Dedillä majaileva Silkeborgin asema Tanskan maalla meni ja asensi paneelit katolle (hinta 13000 DKK/vajaat 1800 €) :)
Lähtökohtana voidaan sanoa että heillä maksaa virtaska liki tuplasti mitä meillä kilowatilta.
Tanskan maalla homma toimii myös siten että ylimääräsähkön, jos sellaista tulee, ostaa sähköyhtiö.
Joka tapauksessa, totmooses vimpaimesta on tarkoitus saada ulos mahdollinen data nettiin asti sekä kytkeä yhteen sääaseman aurinkotietojen kanssa. :)
Ja tietäen että nordicweatherissä olevan "virtuaalivoimalan" suuntaan on kiinnostusta on tarkoitus koittaa saada aikaseksi jonkunlainen yhteys "aurinko-arvo vs tuotanto" jolloin voisi modata virtuaalivoimalan raja-arvot sen Silkeborgin mukaan. Sekä tietenkin näyttää Silkeborgin live-tietoja suomeksi :)
Olen ollut lukevinaan että aurinkotuotannollisesti ei pitäisi olla kovinkaan suurta eroa Etelä-Suomen vs Tanskan/Pohjois-Saksan välillä.
Myös jos jollain on aurinkopaneelit josta data saatavissa sekä sääasema jossa aurinkoanturi niin yhteyttä voi ottaa jolloin asiasta voisi rakentaa kunnon vertailu ihan todellisten lukemien perusteella. :)
Tuommoisen virtuaalivoimalan kyhäsin kasaan. Teon alla vielä on mutta perustietoa pikkuhiljaa saatavilla. Ensi kesänä tulee paneelit käyttöön jos niistä saa virtuaalisesti tuotettua riittävästi sähköä.
http://www.kemiweather.fi/index.php?page=7sivu
Tuolla Silkeborgissa niitä on 18 x LG:n MonoX Black (http://www.lg.com/uk/monox-black/lg-LG250S1K-monox-black), kaverina SMA Invertteri (http://www.sma.de/en/products/wind-energy-inverters/windy-boy-3600tl-5000tl.html) ja SMA:n webbox (http://www.sma.de/en/products/monitoring-systems/sunny-webbox-with-bluetooth.html)
Ensimmäiset 3 päivää ovat tuottaneet sellaiset pikkasen vajaat 10 kWh jokainen. Myyjä oli kertonut että laskennallisesti pitäisi tuottaa vuoden aikana suunnilleen yhtä paljon kun OKT kuluttaa (eli kesällä myydään verkkoon ja talvella ostetaan verkosta).
http://www.silkeborg-vejret.dk/solceller.php on kuvia asennuskesta.
Lainaus käyttäjältä: weatherc - maanantai, 08.10.2012, 21:11
Ensimmäiset 3 päivää ovat tuottaneet sellaiset pikkasen vajaat 10 kWh jokainen.
En osaa sanoa vielä mitä on olleet vuorokausi tuotot, mutta data on mysql kannassa tallessa ja siihen pitää mysql laskurit tehdä jotta saadaan vrk ja kk tuotot irti. Meidän leveysasteella on jo niin pimeää tähän aikaan vuodesta että mitään suuria tuottoja ei saa mitenkään. Omat toiveet on tuolla kesäkuukausina kun aurinko paistaa 24/7 ;D
Tuulimyllyn tuotto on optimoitu valmistajan ilmoittamalla käyrällä. Aurinkopaneelien tuotto on suoraan lineaarinen tuohon auringon säteilytehoon nähden.
LainaaAurinkopaneelien tuotto on suoraan lineaarinen tuohon auringon säteilytehoon nähden.
Tuo on yksi jota ainakin itse kiinnostaa koittaa saada selville tuosta Silkeborgin oikeasta datasta virtuaali-voimalaa varten, meinaan se ei välttämättä ole lineaarinen sinneppäinkään.
LG:n specsien mukaan tuotto tippuu alle 4.5% kun auringon teho tippuu 1000:sta 200 w:iin/m2
Niistä muutamista datoista mitä on kannassa tältä päivältä (kanta saatiin kasaan tänään) niin aurinkotehot eivät käyneet edes 200 watin yläpuolella mutta tuotanto kävi kyllälin 1700 watissa parhaimillaan ja auringon laskiessa tuotti 35 wattia vaikka aurinkoanturi oli jo nollassa.
