FinWX Foorumi

Projekti lähti liikkeelle tuossa kesän korvilla mukana vino pino seikkailumieltä jota on kyllä tarvittu :)

Aluksi tuli tutkailtua sivustoa jos toista aiheen tiimoilta tuloksena että kyllä sellaisen off-grid aseman pitäisi saada toimimaan myös täällä pohjoisessa aika helpolla. Yksi monesti esille tullut asia oli että ainakin eteläisessä Suomessahan auringon tehot pitäis olla aika samat kun pohjoisessa Saksassa jos vuositasolla katselee.

Lähtökohta oli tietty se että aivan hirvittäviä summia se ei saa maksaa joten systeemin koossa mentiin tietoisesti alakanttiin tietäen että talvella se tulee todennäköisesti olemaan offlinessä. Tällä on myös tarkoituksensa, katsoa että miten pitkälle valitulla paketilla potkii.

Paneeliksi valikoitui 135W paneeli Tsekeistä (http://www.ev-power.eu/) ja akkupatteriksi normi 65 Ah autonakku Motonetistä (juu-juu, akku on liaan pieni ;D).
Sähköä kaipaavat vermeet alussa: BO:n controlleri, RaspberryPi, sääaseman konsoli ja reititin (ja paneelin lataussäädin).
Laskennallisesti/arivoiden tarvitaan sähköä noin 320 wattia/vrk.
Netti-yhteyttä hoitaa normi 3G.

Vaikka sijanti on Kemiönsaarella ja voisi olettaa että kuuluvuus 3G:ssä olisi hyvä (ja niin kaikki kartatkin väittävät) niin todellisuus on kuitenkin aivan toinen. Tämä tosin oli tiedossa jo etukäteen. 3G:n pätkimisestä tulikin ensimmäinen kulmakivi. Reititin pitää olla sellainen joka oikeasti osaa seurata yhteyttä ja myös saa sen takaisin ylös vaikka tarvittaessa rebootaamalla koko reititin. Lähin masto on parin kilometrin päässä.

Toinen yhteys-kulmakivi oli etäyhteys. Nuo operaattorit kun ovat 3G:ssä sulkeneet liki kaikki sisäänpäin tulevat portit (vaihtelee hitusen operaattorien välillä). Tai sitten on vain yksi portti auki ja minä kun tarviin niitä vähintään 2 (RasPi ja BO-controlleri). Myös IP-numerot ovat NATin takana eli julkisen IP-numeron saaminen varmuudella on kiven ja sattuman takana noin oletuksena.
Homma hoitui kyllä sopivalla operaattorilla niin että sai tarpeeksi portteja auki + reititin päivittää ip-numeron dyndns:ään jotten tarvi ip-numeroa arvailla kun haluan yhteyden siihen.

Halpis-sääasema joka vielä toistaiseksi hoitaa datan keruuta ei myöskään tarvi kehuilla luotettavuudellaan. Mutta Googlaamalla sehän myös selviää. Samat ongelmat on muillakin, anturit ja USBit katoaa tämän tästä riippuen sääaseman mallista eli rehellisesti sanottuna ei voi mitenkään suositella nuita halpisraatoja etäkäyttöön. ;)
Yksi lähti takaisin takuupalautuksena joskin toinen tuli tilalle, vaiva vain vaihtui USBin katoamisesta lämpötila-anturin katomaiseen :P

Virtajaska auringosta
Eli itse asiaan, miten on virtaa riittänyt. Sitä on riittänyt ihan OK aina nyt lokakuun alkupuolelle asti. Pari pilvistä/sateista päivää sai akun tyhjäksi tuolla konfiguraatiolla ja kunnes pääseen paikan päälle säätelemään toimii homma päiväsaikaan jos on riittävän valoisaa. :P
Eli se vaatii (odotetusti) talvi-moodin jossa virran kulutus minimoidaan.

Ollaan sentään jo lokakuun puolelssavälissä ja EU:n ylläpitämän PV-sivuston (http://re.jrc.ec.europa.eu/pvgis/apps4/pvest.php) mukaan on lokakuun kertymä noin 1/3 kesän maksimista. Vastaavan kertymän kuukausi keväällä on helmikuu eli tässä on vain 3 kuukautta välissä. Siinä valossa ei ole hassummin toiminut.
Tietty asiaan vaikuttaa täysin se että millainen on sää, selvää on että jos on sumpuraista/sateista jossa aurinko-anturi pääsisi hädin tuskin 20 wattiin/m2 niin ei virtaa paneelilta paljoa heru. Edelliset sumpurapäivät täällä Perttelissä olivat juuri sellaiset.

Asema V2/talvi-moodi
Kesän/alkusyksyn kokemuksia viisaampana alkoi kehittymään V2 asemasta. Ja tarve saada kulutus alas.
Tähän auttaa paljon jos on toinen RasPi sekä vastaava 3G-tikku kotosalla jolla voi kokeilla ;)
Google oli taas hjuva kaveri asiassa.
- Talvi-moodissa BO otetaan offlineen
- 3G-tikku kiinni RasPi:hin ja siten saa retittimen pois. Pienen säätämisen jälkeen sain RasPin löytämään tikun sekä myöskin muuttamaan sen modeemiksi. Linukka kun oletuksena näkee sen USB-massamuistina koska siinä on SD-korttipaikka
- Myös netti-yhteyden sain toimimaan. Kaveriksi pari cronattua skriptiä seuraamaan yhteyttä ja käynnistämään se uudelleen jos tarve vaatii
- Google osasi myös kertoa että RasPin saa myös tomimaan reitittimenä eli jakaa yhteyttä ethernet-porttiin. Eikun kokeiluun ja kappas, se toimis, surffailin netissä läppärillä joka oli RasPissa kiinni. Näin saan keväällä BO:n siihen kiinni.
- Kokeena tulee Ultrasonicin etäisyys-anturi I2C-väylään lumensyvyys-mittariksi.
- Ajastin jossa asema otetaan offlineen öisin säästäkseen/kerätäkseen virtaa (jos sitä on)

Ylläoleva talvi-moodi ei ole vielä kehissä mutta toivottavasti tuossa viikon/parin sisään pääsen paikan päälle säätelemään :)

Muuta
- Sääsoftana toimii WeeWX. On huomattavasti joustavampi kun WDConsole. WeeWX tallentaa myös datan Sqlite:en joten siitä pystyy samaan dataa ulos vaikkapa PHP:llä.
- RasPi:n kamera on aika vekkuli hintaansa nähden. Kuvanlaatu lähinnä pyyhkii pöytää huomattavasti kalliimpien IP-kameroiden kanssa.
- Asemalla ei ole invertteriä koska mikään verme ei tarvi 230V:a. Eikä 230V ajaminen keskellä metsää oikeen innosta ylipäätänsä. Niille vermeille jotka kaipaavat muuta kun 12V muunnetaan virta exmex 12V=>5V-muuntajilla. Niitä saa parilla €urolla Kiinasta :P
- Takaporttina kaikille mahdollisille jumiamisille cronattu rebootti vähtintään 1krt/vrk. Tämä tosin ei toimi jo RasPi mene totaalisesti jumiin.

Laitetaanpa pikkasen lisää...

Idea tuulimyllystä kaveriksi
Tuossa aikasemmakssa ketjussahan oli ajatus myös tuulimyllystä. Vaikka datan keruu ollut erinäisistä syistä tähän asti hitusen katkonaista niin tuulimylly-idea on selvää kauraa, ei näillä tuulilla. Mittari ollut noin 8 metrissä abouttiralla puidenlatvojen tasolla ja suurin osa ajasta on keskituuli ollut 0-2 m/s. Tämä siis Kemiönsaaren lounaiskulmalla jossa lyhyt matka merelle. Tosin, vaikka keli olisi ollut "tyyni" niin melkeinpä kokoajan on pientä virettä eli propelli pyörii käytännössä jatkuvasti mutta ei sillä vappuhuiskaa surempaa pyörittele..

RasPi
RasPi muutetu siten että se toimii myös 3G:n yhteyden ylläpitäjänä/reitittimenä. Talven yli tosin reititin-puolta ei tarvita koska otin BO:n offlineen.

Itse sääasema vaihdettiin Davis + Envoy-komboon ;D jotta
- sain dataloggerin
- järkevämpi sadekippo. Rupes nuo halpiskippojen 0.7 mm resoluutio ahdistaa liikaa :P
- anturit langalliset jotta pääsin eroon katoavista antureista.

En sitä sano, nuo halpis-asemat ovat kyllä ihan asialliset mutta eivät ihan sovellu etäkäyttöön koska tykkäävät kadotella antureita ja/tai USB-yhteyttä jolloin tarvis olla paikan päällä resetoimassa niitä...

Muuta säätöä
Talven yli on ajastin käytössä siten että RasPi on offlinessä noin 00:30-07:00 talviaikaa. Yön data päivittyy aamulla kun asema herää.
Parin €uron Kiina-tuonti ajastimella on peräti 17 eri mahdollista asetusta (sen lisäksi että on viikkoajastin) joten tarvittaessa pystyy tekee lisä sammutuksia esim aamupäivästä mutta sitä pitää seurata.

Envoy + itse ajastin eivät ole ajastimessa kiinni vaan saavat virtaa 24h (jos virtaa on). Molemmissa on myös paristot.
Näin on 24h tarvittava virta jotain 0.1 A luokkaa kun RasPi + 3G-tikku taas haluaa päivisin jotain 0.85 A:ta.

Se mitä on ainakin tullut ilmi on että jokaiseen asiaan tarvis olla tarkistukset, eli esim. onko 3G ylhäällä vai ei, onko RasPin kello ajassa (Raspi:ssä ei ole patteria joka pitäis sen ajassa kun ei ole virtaa), onko sääsofta pystyssä jne. Linukalla tosin nuo ovat aika helppoja tehdä.
Tärkein noista näin etäyhteydellä käytettäessä on tietty että tuo 3G osaa tarvittaessa saada itsensä ylös takaisin ja unhotamatta että se päivittää IP-numeronsa dyndns:ään tai vastaavaan jotta tietää mistä siihen purnukkaan pääsee kiinni tarvittaessa.

Websivun datat
Weewx tallentaa datat sqliteen joten on helppoa tehdä häkkyrää joka napsii sieltä datat jos niin haluaa, propsit sille siitä.
Koska 3G tunnetusti pätkii ja näin talven yli mennään että on öisin (ja kunhan päästään lähemmäs joulua niin varmaan myös osittain päivisin) sammuksissa niin tuli tarve keksiä keino jolla websivun kanta pysyisi ajan tasalla. Kannan koon rajoittamiseksi niin päivitän dedin kantaan datat 5 min välein.

RasPilla on häkkyrä joka ajetaan 15 min välein siten että se ensin tarkistaa dediltä mikä on tuorein data dedin kannassa ja sitten se hakee kaikki siitä tuoreimmat osumat jotka osuu 5-minuutti jaksotukseen (:00, :05, :10 jne) Weewx:än kannasta ja tekee ja uppaa dedille json-filun siitä. 2 minuuttia myöhemmin ajetaan dedillä häkkyrä joka purkaa nuo datat dedin kantaan.

Vajaa viikko menty talvi-moodissa jossa pelkkä Raspi + sääasema ovat käytössä yö-sammutuksella ja hyvin on nyt toistaiseksi virtaa rittänyt :)

Mielenkiintoinen havainto on se että mutu-tuntuma on että tuo 3G toimii paremmin nytten kun suoraan Raspissa kiinni verrattuna siihen kun oli reitittimen kautta. Tosin se ei ihan joka kerta löydä modeemia/saa sitä muunnettua modeemiksi ensimmäisellä yrityksellä vaan tarvii pari reboottia että se löytyy sieltä.

Toinen on se että Raspissa ei ole patteria joka pitäisi kellon ajassa jos virta on pitempään pois. Nytten katkee virta noin 01:30 kesäaikaa ja aamulla kun Raspi herää on sen kello 01:17. Näyttää olevan sama joka aamu. Jahka 3G saa yhteyden korjaa ntp-softa asian.
Tämä vaikuttaa myös WeeWX:ään siten että WeeWX:än käynnistystä pitää viivyttää kunnes kello on ajassa koska muuten se jumiaa sen jälkeen kun on ladannut loggerin datat.

Havaintoja viime päivien energiasta..

- Asema ollut suunnilleen yhtä monta päivää offissa kuin päällä viimeisen pari viikkoa
- Muutama päivä ollut päällä muutaman tunnin keskellä päivää, tosin siten että pari tuntia menty myös illalla pimeässä.

Mutu-tuntumaa koska ei ole aurinkoaunturia paikan päällä...

- Se lataa edelleen myös pilvisellä säällä, sateella ja sumusella säällä ei latausta
- Vaatinee pikkasen "piikin" tahikka jokunen tovi latausta ennenkuin herää henkiin

Koittanut myös hitusen seurata tuota Perttelin aurinkoaunturia siihen että milloin on hengissä. Tosin menee aika hupi-puolele koska matkaa anturin ja paneelin välillä on 50+ km...Tosin sää on ollut aika lailla saman tapaista molemmissa paikoissa...
Sen perusteella se vaatisi jotain 25-40 w/m2 ennenkuin herää henkiin. Pitäisi vamaan ottaa ja siirtää tuo aurinkoanturi tuonne möksälle että näksi vähän paremmin...

Toinen mikä tullut mieleen on että laittais pienen tuulivispelin paneelin kaveriksi.
Ongelma on se että nuo vispelit ovat niin julmetun kokoiset. Eiks kukaan tosiaan ole tehnyt vispeliä joka on Daviksen vispelin kokoluokassa edes DIY-versiona ettei tarvi ristikkomastoa alkaa rakentaa että sen saisi sinne 8 metriin?
Teholtaan se ei tarvis olla sen kummonen, joku 4A ehkä, sen verran että se syöttäis jotain 2x enemmän mitä tuo systeemi syö.

Lainaus käyttäjältä: weatherc - lauantai, 08.11.2014, 17:40
Toinen mikä tullut mieleen on että laittais pienen tuulivispelin paneelin kaveriksi.
Ongelma on se että nuo vispelit ovat niin julmetun kokoiset. Eiks kukaan tosiaan ole tehnyt vispeliä joka on Daviksen vispelin kokoluokassa edes DIY-versiona ettei tarvi ristikkomastoa alkaa rakentaa että sen saisi sinne 8 metriin?
Teholtaan se ei tarvis olla sen kummonen, joku 4A ehkä, sen verran että se syöttäis jotain 2x enemmän mitä tuo systeemi syö.

Tuo kaipaamasi 4A on 12 voltin järjestelmässä noin 50 wattia ja häviöt huomioiden huomattavasti enemmän. Jos sen haluaa kohtuullisella tuulella (vaikea sanoa tuntematta ko paikan olosuhteita), niin ihan pieni voimala ei riitä. Tarvittavan siipipinta-alan voi aika sujuvasti laskea, mutta nyt en jaksa kaivaa laskinta. Jokatapauksessa on ihan fysikaalinen mahdottomuus, että joku Davisin kokoluokka tuottaisi tarvitsemasi energian.

Itse tehtyjä on olemassa reilusti, mutta aivan ilmaiseksi tai kovin pienenä ei se voimala siltikään synny. Ja helppona ajatuksena mieleen tuleva auton laturi on kaikkea muuta, kuin paras tuollaiseen. Vaatii kierroksia ja siten välitykset. Itse tehtynä tarvitaan jokatapauksessa siivet siihen myllyyn ja helpoin tapa on ostaa valmiit. Niistä kertyy hintaa jonkin verran.
Jos itse kuitenkin tekee, niin turvallisuus on ehdottomasti pidettävä mielessä. Kevyempikin siipi tekee vahinkoa, jos lähtee kovalla tuulelle karkuun ja samassa tilanteessa käy helposti niin, että myös loppuosa myllystä tulee mastosta alas. Eli käytännössä mylly tarvitsee ainakin jonkinlaisen, luotettavan jarrun. Lapakulmia harvassa itse tehdyssä kuitenkaan saa säädettyä ja pois tuulesta kääntäminenkin vaatii jonkin verran askartelua. Mahdoton ei toki ole, mutta esimerkiksi aurinkopaneeleihin verrattuna haastetta on huomattavasti enemmän.

