkiseen talveen, pitäisi kysyä siltä Alaskan heebolta ww-voorumilla että onko häällä lämmitystä omassa Vp2:ssa, siellähän taitiin viime talvena käydä jossain -50C:ssa :o
Siirtotyö jäi vähän kesken lumisateen (ja pimeyden) takia ja siten on Daviksen lämpötila-pömpeli irti :P
Nooh, "varavoimaloita" kun löytyy niin törkättiin ulos 1-wireanturi lämpötilaa kertoilemaan, WD kun osaa sen hienon jekun että x anturin voi korvata pääasemasta 1-wirellä :P ;D
1-wiren lämpötilat ovat ihan samassa kastissa kun Daviksenkin, sillä erotuksella että päivityy pirun tiheään ja siten siitä tulee pikkasen heittelehtivää kun ei taida olla mitään "tasoitus-systeemiä" siinä, nyt näyttää vaapuvan -0.8 ja -1.0 välillä.
Mutta 1-wirehän on sitä raainta raakadataa ilman korjauksia/tasoituksia ;D
Noita 1-wire antureita ei kait oltu suojattu juuri mitenkään? Tuo heittelevyys johtuu todennäköisesti siitä, sen takia se vaatisi jonkun aika tiiviin suojan ympärilleen.
Sama juttu on tuossa mun Fluken käsilämpötilamittarissa, jossa lämpötilapiiri on täysin näkyvillä ihan piirinä. Sen takia mittaukset pitääkin tehdä lähes tuulettomista olosuhteista, jos haluaa, että lämpötila ei pompi edes takas. Tuollaiset pelkät piirit kun on niin herkkiä pienellekin muutokselle, ilman kunnon suojausta. Hyvä puoli tuossa on juuri se, että mahdollinen lämpötilan vaihtelu saadaan mitattua heti, mutta stabiilin lukeman saaminen edellyttää myös stabiileja olosuhteita.
LainaaNoita 1-wire antureita ei kait oltu suojattu juuri mitenkään?
Ei olekkaan, pikkurikkinen piirilevy jossa kosteus-suojamömmöä vedetty päälle :)
En tähän hätään löytänyt sen boxia joten se on muovipussin alla jossa verkkokaapeli on laitettu solmulla kiinni laipon varteen joka jököttää lumihangessa ;D
Oikeen viimeisen päälle asennus ;D :P ::)
Tosin tuon 1-wiren päivitystiheyden saa kyllä muutettua, muistaakseni 1 sekunnista 1 minuttiin ja muuta siltä vällitä, mutta koska WD on ominut 1-wiren ajurit se vaatii purkin uudelleenkäynnistyksen jotta voisi ajaa 1-wiren omaa ohjelmaa
Mutta ei kovin suurta heittoa ole mun vertailumittareihin (vanhant WMR:ät), alta 0.5 asteen erolla mennään eli sallitun virhemarginaalin sisällä liikutaan.
Tosin, eihän Daviksenkaan pahemmin ole suojattu, ainut jota sitä suojaa on tuo säteilysuoja ;)
Lainaus käyttäjältä: weatherc - sunnuntai, 05.12.2010, 21:12
Tosin, eihän Daviksenkaan pahemmin ole suojattu, ainut jota sitä suojaa on tuo säteilysuoja ;)
Itseasiassa kun vaihdoin lämpöanturin paikkaa viime kesänä, niin katsoin vähän tarkemmin sitä lämpö/kosteuspiiriä siellä ja kyllä se aika hyvin oli suojattu. Se kyllä ulkoapäin näyttää vähän siltä, että suojaa ei olisi kauheasti ja esim. tuuli pääsisi puhaltamaan sinne lähes esteettä, mutta lähempi tarkastelu paljasti, että sille anturille oli tehty semmoinen oma "luola" sinne ;D. Ainakin noin oli tuossa omassa FARS-suojassa, mutta todennäköisesti sama juttu siinä perussuojassakin.
Alkuun oli tarkoitus vaihtaa johto aivan sieltä piirin alkupäästä asti, mutta lopulta huomasin sen olevan sen verran työläs ja vaikea projekti, että oli paljon helpompi vain katkaista johto ja liittää se sitten uuteen johtoon.