Lainaus käyttäjältä: weatherc - maanantai, 08.10.2012, 21:24
LG:n specsien mukaan tuotto tippuu alle 4.5% kun auringon teho tippuu 1000:sta 200 w:iin/m2
Tuo on oleellisen tärkeä tieto, mutta en ainakaan vielä ole löytänyt yhdeltäkään valmistajalta käyrää suhteessa auringonsäteilyyn (jos joku löytää jotain linkkiä niin olisin siitä kiitollinen). Tottakai tämä kalibroidaan kohdilleen heti kun jotain minkä mukaan sen tekee. Itsellä ollut ajatus testata pienellä 8cmX8cm paneelilla jännitteen ja virran tuottokyky. Ei vain ole automaatti mittausta tuohon joten joudun tekemään sen käsimittareilla ja motivaatio tähän on vielä hukassa.
LainaaTuo on oleellisen tärkeä tieto, mutta en ainakaan vielä ole löytänyt yhdeltäkään valmistajalta käyrää suhteessa auringonsäteilyyn
Totta. Sehän on se mikä kiinnostaa varsinkin mitä täällä pimeässä pohjoisessa että missä kohtaa auringonsäteilyä se alkaa tuottamaan.
Toisaalta, tuo Tanskalainen systeemi jossa sähköyhtiö ostaa ylimääräisen tuoton hintaan x cnt/kWh niin kesän tuotto korvaa talven oston ainakin osittain ja esmex pohjoisen 24h aurinkohan voisi olla varsin tuottoisaa tuossa vaiheessa (onko muuten havaintoa että millaisissa lukemissa aurinkoantura hyrää keskiyöllä kesällä?)
Silkeborgissa käyty yli 3 Kw tänään aurinkoanturin kertoessa ~500w/m2.
Muutama info tuolta Silkeborgin suunnalta joka saattaa kiinnostaa :)
- Hinta paketille vajaat 13000 €uroa (ei DKK kuten mainitsin ekassa viestissä)
- Maksimi teho 18 paneelille 4500 wattia.
- Näin lokakuun alussa tehty 3 päivän vertailu OKT:n kulutus vs tuotto kertoo että tuotettu enemmän mitä kulutettu, tuotto 43 kWh, kulutettu 38 kWh.
- Tanskan maalla hommasta saa 33% alemmat verot valtion suunnalta sekä 140€ takaisin sähköyhtiöltä, tämän lisäksi sähköyhtiö ostaa ylimäärä virran sekä tietenkin säästö itse sähkölaskussa, arvoitu noin 1400€ vuodessa.
Itseäkin aurinkopaneelit kiinnostaisivat älyttömästi, mutta kyllä siinä jokunen vuosi menee ennen kuin alkaa "tehdä" voittoa eli on vähintään omilla noiden hankintojen osalta. Pitää vielä odotella alan kehitystä, sillä sekin ala kehittyy jatkuvasti.
Lainaus käyttäjältä: Snowi - tiistai, 09.10.2012, 21:22
Itseäkin aurinkopaneelit kiinnostaisivat älyttömästi, mutta kyllä siinä jokunen vuosi menee ennen kuin alkaa "tehdä" voittoa eli on vähintään omilla noiden hankintojen osalta. Pitää vielä odotella alan kehitystä, sillä sekin ala kehittyy jatkuvasti.
Totta. Silkeborgissa oli laskettu että 7 vuotta. Ei se niin paha ole loppujen lopuksi. Ja mitä enemmän sähkönhinta nousee se nopeammin se tulee kasaan. Eikä kukaan tiedä mihin tahtiin Fortum & co puskee 14% hinnankorotuksia tulevaisuudessa jos jollakin verukkeella.
Fortum kovasti on lanseeraamassa tuota Aurinkopakettia Etelä-Suomen läänissä, kun oikein mainosta paiskoivat postilaatikkoon.