Valmiita pienempiä kannattaa katsella maailmalta, mutta aivan ilmaisia eivät ole. Nopeasti katsottu esimerkki: http://www.aliexpress.com/item/50w-hyacinth-wind-generator-wind-turbine-high-quality-low-price-free-shipping-CE-ROHS-certificate-12VDC/448695035.html
Sopivaa kokoluokkaa on myös esim purjeveneissä käytetystä kokoluokasta, mutta hintaa kertyy jälleen. Samoin masto nostaa hintaa kaikissa ratkaisuissa. Tosin pienempiä varten metallinen lipputanko on aika toimiva valinta ja niitä saattaa löytää varsin edullisesti tai sitten itse tehden. Vaatii kyllä melko varmasti harukset ja se taas on otettava sijoituspaikassa huomioon.

Huomioitavaa on myös se, että olosuhteista riippuen myös tuulivoimala jäätyy, ei pelkästään se normaali anemometri. Suuremmissa myllyissä on ihan perustellusti siipien lämmitys, mutta pienissä harvoin. Jos lämmitys kuitenkin on tai sellaisen toteuttaa jollakin tavalla, on huomioitava sen kuluttavan helposti melko reilusti tehoa.

Linkkejä DIY-ratkaisuihin ei tällä koneella ollut, mutta koitan tarvittaessa katsella myöhemmin niitä toiselta koneelta. Tosin google löytää useita varsin hyvin dokumentoituja hieman isompia toteutuksia. Niistä soveltaen on ihan mahdollista rakentaa oma hieman pienempi mylly.

Totta kyllä.

Tuulivispeli-idea on lähinnä näpertely-idea jos totta puhutaan. Ei tarvi paljoakaan selailla aurinko/tuuli-foorumeja niin käy selväksi että kaiken maailman tuulivispelit energian tuotantoon on Suomen oloissa silkkaa näpertelyä. Tuulet ovat liian puuskittaiset koska siinä mielessä ollaan aika lailla keskellä sisämaata. Puuskittaisuuden näkee myös kysesisen paikan tuulidatasta vaikka ihan Itämeren rannikolla onkin. Tosin siihen vaikuttaa tottakai myös vispelin korkeus ja ympäristö. Tottakai jos alkaisi rakentamaan jotain 15+ m mastoa niin asian laita olisi paljon parempi kun nykyisessä noin 8 metrisessä kepissä.
Marraskuun tuulidatat tähän asti, 4200 dataa: Keskituuli 1.69 m/s, keskimääräinen puuska 4.32 m/s.

Tuossa 10+ km päässä rakennetuissa 3 voimaloissa lienee asia ihan toinen, näkyyhän ne useamman kymmenen kilometrin päähän kun sopivaan kohtaan osuu.

Toiveessa oleva tuulituotanto olisi ei ehkä nyt 50 wattia mutta kiva olisi jos sanotaanko 3-5 wattia keskimäärin (+ hävikit), eli sen verran että Raspi saisi virtaa edes jokuselle tunnille päivässä. Viime päivien sumpuraisessa kelissä kun tuosta paneelista ei ole saanut mitään irti. Tosin, tänään heti kun keli kirkastus niin heräs myös paneeli henkiin. Ja me ollaan sentään marraskuun puolessa välissä, eli enää kuukausi siihen pimeimpään kohtaan...

Se on totta että noiden vispeleiden hinnat ovat aika suolaiset varsinkin kun ei ole hajuakaan mikä se tuotto loppupeleissä olisi. Hintaa kilowatille taitaa tulla aika reilusti. Vaikka niitä löytääkin aliexpressissä suht edullisesti niin rahti + tullit nostaisi myös niiden hintaa ihan kivasti. Eikä rahtaaminen Jenkeistäkään mitään edullista enää ole (esim Ebay).
Toinen on se että tuo "normaali" vaakamallinen tapaus vaatii aikas tukevan maston sekä mahdollisuuden pyöriä tuulen suunnan mukaan.
Siitä heräsikin se idea "Davis-mallisesta" kyhelmästä jossa tuulen suunnalla ei olisi väliä. :)

Loppupeleissä taitaa olla varmempi ja halvempi ratkaisu jos haluaisi lisää virtaa lisätä toinen paneeli sekä kasvattaa akku-kapasiteettiä. Akun valitsin tarkoituksella pieneksi näin alkuun koska ajatus on että ensin koittaa hitusen kartoittaa miten pitkälle tuolla konfiguraatiolla potkii ja kuinka paljon päivä tulee jossa ei virtaa ole. Tuossa kuun alussa oli vielä päiviä jossa virtaa tuli tuosta yhdestä paneelista päivällä enemmän mitä kulutus oli koska virtaa riitti liki puolen yöhön asti.

Itse lähtisin lisäämään juuri tuota akku- ja paneelikapasiteettiä. En nyt muista ulkoa mutta kun paneelit kytkee "sopivasti" niin ne antaa paremmin tehoa ulos pienillä w/m2 lukemilla.

Lainaus käyttäjältä: systeemi - sunnuntai, 16.11.2014, 18:16
Itse lähtisin lisäämään juuri tuota akku- ja paneelikapasiteettiä. En nyt muista ulkoa mutta kun paneelit kytkee "sopivasti" niin ne antaa paremmin tehoa ulos pienillä w/m2 lukemilla.

Tuossa on rinnan/sarjaan-kytkentöjen eroja:
http://www.tut.fi/smg/tp/kurssit/SMG-4450/luennot/SMG-4450_vierailuluento_6_10_2011.pdf

EDIT:
Tuo on kyllä Tamperelaisille mutta löytyy pikkasen tietoa tuotosta eri kulmilla ja suunnilla per kuukausi:
http://www.tampere.fi/material/attachments/a/6Gkg9C2MG/Aurinkosahkoopas_36660_vedos.pdf

Aatoksia...

Jos katsoo miten tuo on toiminut tähän mennessä niin aika lailla on menny sen mukaan miten aattelin erinäisten taulukoiden ja laskureiden avulla. Eli:
- kesä (huhti/toukokuu - elo/syyskuu) - virtaa on 24/7 sekä Raspille että BO:lle ja tarvittaessa reitittimelle
- talvi - BO ja retitin pois ja (jos virtaa) on päällä vain päivisin. Pätkimiset alkoi kyllä karvan verran aikasemmin mitä olin ajatellut mutta sehän riippuu paljon myös kelistä.

Optimaalinen tilannehan olisi että virtaa olisi 24/7, vaikkain talvisin olisi öisin kiinni. Realistisempi tilanne lienee että virtaa olisi siten että
- Daviksen loggerin pattereita ei tarvis vaihtaa kun ehkä pari kertaa talven aikana. Ainakin käyttöopus lupailee kuukauden patteri-ikää jollei ole verkkovirtaa. No, se nähtänee kohtapuolin kuinka hyvin pitää kutinsa.
- Raspi heräisi henkiin muutamaksi tunniksi päivisin mutta vähintään 5 päivän välein jotta loggeri saadaan purettua (ja tuore kuva lumitilanteesta saadaan napattua).

- Akkupatteristoahan voisi laajentaa vaikka kuinka (ainakin melkein), kesällä kun virtaa on yllin kyllin jota niihin puskea. Rajoittavat tekijät ovat hinta ja tila. ;D
- Jos toista paneelia ajattelee niin se tarvii ainakin paremman säätimen, tuo halpis-sädin kun on 10A (eli 150W)-säädin. Se ei montaa €uroa maksanut ja on kyllä hoitanut tehtävänsä mallikkasti. Tosin nälkä kasvaa syödessä tässä(kin) hommassa ja jos sen vaihtaisi niin kiikariin menisi kyllä versio josta saisi jotain dataa uloskin (joko että Raspilla pystyisi hakemaan datat tai käydessä paikan päällä wintoosa-läppärillä).

Et välttämättä tarvitse isompaa säädintä, kun kytket sarjaan. Syynä se että virta ei nouse vaan jännite. Tuolla sarjaan kytkennällä latauksen päälle lähtemis herkkyys nousee ja paneelit lähtee latamaan huonommallakin kelillä (tätä minä muistelin että joku expertti suositteli). Rinnan kytkennällä ja taas saavuttaisi nopeampaa lataus nopeutta eli käyttännössä virrananto kyky paranee. Olisinkin joku expertti, mutta mutuilua, kolmannen käden tiedoilla.

LainaaEt välttämättä tarvitse isompaa säädintä, kun kytket sarjaan

Tuota mä just ajattelinkin. Nuissa säätimissä näyttää olevan sekä esim. "solar input 150 watt" sekä maksimi input voltit.
Sinänsä se ei olisi kovinkaan vaikeata tehdä niinkin, jos säädin antaa periksi, että vaihtaisi sarjaan talveksi ja rinnan kesäksi. Toisaalta kesällähän virrasta ei ole pulaa mutta keväällä/syksyllä saisi akut nopeammin täyteen.

Toinen on että tuo nykyinen halpis-säädin (alibabasta saa alta kympillä) on pwm-säädin kun mppt-säätimellä saisi 15-20% enemmän ulos.
Se mikä mulla tuli mieleen on kuinkakohan paljon on viime aikoina ollut päiviä jossa tuo nykyinen säädin ei ole antanut mitään ulos mutta mppt-säädimellä olisi saanut eli jossa ollan oltu siinä hilkulla.

Olisi myös kiva tietää kuinka paljoa on uupunut näistä viime aikaisista pilvisissä päivissä jossa täällä kotosalla oleva aurinko-anturi on liikkunut siinä 20w/m2 korvilla, niitä kun on nyt ollut viikkotolkulla.

Riittävän pilvinen ja sumpurainen keli ja kävin paikan päällä katselmassa yleismittari takataskussa...Noh, oli toinen paneelikin takakontissa :)

Keli oli etten sanoisi masentava, matkan varrella oli paikoin sumua ettei ohittaa olisi nähnyt jos olisi ollut tarve. Rungonsalmen sillalla (300m) oli kun tie ei minnekkään kun vastarantaa ei näkynyt kun tuli sillalle. Paikan päällä ei nyt ollut varsinaisesti sumua mutta hämärää. Arvio että mitä aurinkoanturi olisi antanut ulos olisi pyöreät 0 wattia.

17V tuli ulos säätimelle. Akussa oli 11.6V ja ajastimen "virta päällä"-ledi loisti.
Kun olin saanut telineen paneeleille asennettua ja johdot kytkettyä (sarjaan) niin oli jo sanosinko melkein puoli-pimeää. Edelleen tuli 24V ulos paneeleilta säätimelle mikä kyllä hitusen yllätti. Meinas tulla hoppu että saisin pulikat kasaan että vielä näkisi tulla alas sieltä märältä ja liukkaalta kalliolta.

Ongelma taitaa olla Raspberry. Se vähän mitä kerkesin sitä tiirailemaan niin virta-ledi kyllä loisti mutta "HDD-ledi" ei vilkkunut. Viimeksi kun sama tapahtui oli Micro SD kaputt...Eli dataa ei ainakaan tänään tullut ulos, saapi nähdä tuleeko huomenna...

No niin seurataanpa miten alkaa pelittelemään. Mielenkiintoinen juttu kaikenkaikkiaan.

Lainaus käyttäjältä: weatherc - keskiviikko, 26.11.2014, 21:40
Ongelma taitaa olla Raspberry. Se vähän mitä kerkesin sitä tiirailemaan niin virta-ledi kyllä loisti mutta "HDD-ledi" ei vilkkunut. Viimeksi kun sama tapahtui oli Micro SD kaputt...Eli dataa ei ainakaan tänään tullut ulos, saapi nähdä tuleeko huomenna...

Onko tarkempaa tietoa siitä miten paljon Raspberry tuota korttia kiduttaa yleisesti, esim. kirjoittaa sille sääasemakäytössä (kuten vaikkapa tässä etäasema-projektissa)?
Kävi vain mielessä, että SD-kortti on kuitenkin vain yhden NAND-muistipiirin varassa, joten sillä ei ole samoja ominaisuuksia varablokkien ja hajautettujen kirjoitusten kanssa, joten kun levy alkaa leviämään, sen tallennuskapasiteetin pitäisi pienentyä vähitellen, olettaen tietenkin että piiri kuluu tasaisesti loppuun, eikä esim. poksahda kerrasta pimeäksi joko piirin tai ohjaimen osalta.

Pitäisikö sinun harkita Kingstonin microSD-korttia ja käyttää niiden elinikäistä takuuta hyödyksi? ;) ;D

LainaaOnko tarkempaa tietoa siitä miten paljon Raspberry tuota korttia kiduttaa yleisesti, esim. kirjoittaa sille sääasemakäytössä (kuten vaikkapa tässä etäasema-projektissa)?

Ei hajuakaan mutta...
- Linukkahan rakastaa logeja yli kaiken, joka pikkuasiasta pitää kirjoittaa metritokulla logia
- WeeWX taitaa lukea Davista 2.5 sekunnin välein ja ainakin X määräajoin se tallentaa dataa Sqliteen.

Se mikä myös ei ainakaan pidennä sen ikää on että toisiasiahan on että kun akusta loppuu virta niin sammutushan on brutaali "töpseli irti"-sammutus. Jos taas olisi varma että virtaa olisi vaikkapa 4 tunnille voisi ajastaa käynnistyksen sopivaan kohtaan (käytössä on 12V Kiina-viikkoajastin) ja sammuttaa Raspberry viisi minuuttia vaille kun 4 tuntia on täynnä.

LainaaPitäisikö sinun harkita Kingstonin microSD-korttia ja käyttää niiden elinikäistä takuuta hyödyksi?

Vois olla yks vaihtoehto.
Pienellä Googlaamisellä löysin että nuo SD-kortit lienee yksi Raspberryn heikoista kohdista koska muillakin on ollut samoja ongelmia. Yksi vaihtoehto joka Raspberryn foorumilla tuli vastaan on että siirtää "kovalevyn" eli / USB-tikulle jolloin se lukisi SD-korttia vain käynnistäessä ja sammuttaessa.

Kolmas keino lienee että dumppaa koko Raspberryn ainakin sääsoftan osalta ja ajaa Daviksen datat TCP-datana verkkoon ja lukaisee sen etänä.

LainaaPitäisikö sinun harkita Kingstonin microSD-korttia ja käyttää niiden elinikäistä takuuta hyödyksi?

Tein pikaisen hintavertailun Kingstonin 16 GB class 10 kortille. Ongelman ydinhän on se että tästä tuppukylästä on kaikki tietokone-tilpehööriputiikit lähtenyt lipettiin, viimeksi Gigantti.
En yhtään ihmettele jos Keskolla menee huonosti. Anttilasta joka täältä löytyis maksaa kyseinen kortti 34.95€  :o
Jimmsistä ja verkkiksestä sen saa 15€:lla. Mä ajan Turkuun (60km suunta) hakemaan sen kortin Jimmsistä tuolla erotuksella ja jäisi vielä voittoakin.

Ei se Raspi näytä olevankaan kuollut, se tupsahti onlineen tänään aamulla :)

Ongelma lienee joku muu. Hatusta vedettynä voisi se olla Linukka ja sen USB:t. Samassa hubissa on kiinni sekä 3G mokkula että loggerilta tuleva piuha. Hubilla on kyllä oma sähkönsyöttö mutta arvaus on että jokin siinä käynnistyksessä failaa tyyliin Raspi käynnistyy ennenkuin USB:t ovat "heränneet".

Toinen mahdollinen on tuon paikan "mahtava" 3G kuuluvuus. Nytten kun otin backupin filuista ja latasin tar:in alas niin oli nopeus huimaavat 100 kb/s...