Juu, eihän se ihan ilman suojaa ole tuo Daviksen pikku antura, kuten ei ole 1-wiretkään (siihen on vedetty jotain kosteusesto-mömmöä) mutten sitä(kään) ihan taivasalle suosittelis laittaa sieltä säteilysuojasta ;)
Sehän on rakennettu siten ettei esim. vettä ainakaan ihan helpolla pääse siihen sisään. ;)
Ongelmahan noissa on se että jotta kosteus toimisi niin ei niitä voi ihan umpeen tehdä, näin olin jostain lukevinas. Lämpötila sinänsä toimisi pikkasen kovemmankin suojan alta, tosin hitaammin mitä paksumpi suoja on.
Mitä tuohon 1-wiren pomppimiseen tulee niin tais olla myös anturista kiinni, laiton toisen anturin kaveriksi ja se on paljon vakaampi. Vakaammassa on tosienlainen sensorikin (DS18S20) kun sillä seilaavalla (DS2438). :)
Mitä jäätyneeseen sadekippoon tulee niin tänään näyttää tuo 2 x 21 W lämmitys toimivan mallikkasti, kipon sisällä noin +21 astetta ja 2.4 mm jo sulannut :)
Muutin pikkasen otsikkoa paremmaksi :)
Tässä odotellaan että lumisade loppuisi niin voisi kipaista tuo säteilysuoja sisätiloihin, vois myös pestä nuo lautaset kun kerran vauhdissa ollaan, ovat aika kakkaset etten sanoisi ;)
Yksi asia tuli mieleen tuosta VP2:sen orginaalista systeemistä, kuin paljon tuo sadekippo vaikuttaa lämpötilaan/kosteuteen noin yleisestikkin?
Kesällä musta kippo imee lämpöä kun patteri konsonaan ja kiposta valuvat vedet valuu pitkin säteilysuojaa.
Näin loogisesti ajatellen luulis sen vaikuttavan jos nyt mitenkään ratkaisevasti niin jossain määrin.
Entä kuin paljon kippo vaikuttaa mitattuihin lukemiin selkeinä talviöinä? Ainakin mitä itse olen seurannut niin anturi ilman sitä (esim WMR-anturit) saa herkästi talviöina alempia lukemia aikaseksi kun VP2:sen.
Halikon puuhanurkka osa 542 ;D
Tarvittavia tarvikkeita odotellessa tuli otettua säteilysuoja sisälle ja samalla pikkasen huollettua sitä :)
Lautaset tiskattiin ja tuulettimen kukkalautanen sai uuden kerroksen valkoista maalia pintaan. Samalla tehtiin johtojen vedot pikkasen nätimmäksi ;D
OHOH... käytitkö Fairia vai jotakin muuta räjäyttävää muskeliainetta kun tuli noin pirun vitivalkoista jälkeä. ;) ;D
Onko muuten Snowilla kuvaa kuinka tuo sensoripaketti on tuossa orginelli farsissa kiinni ja mimmonen se alimmainen lautanen oikein on?
Fairya ja tiskiharjaa :)
Ei ne oikeasti noin kiiltävät ole, se oli kameran salama joka sen teki, mutta ihan puhtaaksi kyllä tulivat ;)
Yllättävän likaiset olivat noin kaikkiaan, vaikka just keväällähän ne pesin (tai milloin se oli) :D
Oli/on muuten myös itse anturiin pieni kerros kertynyt jotain pölyn tapaista tai mita nyt ilmassa on, siihen ei tosin kajonnut mitenkään.
Tässä yrittänyt keksiä keinoa millä sais sekä lämmityksen että tuulettimen käyttämään samaa virtaa. Mielenkiintoista kun on ettei tuuletin toiminut sillä muuntjan 12V virralla mitä noita nuppeja on syöttänyt (on 3A:n muuntaja) mutta toisella 1A:n muuntajaa se pyörii ihan iloisesti joka taas ei jaksa syöttää lämmitystä (hyvä ettei savu noussut muuntajasta kun kokeilin, hetkessä tuli ihan kuumaksi) ;D
(Juu, tiedän 42W/12V vaatii pikkasen enemmän kun 1A:n (laskin että 3.5A) mutta kuiteskin ) :D
Lainaus käyttäjältä: teutari - maanantai, 06.12.2010, 16:47
Onko muuten Snowilla kuvaa kuinka tuo sensoripaketti on tuossa orginelli farsissa kiinni ja mimmonen se alimmainen lautanen oikein on?