Ajatus on kyllä kovasti kiinnostanut itseäni, mutta tuollaisen paketin järjestäminen onkin sitten vähän eri juttu ja etenkin se, kuinka paljon tuosta on käytännön hyötyä minulla rahallisesti - eli juuri tuo, kuinka monta vuotta tuossa menee.
Voi olla, että koko homma tulee ajankohtaisemmaksi nopeammin. Pitää katsoa tietenkin ensin, kuinka paljon sitä tulee syötyä sähköä yleisestikin.
Meillä on se etu sääasemien kanssa jossa aurinko-anturat että voidaan kerätä sitä oikeaa dataa eikä tarvita uskoa diippadaapaa kertoileviin myyntitykkeihin :)
Nyt kun Silkeborgilla on oikeat paneelit kehissä saadaan vielä toivottavasti jonkunlaiset lukemat että miten paljon se tuottaa milläkin aurinkoteholla kunhan saadaan auringontehon lukeman nappauksen ajankohta kohdilleen, josta pystyisi edes pikkasen laskemaan mitä vastaava pakkaus tuottais omalla katolla :)
Täysin kohdalleen sitä tuskin saadaan koska sen docseissa ei missään lue että milloin ja miten webboxi nappaa sen "teho juuri nyt"-lukeman muuta kuin sen kylkeen laittama aikaleima jonka se tallentaa 15 min välein.
Nyt en ole tutkinut onko Fortumilla & co jonkinlaista "ostosysteemiä ylijäämävirralle" koska asia ei siinä mielessä koske itseä kun rivarissa asuu, mutta sopivalla (lue: riittävällä) ostohinnallahan tuota voisi pönkittää myös sähköyhtiö itse.
Oma hajatelma ollut niin että aurinkosähkö käytetään ainoastaan oman käyttöveden lämmitykseen. Syy tähän se että pystyy pienillä kuluilla tekemään toimivan järjestelmän. Lisäksi näin pohjoisessa ennen maaliskuuta saatava hyöty tulee olemaan aika heikkoa (mutua). Kesäkuukaudet kun tuo aurinko paistaa pitkiä pätkiä aamusta iltaan, todennäköinen hyöty tulee olemaan sitä luokkaa että se jopa maksaisi itsensä joskus takaisin. Ulkomuistista n. 5kwh/vrk on minun lämpimän veden lämmitystarve eli jos paneeleista saisi 500w/h ja 10h ajan tarve täyttyisi. Jostain aurinko foorumilta luin että aika nihkeästi suhtautuvat tuohon yksityisen sähkönmyyntiin ja siinä ei kuitenkaan hyvitetä siirto/vero/?.. maksuja joten parhaimman tuoton saa sillä että käyttää itse sähkö suoraan. Tästä en sitten paa päätä vadille, koska on vielä sellainen aihe josta ei ole riittävästi tietoa.
Silkeborg lupasi vikonlopun aikana napata ylös invertteristä live tuottolukemia sekä Daviksen aurinkolukemia laskukaaviota varten. :)
Yhtä hölmöjä politikoita siellä Tanskan maallakin on kun meillä jollei hölmömpiä. Siellä olivat laskeneet veroja ja systeemejä tämän vuoden toukokuussa jolloin aurinkosähkö tuli kiinnostavaksi. Noh, pari viikkoa sitten päättivät nostaa takaisin ja voimaan tulevat vielä menossa olevan lokakuun aikana. Tulos, porukka ihan paniikissa shoppailemassa paneeleja koska ovat sentään lupaneet että korotukset koskee vain uusia paneeleja.
Esim. samalla kadulla jossa Silkeborgin heppu asuu on nyt 4 taloa ostanut paneelit :)
Lainaus käyttäjältä: weatherc - torstai, 11.10.2012, 16:17
Silkeborg lupasi vikonlopun aikana napata ylös invertteristä live tuottolukemia sekä Daviksen aurinkolukemia laskukaaviota varten. :)
Tuohan olisi loistohomma niin saisi mittaukset kalibroitua oikeisiin vertailulukemiin.
Nyt löytyy Silkeborgin datat livenä voimalasivulta: http://www.nordicweather.net/voimala.php?fi
Pertteli palaa kunhan saadaan kaaviot kasaan Tanskan maalta, samoin Silkeborgin aurinkolukema tarkkenee sen jälkeen.