Joka tapauksessa voisi ajatella sellaistakin setuppia että "omat tavarat" ajais USB-tikulta, näin esim Weewx ei rasittaisi SD-korttia ja jos kerran alkaa muokkamaan tuota niin vaihtaa sen SD-kortin 10 luokan Kingstoniksi. Tiedä häntä mikä -1 luokan halpiskortti siinä on oletuksena...

Lisää ääneen ajattelua...  ;D

Ajoin weeWX:än Davis datalogger-configuraattorilla muutaman info-komennon tarkistaakseni että yhteys loggeriin toimii ja sieltä tuuppas muutama python-errori ettei saanut yhteyttä konsoliin.

Loggerin piuha on serial-versio jossa (hrmmm..) serial-to-usb konvertteri <= mahdollinen heikko lenkki. Raspi kyllä löytää sen mutta...Jotenkin jostain syystä olen hitusen epäileväinen kaikkeen missä mainitaan USB ja vakaus samassa lauseessa...

Idea joka tuli mieleen:
Ajais loggerin datan verkkoon tuolla serial-to-rj45 pulikalla. Näin pääsis USB:stä eroon ja loggerin dataa voisi lukea joko WeeWX:llä Raspilta sisäverkon kautta tai sitten etänä, kumpi vaan sitten toimis paremmin :)

Mielenkiintoinen säie. Tulee mieleen joku satelliitti/laskeutuja jossain asteroidilla :). minä ajattelen tätä sähkö riittävyyttä niinpäin, että kulutusta säädettävä tuotoksen mukaan. Eli lähtisin lyhentämään tuota päälläolo aikaa varmistaakseni päivittäisen yhteyden.

Lainaus käyttäjältä: angle - sunnuntai, 30.11.2014, 10:30
Mielenkiintoinen säie. Tulee mieleen joku satelliitti/laskeutuja jossain asteroidilla :). minä ajattelen tätä sähkö riittävyyttä niinpäin, että kulutusta säädettävä tuotoksen mukaan. Eli lähtisin lyhentämään tuota päälläolo aikaa varmistaakseni päivittäisen yhteyden.

Juu, samalla linjalla olen minäkin. Tällä hetkellä on ajastin säädetty on-asentoon 8-16. Tosin yksi probleema on se ettei sitä pysty säätämään etänä tarpeen mukaan.

Paras olisi että paneelien latussäädin osaisi säätää ulostulevaa virtaa sen mukaan että onko valoisaa vai ei vaikka x tuntia ennen/jälkeen auringonnousun/laskun. Tuossa omassa säätimessä on kyllä säätöjä jos jonkinmoista tuon suhteen mutta tuo "päiväsaikaan on"-säätöä ei siinä jostain syystä ole vaan olemassaolevat säädöt ovat lähinnä katuvalaistustyyppiselle suunniteltu (x tuntia päällä ennen nousun ja jälkeen laskun ja päivällä pois päältä) tai sitten se jatkuvasti virtaa antava säätö.

Eilen se oli kyllä onlinessä koko sen 8 tuntia mitä tuo ajastin anto sille eli virtaa kyllä näyttää olevan.

Lainaus käyttäjältä: weatherc - lauantai, 29.11.2014, 13:25
Ongelma lienee joku muu. Hatusta vedettynä voisi se olla Linukka ja sen USB:t. Samassa hubissa on kiinni sekä 3G mokkula että loggerilta tuleva piuha. Hubilla on kyllä oma sähkönsyöttö mutta arvaus on että jokin siinä käynnistyksessä failaa tyyliin Raspi käynnistyy ennenkuin USB:t ovat "heränneet".

Toinen mahdollinen on tuon paikan "mahtava" 3G kuuluvuus. Nytten kun otin backupin filuista ja latasin tar:in alas niin oli nopeus huimaavat 100 kb/s...

Pitkään se kyllä odotutti että sai itsensä ylös. Tuo USB on noista se todennäköisin syyllinen, tai sitten 3G-yhteys on ollut pahasti katkonaista niin, että yhteyksien ylössaanti on ollut tuskaista.
Ajastimia jos tuohon saisi useampia ja siten, että ne olisivat vähän tiuhemmalla ajastusmahdollisuudella varustettu (esim. USB-hubi kytketään ensimmäisenä ja joku 2-5min myöhemmin naksautetaan Raspi päälle). Nythän siinä taisi olla ajastin mallia "15min aikaikkuna", jolloin se on vähän liian pitkä.

100kb/s ei ole juhlallinen nopeus. Olettaen että tuo kilotavuja, on se muunnettuna sentään lähes 1Mbit/s. 3G:ksi se on silti tuskainen. Ottaen huomioon sen, että keli on ollut koko Marraskuun suorastaan masentavan harmaa ja sumuinen (ainakin täällä Helsingissä), vaikuttaa keliolosuhteista esim. sumu nopeuksiin. Koska etäasemasi nousi verkkoon nyt, kun keli on taas parempi, ilmeisesti yhteyden laatu lienee parantunut sen verran että tasainen yhteys saatiin aikaan.

Lainaus käyttäjältä: weatherc - lauantai, 29.11.2014, 13:25
Joka tapauksessa voisi ajatella sellaistakin setuppia että "omat tavarat" ajais USB-tikulta, näin esim Weewx ei rasittaisi SD-korttia ja jos kerran alkaa muokkamaan tuota niin vaihtaa sen SD-kortin 10 luokan Kingstoniksi. Tiedä häntä mikä -1 luokan halpiskortti siinä on oletuksena...

Kannattaa muistaa se, että Flash-muistia rasittaa kirjoittaminen enemmän kuin lukeminen. Jos Linukan saisi jotenkin logittamaan vähemmän tai vain tiettyä tasoa (Warning tai Error (tai Emergency, jos sellainenkin taso löytyy)) se vähentäisi piiriin kohdistuvaa rasitusta. SQLite-kirjoittelu tuskin on niin paha, ellei se tao jotain erillistä transaction logia siellä odottamaan ennenkuin se committaa koko roskan sisällön kerralla tietokantaan (jolloin tehdään kirjoituksessa jo kolminkertainen työ). Tuo USB-tikku on vaihtoehto, mutta se ei välttämättä tuo tilanteeseen helpotusta - enemmän voi käydä toisin päin että tuot sinne vain toisen yhtä helposti rikki menevän laitteen: USB-muisti ei eroa SD-kortista oikeastaan lainkaan. Se on samanlainen yhden-kahden piirin kapistus - vain sen ohjain ja liitintyyppi ovat erilaiset.

Tosin Kingstonin kortissa oleva(t) piiri(t) kestänee rääkkiä vähän enemmän, kuin joku Made in Vinku-Intia -tyyppinen halpamalli-SD.

LainaaPitkään se kyllä odotutti että sai itsensä ylös. Tuo USB on noista se todennäköisin syyllinen, tai sitten 3G-yhteys on ollut pahasti katkonaista niin, että yhteyksien ylössaanti on ollut tuskaista.
Ajastimia jos tuohon saisi useampia ja siten, että ne olisivat vähän tiuhemmalla ajastusmahdollisuudella varustettu (esim. USB-hubi kytketään ensimmäisenä ja joku 2-5min myöhemmin naksautetaan Raspi päälle). Nythän siinä taisi olla ajastin mallia "15min aikaikkuna", jolloin se on vähän liian pitkä.

Tuota epäilen vähän minäkin. Virtahan napsahtaa päälle molemmille saman aikaan. Ainakin eilen Raspi oli kyllä löytänyt USB:it ihan OK. Paras olisi juuri tuo sun idea että USBit saisi virrat aikasemmin kun Raspi jolloin ne kerkeis "heräämään" tai sitten että koittais päästä niistä eroon kokonaan (reititin takaisin + Daviksen datat verkon kautta). Ainakin 3G mokkula kestää jokusen sekunnin herätä ja se voisi ehkä toimia paremmin reitittimen avulla vaikka se vähän enemmän virtaa söisikin.

Lainaa100kb/s ei ole juhlallinen nopeus. Olettaen että tuo kilotavuja, on se muunnettuna sentään lähes 1Mbit/s. 3G:ksi se on silti tuskainen. Ottaen huomioon sen, että keli on ollut koko Marraskuun suorastaan masentavan harmaa ja sumuinen (ainakin täällä Helsingissä), vaikuttaa keliolosuhteista esim. sumu nopeuksiin. Koska etäasemasi nousi verkkoon nyt, kun keli on taas parempi, ilmeisesti yhteyden laatu lienee parantunut sen verran että tasainen yhteys saatiin aikaan.

Yksi mikä näin mutuna saattaa vaikuttaa asiaan on nuo paneelit koska lähin 3G masto on aika lailla kaakon suunnassa ja ne toimivat tavallaan lisäkattona/painona sille tekniikkalaatikolle jossa mm akut ovat. Raspi on samassa tolpassa mitä Daviksen sadeämpärikin mutta Raspi/3G mokkula tais jäädä hitusen paneelin yläreunan alapuolelle kun toisen paneelin asensin sinne.

LainaaTosin Kingstonin kortissa oleva(t) piiri(t) kestänee rääkkiä vähän enemmän, kuin joku Made in Vinku-Intia -tyyppinen halpamalli-SD.

Sehän tuossa just on ettei tiedä mitä Vinku-Intia korttia tuossa Raspissa on oletuksena, siinä kun ei lue mitään.

Liittyen sähkönsyöttöön (ja sen rajoittamiseen) tuli ilmaisenergia.info-foorumilta idea, rele.

Nyt menee sputnik-hommaksi ;D

Säätimessä on asetus jossa se antaa virtaa kuormaan "dusk to dawn" eli illasta aamuun. Se käyttää paneeleista tulevaa tehoa ajastukseen ja se ymmärtääkseni osaisi myös ainakin jonkin verran "oppia" että mihin aikaan tulee valoisaa/pimeää. Tätä käyttäen ja relen avulla saisi sen siten että virtaa syötettäiskin aamusta iltaan. Tuo voisi olla siitä hyvä että päälläolo-aika muutuisi päivien pituuden mukaan eikä olisi kiinni siinä esi-asetetussa ajastimessa jota pitää käydä paikan päällä säätämässä.

Näin voisi tehdä 2 "piiriä", yksi joka saisi virtaa "24h" ja toinen joka saisi virtaa relen mukaan.
- 24h virtaa saisi Daviksen loggeri
- relessä olisi kaikki muut

Kun kevät koittaa (ja on aika herättää BO) siirtäisi kaikki takaisin 24h virtaan.

Melkoista säätöä sulla tämän kanssa, mutta ehdottomasti mielenkiintoista lukea!  ;D ;)

Lainaus käyttäjältä: iccb - tiistai, 02.12.2014, 12:33
Melkoista säätöä sulla tämän kanssa, mutta ehdottomasti mielenkiintoista lukea!  ;D ;)

Säätöä ei niinkään mutta enemmänkin miettimistä eri vaihtoehtoja  ;D
Sen arvasin jo alunperinkin että kesä menee "heittämällä" kun virtaa on enemmän kun tarpeen ja että syksystä/talvesta tulee se mielenkiintoinen mitä virran riittävyyteen tulee. Se mistä en enää ole niin satavarma on se että johtuuko kaikki "offline-päivät" virran vähyydestä vaiko tuosta temppuilevasta Raspista. Parin päivän takainen "online-päivä" kun viittaisi siihen että virtaa olisi kuten myös se että viimeksi kun siellä kävin niin paneeleilta tuli virtaa myös hämärässä.

Tutkimista/kokeilujahan haittaa jonkin verran se että se on etänä eli ei pääse noin vain kokeilemaan jotain juttua (kuten vetämään "töpseli seinästä" Raspille tai mittaamaan että tuleeko paneeleilta virtaa) joten pitää koittaa miettiä ne teoriassa käyttäen niitä tietoja mitä on olemassa.

Yks asia on tietty se että tottakai tähänkin projektiin saisi "valmispakettia" jossa virtaa riittäisi varmasti ja datat liikkuisi/tallentuisi varmasti (paneeleja/akkuja vino pino, joku Meteohub tai vastaava jne). Mutta idean jujuhan on että mennään "matalalla budjetilla" ja pieni ruuvaaminen ja säätäminen on osa sitä kun koittaa keksiä tapa jolla saa datat liikkumaan mahdollisimman vähällä virralla näin pimeään aikaan. :)

Tuli käytyä pieni tarkistuskäynti koittaen sihtailla räntäkuurojen välistä. Ei sen puolen, matkan varrella sinne suuntaan näkyi jopa aurinko ja sinistä taivasta, toisin oli kotomatkalla, rännän sekaista kaatosadetta pilkko pimeässä koko rahan edestä :P

- Paneelit tuottaa virtaa myös näin pimeänä pilvisenä päivänä joulukuussa, 25-30 V puskivat ulos yhdessä. Myös säätimen mielestä tuli virtaa koska "charge"-valo paloi.
- Mitään automaagisesti säätelevää on/off-systeemiä en virittänyt vaan ajastimella jatketaan :P
- Reititin on takaisin ja siten myös nettiyhteys heräs henkiin
- Sain myös siten purettua loggerista edellisen 8 päivän tiedot, eli virtaa on ollut. Tosin loggerissa on suht tuoreet patterit.
- Tuulidata uupuu koska siinä on joku fiba jota ei nyt kerennyt alkaa tarkistamaan sateen ja pimeyden takia mutta todennäköisesti se on kaapelin jatkopalan liitos joka failaa. Pitääpi löytää joku lähempi puu johon "roikottaa" tuo tuulikeppi jotta ei jatkopalaa tarvitsisi...  

Sen verran on siellä jossain vaiheessa räntää puskenut alas että muutamassa kohtaa oli lunta maassa.

Varsinaiset pimeysviikot alkavat. :P
Eli nyt nähdään sitten miten se "tuottaa" pimeimpänä ajankohtana (riippuen tietty paljon myös pilvisyydestä).
Tarkistin tuosta EWN-ennusteesta auringon nousu/lasku-ajat ja muutama huomio:
- päivä lyhenee vielä noin 5 minuuttia ennenkuin rupee pitenemään
- tämän päivän pituus on suunnilleen sama kuin 29.12
- hassu fakta: päivä on 5 minuuttia pidempi möksällä kun Perttelissä (matkaa linnuntietä 55 km liki etelän suuntaan)

Torstaista asti on nyt tapaus puskenut dataa ihan kiltisti kuten ajastettu (07-18).

Mitä tässä on huomattu matkan varrella....

- Ehkä se suurin asia: Se mitä toimii kotona ja/tai se mitkä vaikuttaa näppärältä teoriassa ei välttämättä toimi paikan päällä todellisuudessa. Hyvänä esimerkkinä käyttää 3G-tikkua suoraan RasPi:ssa. Toimis hienosti kotona kokeilussa sekä vielä jokunen päivä paikan päälläkin mutta siihen tyssäs.

- Linux ja USB:t. Tiedä sitten onko se Linuxin vika vai ei. Teoriassa (ja osittain myös käytännössä) homma toimii ihan hyvin, mutta....
Varsinkin wifi-tikku RasPi:ssa tuottaa tuskaa, se on kaikkea muuta kuin vakaa => vanha kunnon ethernet sen olla pitää jos sen meinaa pitää verkkoyhteyden hengissä enemmän kun hetken kerralla. RasPi:n wifin pätkimisestä jopa 2 metrin etäisyydellä reitittimestä on toki kokemusta myös täältä kotosalta. Yksi syy saattaa hyvin olla se ettei RasPi jaksa syöttää tarvittavaa virtamäärää wifi-tikulle. Tosin 3G-tikun tapauksessa oli tikulla lisävirtaa koska se oli hubissa kiinni.