On mulla itseasiassa muutama kuva uunituoreesta asemasta, heti paketista avaamisen jälkeen ;D
Harmi kun en ottanut tarkempia kuvia silloin kun purin ton säteilysuojan ja asensin sen erilleen ISS:sta.
Mutta alla on liitteenä pari kuvaa ja sitten vielä noista ohjeista skannattu kuva FARS:ista.
Hmm...eli se imee ilmaa suoraan sieltä alta eikä alimman lautas-välin reunoista ja anturi on ilmanvirran "tiellä" ja lopuksi puskee sen ulos ylhäältä...Pitäiskö kehitellä omsasta samantapaisen...hmm...
Lainaus käyttäjältä: weatherc - maanantai, 06.12.2010, 18:10
Hmm...eli se imee ilmaa suoraan sieltä alta eikä alimman lautas-välin reunoista ja anturi on ilmanvirran "tiellä" ja lopuksi puskee sen ulos ylhäältä...Pitäiskö kehitellä omsasta samantapaisen...hmm...
Juu noin se menee tuossa. Imee ilman alhaalta, missä tuo suojaverkko on ja puskee sen ulos ylhäältä ja tässä välissä on sitten lämpötila/kosteusanturi. Tuo keskellä oleva "kuilu" on täysin ilmatiivis, jotta alhaalta imetty ilma ei sitten karkaisi sivusta ulos.
Lainaus käyttäjältä: Snowi - maanantai, 06.12.2010, 17:53
Harmi kun en ottanut tarkempia kuvia silloin kun purin ton säteilysuojan ja asensin sen erilleen ISS:sta.
Harmillista tosiaan... olisi mukava ollut niitä kuvia luurailla.
Ilmeisesti se sensoripaketti on tuossa keskellä sisäänpäin menevän muoviosan päällä?
Sensoripakettihan on kooltaan aika iso mutta tuo "torakka" mikä nuuskii ja seisoskelee siellä keskellä on kooltaan aika pieni mutta ei aivan niin pieni kuin noissa WS-asemissa joissa se on tulitikunpään kokoinen.
LainaaJuu noin se menee tuossa. Imee ilman alhaalta, missä tuo suojaverkko on ja puskee sen ulos ylhäältä ja tässä välissä on sitten lämpötila/kosteusanturi. Tuo keskellä oleva "kuilu" on täysin ilmatiivis, jotta alhaalta imetty ilma ei sitten karkaisi sivusta ulos.
Eikun rakentelmaan ;D
LainaaSensoripakettihan on kooltaan aika iso mutta tuo "torakka" mikä nuuskii ja seisoskelee siellä keskellä on kooltaan aika pieni mutta ei aivan niin pieni kuin noissa WS-asemissa joissa se on tulitikunpään kokoinen.
Mulla se vaalea osa on kyllä isompi, siinä on vähän kun neliskanttinen talo jossa 3 korkeaa kapeaa ikkunaa joka puolella siinä ;D
Lisää mielenkiintoista testailua tuon tuulettimen kanssa, se ei lähde pyörimään 3A:n muuntajalla joka syöttää lämmitystä mutta jos propellerille antaa pikkasen vauhtia se lähtee, mutta paljon hitaammin kun 1A:n muuntajalla vaikka molemmat ovat 12V (1A:ssa on säädettävä volttimäärä)...Mutta laskun mukaan se ei jaksais pyröittää kun 12W lämmitystä...
Lainaus käyttäjältä: weatherc - maanantai, 06.12.2010, 19:03
Mulla se vaalea osa on kyllä isompi, siinä on vähän kun neliskanttinen talo jossa 3 korkeaa kapeaa ikkunaa joka puolella siinä ;D
Tuo edellinen kuva oli räjäytetty mutta ei mulla mitään ötökkä suojattua ikkunallista mökkiä ole tuossa omassa sensorissa. :(
LainaaTuo edellinen kuva oli räjäytetty mutta ei mulla mitään ötökkä suojattua ikkunallista mökkiä ole tuossa omassa sensorissa.
Täällä se on tämänlainen :)
Nyt en tarkkaan muista minkälainen tuo anturi itsellä oli, mutta varmaan ihan samanlainen kuin teillä.