Tässä muutama lukema tuotto vs aurinkoanturi jossa lukemat otettu suoraan invertteristä sekä Davikesta. Pitää tosin muistaa että Daviksen lukema päivittyy vain kerran minuutissa.
Keli Tanskan maalla ei ollut ihan otollinen lukemien ottoon ja lupasi palata asiaan viikolla.
Vertailuna niille jolla ei ole aunrikoanturia, oma aurinkoanturi pääsee reilusti yli 400 watin edelleenkin tähän aikaan vuodesta.
Kyseessä siis 18 x 250 watin paneelin tuotto
Production Solar
666 128
567 125
530 121
483 111
363 81
222 54
363 81
466 77
388 69
361 62
569 86
1137 160
Mielenkiintoista, kun tuo ei ole lähelläkään lineaarista. Lisäksi kummastuttaa muutamat lukemat. Ne voivat kyllä selittyä uv säteilyllä, jospa senkin lukemat saisi mukaan?
Tuossa hieman tietoa ja ominaiskäyrää aurinkopaneeleista:
http://dmkk.savonia.fi/energialabra/images/stories/paneelit.pdf
LainaaMielenkiintoista, kun tuo ei ole lähelläkään lineaarista.
On juu. Ovat kai kehittyneet että vähemmällä auringolla saadaan suurempi teho ja siten jossain kohtaa nousu tasaantuu.
LainaaLisäksi kummastuttaa muutamat lukemat.
Ne voi johtua siitä mainitsemastani Daviksen päivitystiheydestä, aurinkodatahan on kaikkea muuta kun reaaliaikasta muuta kun juuri päivtyshetkellä jos ihan rehellisiä ollaan... ::)
Mutta onhan siinä aika hyvä suhde nähtävissä kuitenkin esim 54 aurinkowatissa 4.11 x ja 128 aurinkowatissa 5.20 x. Tuo se 1130/160-lukema saattaa olla pikkasen huti koska mitä seurannut niin jossain 500 aurinkowatissa se on siinä 6 x hujakoilla kun tuotttaa 3 Kw verran.
Lainaus käyttäjältä: weatherc - sunnuntai, 14.10.2012, 17:58
Mutta onhan siinä aika hyvä suhde nähtävissä kuitenkin esim 54 aurinkowatissa 4.11 x ja 128 aurinkowatissa 5.20 x. Tuo se 1130/160-lukema saattaa olla pikkasen huti koska mitä seurannut niin jossain 500 aurinkowatissa se on siinä 6 x hujakoilla kun tuotttaa 3 Kw verran.
Oisko meillä mitään mahdollisuutta saada vaikka 1000 pisteen mittaus? Niin saisi kunnon ominaiskäyrän tehtyä ja saisi siitä vielä virhemarginaalia pienemmäksi?
Lainaus käyttäjältä: systeemi - sunnuntai, 14.10.2012, 17:18
Mielenkiintoista, kun tuo ei ole lähelläkään lineaarista. Lisäksi kummastuttaa muutamat lukemat. Ne voivat kyllä selittyä uv säteilyllä, jospa senkin lukemat saisi mukaan?
Tuossa hieman tietoa ja ominaiskäyrää aurinkopaneeleista:
http://dmkk.savonia.fi/energialabra/images/stories/paneelit.pdf
Tuon linkin kuvan 2 mukaan aurinkopaneeli ei absorpoi ollenkaan uv-säteilyä.
Lainaus käyttäjältä: WeatherFox - sunnuntai, 14.10.2012, 19:25
Tuon linkin kuvan 2 mukaan aurinkopaneeli ei absorpoi ollenkaan uv-säteilyä.
Joo ei absorboi uv-säteilyä. Ajatus oli lähinnä verrata auringonsäteilytehoa versus uv-säteily eli sitä miten auringonsäteilyteho pääsee tänne maankamaralle asti suhteessa uv-säteily.
LainaaOisko meillä mitään mahdollisuutta saada vaikka 1000 pisteen mittaus? Niin saisi kunnon ominaiskäyrän tehtyä ja saisi siitä vielä virhemarginaalia pienemmäksi?