- Luonto ja sähkökaapelit/liitännät: Jänöjussit tai jotkut muut hiirulaiset tykkää vulkanoivasta teipistä ;D

Lainaus käyttäjältä: weatherc - sunnuntai, 14.12.2014, 17:10

- Luonto ja sähkökaapelit/liitännät: Jänöjussit tai jotkut muut hiirulaiset tykkää vulkanoivasta teipistä ;D

No niin seuraava askel projektissa -> sähköpaimenen viritys :D

LainaaNo niin seuraava askel projektissa -> sähköpaimenen viritys

;D ;D

Eikun siirsin tuulikepin lähempään puuhun kiinni ettei koko liitosta tarvita kun orginelli 12 m piuha riittää :)

Se oli kyllä tiedossa että jänöjussit "saattavat" tuoda oman mausteen tuohon, keskellä ei-mitään kun ollaan. Jos ne alkavat paljonkin rouskuttaa niitä niin tarvinnee alkaa piilottamaan niitä kaapeleita tai tiivistää systeemiä ja pieni aitaus ympärille. Tavallaan odotan kevättä että näkee mitä on jäljellä BO:n kaapeleista varsinkin jos ei paljoa lunta tule että menisivät lumen alle piiloon. ;D

Vuoden lyhyin päivä ja virtaa näyttää olevan ainakin parin tunnin verran, ei hassummin.  ;D

Nyt kun on ensimmäinen syksy aika lailla paketissa ja on nähnyt edes vähäsen että missä mennään näin syksyllä niin mieleen tulee...

Jollain lailla saada se siten ettei koko päivän saanti tuhlattais online oloon vaan osa jäisi iltaan/yöhön dataloggerille. Se pidentäisi dataloggerin patterin ikää kummasti. Tunti onlinessä pitäisi riittää siihen että saadaan aikaseksi yhteys, loggeri tyhjennettyä, upattua datat serverille ja, jollei kameran ikkuna ihan sumussa, tuore tilannekuva kelistä. Paras olisi tietty että online-oloaika säätyisi päivän pituuden/valoisuuden mukaan ainakin jollain lailla.

Asiaa pitää miettiä että mikä olisi käytännöllisin jekku tuohon, onko se simppelisti ajastimella tyyliin 1h online 01.11-31.01, käyttäen säätimen dusk-to-dawn asetusta releen kanssa, yhdistelmä noista, vai mikä.
Ajastimen plussa on se että toimii aina mutta miinukset ovat ettei se ota huomioon kelin/valoisuuden ja se että sitä pitää säätää manuaalisesti eli pitää käydä paikan päällä. Säätimen dusk-to-dawn taas säätäisi itse itsensä mutta siinä voipi olla että se syöttäisi kaiken saadun virran ulos eikä mitään jäisi jemmaan loggerille illaksi/yöksi (tässä oletus on se että tähän aikaan ei tule maksimissaankaan yhtään enempää virtaa kun mitä RasPi & co syö).

On heräämässä epäilys joka tosin ollut tiedossa jo alusta asti että voi tulla ongelmaksi, eli että Dovado-reitiin ei lähde käyntiin jos lämpötila alle 0 astetta, aivan kuten sen ohje-brosyyrin spekseissä lukeekin. Eli olisi tämä kameroistakin tuttu ilmiö että niin kauan kun virta on päällä ne toimivat vaikka -20:ssä mutta jos virran katkaisee niin se vaatii plussa-keliä että lähtee uudellen käyntiin.

Syy tähän epäilyyn on se että
- viimeiset elonmerkit ovat 21.12
- nyt ollut pari aurinkoista päivää (myös lähimmällä tiesää-asemalla)
- nyt ollut muutama päivä jossa ollaan oltu visusti pakkasella myös lähi-ympäristön asemilla. Pitää toki ottaa huomioon että reititin on laatikossa jonka sisälämpötila ei reagoi yhtä nopeasti muutoksiin joskin aika nopeasti näyttää sen tekevän

Tosin, tämä on vain yksi mahdollisista ongelmista, voi myös olla olla että paneelien päällä on sen verran lunta/jäätä ettei virtaa ole tullut koska näin talvella se on väkisinkin haja-säteilyn varassa.

Kunhan tulee etelä/lounaiset ilmanvirrat niin paikan päällä mentäneen aika nopeasti plussalle taas ainakin niin kauan kuin meri on sula jolloin saataneen vahvistusta asiaan jos vain on riittävän valoisaa keliä.

Ongelman ratkaisu taitaapi olla kinkkisempi ongelma koska se joko vaatii virtaa (lämmitys) tai reititin/tapa saada 3G pystyyn joka toimisi myös pakkasella. RasPi on jo todettu epävakaaksi tähän koska se ei tahdo jaksaa syöttää virtaa USB:iin.
Toisaalta, kuten tiedämme millaiset talvet ovat olet niin ongelma voi olla varsin lyhytkestoinen ja ohimenevä tai kolmatta kuukautta kestävä probleema. Jos tietäis että se olisi vain lyhytkestoinen niin siihen ei kannattaisi pahemmin vaivaa uhrata mutta sitä kun ei tiedä...

RasPi:sta en on ihan varma mutta jostain olen ollut lukevimaan että se olisi ratettu -40:iin ja Daviksen Envoy:han pitäisi toimia ainakin -10:ssä mutta todennäköisesti sen allekkin.

Nappi päivä käydä paikan päällä tutkailemassa/mittailemassa. Pakkasta ja aurinkoa sen verran että oletus oli että edes jotain elomerkkiä näkyisi paneeleilta edes ylesimittarilla. Vaikka kotosalla oli lähdettäessä liki -20 mittarissa oli siellä noin -9 vielä avoimen meren ansiosta. Meri on liki avoin vielä jopa sisäsaaristossa, vain lahtien pohjukoissa/kaislikoissa näkyi jäätä. Eli pilkki-suunnitelmat voi heti unohtaa mutta Busterilla pääsis hyvin menemään haluttaessa (jos sellaisen omistais :P).
Keli paikan päälle oli mitä mainion talvikeli, aikasemmin suoltatut tiet olivat kuivat ja loppupätkä voisko sanoa että niin hyvää talvitietä kun lumella/jäällä on mahdollista.

Ajatus oli lähinnä mitata tietoa että mitä tällaisena päivänä tammikuun alussa voi odottaa sekä tarkistaa miltä tekniikkalaatikossa näytti.
Laatikossa oli ihan kuivaa eikä huurretta näkynyt mikä on ehdottomasti hyvä asia.
Paneeleista tuli virtaa 24-40 V sarjakytkennällä. Tämä vaikka paneelit oli jään peitossa sen jälkeen kun olin harjannut irtolumet pois. Mutta säädin oli sitä miltä että niet, se ei puskenut virtaa akkuihin saatikka ulos kuormalle. Jaahas, kokeillaanpas sitä halpis-säädintä joka kylläkin on vain 10A eli yhdelle paneelille suunniteltu ja oli matkassa mukana.
Heti lähti lataamaan ja kuormallekkin alkoi virtaa tulemaan. Mielenkiintoista. Tosin akuissa oli virtaa sen verran heikosti ettei jaksanut saamaan käyntiin purnukoita muuta kun sekunniksi kerralla.

Mieleen tuli myös se että kumpi olisi oikeasti parempi kytkentä talviajoon 2 paneelille, sarjaan jolloin tulisi enemmän Voltteja vai rinnakkain jolloin tulisi enemmän Ampseja. Varsinkin jos rinnankkain tarvis tuo säädin olla 20A.
Toisaalta nörtti-näkökulmasta, tuossa halpis-säätimessä ei ole myöskään mitään keinoa mitata tuotot ja kulutukset....

Sen verran kuitenkin sain selville että reititin, mitä aikasemmin epäilin, näytti elonmerkkejä vaikka oli se vajaat 10 astetta pakkasta mikä oli hyvä asia.

Muutamia aatoksia siitä mitä tähän asti ollut "talvi-ajosta":
- Online aika ajastimella esim 2h/pvä noin lokakuun puoliväli - helmi/maaliskuu. Daviksen loggerille virtaa 24/7 jotta patterien kulutus olisi mahdollisimman pientä. Auringon mukaan muuttuvan online-ajan skippasin sillä ajatuksella että parempi on säästää virtaa jos sitä tulee enemmän kun tarvis kuin kuluttaa kaikki joka päivä.
- RasPi:ssa ei ole sisäistä patteria pitämässä kelloa ajassa vaan se vaatii netti-yhteyden siihen joten WeeWX:ää ei voi käynnistää ennen kun kello on ajassa. Tämä on selvä heikko kohta. Paras olisi "mini-compuutteri" jossa tuo patteri on olemassa (ehdotuksia??) tahikka Daviksen data pitäisi saada ulos muulla tavalla. Tällöin online aikakin voisi todennäköisesti tiputtaa 1 tuntiin/pvä.

Olisikos tollaisesta kikkareesta mitään hyötyä raspin kelloon?
http://www.pimodules.com/_pdf/UPiS%20Module.pdf (http://www.pimodules.com/_pdf/UPiS%20Module.pdf)

Lainaus käyttäjältä: iccb - keskiviikko, 07.01.2015, 12:10
Olisikos tollaisesta kikkareesta mitään hyötyä raspin kelloon?
http://www.pimodules.com/_pdf/UPiS%20Module.pdf (http://www.pimodules.com/_pdf/UPiS%20Module.pdf)

Kiitos tuosta löydästä!

Tuossahan on vaikka mitä kikkakolmosta tuohon virta-ongelmaan aina ajastimesta lähtien (Tyyliin Rpi päällä 10 min, pois päältä 60 min, päällä 10 min jne.):
https://www.modmypi.com/raspberry-pi-expansion-boards/pi-modules/pi-modules-upis-advanced-stacking
http://www.pimodules.com/_pdf/UPiS_Manual_V1.10.pdf

Homma toimii 2600 mA automaagisesti ladattavalla akulla joka latautuu kun virtaa tulee "töpselistä".
Tuossa on juuri se Real-time-clock mitä kaivattais eniten. Pikaisen manuaalin vilkaisun perusteella sitä pystyy ohjelmoimaan liki vaikka miten ja siinä on nippu valmiita komentoja asetuksille kuten että että se sammuttaa Rpi:n hallitusti kun töpselivirta katoaa ja herättää sen uudelleen kun virta palaa.
Sillä pystyy myös seuraamaan esim lämpötilaa sekä virran kulutusta sekä siinä on jotain 1-wire systeemejä sisäänrakennettuna.

;D

Ajatuksia pimeän ajan ajoon...

Tiedossa lienee että virtaa tulee jonkin verran myös näin talvella mutta ei kovinkaan hääppöisesti. Mutuna voisi heittää että marras-tammikuussa keskimäärin ehkä puolen tunnin (nyt ollut muutamana päivänä hereillä n 1.5h). Päätavoite olisi että virtaa olisi akussa niin 24/7 kun mahdollista edes dataloggerille.

Optimaali tähän voisi olla jotain tyyliin (RasPi = RasPi tai vastaava)
- RasPissa oltava patteri tai RTC pitämään kelloa ajassa ettei tarvita nettiyhteyttä siihen
- RasPin heräessä se purkaa loggerin ja mikäli nettiyhteys on ylhäällä se uppaa filut jolla saadaan datat serverin tietokantaan
- Kun tämä on tehty se sammuttaa sekä oheistilpehöörit (reititin) ja itsensä.
- Ajastimella tai valosensorilla saadaan aikaiseksi virtakatko jotta RasPi saadaan takaisin hereille seuraavana päivänä
- Tähän minimiajoon siirtyminen riittävän ajoissa (marraskuun alku?) jotta akut ovat mahdollisimman täynnä

Kiina-ajastin jotä käytän toimii täysin OK mutta rajoituksena on että sitä pitää säätää manuaalisesti paikan päällä. Näinollen parempi keino olisi että pystyisi säätämään hereilläolo-aikaa etänä esim yllämainitun systeemin avulla jossa RasPi kontrolloisi myös oheistilpehöörien virtaa.
Näin pystyisi helposti lyhentää/pidentää hereilläolo-aikaa tarpeen mukaan koska aina ei pääse paikan päälle vaikka tarve olisi, kuten nyt laittaa hereillä-aika 1 tuntiin, viime 3 hereillä-päivän datapurku + ensimmäinen uppaus kesti noin puoli tuntia (tietokantauppaus tapahtuu vain vartin väelin).

Pääkatkasijan virkaa voisi hoitaa joko tuo Kiina-ajastin tai valosensori (http://www.ebay.com/itm/Automatic-Auto-On-Off-Street-Light-Switch-Photo-Control-Sensor-for-AC-12v-/381068828346) (löytyy myös versio joka katkaisee virrat kun tulee pimeää/laittaa virrat päälle kun tulee valoisaa). Näin olisi "maksimi-aika" se valoisa aika ja RasPin avulla hienosäädettäis sitä tarpeen/sähkön saatavuuden mukaan minimiin keskitalvella.
Kun tulee kevät ja virtaa alkaa olemaan 24h-ajoon ohitettais koko valoanturi samalla kun käy sopivassa kohtaa paikan päällä esim herättämässä BO-palikat henkiin.

RasPi ja virtaohjaus..
Tätä pitää protoilla pikkasen mutta ideana olisi esim tuo rele (http://www.sainsmart.com/4-channel-5v-relay-module-for-pic-arm-avr-dsp-arduino-msp430-ttl-logic.html) jossa olisi yhtä monta kanavaa kun oheistilpehööriäkin jolloin pystyisi tekemään jokaiselle oman ohjauksen kuten pitää BO sammutettuna talvella jollei sitä ole fyysisesti kytketty irti.

Mikäs tämä piups (http://www.piups.net) on?

Lainaus käyttäjältä: angle - keskiviikko, 21.01.2015, 00:14
Mikäs tämä piups (http://www.piups.net) on?

Noita kyllä löytyy jonkin verran kunhan ne ensin löytää. Jos ajattelee RasPin ajamista niistä niin ne eivät kestä kun muutaman tunnin eli ainut todellinen höyty olisi että pystyisi sammuttaa sen "oikealla tavalla" kun töpselivirta katoaa mikäli siihen vaan löytyy ohjeet + tietty että todennäköisesti saisi sen kellon pysymään ajassa niin kauan kun akussa löytyy potkua.

Tässä olisi yksi vaihtoehto raspin sähköjen hallintaan

http://spellfoundry.com/products/sleepy-pi/

Kaksi visiittiä aika tarkaan viikon sisään..Nyt toki joutuu odottamaan seuraavaa visiittiä kunnes jää on sulannut soratieltä koska viime visiitillä se oli osittain aivan kauttaaltaan jäinen ja pakko sanoo että vain hyvä onni esti että olisi löytänyt itsensä ojan pohjalta. Pienikin virheliike 30:in vauhdissa niin olisi ollut poikittain, pari kertaa oli aika likikin...Enkä ole mitenkään arka ajelemaan jos missäkin kelissä mutta tuossa tuli raja vastaan.

No mutta asiaan...
Viikon tuotto noin 75 Ah eli jos laskee 12V virralla niin 900 wattia ja samalla sain akut herätettyä henkiin taas. Viikon aikana oli sekä pilvisiä että aurinkoisia päiviä.
Samaisen viikon kulutus oli 18 Ah. Cubietruck on päällä päivisin (valoanturi toimii pääkatkasiana) koska sammuttaminen komentoriviltä ei toimi jos virtajohto on kiinni + akku paikallaan, vaan se reboottaa vain itsensä. Luin jostain että bugi on kernelissä.

No, Cubie ei omien datojensa mukaan syö kuin noin 1.25 wattia joten se ei ole paha asia. Plussana voi todeta että tuleepi ainakin datat haettua dataloggerilta. 3G-reititin on päällä 4 kertaa päivässä noin 5 minuuttia, ajastus hoituu Cubien + releen avulla.

Ongelma joka ilmeni on että pupujussit tai sen serkut tykkää kaapeleista. Ongelman yhtimessä ovat varsinkin kaapelit jotka menee BO-antenneille koska olen koittanut saada ne mahdollisimman kauas aurinko-systeemeistä sekä tuuliviirin johto. Kuvassa yhden CAT-kaapelin kohtalo....
Pitänee keksiä joku ratkaisu tuohon...