Tuo tuuletin oli tosiaan suoraan siinä anturin yläpuolella, mutta nyt en kyllä tarkkaan muista minkälainen kiinnitys anturilla oli, koska siinä muistaakseni oli kuitenkin kuilu suoraan tuonne mistä ilma otetaan, tai sitten anturin ja tuulettimen välissä oli joitain väliseiniä. Vois melkein huomenna vähän avata tota säteilysuojaa ja katsoa tarkemmin miten se on suunniteltu :)
Kokeiluosasto vauhdissa nyt kun kerran(kin) ei ole hoppu saada sitä takaisin paikalleen :)
Tein kynttilätestin. Koska en halunnut että tuuletin rupeaa imemään liekkiä sisään asetin tuulettimen siten että se puhalsi ylhäältä alaspäin. Pelkkä tuuletin+lautanen 4:sena alhaalta laskettuna työnsi ulos suurimman osan ilmasta heti seuraavasta raosta, eli "ennen" anturia".
Normaalisti (ei-FARS:sissa) alimman ja sitä seuraavan lautasen sisäseinä on kiinni toisissaan, ainoana rakona 3 pientä uraa josta maholliset vedet voi valua pois (kaikkeeta ne Davisksella on ajatellutkin :)).
Koska idea reikien poraamistesta alimpaan lautaseen ei ainakaan heti lämmittänyt niin laitoin prikat väliin niin että rakoa tuli pari milliä, sekä superjoustavan "putken" roudarinteipistä:
40 cm:n pätkä 4 kierrosta teippiä päällekkäin josta alin kerros toisinpäin ettei liimapintaa jäänyt näkyviin ja päistä kiinni toisiinsa, just sopivan tiukka "sukka" jotta se pysyy itsestään paikallaan tuulettimen ympäri.
Koska anturi on suoraan tuulettimen keskiön alla aattelin että koitetaan pikkasen kohdistaa ilmavirtaa laittamalla pienellä teipinpaloilla "putken" alareunassa nurkista kiinni niin että siitä tuli pikkasen suppilon muotoinen.
"Putken" pituus on niin että alimman lautaseen jäi ehkä puolen sentin rako ja anturin "mökki" jäi putken sisään.
Uusi kynttilätesti. Nyt ehdottomasti suurin osa ilmasta tuli ulos alimmasta raosta.
;D
Tein pientä tieteelistä tutkimusta. ;)
Koska aina mietityttänyt että onko sillä mitään eroa että puhaltaako tuuletin alaspäin (ilmavirta tuuletin > sensori) vai imeekö ylöspäin (ilmavirta sensori > tuuletin).
Lähinnä sitä että onko tuulettimen mahdollisesti tuottamalla lämmölla vaikutusta.
Asensin säteilysuojan "sensoripaikalle" WMR:än anturin (tuollaisen missä itse sensori johdon päässä) ja eikun kokeilemaan, jokaisessa eri kokeiliussa oli anturi kymmenisen minuuttia jotta varmasti kerkesi tasoittumaan, tässä tulos:
Ilman tuuletinta: 21.7
Tuuletin ylöspäin: 21.7
Tuuletin alaspain: 21.7
Eli eroa ei ollut, tulos oli kuten pitikin olla. :)
Toinen testi jonka tein oli 1-wire vs WMR.
WMR on ollut aika samaa mieltä Daviksen kanssa aina mitä olen kokeillut.
1-wiren tarkuudeksi annetaan +/- 0.5° DS18S20-anturille eli sama mitä Daviksella.
Sijanti ihan vierekkäin, tulos oli että ovat lähes tulkoon samaa mieltä +/- 0.1 asteen sisällä :)
No niin, tänään posti toi tarvittavat tilperhöörit ja Daviksen oma lämpötila-anturi pääsi takaisin ulos :)
Se on nyt erillään sadekiposta noin 2.5 m jatkoroikan päässä, tosin sijanti on ihan sadekipon vieressä tolpan toisella sivulla, mutta aattelin että tehdään samalla pieni joustovara jos haluaa siirtää sitä. ;)
Nyt suuremmat siirrot estää lähinnä tullut talvi koska mm. johdotukset ovat aika jäässä lumen alla ja toisaalta jäätyy ruuvaajan sormet :P
Siinä on nyt myös 24H tuuletin koska nappasin sen virran samasta johdosta joka syöttää kameraakin koska jostain syystä tuuletin ei lähde käyntiin saman muuntajan virralla mitä syöttää sadekipon lämmitystä.