Ei. Ainut keino saada sellainen on istua invertterin vieressä Daviksen konsoli kädessä ja aina kun aurinkolukema muuttuu napata teholukema. Webboxin puskema csv-filu joka on käytössä voimalasivulla päivittyy vain 15 min välein ja vielä 5 min viiveellä. Eikä missään lue mitä se csv:ssä oleva teholukema on, että onko juuri sen hetken lukema vai joku keskiarvo vai mitä.
Koitettiin tietokantaa varten jekuta siten että napattiin clientrawsta aurinkolukema samalla minuutilla mikä oli csv-datassa ja odoteltiin sen reilut 5 min että oli uppautunut kunnes luettiin csv ennen kantaan laittoa mutta sekään ei toimi kunnolla. Itse asiassa tuo lista on monta kertaa tasasempi mitä kannan data on koska tuossa on jo selvät suhteet kunhan nappaa pois ne parit hudit.
LainaaAjatus oli lähinnä verrata auringonsäteilytehoa versus uv-säteily eli sitä miten auringonsäteilyteho pääsee tänne maankamaralle asti suhteessa uv-säteily.
Omasta kokemusksesta UV ja aurinko eivät kävele käsi kädessä ja esim WD:ssä joillekin asematyypeille oleva auringon laskukertoin UV.sta on lähinnä vitsi.
Lainaus käyttäjältä: weatherc - sunnuntai, 14.10.2012, 20:28
Omasta kokemusksesta UV ja aurinko eivät kävele käsi kädessä ja esim WD:ssä joillekin asematyypeille oleva auringon laskukertoin UV.sta on lähinnä vitsi.
Ei niin mutta se minua olisi kiinnostanut että onko sillä vaikutusta paneelin tehontuottokykyyn.
LainaaEi niin mutta se minua olisi kiinnostanut että onko sillä vaikutusta paneelin tehontuottokykyyn.
Tuskinpa mitenkään kovin merkittävästi jos kerran tuossa pdf:ssäkin oli ettei absorboi UV:ta. Suurempi vaikutus lienee sillä että talojen katot ovat harvemmin suoraan optimaaliseen suuntaan kuten ei Silkeborgkaan ole ja kuinka likaiset paneelit ovat joskin myyjä oli sanonut ettei niitä tarvi pestä niitä jollei halua. Mutta voidaanhan aina napata muutama vertailulukema matkan varrelta. :)
Lisää numeroita:
Date Time Production Solar
17-10-2012 10-11 980 192
17-10-2012 10-11 904 183
17-10-2012 10-11 851 172
17-10-2012 10-11 748 153
17-10-2012 10-11 754 153
17-10-2012 12-13 2667 410
17-10-2012 12-13 2738 441
17-10-2012 12-13 2899 445
17-10-2012 12-13 2255 390
17-10-2012 13-14 980 229
17-10-2012 13-14 956 211
17-10-2012 13-14 735 176
17-10-2012 13-14 555 151
17-10-2012 13-14 407 90
17-10-2012 16-17 308 77
Matalan pään numeroita. Paneelit näyttää alkavan tuottamaan 10 aurinkowatin kohdalla:
Date Time Production Solar
18-10-2012 08:44 0 5
18-10-2012 09:04 0 9
18-10-2012 09:07 57 16
18-10-2012 09:12 51 16
18-10-2012 09:15 55 16
18-10-2012 09:17 64 19
18-10-2012 09:35 123 33
18-10-2012 09:37 142 35
18-10-2012 09:41 144 35
18-10-2012 09:43 135 30
18-10-2012 10:30 265 63
18-10-2012 10:50 447 102
Pikkaisen pähkäiltävää muillekkin ;D
www.kemiweather.fi/nauska/aurinkopaneeli.xls (http://www.kemiweather.fi/nauska/aurinkopaneeli.xls)
Yks yritys saada aikaseksi Y eli aurinkowatti * Y = tuotto
Aurinkowatti - Y:
10 - 3.2
15 - 3.3
20 - 3.4
25 - 3.5
30 - 3.6
35 - 3.7
40 - 3.8
45 - 3.9
50 - 4
55 - 4.1
60 - 4.2
65 - 4.3
70 - 4.4
75 - 4.5
90 - 4.6
110 - 4.7
130 - 4.8
150 - 4.9
180 - 5.0
210 - 5.1
240 - 5.2
270 - 5.3
300 - 5.4
330 - 5.5
360 - 5.6
390 - 5.7
400 - 6.5
410 - 6.5
Tehty simppelisti jakaamalla tuotto/aurinkowatti, laitettu listaan, siivottu hudit pois jonka jälkeen koitettu "tasoittaa sitä".