Pystytkö asentamaan noi  johdot esimerkiks alumiinisiin sähköputkiin, muita vaihtoehtoja vois olla pex eli tuo muovinen käyttövesiputki, tai sitten maahan upotettavaks tarkotettu Uponorin siniraita putki.. tommonen 25mm maksaa jotain euron pintaan metri, ja ei luulis siitä ihan heti pupujussi läpi menevän, tosin on aika jäykkää..

Todennäkösesti luuleevat noita verkkokaapeleita puun vesoiks ja koittavat sitä kuorta järsiä.

LainaaPystytkö asentamaan noi  johdot esimerkiks alumiinisiin sähköputkiin, muita vaihtoehtoja vois olla pex eli tuo muovinen käyttövesiputki, tai sitten maahan upotettavaks tarkotettu Uponorin siniraita putki

Pystyis kunhan löytyy sopivat mutkapalat, maa/kallio kun ei ole mitenkään tasainen tuossa kohtaa :) Tai sitten jättää "mutkat" vaan auki/teipillä yhteen silleen passelisti..Putkilla tietty herää se kysymys että kuinka paljon vettä niihin kertyy ja se vatinee myös jonkin sortin poistoreijät ainakin varmuuden vuoksi jos tekee mutkat tiiviiksi

Toinen keino joka mulla tuli mieleen on ilmajohto. Tiedän että siinäkin olisi omat ongelmansa mutta keino ollut käytössä tuuliviirin johdossa pari kuukautta OK (noin 4 metrin hyppy mastosta ISS:iin + välikiinnitys puuhun matkan varrella). Viirin kohdalla säästyi samalla muutama metri piuhaa sekä jatkopalan tarve (jonka myös jänöjussi söi...)

Lainaus käyttäjältä: weatherc - perjantai, 20.02.2015, 17:24
Pystyis kunhan löytyy sopivat mutkapalat, maa/kallio kun ei ole mitenkään tasainen tuossa kohtaa :)

Alumiinista JAPP-putkea on helppo taivutella, eli ei tarvitse mutkakappaleita ;). JAPP-putkien taivutteluun on olemassa oma taivutusjousi:

(http://mittarit.net/trifitek/files/ALUjouset.jpg)

No niin, käynti pelipaikalla mitä parhaimmassa kevät-säässä, +11 ja aurinko paistoi  :)

Putkiksi valikoitui normi 32 mm sähköputket, kun kerran halvalla sai lähi sähkökaupasta (2.5 m pätkät 1.96€ kipale)  ;D

Pelipaikalta on sekä hyviä että huonoja uutisia...

Hyvät:
- Värkit saivat oman laatikon (2 kerroksen) jotta alkuperäinen loota saadaan täysin akkujen käyttöön. Ajatus olisi että saisi patteristo kasvatettua ainakin 200 Ah:n.
- Putket ovat paikalla ja näin 99% ulkona olevista johdoista ovat piilossa. Ainut kohta missä nyt johtoa näkösällä on tuulimaston juurella johon pitää kehittää joku peitto.
- Kamera on takaisin hengissä, uppaus-skriptissä on hitusen häikkää vielä koska se koittaa upata vaikkei yhteyttä kameraan (RasPi:hin) tuloksena 0K kuva.
- Daviksen uppaukset menee nyt 5 min välein päiväs-aikaan (tällä hetkellä noin 7:30-18:30), Kiina-valoanturi toimii mainiosti.
- Noin kuukauden numerot:
* Tuotto 1.56 kWh - kuukausi melkein kokonaan pilvinen
* Käyttö 0.67 kWh

Huonot:
- BO:n kontrolleri sanoi itsensä irti. Kytkin virrat tuloksena bzzzzt ja pikku savupilvi :P Sen taru oli siinä. Etelä-Suomen talvlella lienee osuutta asiaan. Tämä talvi kun meni aika lailla käytännössä täysin pilvisessä nollan ympärillä pyörivässä säässä jossa kosteus-prosentti on liki taukoamatta tapissa.

Kyselin Tanskan maalta ideoita tuolle BO kontrollerille. Lupasi tutkia sitä jos lähetän sen Tanskaan. Tietenkin vaatii ensin että haen sen sieltä möksältä...

Kyselin myös suojasta "säätä vastaan", ja hän sanoi käyttävänsä CRC:n Kontakt Chemien Kontakt LR puhdistukseen ja Urethan 71 suojaukseen.
No pikainen Googlaus antoi ettei Urethan 71:stä löydy Suomesta ainkaan Googlella. Kontakt LR:n löysin Elfasta mutta mihin hintaan,
Pelkästään se + postikulut (purkki 10.60 € + 6€ rahti Matkahuoltoon 15 km päähän) maksaa saman verran kun Saksasta reichelt.de:stä (7.20€ purkki + 10€ rahti lähipostiin alle km päähän) josta löytyy myös tuo Urethan 71 + paljon muuta.....

Yksi juttu mikä kyllä uupuu sivulta kun kyseessä kuitenkin on härpäke joka toimii aurinkoenergialla on että kuin paljoa nuo paneelit tuottaa :P
Toisaalta olis kiva tietää että kuinka paljoa aurinko-watteja tarvitaan että tuotto olisi edes saman verran kuin kulutus jotta pystyisi paremmin säätämään pimeän ajan kulutusta.

Pikkasen mietittyä asiaa niin vaihtoehtoja olisi pari:
- Paneelisäädin jossa data-ulostulo USB:lle. Maksaa mansikoita eikä siten oikeen sovellu tähän.
- Jonkin sortin härpäke jossa data-ulostulo USB:lle joka kertois esim voltit ja ampeerit jonka vois kytkeä paneelilta tulevaan johtoon. En ole löytänyt mitään tälläista
- Aurinkoanturi. Vaatii jokusen seurantakerran että saisi aurinkowatit<>paneeli-lukemat talteen eri aurinkovoimakkuuksille josta saisi teoreettisen kaavan sille. Itse anturi olisi kyllä mahdollista asentaa vaikka paneelien keskelle jos haluaa. Pikainen tutkinta Daviksen pulikoista antoi että saattaa kiirettä pitää jos haluaa sellaisen ennenkuin korottavat hintoja €uron heikentymisen takia. Ebaysta oli anturi jenkeistä tilattuna $150-$200 + rahdit ja tullit (tämän päivän kurssilla tekee $200 noin 189€), osassa Euroopan kauppoja lähentelee hinta myös €200:tä kun taas Echtistä sen saa vielä 150€:llä.

Lainaus käyttäjältä: weatherc - torstai, 19.03.2015, 11:24
Yksi juttu mikä kyllä uupuu sivulta kun kyseessä kuitenkin on härpäke joka toimii aurinkoenergialla on että kuin paljoa nuo paneelit tuottaa :P
Toisaalta olis kiva tietää että kuinka paljoa aurinko-watteja tarvitaan että tuotto olisi edes saman verran kuin kulutus jotta pystyisi paremmin säätämään pimeän ajan kulutusta.

Itse en keksi mitään muuta kuin arduino ja siihen shuntti jotain tämän tyyppistä:

http://www.vwlowen.co.uk/arduino/current/current.htm

Ei hajuakaan miten tuo sitten oikeasti rakennetaan.

Vanhempana elektroniikkaharrastajana aloin kanssa pohtimaan tuota aurinko anturia  ;)

Mites olisi tällainen ajatus?
Davisin oma anturi antaa 0 - 3V ulos. No tuohan on helppo saada pienellä shuntilla + jännitteenjakotrimmerillä ulos tuosta paneelilinjasta jos virtaa halutaan mitata. Jos jännitettä mitataan niin suoraan suuriohminen jännitteenjakotrimmeri paneelien napojen väliin.
Ajatuksena on siis hyödyntää Daviksen omaa aurinkoanturi liitäntää.
Tuossa kytkentä + dataa http://www.davisnet.com/product_documents/weather/spec_sheets/6450_SS.pdf (http://www.davisnet.com/product_documents/weather/spec_sheets/6450_SS.pdf)

Edit: tuo shuntti tarvitsee vahvistimen esim. opamp väliin.

Datan "keruupaikkana" sopisi hyvin esim aurinkoanturin paikka koska silloin raakadata tulisi helposti talteen ilman kommervinkkejä. Kun tietää mahdolliset muuntokertoimet haluttuun arvoon olisi siitä helppo laskea esim Ampsit.

Sitten tarvis vaan keksiä mitkä palikat siihen tarvittais.

Paneelien "tyhjäkäynti-jännite" (silloin kun ei ole loadia) on jotain 17V paikkeilla ja 14V korvilla kun loadia. Viimeksi kun kävin paikan päällä ja aurinko paistoi väitti säädin sisääntulevaksi 15A 14V jännitteellä.

Jotain tuollaista ajattelin jännitemittaukseen. Trimmerillä säädetään ulostulo 3V:iin tehon ollessa 1800W/m2.

Hmm....Paras olis tietty jos (helposti liitettävät) palikat löytyis esim Ebaystä  ;D

Sieltähän kyllä löytyy jos jonkin sorttista mittaria shuntilla (joskin liki kaikki lienee samaa Kiina-kamaa alunperin) kuten:
http://www.ebay.com/itm/Dual-LED-Digital-Voltmeter-Ammeter-Amp-Volt-Meter-Current-Shunt-DC-100V-50A-/400763197188

EDITTIÄ:
Saisko tästä siihen: http://www.ebay.co.uk/itm/30A-AC-And-DC-Current-Sensor-Module-ACS712-Arduino-ACS712ELCTR-05B-/181647919135 ?
66mV/A olisi outputtia

LainaaSaisko tästä siihen: http://www.ebay.co.uk/itm/30A-AC-And-DC-Current-Sensor-Module-ACS712-Arduino-ACS712ELCTR-05B-/181647919135 ?
66mV/A olisi outputtia

Kyllähän tuo käy mutta vähän jää vajaakäytölle kun tuo 3V saavutetaan äkkiä laskien n. 45A:n kohdalla. Mutta eiköhän tuostakin lukemia saa ja jää vähän kasvunvaraa  ;) Skaalaus täytyy sitten suorittaa ohjelmistopuolella jotta saa lukemat oikeansuuntaiseksi.

Saapa nähdä miten arvon herrat tämän toteuttaa siis käytännössä. Mielenkiinnolla seurataan.

LainaaKyllähän tuo käy mutta vähän jää vajaakäytölle kun tuo 3V saavutetaan äkkiä laskien n. 45A:n kohdalla. Mutta eiköhän tuostakin lukemia saa ja jää vähän kasvunvaraa. Skaalaus täytyy sitten suorittaa ohjelmistopuolella jotta saa lukemat oikeansuuntaiseksi.

Pikaisesti kuin noita eilen hain niin ei tullut vastaan mitään missä olisi osunut "nappiin" nuo lukemat mutta kuten sanoit, tuossa olisi hitusen kasvu/turvallisuusvaraakin joten tilaukseen meni. :) Toisaalta taitaapi olla että oli ulosanti mikä tahansa niin tarvii jonkin sorttista laskutoimitusta suorittaa että saa sen lukeman haluttuun muotoon joko watiksi tai Ampsiksi koska ei noiden paneelien maksimikaan ole 1800 wattia mikä on Daviksen aurinkomaksimi (?) vaan jotain 300 watin korvilla. Datakeruun kannalta olisi tärkein se että joku lukema tulisi talteen josta sitten laskea se ymmärrettävään muotoon.

LainaaSaapa nähdä miten arvon herrat tämän toteuttaa siis käytännössä. Mielenkiinnolla seurataan.

;D Idea on kyllä jo päässä mutta pitää vähän tutkailla miten sen toteuttais käytännössä.

Täytyy kyllä sanoa että nämä RasPi:t ja Andurinot ovat saaneet paljon tuollaisia pikkupalikoita aikaseksi jota sitten Ebay on pullollaan muutaman €uron hintaan. ;D

Koitin tuossa hitusen seurata että miten tuo valosensori pätkäsee "valot päälle ja pois". Keskimäärin se kytkee virrat päälle 20 min ennen auringonnousua ja pois päältä vastaavasti 20 min auringonlaskun jälkeen. Ainakin sammutus näyttää hitusen vaihtelevan pilvisyyden mukaan koska selkeällä kelillä oli kerran viimeinen päivtys 30 minuuttia laskun jälkeen.

Ajatus olisi että seuraavan visiitin yhteydessä ehkä pääsiäisenä siirtyisi 24/7 ajoon kesän yli.
Silloin pitäisi myös BO controlleri olla takaisin Tanskan visiitiltä.
Samalla saan kulutuslukemat tälle nykyiselle ajotyylille jossa WeeWX:än filut upataan 5 min välein ja kamera kerran tunnissa (kameralla virta päällä 5 min/tunti).

Lainaus käyttäjältä: weatherc - perjantai, 20.03.2015, 19:52

LainaaKyllähän tuo käy mutta vähän jää vajaakäytölle kun tuo 3V saavutetaan äkkiä laskien n. 45A:n kohdalla. Mutta eiköhän tuostakin lukemia saa ja jää vähän kasvunvaraa. Skaalaus täytyy sitten suorittaa ohjelmistopuolella jotta saa lukemat oikeansuuntaiseksi.

Pikaisesti kuin noita eilen hain niin ei tullut vastaan mitään missä olisi osunut "nappiin" nuo lukemat mutta kuten sanoit, tuossa olisi hitusen kasvu/turvallisuusvaraakin joten tilaukseen meni. :) Toisaalta taitaapi olla että oli ulosanti mikä tahansa niin tarvii jonkin sorttista laskutoimitusta suorittaa että saa sen lukeman haluttuun muotoon joko watiksi tai Ampsiksi koska ei noiden paneelien maksimikaan ole 1800 wattia mikä on Daviksen aurinkomaksimi (?) vaan jotain 300 watin korvilla. Datakeruun kannalta olisi tärkein se että joku lukema tulisi talteen josta sitten laskea se ymmärrettävään muotoon.

Jos tarttee apuja laskutoimitusten kanssa niin laita YV:ä

Bongattua ilmaisenergian voorumilta linkin akkupatteriston optimaaliseen kytkentätapaan, laitetaanpa tänne talteen kun ja jos sitä tarvitaan: http://www.smartgauge.co.uk/batt_con.html

Etätapaus ollut offline tänään Soneran verkkovian takia. Vika pitäisi olla korjattu jo klo 13 aikoihin mutta ei ole vielä tapaus saanut itsensä nettiin...

BO-tutka on taas onlinessa ja etäyhteys controlleriin todettu toimivaksi. Sattuneista syistä se ei enää ole numero 742 vaan on kehissä numerolla 1322 (Tanskan maalla käydessä controllerista vaihettiin joku palikka joka vaikutti tuohon numeroon/MAC-numerosarjaan). Toistaiseksi ovat gainit sun muut automatic-asetuksella joka ainakin näiden parin tunnin aikana osoittautunut että puskee pirusti signaaleja (tosin kaukaisin havaittu isku on 4600 km päästä :P).

Samalla vaihdettiin ajomoodia siten että nyt on käynnissä 24/7, säädatat päivittyvät 5 min välein koska en viitsi sekoittaa pakkaa muuttamalla dataloggerin tallennusväliä.

Ajolla jossa päällä "valoisaan aikaan" sekä 5 min uppausvälillä säädatalle + 1 krt/h kameralle + ei BO:ta on kulutus ollut viimeisen 24 päivän aikana keskimäärin 5.41 Ah päivässä (12V laskettuna 65 wattia). Yhteiskulutus 24 päivän jaksolle on 130 Ah (1560 wattia). Akkuihin on puskettu 77 Ah. Tässä on veikkaus se että jos paneeleilta tulee virtaa pusketaan se suoraan loadiin "kulkematta akkujen kautta" eikä se siten näy tuossa lukemassa.

Virran mittauspalikkaa ei ole edelleenkään näkynyt. On kohta ollut matkalla 2 vikkoa UK:stä (tai mistä se sitten tuleekaan). Tyypillistä olisi että se tupsahtaa postilaatikkoon tiistaina.