Olen myös kokeillut eri tehoja/nuppeja tuohon lämmitykseen nyt kun ollut aika tasaista tuo lämpötila ja sadekipon sisällä ollut tuo WMR:än lisäanturi ja kun kerran sain tuon sadekipon kupun irti jäästä. :P Ovat sijoitettu silleen että nuppi ja anturi ovat eri puolella kipon kiikkua. Anturi on myös ihan sadekipon pohjalla jotta saisi kylmimmän lukeman.
Tuloksena että parhaimman lämpölukeman vs watti on saanut kun nuppi on se 21W:nen jossa iso lasikupu, 2 x 10W pikkunuppia antaa pikkasen huonomman lukeman. Molemissa tulos ollut noin -5 asteen ulkolämpötilassa +12-+14 astetta.
1 x 10W pikkunupilla pääsee noin +4 asteeseen mikä on kyllä liian kylmä.
EDIT: Fotograaffit lisätty
Nyt kun kerran on tuo wanha WMR polkaistu käyntiin niin aattelin että vois olla mielenkiintoista verrata säteilysuojatun Davisin ja ilman suojaa olevan WMR-anturin eroa varsinkin nyt kun näyttää pukkaavan selkeä pakkasyö. Molemmat anturit ovat sunnilleen samalla tasolla maapinnasta suht lähekkäin.
Vois kuvitella että suoja hidastaisi lämpötilan laskua koska anturi on suojassa.
Tätä kuvitelmaa tukee tällä hetkellä myös tämän hetken lukemat, suojassa oleva antaa lukemaksi -8.8 kun suojaamaton antaa -9.8 eli asteen heitto. :o
Päivällä oli eroa 0.0-0.2 astetta ja WMR:ät ovat olleet muutenkin aika samaa mieltä Davisin kanssa mitä olen seuraillut.
Se kumpi noista on se "oikeampi" on sitten ihan eri juttu ;)
Lisää vertailua nyt kun vauhtiin päästiin... ;D
Oma asema on aina ollut yleensä hitusen lämpimämpi kun tuo 5 km päässä oleva FMI Kärkän asema, tämä on korostunut varsinkin selkeänä pakkasöinä, kuten nyt on..heittoa ollut joskus pitkälti yli asteen verran..Tämä johtuu ainakin osittain sijanneista, FMI:n purnukat ovat avoimella aika alavalla aluella kun taas täällä ollaan pienellä nyppylällä puitten keskellä.
Tänään, nyt kun ollut tuo säteilysuoja irti ISS:stä + tuuletin, on lukemat olleet lähestulkoon samat tuon Kärkän kanssa, 19:20 oli ero Testbedin mukaan 0.3 astetta, Kärkän ollessa kylmempi.
Tuo avoinainen WMR näyttää nyt -12.0 kun Davis näyttää -11.2...
Epäilen tuon WMR:n näyttävän vähän liian kylmää lukua. Tuo on tyypillinen poikkeama noissa vähän halvemmissa laitteissa, vaikkakaan tuo WMR ei ilmeisesti sekään mikään ihan halpa ole.
Myös lämpötilamittareiden ohjeissa näkyviin tarkkuuksiin kannattaa suhtautua varoen, sillä se ei vielä välttämättä takaa mitään, jos sanotaan tarkkuuden olevan +-1. Eron saa tietää vasta silloin, kun vertaa lämpömittarin lukua johonkin kalibroituun ammattilämpömittariin.
Mutta toisaalta jos erot on aikaisemmissa mittauksissa olleet aika tasan WMR:n ja Davisin osalta, niin kyllä siellä silloin suhteellisen laadukas lämpöanturi on WMR:ssa myös. Vaikka tuuli ei sinällään vaikuta muuhun kuin ihmisen kokemaan lämpötilaan, mutta silti omissa mittauksissa täysin suojaton mittari näytti vähän kylmempää lukua kuin esim tuollainen suojattu, kuten Davisin lämpöanturi. Tuo ero voi siis varmaan johtua siitä.
Veikkaukseni on niinkin "tieteellinen" että ero tässä tilanteessa ei välttämättä johdu mittarista joka "normioloissa" siis näyttää aika prikulleen samaa mitä Daviskin, unohtamatta ettei Davistakaan voida pitää sinä oikeana, vaikka tarkka onkin, vaan siihen oikeaan lukemaan tarvitaan, kuten Snowikin sanoi, se kalibroitu €€€ maksava tarkkuusmittari.
