Vuoden ensimmäinen räpsähdys Suomen rajojen sisäpuolella rekisteröitiin 3.3.2021 kello 16:59:34.
Räpsy oli maasalama, joka napsahti Varkaudesta koilliseen, Saahkarlahden alueelle.
Statistiikkana sen verran, että kyseessä oli negatiivinen maasalama, virran voimakkuudeltaan 5kA ja sillä oli yksi kerrannaisisku mukana.
Iskua voi pitää varmasti oikeana koska sen havaitsi riittävän monta paikanninta, että iskupaikan tarkkuudeksi tuli 300m.
Piti oikein tarkistaa 8)
Oli Fmi:n tutkatkin sen rekisteröineet... :)
Eikä ollut edes ainut sille päivälle, Haminan kulmilla oli myös pilvisalama :)
Voi voi. Ukkoskausi avattu ja Blitzortungin värkki makaa vielä laatikossa ja odottaa kolvailua.. ;D No jos tästä kesään mennessä saatais kuntoon.
Lainaus käyttäjältä: iccb - torstai, 11.03.2021, 11:16
Voi voi. Ukkoskausi avattu ja Blitzortungin värkki makaa vielä laatikossa ja odottaa kolvailua.. ;D No jos tästä kesään mennessä saatais kuntoon.
Ei tässä kiirettä ole vielä. Lumetkaan eivät ole ehtineet sulaa vielä oikeastaan minnekään ja ennusteet näyttävät pyöreää nollaa prosenttia ukkoselle muutenkin.
Omat epäilykseni oman tutkan toimintavarmuudesta hieman heiluvat vastaanotinantennin suhteen, sillä tällä hetkellä menossa on kohta kymmenes vuorokausi eikä tuo härveli ole rekisteröinyt ensimmäistä sähköhäiriötäkään.
Lainaus käyttäjältä: weatherc - keskiviikko, 10.03.2021, 10:55
Eikä ollut edes ainut sille päivälle, Haminan kulmilla oli myös pilvisalama :)
Kappas vain, tuo jäikin kertomatta. Hyvä että toit tuon esille. Sinällään ikävä ettei pilvisalamoista saada samanlaista dataa ulos kuin maasalamoista. Olisi kiva tietää miten voimakas isku noissa pilvien välisissä kulkee.
Haminassa ja Varkauden seudulla saatettiin olla vähän hämmentyneitä jyrähdyksestä. :D
Olen miettinyt että miksi salamat kiehtovat nykyihmisiä.. liekö syynä alitajuinen tietoisuus että me ja ylipäätä elämä syntyi paljolti salamoiden ansiosta... kauan sitten 8) ::)
https://tekniikanmaailma.fi/mista-elama-maassa-sai-alkunsa-salamoilla-oli-siina-ehka-keskeinen-tehtava/?shared=1144804-936e1dd0-500
Lainaus käyttäjältä: einari - perjantai, 19.03.2021, 18:51
Olen miettinyt että miksi salamat kiehtovat nykyihmisiä.. liekö syynä alitajuinen tietoisuus että me ja ylipäätä elämä syntyi paljolti salamoiden ansiosta... kauan sitten 8) ::)
https://tekniikanmaailma.fi/mista-elama-maassa-sai-alkunsa-salamoilla-oli-siina-ehka-keskeinen-tehtava/?shared=1144804-936e1dd0-500
Tai olisko se että salamat, ja niiden voimat/aiheuttamat tuhot, on luonnonvoima jolle ihminen ei pysty tekemään yhtään mitään mutta kuin korkeintaan yrittää johdattaa niitä ukkosjohtimilla. Eli loppupeleissä se että ihminen on hyvin pieni niitten rinnalla.
Ainakin omakohtainen kokemus (lähikontakti) salaman kanssa on osoittanut että sen rinnalla tällainen tavallinen ihminen on kyllä äärimmäisen pieni otus loppujen lopuksi. Ennen sitä, nuorempana, oli sitä mieltä että luonnostahan ollaan otettu kiva niskalenkki kunnes luonto sitten näytti voimillaan sen paikan johon kuulutaan ja siitä itsellä ainakin kiinnostus salamoihin ja ukkoseen on tullut. Mitä näyttävämpi ukkonen jonka saa tallennettua videolle, sitä parempi. Hidastukset noista salamoista 240 kuvalla sekunnissa ovat upeaa katsottavaa, äänestä nyt puhumattakaan.
On se niin väärin.... ;D
Tulee mieleen iltapäivälehtien uutisointi.. kaikki mitä on etelä-suomen ulkopuolella.. ei noteerata.(melkein)
ei tuotakaan.. >>
Lainaus käyttäjältä: einari - tiistai, 06.04.2021, 12:57
Tulee mieleen iltapäivälehtien uutisointi.. kaikki mitä on etelä-suomen ulkopuolella.. ei noteerata.(melkein)
ei tuotakaan.. >>
Se johtunee siitä että iltapäivälehdet saavat otsikkonsa helpommin paikasta jossa on ihmisten keskittymä. Siinä ei paljoa rannikkoa hipovat räpsyt kynnystä ylitä kun on koronat sun muut vielä riesana.
Vähitellen ne ukkoset alkavat taas yleistymään, kun olosuhteet sellaisille alkavat olemaan mahdollisia.
Tänne etelään odotellaan vielä aloitusta. Siihen tosin saattaa vierähtää vielä kuukausi, jos toinenkin.
Lainaus käyttäjältä: J.Jäntti - sunnuntai, 11.04.2021, 09:11
Se johtunee siitä että iltapäivälehdet saavat otsikkonsa helpommin paikasta jossa on ihmisten keskittymä. Siinä ei paljoa rannikkoa hipovat räpsyt kynnystä ylitä kun on koronat sun muut vielä riesana.
Lienee myös se että talvisinhan räpsyilee hajanaisesti eli kyseinen ilmiö ei ole mitenkään poikkeuksellinen, ja jos kyseiset räpsyt ei syystä tai toisesta ylitä Forecan tai FMI:n tiedotekynnystä niin kukaan (toimittaja) ei edes tiedä niistä ellei satu olemaan asian harrastaja.