Pieni päiväkohtainen kulutusvertailu tähän asti kevättä (helmikuun alusta), laskettu 12V:llä

1. Virta päällä päiväsaikaan (helmikuu), Cubie päällä koko päivän, kamera ja reititin päällä 5 min/h => 24w / 2A
2. Virta päällä päiväsaikaan (maaliskuu), Cubie ja reititin päällä koko päivän, kamera 5 min/h => 68w / 5.6A

Jos katsoo mennyttä talvea niin mieleen jää varsinkin yksi asia, akkupatteristoa tarvitaan lisää jos haluaa sen pysyvän onlinessä edes kerran päivässä jotta datat saisi upattua. Toinen on että syskyllä tarvii ruvet pihistelemään mahdollisiman aikaisin jotta akut pysyisi täynnä mahdollsiimman pitkään.

Nyt on myös pikkasen todellisuuden tietoa siitä että kuin pitkä se "pimeä kausi" on, noin 3 kuukautta, jolloin ei kannata laskea mitään auringon varaan. Marras-tammikuun aurinkoiset päivät kun pystyi laskemaan suunnilleen yhden käden sormilla. Toisaalta, kuten helmikuun alun parit aurinkoiset päivät osoitti, heti kun se näyttäytyy niin tulee myös virtaa, myös talvella. Tuo suunnitelmissa oleva (ja edelleen matkalla oleva) current-meteri toivottavasti antaisi myös pientä osviittaa siitä että milloin tuotto alkaa laskemaan syksyllä niin ettei "varmasti" tule päivän kulutusta vastaavaa tuottoa.

Käyttäen helmikuun dataa jossa päivän pituus oli noin 7 tuntia ja uppaukset kerran tunnissa niin 90 päivälle tarvittais 180 Ah virtaa. noin teoriassa. Talvemmalla tosin päivät ovat lyhyemmät ja uppauksen voi asettaa vaikka kerran päivään joten todellinen virran tarve olisi pienempi mutta tuo lienee aika hyvä referenssi jatkosuunnittelua varten.

Tuota pimeää jaksoa sitä taidettiin alunperinkin pelätä. Tuulesta voisi olla sysksyllä apua, mutta järkevän hintaisia kamppeita ei oikein ole. Pientä pähkinää purtavaksi :D

Lainaus käyttäjältä: systeemi - sunnuntai, 12.04.2015, 21:14
Tuota pimeää jaksoa sitä taidettiin alunperinkin pelätä. Tuulesta voisi olla sysksyllä apua, mutta järkevän hintaisia kamppeita ei oikein ole. Pientä pähkinää purtavaksi :D

Juup. Ongelmahan on se että kesällä tulisi virtaa melkein vaikka muille jakaa ja sitten talvella ei käytännössä mitään (tai todella vähän). Jo nyt lämpiää laatikko ihan selvästi varsinkin aurinkoisena päivänä ja BO alkaa puskemaan noisea puolen päivän aikaan mikä viittaisi siihen että ylijäämä-virtaa pusketaan ulos säätimestä lämpönä.

Se on totta että tuulesta voisi olla apua, tosin se vaatis kunnollisen maston myös tuonne koska siellä on puita. Eli pitäisi päästä sinne 15 metriin ainakin. Viime myrskyssä jäi maksimi sinne 16 m/s hujakoille samalla kun lähimmät FMI-asemat nappasivat 25 m/s puuskia.

LainaaSaisko tästä siihen: http://www.ebay.co.uk/itm/30A-AC-And-DC-Current-Sensor-Module-ACS712-Arduino-ACS712ELCTR-05B-/181647919135 ?
66mV/A olisi outputtia

Tulipahan se. Tais tulla Kiinasta asti vaikka kuinka väitti että UK:stä lähetetään ;D
Noh, kohta niitä on sitten 2 koska tilasin toisen "Ranskasta"...  ;D

Pulikka on kuvan näköinen ja ensimmäinen testi tehty.

VCC:hen 5V sisään (5.36V) ja kuormana 10W/12V nuppi johon kytketty 12V.
Laskennalisesti siis pitäisi olla 0.833A kuormaa (jos on tasan 12V virta).
Käyetyssä mittarissa ei ole kuin 2 desimaalia joka aiheuttaa tässä pientä heittoa.

- jos ei ole kuormaa antaa se ulos outista puolet VCC:n virrasta eli 2.68V.
- riippuen mitenpäin kuorma kytketään siihen vihreeseen kytentärimaan on 10W nupilla tulos joko 2.62V tai 2.74V, eli pikaiseti laskettuna 11W.

Sinänsä se ei haittaa vaikka lukemat tulevat alaspäin mitä suurempaa on virta koska se haluttu lukema eli watti pitää kuitenkin laskea. Ylöspäin mentäessä tulisi vastaan Daviksen 3V maksimi.

Davis-koe koti-Daviksella

Ajatuksena välttyä turhista piuhoista oli ensimäinen testi käyttää ISS:in antamaa 3V virtaa. Punaninen/musta Groundiin, keltainen VCC:hen ja virheä Outtin. Ja kappas, se toimii myös 3V:llä. Mittarin specsit ovat 66 mV/A.
Lamppuna 12V/10w nuppi (eli laskennallisesti 0.83A).

Aurinkoanturiin: (1.67 mV per w/m2)
- Koska tyhjäkäynti-ulostulo on puolet VCC:stä, ja koska 1w/m2-askel on vain 1.67 mV, heittää pohjalukema aika lailla 3V-virran mukaan, ulostulo konsoliin oli 965-1005 w/m2.
- Lampulla oli lukema joko viitisentoista korkeampi tai alempi.

UV-anturiin: (150 mV per UV)
- Huomattavasti vakaampi, tuhjäkäyntilukema noin 10.9 UV
- Lampulla, kytketty niin että "UV" laskee oli ulostulo 10.4 UV

Tyhjäkäyntilukemaksi pitänee ottaa yhden yön kerskiarvo lukemat jahka se on kytketty paikan päällä.

Positiivista on myös se että se toimis :)

Hieno juttu että homma pelaa  :D Syököhän tuo vahvistinpiiri kuinka paljon virtaa? Meinaan saattaa ISS-paristo tyhjentyä ennenaikaisesti?

Lainaus käyttäjältä: SääSami - lauantai, 18.04.2015, 15:03
Syököhän tuo vahvistinpiiri kuinka paljon virtaa? Meinaan saattaa ISS-paristo tyhjentyä ennenaikaisesti?

Sitä en tiedä mutta kyseessä on langallinen Davis myös tuolla möksällä joten siitä ei ole pelkoa.

Löysin datasheetin sille ACS712-piirille jolta tolta palikalta löytyy:
http://www.allegromicro.com/~/media/Files/Datasheets/ACS712-Datasheet.ashx

Virrankuluts on 10 mA
Tuon mukaan se vaatis 5V virtaa (4.5V-5.5V)

Pikainen laskelma tuon tämän päiväselle testille 3V:llä kyllä tukee sitä koska saadut laskelmat ei ihan täsmää laskennallisiin:

Speksit: Davis:150 mV = 1UV ja palikka:66 mV/A => 1A = 0.44UV
3V:llä ilman lamppua: 10.9UV ja lampulla 10.4UV

Speksien mukainen: 1UV = 2.25A
Mitattu 3V:llä: 1UV = 1.66A

Lisää testailua huomenna...

5V-testi antoi huomattavasti vakaammat lukemat:

VCC: 5.37V joka antoi outtina 2.86V
10w/12V lamppu antoi outtina 2.62V

Speksien mukainen:
0A => 1604 w/m2
lamppu => 1568 w/m2

Davis:
0A => 1612 w/m2
lamppu => 1580 w/m2

Erot speksien ja Daviksen välillä mennee täysin "heiton" piikkiin enkä edes odottanut että lukemat olisivat identtiset. 4€ palikalla kun ei voi vaatia Mersun laatua. Laskelmissa en ottanut huomioon lämpötilaa (speksilukemathan on tehty 25° mukaan kun ulkona oli 10°) ja myös se että volttimittarissa oli vain 2 desimaalia vaikuttaa hitusen).

Kunhan on kytketty pitää otaa ainakin yhden yön 0A lukemat ja katsoa missä haitarissa ne liikkuvat ja asettaa 0-taso sen alle esim 1600 w/m2. 10 "Davis-wattia" kun ei loppupeleissä aiheuta kun 0.25A:n heittoa lopullisessa lukemassa. Testissä ollut lampun virta on niin pieni (~0.83A) kun paneelien maksimi on 20A että sekin on jo hyvä saavutus että tuloksena oli lukema joka selvästi alle 1600 w/m2 (jos siitä tulee raja). 

Mittari on paikalla eli nyt päästään itse asiaan  ;D

Samalla otin kulutkset ylös joten nyt on aika lailla koko skaalan kulutukset tiedossa. Ja eroa on kyllä aika lailla, yksi "syöppö" on tuo reititin joskin Dovadon reititn on muutoin just passeli tuonne koska siinä on toimiva connection-tracker sekä joille 3G/4G-tikuille SMS-API.
Päiväkohtaiset keskimääräiset kulutukset (laskettu Ah:sta 12V käyttäen):
- Cubie päiväsaikaan + uppaus 1 krt tunnissa (helmikuu): 24 wattia
- Cubie päiväsaikaan + uppaus 5 min välein (maaliskuu): 68 wattia
- 24h + BO-tutka: 214 wattia

Palikka

Pari havaintoa aluksi:
Laitoin talvella paneelit puuta vasten aika jyrkkään kulmaan ajatuksena se että näin sataneet lumet tippuu paremmin pois. Myös puun oksat suojaavat ainakin vähän lumilta mutta nämä myös näyttää nytten varjostavan pikkasen ylempää paneelia keskellä päivää. Kulma ja sijanti on ollut sama siitä lähtien parilla taka-ajatuksella. Eli koska säädin generoi lämpöä (tekniikkalaatikkoon) siitä sähköstä jota ei kuluteta/mene akkuihin ja koska kesällä joka tapauksessa tulee enemmän sähköä mitä kulutetaan on vain hyvä asia jollei kesällä tule ihan maksimituottoa. Se on talvella jolloin tarvitaan jokainen tuotettu watti. Tietenkin voin kytkeä pois toisen paneelin kesäksi mutta ajatus että tarvittais mahdollisimman vähän paikan päällä tehtäviä kesä/talvi-säätöjä.
Tuo laatikko on sen verran lämmin joka tapauksessa kesällä ettei sinne tarvittais mitään "lämpöpumppua" kesällä.

Asennus sujui ilman ongelmia ja WeeWx alkoi välittömästi nappamaan "aurinkowatteja" kun tuupasin plugin sisään.

Viime yönä pysyi ulostulo Davikselta vakaana 1552 w/m2 (asennettu siten että lukema laskee kun on tuottoa). Sen huomasin että tuo nousee aina auringonlaskuun asti ja alkaa laskemaan liki minutilleen kun aurinko nousee. Tästä tullee mielenkiinoista varsinkin ensi talvena seurata.

Sen muutaman tunnin aikana mitä eilen illalla meni dataa kantaan ennen auringonlaskua tuli kaavan mukaan tuottoa 45 wattia.

Kaava : ((((1552 - g_solar.value) * 1.67) / 66) * 14)
1552 - "yölukema" Davikselta
1.67 - Daviksen speksit 1.67 mV per aurinkowatti
66 - palikan 66 mV per A
14 - käytän 14V laskentavirtana

Mittaria ja käppyrää tulee etäaseman sivulle jahka saadaan ne aikaseksi  ;D

Ensimmäinen kokonaisen vuorokauden datat kerätty.

Tuotto 735 wattia. Päivä oli puolipilvinen. On ihan OK ja odotusten mukainen lukema joten ei se palikka (ja käyetty formula) ainakaan ihan tuubaa kertoile.
Toki tuo ei ole optimaalinen tuottolukema varjon ja kaltevuuden takia mutta ottaen huomioon että kulutus 24h ajolla on 210 wattia on virtaa enemmän kun tarpeeksi (tosin sen tiesin ilman palikkaakin) :) Kesähän tässä ei ole se ongelma vaan talvi.

Nyt on myös mittarit ja päivä- ja kuukausi-käppyrät paikallaan: http://www.nordicweather.net/kimito.php?fi

Mitenkäs tuo virta käyttäytyy kun akusto on täysi? Mihinkä ohjataan ylimääräinen virta? Itse pähkäilin että säätimessä voi olla kuormavastus joka ottaa virran vastaa tai sitten paneeliyhteys vain katkaistaan säätimessä? Ajan tällä sitä takaa että paneelista säätimeen ei kulje virtaa jos ei sitä mihinkään käytetä. Elikkä mitattu virta on vain hyötykäyttöön menevää virtaa ei todellista maksimia mitä aurinko antaa  ::)

Hyvä kysymys.

Tuo mittari on johodssa joka tulee paneelilta ennen säädintä.
Esim kun olin paikan päällä kertoi säädin että paneelilta tuli 6.5A, akkuun meni 1.5A ja kulutus oli 0.8A.
Eilen kävi mittari suunnilleen 200 watissa/14A maksimissaan.

Ainakin osan ylimääräisestä se generoi lämpönä. Säädin on aika tukeva mötikkä jossa jäähdytys-siivet ja ohjeessakin luki ettei saa asentaa liian pieneen tilaan. Mutta voi se hyvin olla että se on riittävän fixu tapaus että osaa myös jollain tapaa säätää sitä määrää mitä otetaan paneelilta.

Tuo lämpö saattaa viitata kuormavastukseen eli ylimääräinen tuotto hukataan vastukseen siis lämmöksi ja sitä tukee myös tuo ero noissa ilmoitetuissa amppeerilukemissa. Vaan siitä ei voi olla varma että otetaanko kaikki saatavilla oleva virta paneeleista sisään jotta sitä voisi käyttää arvioon auringon säteilytehosta.. jostain pitäisi saada vertailudataa  ::)

Se on totta.

Oletetun tuotonhan saa vaikka tuolta: http://re.jrc.ec.europa.eu/pvgis/apps4/pvest.php
Mutta sekin on vain laskennallinen valitulle kordinaateille ja optimaalisesti asennettuna mitä nuo omat eivät ole koska oksat varjostavat osittain. Se antaa 75° kulmalle 1 kWh päivässä huhtikuulle. Ero optimaalikulmalle (41°) on 0.14 kWh.

Paremmin tuon näkee varmaan kun tuotto alkaa taas syskymmällä tippumaan sen verran että paneelista tuleva alkaa lähentelee kulutusta. Nyttenhän on jo auringosta tuleva virta selvästi suurempi mitä kulutus ainakin aurinkoisena päivänä.

Yksi asia mikä voisi tukea lämpögenerointia ylimääräiselle virralle.

BO-tutkassa alkoi aikasemmin ennenkuin sain säädöt kohdalleen vähän puolen päivän jälkeen tulemaan noise-signaaleja jotka loppuivat jossain vaiheessa iltaa. Signaalit kuului sekä E- että H-field antenneissa ja signaalien määrä sekä suunta oli vakaa.

Katselin tuossa tämän päivän lukuja, vaikka "viisari alkaa värähtämään" liki minutilleen kun aurinko nousee kestää melkein puolenpäivään asti ennenkuin tuotto nousee kunnolla (lienee paneelien suuntaus/kaltevuus sekä lähistön puut syynä). Ennen puoltapäivää se oli siinä 3A:ssa ainakin tänään aika tasaisesti 1.5h ajan. Voisi kuvitella että 3A riittää kulutukseen + akkujen varaamiseen.
Vähän puolenpäivän jälkeen se nousi aika nopeasti 8A:han.

Tämä voisi täsmätä aika hyvin tuohon aikasempaan noiseen,

Leikkisin vähän tuon estimaatio-sivun kanssa.