Niin, takaisin asiaan... ;D
Veikkaus on että ero johtuu siitä että Davis on suojassa mutta WMR:än pikku sensori joka on ruuvin kokoinen valkoiseen muoviin tuupattu mötikkä ei ole. Siten WMR:stä abso... haihtuu lämpöä paremmin/helpommin ilmakehään mitä suojatusta Daviksesta tuloksena se että siitä tulee hitusen kylmempi. Tällä hetkellä ero on puolisen astetta.
Tätä puoltais myös se mitä Snowi oli huomannut että "kotimittarit", joilla yleensä vastaavanlainen sensori kun tuo WMR:än extra-sensori johdon päässä, ovat yleensä hitusen kylmempiä mitä meitin asemat.
Vertailuna, viime talvena kun mulla oli myös lämpötila-anturi sadekipossa eikä lämmitystä ollut päällä oli kipon sisällä tällaisina öinä useita asteita kylmempää kun mitä asema sanoi... ;D
Laitetaan vielä Davis vs. WMR-vertailu nyt kun on päiväsaika sekä pilvistä; molemmat näyttävät prikulleen samaa lukemaa -6.1° :)
Lainaus käyttäjältä: weatherc - perjantai, 10.12.2010, 22:33
Veikkaukseni on niinkin "tieteellinen" että ero tässä tilanteessa ei välttämättä johdu mittarista joka "normioloissa" siis näyttää aika prikulleen samaa mitä Daviskin, unohtamatta ettei Davistakaan voida pitää sinä oikeana, vaikka tarkka onkin, vaan siihen oikeaan lukemaan tarvitaan, kuten Snowikin sanoi, se kalibroitu €€€ maksava tarkkuusmittari.
Tuota omaa Fluken mittariahan saa myös kalibroituna ainakin ulkomailta, jossakin kaupassa kalibrointi toi hintaan lisää 80$. Omasta mittaristani maksoin vähän yli 200€, joten jos Suomesta olisi ollut kalibroitu versio saatavilla, olisin sen ostanut. Toisaalta kyllä Fluke noita mittareita kalibroi jälkikäteenkin.
Uskoisin kuitenkin eron olevan varsin pieni Fluken kalibroidun ja ei-kalibroidun välillä, varsinkin kun tietää kuinka laadukkaita Fluken laitteet ovat. Joten Fluken antamaa lukemaa pitäisin lähes täysin oikeana lukuna, joten vertailut Davisin ja Fluken välillä kyllä näytti sen, että myös Davisin lukema on mita todennäköisemmin todella lähellä sitä oikeaa, joten sitä voidaan pitää myös oikeana lukuna. Pitää varmaan jossain vaiheessa teettää tuo kalibrointi, niin saadaan asiaan täydellinen vastaus :)
LainaaVeikkaus on että ero johtuu siitä että Davis on suojassa mutta WMR:än pikku sensori joka on ruuvin kokoinen valkoiseen muoviin tuupattu mötikkä ei ole. Siten WMR:stä abso... haihtuu lämpöä paremmin/helpommin ilmakehään mitä suojatusta Daviksesta tuloksena se että siitä tulee hitusen kylmempi. Tällä hetkellä ero on puolisen astetta.
Tätä puoltais myös se mitä Snowi oli huomannut että "kotimittarit", joilla yleensä vastaavanlainen sensori kun tuo WMR:än extra-sensori johdon päässä, ovat yleensä hitusen kylmempiä mitä meitin asemat.
Itseasiassa kun tein noita testejä Fluken avulla, niin lämpötila oli Fluken ja Davisin välillä lähes prikuulleen sama, vaikka Fluken lämpömittari on täysin avoin. Mutta tein mittaukset tuulelta suojaisissa paikoissa, kuten autokatoksen alla. Eli Fluken mittari on täysin avoin, kun taas Davisin on suojattu, mutta molemmat mittaukset tehtiin kuitenkin tuulelta suojassa, näin sain tarkan stabiilin lukeman.