Joo minulle käy paremmin sellainen lista jossa on kaikki mukana. Vielä kun saisi yläpäähän lisää mittauksia. Itselleni tulee näillä näkymin käyttöön ainoastaan yksi kaava jonka mukaan aurinkoteho sitten lasketaan. Muuten joutuu tekemään liian paljon ehtolausekkeita.
Yläpään lukemia (siis 400+ aurinkowattia) saadaan odottaa kevääseen koska ei Silkeborgissakaan päästä kun johonkin 500 wattiin aurinkoisella kelillä tällä hetkellä ;)
Tuo kaava pikaisena php-versiona jolle syötetään aurinkoteho ja ulos tulee paneelin teho:
function solarpower($raw){
if($raw<10){return 0.0;}
elseif($raw <15){return $raw * 3.2;}
elseif($raw <20){return $raw * 3.3;}
elseif($raw <25){return $raw * 3.4;}
elseif($raw <30){return $raw * 3.5;}
elseif($raw <35){return $raw * 3.6;}
elseif($raw <40){return $raw * 3.7;}
elseif($raw <45){return $raw * 3.8;}
elseif($raw <50){return $raw * 3.9;}
elseif($raw <55){return $raw * 4;}
elseif($raw <60){return $raw * 4.1;}
elseif($raw <65){return $raw * 4.2;}
elseif($raw <70){return $raw * 4.3;}
elseif($raw <75){return $raw * 4.4;}
elseif($raw <90){return $raw * 4.5;}
elseif($raw <110){return $raw * 4.6;}
elseif($raw <130){return $raw * 4.7;}
elseif($raw <150){return $raw * 4.8;}
elseif($raw <180){return $raw * 4.9;}
elseif($raw <210){return $raw * 5.0;}
elseif($raw <240){return $raw * 5.1;}
elseif($raw <270){return $raw * 5.2;}
elseif($raw <300){return $raw * 5.3;}
elseif($raw <330){return $raw * 5.4;}
elseif($raw <360){return $raw * 5.5;}
elseif($raw <390){return $raw * 5.6;}
elseif($raw <400){return $raw * 5.7;}
elseif($raw <400){return $raw * 6.5;}
else {return $raw * 6.5; }
}
Pitkä siitä funktiosta tulee joka tapaukesessa jollei sitten pikkaseen siivoa sitä että hypyt ovat esim 0.2 eikä 0.1 kuten nyt. Tuloksissa ero lienee aika marginaalinen loppujen lopuksi. Loppupään (350+) lukemat odottaa lisää dataa jota Silkeborg lupasi nappailla pystyttäessä.
Jollei muuta niin tuota voi käyttää "realtime" mittariin jossa paneelin tehot koska Daviksen aurinkolukema päivittyy paljon useammin kuin tuo vartin välein päivittyvä csv-filu webboxilta :)
Tällä mennään näillä näkymin.