Mittari antoi torstaina 735 wattia päivän saldoksi. Puut ja oksat varjostavat ainakin vähäsen mutta oksat toimivat taas talvella myös lumiesteenä joten ihan suoraa tietä en ole niitä sahaamassa poiskaan.
Kulutus on noin 220 wattia + akkujen lataus.

Olettaen että säädin generoi lämpöä ylimäärä-sähköstä, ja tietäen suomen kesän jossa voi olla myös aika lämmintä, olisi vain hyvä jollei sitä lämpöä ala tulemaan ihan tolkuttomasti aurinkoisena ja kuumana päivänä. Laatikko ja tilpehöörit ovat ihan riittävän lämpimiä ilman lämpöpumppua kun on 25+ asteinen tyyni pätsi keli. Näinollen optimaalinen tilanne olisi se että tulisi varmasti tarvittava sähkömäärä muttei älyttömästi ylijäämää. Toki voin kytkeä irti toisen paneelin kesäksi jos tarve vaatii ja mennä kesä vain yhdellä paneelilla mutta ajatus olisi että olisi mahdollisimman vähän paikan päällä tehtäviä kesä/talvi-säätöjä.

Tuo estimaatio-sivu antoi 75° kaltevuudelle huhtikuulle 1.0 kWh/päivä. Aika hyvin tuo 735 wattia sitten pitää paikkansa ottaen huomioon varjot ja ettei ollut ihan selkeä päivä sekä että lukemat otetaan 5 minuutin välein.
Kun katsoo koko kesää niin pysyisi tuotto siinä 1.0-1.12 kWh haarukassa koko kesän aina elokuulle asti jos on 75° kaltevuus.
Jos laittaisi kaltevuuden optimaaliseen 44°:een olisi tuotto samalla jaksolla tietty parempaa (1.19-1.4 kWh) mutta toisaalta tuota määrää ei tarvita.

Viisainta lienee hakea se optimaalinen tuotto talvikuukausille ja viis veisata kesästä kun sähkö riittää muutenkin  :)

Ensimmäinen pilvinen ja sumuinen päivä sen jälkeen kun mittarin asensin.
Siinä mielessä kiinnostaa tällaiset päivät että näkee mikä on se "pohja-tuotto" kelistä riippumatta jotta varsinkin talvella pystyisi paremmin säätämään kulutuksen paremmin tuottoa vastaavaksi (edellyttäen että tuottoa on enemmän kun minimikulutus).

Tuottoa tähän asti tänään yhteensä 20 wattia. Tosin sitä tulee nytten kokonaiset 15 wattia sisään... :P

Siihen paneelin suuntaukseen sitten kannattaa nähdä vaivaa. En nyt muista parhaita suunta kulmia, mutta jostakin ne löytyvät.

Lainaus käyttäjältä: systeemi - sunnuntai, 26.04.2015, 12:53
Siihen paneelin suuntaukseen sitten kannattaa nähdä vaivaa. En nyt muista parhaita suunta kulmia, mutta jostakin ne löytyvät.

Tuo EU:n ylläpitämä sivu sanoo optimaaliseksi kaltevuudeksi 44° näille kordinaateille, siten että se olis 22° kesäkuussa ja 80° joulu- ja tammikuussa.

Tietenkin jos oikein haluaa napata joka watin tarvis olla aurinkoa seuraava paneeli niin kaltevuudessa että suunnassa. Siinä kun tuo EU-sivu antaa vuoden tuottoarvioksi (1 kw järjestelmälle) staattisella asennuksella 1000 kWh antaa se 1500 kWh aurinkoa seuraavalla systeemillä.

Vois kokeilla seuravalla kerralla kun käy paikan päällä hitusen kallistaa niitä, viime kesänä oli kaltevuus jotain 35-40° luokkaa koska se toimis myös laatikon kattona.

Mittarin antama tuotanto huhtikuun 8:lle viimeiselle päivälle oli 3.3 kWh, samanaikainen arvioitu kulutus oli 1.7 kWh.

Se mitä tuosta viikosta käy selvästi ilmi on sateisen ja liki selkeän kelin erot, paras päivälukema tähän asti on 735 wattia kun toissapäiväisen sateella tuli 51 wattia. Kertoo selvästi sen että mitään yli viikon pituista sadekautta ei kaivata kun päiväkulutus on 210 wattia :P Toisaalta tuo sateisen päivän lukema on aika lailla linjassa siihen mitä aurinko-anturi kertoili täällä Perttelissä, se kiikkui välillä alle 50 w/m2:ssa. 

Parin viikon tuotto-lukemat kasassa ja ainakin voi sanoa että on hajontaa päiväkohtasilla tuotoilla, paras 735 wattia, surkein 51 wattia  ;D
Mysliä kiusaten sain keskiarvoksi 354 wattia/päivä joka toki on yli kulutuksen.

Myöhästyneiden äitienpäivä-kaffeiden ohella tuli säädettyä paneelien kulmaa kun kävin paikan päällä mitä keväisemmässä kelissä +13 ja aurinko paistoi. Siis suora vastakohta eiliseen keliin.

Nyt on paneelit 55 asteen kulmassa ja ainakin iltapäivän tuoton perusteella tuli, kuten odotetusti, pikku lisäys tuottoon.

---

Se mikä alkaa joka käyntikerran jälkeen enemmän vaivaamaan on tuulikepin nykyinen sijanti. Siinä on auttamattomasti muutama mänty häiritsemässä. Yleisesti ottaen ei muutama metri lisää korkeutta tekisi ollenkaan pahaa. Tuulisten päivien maksimit jää sellaiset viitisen m/s alle FMI:n lähiseudun vastaavia + tuulenjuoksu jää "alhaiseksi" (eilen 250 km). Myös keskituuli vaikuttaa jonkun verran matalalta noin yleisesti.

Alustavasti katselin pikkasen ympäristöä ja mahdollisuus olisi siirtää sitä siten että se tulisi abouttirallaa kolmisen metriä korkeammaksi samalla kepillä jos "kiipeis" muutaman metrin ylemmäs kalliota. Samalla jäisi tietty ympäristön puitten latvojen "taso" saman verran alemmas.

4 päivän tuotot nyt 55 asteella ja aivan kuten odotettu, watteja puskee sisään, ehkä vähän liiaksikin. 4 päivän keskiarvo tulee kiikkumaan siinä 750 watin korvilla kun kulutus on se 210 wattia + hävikit. Noh, ainakin on virtaskaa riittävästi  ;D
Muistaa pitää toki että kaikki taulukot kertoo, ehkä hitusen yllättäenkin, että toukokuu olisi se kuukausi jolloin irtoo eniten watteja. Kesä- ja heinäkuut ovat hitusen tuokokuun alla joskin suurta eroa noissa kolmessa ei ole.

---

Asia jonka kyllä olen tiedostanut jo aikasemmin josta voi tulla ongelma on tekniikka-laatikon lämpötila. Se kiikku nyt siinä 21 asteessa joten ei ole hätää mutta....nyt on vain 12 astetta ulkonakin. Eli pitääpi koittaa kehittää jotain varjoa sille. Pikku mutkan saattaa asettaa se että ISS:n tolppa on laatikossa kiinni (toimien samlla painona/tukena) eli minnekkään puskaankaan sitä ei voi lykätä...
Hankala tämä Suomen ilmasto, talvella kylmää ja kesällä kuumaa  ;D

Eipä pääse kondensiota syntymään kun pysyy lämpimämäpänä kuin ulkoilma :)

Lainaus käyttäjältä: systeemi - sunnuntai, 17.05.2015, 15:52
Eipä pääse kondensiota syntymään kun pysyy lämpimämäpänä kuin ulkoilma :)

Se on totta. Tekniikkalaatikko on pysynyt aika tasaisesti vähintään pari kolme astetta lämpimämpänä kun ulkoilma, ollen parhaimmillaan noin 8 astetta lämpimämpi.

1.1 KWh kasassa tänään..  ;D

Current-mittari sitten tilttas. Tai ainakin vaikuttaa siltä. Noh, ei ollut suuri tappio jos niin on :)
Daviksen antamat aurinkowatit ovat liki "nolla-tasoa" koko päivän paitsi aamupäivästä. Välilä ovat olleet jopa korkeammalla (eli "miinuksella") mitä oli nolla-taso aikasemmin. Nyt tarvis päästä paikan päälle kurkkailemaan mielellään aurinkoisena päivänä että mitä se oikeen touhuu ;)

Kuten pikkasen pelkäsin kävi niin että virta loppus aamu kuudelta. Hyvä puoli oli se että oli jo suunnitelmissa visiitti paikan päälle tänään. Tulos oli se että current-mittari oli entinen, mukavan palaneen näköinen joten se irti ja paneelin piuhat säätimeen ja matka jatkuu taas, tosin ilman tuotto-lukemia. Näin vaikka palikka kuinka piti kestää 30A:ta.

Säätimen antama lukema liki selkeällä kelillä (ohutta yläpilveä) oli 8A @13V (josta vajaat 7A meni akkuun).

Pystytkö päättelemään mikä kohta on pettänyt ensimmäisenä? Kuvasta katsoen toinen johto on käynyt kuumana joten se viittaisi löysään liitokseen luultavasti ruuviliittimen juotoksessa?? Taitaa olla turhan hentoiset nuo piirilevyn kuparoinnit 30A:lle  ???

LainaaPystytkö päättelemään mikä kohta on pettänyt ensimmäisenä?

Tuhosta päätellen niin veikkaus on että liitos ruuviliitin > piirilevy. Ne 3 pientä piiriä siinä levyllä ruuviliittimen ja piikkiliittimen välissä näyttää ainakin päältäpäin ihan OK:lta.

No niin seuraavaan osaan sitten kunnolla lisää tinaa ruuviliittimen juotokseen  ::)

Ei voi kun ihmetellä jälleen kerran suomalaisten verkkokauppojen hinnottelu-politiikkaa. Tuossa ajan kuluksi Googlasin pikkasen säädintä jossa data-ulostuloa katsoakseen että missä hintaluokassa liikkuvat.

Esimerkkinä Tracerin 20A MPPT-säädin. Euroopasta, niin Saksasta, Puolasta kuten Tsekeistäkin se lähtee noin 130€:llä. Kappas, Suomessa siitä samasta säätimestä saa pulittaa 260€. Turha itkeä ettei kauppa käy noilla hinnoilla.

Toinen merkille pantava asia on suomalaisten kauppojen englannin kielen puute. Kaikilla edellä mainituilla on sekä kotimaan että englannin kieli olemassa kaupassaan.

Kamera eli RasPi näyttää ottaneen hatkat, se on päivittynyt 3 kertaa viimeisen vuorokauden aikana ja siinä on kummallinen viiru keskellä kuvaa... Etäyhteys siihen ei myöskään toimi.

Kamera kehissä taas, etänä tehty "töpseli irti hetkeksi"-rebootti releen avulla korjasi asian.

Viirusta/palkista keskellä kuvaa löysin Googlella infoa että voi johtua virtalähteestä. Ainakin tällä hetkellä on palkki liki kadonnut. Samassa 12V->5V virtalähteessä on kiinni myös BO joten voi hyvin olla että potku tahtoo loppua jos BO:ssa on paljon aktiviteettiä, tiedä häntä. BO:n web-interface kertoili että inputti olisi noin 4.5V (RasPi:sta ei saa ulos virta-dataa) joten voi hyvin olla että siinä on se syy.

Data paneeli-säätimestä

Ei siihen mennyt kun vajaat vuosi että päästiin itse asiaan eli paneelien dataan käsiksi  ;D :P

Nykyisessä MPPT-säätimessä on RJ45-näköinen portti. Sen muoto on silkkaa juksausta nimittäin datan muoto on serial ja uusimmissa Tracer-säätimissä Modbus. Saatavilla on säätimen ja tietokoneen väliin sopiva kaapeli joka lykätään USB-porttiin. Kuullostaa helpolta? Juu, niin kauan kun käyttää Windowsta. Läppärillä se toimis mainiosti saatavilla olevalla win-softalla. Kun lykkäs sen Cubie:iin niin oli vastaanotto vähän erilaista, Cubie näytti kieltä että juu, tässä on kyllä USB-johto mutta enpä tunnista sitä. Eli se siitä helposta asennuksesta...

Noh, tietokirja Google löysi parit sivut jossa dataa haettu niin Linukalla kuin Raspi:lla. Eikun väsämään johdonpoikasta tuon ohjeen mukaan: http://www.instructables.com/id/Raspberry-pi-Tracer-interface/?ALLSTEPS ja kokeilemaan (kyseinen säädin oli kotosalla jotta helpompi testailla ja virkaa tekevä säädin oli vara-sellainen)...

Kotona olevalla Raspi:lla homma lähti helposti toimimaan kun lykkäs johdot kiinni ylläolevan ohjeen mukaan. Mutta, ideahan oli että Cubie hoitais sitä datakeruuta samalla kun kerää wx-dataa, ei Raspi. Kaavojen mukaan *pitäisi* Cubiessa olla sarjaportin pinnit (GND, TX, RX sekä VCC). Mutta, kun kytki johdon ei Cubie enää inahtanutkaan...

Joten käyttöön otettiin "Plan B" eli paneelidataa kerätään ainakin toistaiseksi Raspi:lla joka toimii myös kamerana.

Pitää miettiä/kokeilla mikä olisi se paras setuppi tuohon koska tuossa on nyt pari kuprua
- Raspi hukkaa kellon kun virta katkeaa (= se jää siihen mihin se jäi) - tosin, jos reititin on päällä voin kysyä Cubielta kellonajan ja asettaa sen manuaalisesti bashilla...
- Nyt on 2 dataa keräävää purkkia kun niitä pitäisi virrankulutuksen kannalta olla vain 1

Data..
Data tallennetaan minuutin välein siten että Raspi:lle tallentuu data Sqliteen sekä dedille/sivuille lähtee paketti dataa 15 min välein. Tämä  normaalisti vartin paketti tarkistaa ensin dediltä että mikä on tuorein data dedin kannassa ja paketoi sitten kaikki sitä tuoreimmat datat lähetettäväksi. Dedille lähtee myös tämän hetken tiedot minuutin välein.

Ensimmäisen vuorokauden säädindata liki kasassa...

Auringon nousu 04:08 ja lasku 22:58, muutama havainto:
- sateella ei tuu juuri mitään mikä nyt ei ollut yllätys (kuvassa alk noin klo 17 ja aamulla noin 9:30 asti), mutta heti sateen loppuessa 10 hujakoilla alkoi tulemaan.
- paneelien (tyhjäkäynti) jännite ei tipu täysin nollaan edes yöllä, noin 00:50-02:10 on jännite < 1V.

Pilvinen keli ja skriptin mukaan 650 watin tuotto laittoi miettimään että onko väärä volttiluku käytössä tuon tuoton laskelmassa.

Protokollan mukaan on 2 amppeerilukua, "load current" eli kulutus ja "charge current" eli lataus. Nämä ovat selvät tapaukset.
Volttilukujakin on 2, "battery voltage" sekä "pv voltage". Ensimmäinen kiikkuu siinä 12.5-14 V välissä ja jälkimmäinen vaihtelee valoisuuden mukaan 0V ja 42V väliä.

Laskelma "load current" * "battery voltage" tuottaa lukemaa joka täsmää ihan hyvin aikasemminkin mitattuun kulutukseen eli noin 240 w / päivä.
Laskelma joka antoi tuon 650 w tuoton on "pv voltage" * "charge current".
Arvio laskelmasta "battery voltage" * "charge current" olisi suunnilleen sama mitä kulutus. Tämä toisaalta täsmäisi aika hyvin siihen että ainakin pari edellistä päivää on arvo "battery full" ollut "True" iltapäivisin, jolloin ei tuottokaan vuorokausitasolla voi olla ainakaan paljoa enemmän mitä kulutusta. "Battery full" napsahtaa True:ksi kun "battery voltage" ylittää 14.4 V.