Noiden "kotimittareiden" virheet johtuvat todennäköisesti ihan vain siitä, että niissä se anturi ei vain ole tarpeeksi laadukas. Huomasin jokaisen halvan mittarin näyttävän liian kylmää lukua ja kaikkein pahin on tuo tommoinen "kuumemittari" malli, joka näyttää jopa 4 astetta liian kylmää Flukeen verrattuna. Suurin pettymys oli taas tuollainen lähes 100€ arvoinen ympäristömittari, joka näyttää sisätiloissakin 1.2-1.5 astetta väärin. Kun taas Davisin ja Fluken lukemat sisälläkin on lähes prikuulleen samat.
Harmi kun tuosta LC:n ulkomittarista on ilmeisesti loppunut patterit, koska se ei näytä mitään lukuja noiden ulkomittauksien osalta. Voisi vähän vertailla mitäs se näyttää nyt näin talvella :)
Vaskihan teki jonkun aikaa sitten testiä jossa käytti kalibroitua Therma1-mittaria ja vertaili Davista ja muutamaa "halpismittaria" ja siinä näkyy että kyllä Daviksessakin eroa on, tosin paaaaljon vähemmän kun halpismittareissa. (Ja syytä onkin Daviksen hinnalla ;D) ;D
Siinä käy myös ilmi että ainakin nuo halpismittarit ovat tarkemipia mitä lähempänä nollaa ollaan, mitä kauemmas päästiin nollasta sen suurempi oli erotuskin ja itse asiassa -10° ja + 20° välimaastossa olivat varsin tarkkojakin.
Kyseinen testi löytyy täältä (http://www.vaski.net/Foorumi/viewtopic.php?t=759) :)
Juu itsekin olen tuon testin lukenut aikoinaan. Tuostakin huomaa sen, että nuo halpismittarit näyttävät liian kylmiä lukuja. Vaskilla on tuo vanhempi versio eli VP1, mutta on tässä VP2:ssa varmaan sama lämpöanturi?
Vähän kyllä ihmetytti nuo erikoiset piikit tuossa testissä Davisin osalta. Esim. tuo Davisin 25,4 mittaus, jossa virhettä on 1,8. Siinä on todennäköisesti päässyt esim. aurinko vähän paistamaan mittariin. Tuossa ei tarkalleen kerrota minkälaisissa olosuhteissa tai missä nuo testit on tehty. Sillä kesällä testit kyllä pitää tehdä täysin varjossa. Tarkimmat tulokset saa sisätiloissa, jossa lämpötila on stabiili, mutta sisällä ei pystytä mittaamaan muuta kuin noin 23 asteen paikkeilla olevia lämpötiloja :). Itse pystyisin kätevästi tekemään pakkasmittaukset firman jääkaapeissa ja pakkasissa, mutta Davis tarvis silloin saada sisään jotenkin, ellei sitten ota konsolia :)
Itsekin olen huomannut juuri tuon, että kun lämpötila on vaikka -10 asteen alapuolella, virheet on silloin selvästi suurempia noissa halpismittareissa, tosin kaikissa virhelukema ei nouse pakkasen myötä niin paljon kuin toisilla.
Pitää varmaan lähettää tuo Fluken mittari Fluken lähimpään akkreditoituun laboratorioon Hollantiin tai Saksaan. Sen verran kutkuttaa tietää nuo mahdolliset virheet eri mittareissa ;D
Lainaamutta on tässä VP2:ssa varmaan sama lämpöanturi?
Ei muuten taida olla, koska jossain vaiheessa Davis on vaihtanut analogisesta digitaaliseen anturiin ja siinä pitää olla tarkkana kun/jos lähtee tilaamaan varaosaa. En nyt muista missä kohtaa se on vaihtunut mutta ww-foorumilla löytyy infoa siitä aikas paljon.
Se mitä lähinnä halusin tuoda esille on tuo että myöskin Daviksessa voi esiintyä pieniä eroa jos ihan tarkkoja ruvetaan olemaan, joskin erot ovat todella pieniä ja niin pieniä ettei niillä ole oikeastaan käytännön merkitystä, tarkka se on joka tapauksessa ;D
LainaaPitää varmaan lähettää tuo Fluken mittari Fluken lähimpään akkreditoituun laboratorioon Hollantiin tai Saksaan. Sen verran kutkuttaa tietää nuo mahdolliset virheet eri mittareissa
Säänörttiä taas parhaimmillaan ;D ;D ;D