(alustava polynominen )
y = 0.0069x2 + 3.3317x + 8.2859
x= auringonteho ja y saatava voimalateho
(suoran yhtälö)
y= 6,2817*x-159,37
ps. Jos aikoo käyttää yhtä kaavaa aivan optimaalista siitä ei saa. Näillä pitäisi olla heitto n. +-5%
Lainaus käyttäjältä: weatherc - perjantai, 19.10.2012, 12:54
Yläpään lukemia (siis 400+ aurinkowattia) saadaan odottaa kevääseen koska ei Silkeborgissakaan päästä kun johonkin 500 wattiin aurinkoisella kelillä tällä hetkellä ;)
Tuo kaava pikaisena php-versiona jolle syötetään aurinkoteho ja ulos tulee paneelin teho:
function solarpower($raw){
if($raw<10){return 0.0;}
elseif($raw <15){return $raw * 3.2;}
elseif($raw <20){return $raw * 3.3;}
elseif($raw <25){return $raw * 3.4;}
elseif($raw <30){return $raw * 3.5;}
elseif($raw <35){return $raw * 3.6;}
elseif($raw <40){return $raw * 3.7;}
elseif($raw <45){return $raw * 3.8;}
elseif($raw <50){return $raw * 3.9;}
elseif($raw <55){return $raw * 4;}
elseif($raw <60){return $raw * 4.1;}
elseif($raw <65){return $raw * 4.2;}
elseif($raw <70){return $raw * 4.3;}
elseif($raw <75){return $raw * 4.4;}
elseif($raw <90){return $raw * 4.5;}
elseif($raw <110){return $raw * 4.6;}
elseif($raw <130){return $raw * 4.7;}
elseif($raw <150){return $raw * 4.8;}
elseif($raw <180){return $raw * 4.9;}
elseif($raw <210){return $raw * 5.0;}
elseif($raw <240){return $raw * 5.1;}
elseif($raw <270){return $raw * 5.2;}
elseif($raw <300){return $raw * 5.3;}
elseif($raw <330){return $raw * 5.4;}
elseif($raw <360){return $raw * 5.5;}
elseif($raw <390){return $raw * 5.6;}
elseif($raw <400){return $raw * 5.7;}
elseif($raw <400){return $raw * 6.5;}
else {return $raw * 6.5; }
}
Pitkä siitä funktiosta tulee joka tapaukesessa jollei sitten pikkaseen siivoa sitä että hypyt ovat esim 0.2 eikä 0.1 kuten nyt. Tuloksissa ero lienee aika marginaalinen loppujen lopuksi. Loppupään (350+) lukemat odottaa lisää dataa jota Silkeborg lupasi nappailla pystyttäessä.
Jollei muuta niin tuota voi käyttää "realtime" mittariin jossa paneelin tehot koska Daviksen aurinkolukema päivittyy paljon useammin kuin tuo vartin välein päivittyvä csv-filu webboxilta :)
Koodihan lyhenisi jos noihin tasaisin välein muuttuviin arvoihin sovittasi funktion. Esimerkiksi tuossa välillä 15-75 se näyttäisi olevan ($raw/50)*($raw+145). Samoin sovitus noille 20 ja 30 väleille niin päästään 3 rivillä tuota elseif -rakennetta eikä tarvita tuota kaikkea 27 riviä.
LainaaKoodihan lyhenisi jos noihin tasaisin välein muuttuviin arvoihin sovittasi funktion. Esimerkiksi tuossa välillä 15-75 se näyttäisi olevan ($raw/50)*($raw+145).
Lyhenis, lyhenis. Jos osais tuon tehdä ;D
Toisaalta tuo pidempi on helpompi debugata :)
Lainaus käyttäjältä: weatherc - perjantai, 19.10.2012, 18:34
LainaaKoodihan lyhenisi jos noihin tasaisin välein muuttuviin arvoihin sovittasi funktion. Esimerkiksi tuossa välillä 15-75 se näyttäisi olevan ($raw/50)*($raw+145).
Lyhenis, lyhenis. Jos osais tuon tehdä ;D
Toisaalta tuo pidempi on helpompi debugata :)
eläs hätäile tässä kun pikkuisen on tätä insinööripornoa, niin etsin sopivaa lauseketta. Seuraavaksi on ajatus jakaa tuo ainakin kolmeen eriosaa jolloin sen saa kolmella suoranyhtälöllä. Tarkuudenkin luulisin olevan riittävä jo siinä versiossa.
Lainaus käyttäjältä: systeemi - perjantai, 19.10.2012, 18:52
eläs hätäile tässä kun pikkuisen on tätä insinööripornoa, niin etsin sopivaa lauseketta. Seuraavaksi on ajatus jakaa tuo ainakin kolmeen eriosaa jolloin sen saa kolmella suoranyhtälöllä. Tarkuudenkin luulisin olevan riittävä jo siinä versiossa.
Tästä sitten ifelse sen mukaan mikä on aurinkoteho.
0-90w
y= 4,8080838323*x-31,6691616766
100-390w
y= 6,003202847*x-162,9033214709
400-1000w (tässä niin vähän dataa että....)
y = =3,1393674103*x+1360,9149957639
Hep :)
Tarkuudeksi, onko se
y= (4,8080838323*x)-31,6691616766
vai
y= 4,8080838323*(x-31,6691616766)
? :P
Lainaus käyttäjältä: weatherc - perjantai, 19.10.2012, 19:35
oikea!
y= (4,8080838323*x)-31,6691616766
Laskusäännöissä ensin kertolasku sitten jako-, plus ja sitten miinus-laskut
LainaaLaskusäännöissä ensin kertolasku sitten jako-, plus ja sitten miinus-laskut
Jeesh, php:lle täytyy vaan vääntää ne rautalangasta ettei laske väärin päin.
Muuten, jos php:tä tai js:ää käyttää niin komma pitää vaihtaa pilkuksi muute tulee erroria sivu täyteen ;)
Lainaus käyttäjältä: weatherc - perjantai, 19.10.2012, 20:11
LainaaLaskusäännöissä ensin kertolasku sitten jako-, plus ja sitten miinus-laskut
Jeesh, php:lle täytyy vaan vääntää ne rautalangasta ettei laske väärin päin.
Muuten, jos php:tä tai js:ää käyttää niin komma pitää vaihtaa pilkuksi muute tulee erroria sivu täyteen ;)
Niinhän toi on tuon PHP:n kanssa kun sitä kolmiomittaustakin laskeskelin.
Lainaus käyttäjältä: systeemi - perjantai, 19.10.2012, 19:41
Laskusäännöissä ensin kertolasku sitten jako-, plus ja sitten miinus-laskut
Väärin meni. Laskukuissa kerto- ja jakolasku ovat samanarvoisia. Se kumpi on vasemmanpuoleinen se suoritetaan ensin. Laskujärjestys on siis vasemmalta oikealle. Samoin yhteen ja vähennyslasku ovat samanarvoisia. Vasemmanpuoleinen lasku suoritetaan ensin. Aritmetiikassa lasketaan aina ensin potenssit sitten kerto/jako ja sitten vasta yhteen/vähennys. Sulkeilla voidaan muuttaa laskujärjestystä.
LainaaLaskukuissa kerto- ja jakolasku ovat samanarvoisia. Se kumpi on vasemmanpuoleinen se suoritetaan ensin. Laskujärjestys on siis vasemmalta oikealle. Samoin yhteen ja vähennyslasku ovat samanarvoisia. Vasemmanpuoleinen lasku suoritetaan ensin. Aritmetiikassa lasketaan aina ensin potenssit sitten kerto/jako ja sitten vasta yhteen/vähennys. Sulkeilla voidaan muuttaa laskujärjestystä.
No nyt meni insinööripornon puolelle ;D :P ;)
No mullapa ei sitten muuta kommentoitavaa. Se hyvä että on noita päteviäkin.
Lainaus käyttäjältä: systeemi - perjantai, 19.10.2012, 20:53
No mullapa ei sitten muuta kommentoitavaa. Se hyvä että on noita päteviäkin.
Ei silti tarvii nerneitä vetää, jos virheen korjaa. Eikö tässä ole tarkoitus, että ne meidän kehittämät kaavat laskee php:ssä tai missä muualla tahansa ne laskut oikein.
Lainaus käyttäjältä: systeemi - perjantai, 19.10.2012, 19:41
oikea!
y= (4,8080838323*x)-31,6691616766
Käytössä mittareissa joka käyttää Daviksen aurinkolukemaa pohjana: http://www.nordicweather.net/voimala.php?fi
Kaikki muu data on tietokannasta/webboxista.
Oma virtuaalivoimala nyt käynnissä: http://www.nordicweather.net/voimala.php?fi ;D
14.7.2017 kytketty aurinkopaneelit valtakunnan verkkoon. Osoitteesta https://jussilanet.com/aurinkoenergia.html näkee päivän tuoton ja grafiikan joka päivittyy tasatunnein.
Otettu Solar.web 15.7.2017 alkaen käyttöön. Yleiskatsaus, reaaliaikaiset tiedot, analyysi, energiatase.