Toisaalta, ihan eri asia on että mitä lukemaa haluaisi seurata. Onko se todellinen tuotto vaiko "mahdollinen tuotto" koska sen olen koko ajan tiennyt että näin kesällä olisi mahdollista saada reilustikkin enemmän virtaa kun mitä kulutan. Joten siinä mielessä on todellinen tuotto ainakin näin kesällä aika tois-sijainen lukema. Siinä mielessä voisi olla mielenkiintoisempi lukema se mahdollinen tuotto...Hmmm....

Hyviä kysymyksiä. Itse ymmärrän niin että pv voltage tulee sanasta panel voltage. Tätä ei minun mielestä pidä käyttää missään laskelmissa. Koska se on paneelin jännitten anto kyky. Todellinen teho saadaan vasta säätimen jälkeen. Eli teoriassa kun latausjännite ylittää akun jännitteen teho on riittävä akun lataamiseen ja se on sitä oikeaa tehoa. Akku kun vaatii että jännite on yli akun jännitteen ja virta ylittää akun "vastuksen" (en tiedä mikä on se oikea termi). Näistä laskemalla saadaan se "oikea" latausteho. Toki tilannetta ymmärtämistä vaikeuttaa se että sitä akun/laitteen kuormitusta tulee x-verran ja tämän verran ainoastaan tarvitaan latausta. Siitä syystä mahdollista tuottoa on vaikea saada selville. Ainoastaan sen saa selville mitä laitteisto nyt päivän aikana käyttää.  Näinhän olit tätä jo pohtinutkin.

Enempia minua kiinnostaa se että millä kytkentä tyypillä aamuisin latausjännite ja virran anto nousee niin korkealle että lataus lähtee käyntiin. Lisäksi se että millaisella auringonsäteily keskiarvolla akku tulee ladattua mahdollisimman nopeasti täyteen. Nämä sitä syksyä varten.

Yksi asia mikä pitää muistaa on se että paneelit eivät ole optimaali kesä-asennossa vaan suht pystyssä.

Jos katselee sitä näyttöä joka tulee tuohon RJ45-reikään niin se laskee vain Ah:ita, ei watteja. Niin teki tuo edellinenkin jossa näyttöruutu. Se voisi olla parempi lukema seurata.

Nyt ollut aika pilvistä mutta käppyrää kun katselee niin...
- latauksen ampseissa on "eloa" noin 04:30-23:00. Ensimmäiset ja viimeiset tunnit tosin vain hitusen.
- akun voltit "nousussa" noin 09-21, millä voisi varmaan olettaa että silloin se on "ladannut" ainakin ylläpito-latauksella. E: Kannan mukaan charge ampsit ovat samalla tasolla tai yli loadin ampsit noin 09-20.

Pitäisi tallentaa noita muita infoja jota datassa on ja katsoa kertoisko ne mihin aikaan päivästä se "lataa".

EDIT: tarkistin kannasta lukemia...

Kolmisen tuntia kerätty myös "battery full" ja "charging" lukemia...
Ensimmäiset "battery full = 1" lukemat tuli klo 13 aikoihin, tämä suurilta osin pilvisellä kelillä.

Lainaus käyttäjältä: weatherc - perjantai, 26.06.2015, 10:57

Jos katselee sitä näyttöä joka tulee tuohon RJ45-reikään niin se laskee vain Ah:ita, ei watteja. Niin teki tuo edellinenkin jossa näyttöruutu. Se voisi olla parempi lukema seurata.

Ah=amppeeri tunti on yhtäkuin w kun vaan tiedetään jännite eli 12v joka tässä sinun järjestelmässä on.(P=UxI)

Lainaus käyttäjältä: systeemi - perjantai, 26.06.2015, 16:27
Ah=amppeeri tunti on yhtäkuin w kun vaan tiedetään jännite eli 12v joka tässä sinun järjestelmässä on.(P=UxI)

Juuh. Watti kuullostaa vaan jotenkin kotoisemmalta :P

Graaffi tältä iltapäivältä jossa "akku täynnä"-data on mukana (vaalean vihreä alue), "tuotto" laskettu uusiksi käyttäen samaa jännitettä mitä kulutus eli "battery voltagea". Ainakin kun pikaisesti mittasin silloin kun olin paikan päällä tööttäs säädin ulos samaa jännitettä sekä akun että kulutuksen piuhoihin.

Tänään kun ollut hitusen aurinkoisempi aamupäivä tuli akku täyteen heti klo 12 jälkeen :)

Charging-arvo menee nollille kun paneelien jännite tippuu alle n 14V, viime yönä noin 23:30-03:35. Jännite ei ollut täysin nollassa missään vaiheessa yötä, alin oli 0.4V.
Tuotto oli alle kulutuksen noin 19:30-07:00.

Ideointia pukkaa :)

Staattinen paneelien asennus jossa kaikki suunnattu yhteen suuntaan antaa, jos tarkkoja ollaan, aika rajatun aikahaarukan jossa tuotto on hyvää. Karkeasti otettuna ei paljoa auta jos selkenee loppuiltapäivästä jos alkupuoli päivästä ollut sateinen.

Koska aurinkoa seuraava laitos saattaa olla hankala toteuttaa ja sekin tarvii virtaa, voisi kahdella (tai useammalla) paneelilla tehdä myös siten että rinnakkain (?) kytkettynä olisi toinen suunnattu "kaakkoon" ja toinen "lounaaseen".

Hmmm....

------

Se mikä vielä tarvis saada toimimaan on sarjaportti-data Cubien kautta jotta voisin lukea tuota paneelidataa sillä. Se helpottais asiaa huomattavasti sysksyä ajatellen. Tutkailin asiaa ja siinä pitäisi olla UART-pinnit ainakin 3:lle ttySx:lle noissa 96-pinnisissä rimoissa mitä siinä on. Pikku mutkan tuo vaan se että nuo rimat ovat sitä lyhyt-pinnistä mallia joten on pirun hankalaa saada yksittäinen liitin pysymään siinä (siinä säädin-johdossa on 3 liitintä, RX,TX ja GND). Pitää myös saada aktivoitua halutut pinnit fex-filun kautta jossa nuo kaikki pinnit aktivoidaan (ja paljon muutakin). Tuossa fex-filun muokkaamisessa on vaan aina se riski ettei se käynnisty enää seuraavalla bootilla... :P

Niin se voisi olla kokeilemisen arvoinen juttu. Varsinkin kesällä se toimii ihan varmasti kun auringosta ei muutenkaan ole pulaa. Mutta miten sitten syksyllä? Olen antanut itselleni ymmärtää että se se rinna kytkentä ei ole se paras vaihtoehto (aikaisemmin oli tästä keskustelua) Mutta toki voihan sen kokeilla. Varsinkin nyt kun on millä mitata.

Syksyllä ja talvella lienee suurin ongelma lähistön puut kun aurinko laskee riittävän alas, ja se että suurin osa ajasta on pilvistä. Jos haluaisi napata talviauringon tarvis olla vapaa näkyvyys "melkeen horisonttiin asti" etelän suunnalta. Eli silloin tulee enimmäkseen pelkkää hajasäteilyä jolloin ymmärtääkseni ei ole suurempaa eroa vaikka suuntais ne pohjoiseen.

Pitäisi tutkia onko siellä jotain matalempaa "aukkoa" puustossa kaakko-lounas-akselilla johon tietty voisi suunnata toinen paneeli sinne jolloin se nappais paremmin siitä suunnasta jos ja kun on aurinkosta.

Kävi vähän kuten pelkäsinkin, tekniikkalaatikosta tulee helteellä huono sauna. Varsinkin Cubietruckin oma kotelo on aivan liian tiivis tälle kelille joten mitatut lämpötilat ei ihan ole optimaali kamaa joskin olivat selvästi alle "operation range"-maksmit..

Cubie: system 49° ja SSD 52°...Toki on Kingstonin SSD-lätyn sallittu maksimi 70° mutta kuitenkin...
Säädin: 42° (sallittu maksimi 55°)
Laatikko eli Envoy: 36°
BO-controllerin CPU: 49°

Eli...
Cubie on purettava kotelostaan jolloin varsinkin SSD saisi paremmin ilmaa
Teknikkalaatikko tarvis saada varjoon. Sijannin puolesta se ei olisi ongelma (vaatii toki joidenkin johtojen muokkausta) mutta kun se toimii myös ISS:in tolpan tukena/jalkana. Tällöin tarvis kehitellä riittävän tukeva "jalka" sille tolpalle tyyliin kestopuu-tralli + isot kivet painoksi, sekä, ehkä se vaikein, löytää riittävän suora kohta kalliolta sille...

Viilennyspartio kävi paikan päällä liki 30° melkein tyynessä pätsi kelissä ;D

Cubietruck otettiin pois kotelosta joten emolevy sekä SSD ovat nyt vapaasti ilmassa.
Myös laatikoiden ympäri ollutta pressua säädettiin siten että on avonaista 2 kahdelta sivulta, eli taitettiin kasaan siten että sen leveys on vain hitusen leveämpi kuin laatikon leveys jotta toimisi kattona edes suurimmalle osalle sateita. Pelkoa että sataisi laatikkoon sisään ei kuitenkaan ole.
Muutoksen jälkeiset lämpötilat SSD:n suhteen ovat olleet noin 7° alemmat kuin eilen, emolevyn suhteen on ero ollut reilut 5°.

Samalla laitoin testiin paneelikytkennän jossa vain toinen paneeli on kytketty eli se johon aurinko paistaa koko paneelille päivisin, kun toinen on ollut osittain varjossa.
Tänään oli muuten akku täynnä jo ennen puolta päivää :)

---------

Säädintä lukee nyt Cubietruck joten siltä osin on kello- ja talviajo-probleema ratkaistu. UART4-pinnit (alias ttyS2) toimis hienosti kun ensin aktivoi ne boot.bin:stä.

---------

Cubietruckin virrankulutksesta...
Kingstonin SSD:n oma PDF kertoo seuraavaa kulutuksesta:
0.176 W (MAX) Idle / 1.03 W (MAX) Read / 1.59 W (MAX) Write

Otin piruttain keskiarvon siitä 5 kuukauden datasta jota mulla on Cubietruckista: 1.33 wattia. Pihi kaveri  ;D

Vertailuna, BO:n controlleri haukkaa 3 wattia.

Viilennys näyttää toimivan oikeen hyvin nyt kun se ensin sai viilennettyä itsensä yön yli :)

Kun vertaan eilistä kohtaa jossa ulkolämpötila oli sama niin on laatikko 4° viileämpi, laatikossa on vain 2° lämpimämpää kun ulkona, Cubien SSD on peräti 12° viileämpi, 32° vs 44°.

Yhden paneelin kytkennällä tuli akku "täyteen" jo ennen klo 11 :P
Nyt on latauskäyrä myös suorempi kun ei ole varjostavia oksia häiritsemässä, voltit nousi 17V:hen jo ennen klo 04 ja tuotto ylitti kulutuksen klo 08:45.

mitenkäs olis siien boksin pohjaan joku pien esim 40x40mm puhallin ja tiheä verkko alle?

Lainaus käyttäjältä: Argonex - sunnuntai, 05.07.2015, 12:43
mitenkäs olis siien boksin pohjaan joku pien esim 40x40mm puhallin ja tiheä verkko alle?

On käynyt mielessä kyllä, ja osatkin löytyis romulaarista valmiina (taitaa olla 80x80mm tietokonevispeli). Löytyis myös termostaatti siihen joka taitaa kytkeä virrat 30 asteessa/sammuttaa ne 25 asteessa.

Tosin boxin laudat olivat sen verran märät kun sen rakensin että nyt kun ovat kuivuneet kunnolla on pohjassa jo valmiina vajaan sentin raot. Hassua kyllä seiniin ja kanteen ei mokomia rakoja ole ilmestynyt. Boxin yläreunaan jätin nyt raon siten että kansi ei ole ihan täysin tiiviisti kiinni yhdestä kulmasta siellä pressun alla laittamalla pienen palasen siihen väliin jotta lämmin ilma pääsis ulos. Mulla oli sama syteemi käytössä viime kesänäkin.

Hauska tämä Suomen ilmasto kun talvella tarvis saada lämpö pysymään ja kesällä saada se jahdattua ulos :P

Oiskohan tuohon jonkinlaista "termoslaukkua" saatavilla mihin laitteiston voisi istuttaa ?
Tuolla kun on periaatteesa nuo Kesällä -> lämmönpoisto ja Talvella -> lämmönvarastointi ominaisuudet

Termoslaukku-ideassa olisi todennäköisesti yksi vika, nuo vermeet kun tuottavat lämpöä itsekkin.
Olisihan se täysin mahdollista eristää laatikko liki tiiviiksi villa/styroxi/jollain muulla mutta silloin tarvis olla todella toimima lämmitys/viilennys.-systeemi myöskin joka pitäisi laatikon sisälämpötilan kurissa.

Sarjassamme hulluja ajatuksia mut jos olis tommonen termoslaukku tyylinen ratkaisu niin pystysköhän siihen rakentamaan ohjauksen esim jollekkin tarvikemallin auton keskuslukituksen moottorille joka avais jonkinasteista luukkua tarpeen mukaan :D

Lisää kylmälaukusta... miten olisi tuollainen sähkökäyttöinen, peltier-elementillä toimiva  ::)
Se toki kuluttaa virtaa jäähdytykseen kesällä (omani noin 4A) mutta kesällähän sitä on tarjolla yllinkyllin. Talvella sen voisi jättää virrattomaksi koska siinä on eristeet ja laitteet tuottavat itse lämpöä.

http://www.clasohlson.com/fi/Kylm%C3%A4laukku-12-V,-Asaklitt-20-l/31-8215 (http://www.clasohlson.com/fi/Kylm%C3%A4laukku-12-V,-Asaklitt-20-l/31-8215)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Peltier-elementti (https://fi.wikipedia.org/wiki/Peltier-elementti)

Toisaalta tuollainen yksinkertainen tietokoneen puhallin pyörii ainakin kaksi vuotta yhtä soittoa myös ulko-olosuhteissa. Kokemusta on. Näissä säähommissa oppii  ;D Termostaattejakin on kyllä saatavilla edullisesti.
http://www.vekoy.com/advanced_search_result.php?keywords=termostaatti&sort=2a&page=2 (http://www.vekoy.com/advanced_search_result.php?keywords=termostaatti&sort=2a&page=2)

LainaaSarjassamme hulluja ajatuksia

Hulluista ideoistahan monesti kehittyy ne parhaimmat ideat ;D

Lainaapystysköhän siihen rakentamaan ohjauksen esim jollekkin tarvikemallin auton keskuslukituksen moottorille joka avais jonkinasteista luukkua tarpeen mukaan

Jatkoa tuolle: Lukemalla sääaseman dataa tarkistaa (a) lämpötilat, (b) sataako. Jos sataa laatikkoa ei avata / suljetaan jos on jo auki. :P
Ihan teoreettisesti tuohan voisi onnistua jollain releellä kytkettynä GPIO-pinneihin jota ohjaa ajastettu bash-häkkyrä.

Cubien GPIO-pinnit ovat vaan sitä minimallia johon normi pinni-johdot ovat liian isot ja siten pirun hankalat saada pysymään paikallaan enkä ole löytänyt mitään palikkaa siihen väliin joka muttais sen rivin isommille pinneille sopivaksi ettei ne, kuten nyt, pysy paikallaan hyvän onnen ja perkeleitten voimalla.  ;D

Lainaamiten olisi tuollainen sähkökäyttöinen, peltier-elementillä toimiva
Se toki kuluttaa virtaa jäähdytykseen kesällä (omani noin 4A) mutta kesällähän sitä on tarjolla yllinkyllin.

Tuokin voisi olla yksi idea.

LainaaToisaalta tuollainen yksinkertainen tietokoneen puhallin pyörii ainakin kaksi vuotta yhtä soittoa myös ulko-olosuhteissa. Kokemusta on. Näissä säähommissa oppii

Juu. Tuohan olisi se yksinkertaisin versio asiasta ;D

Lainaus käyttäjältä: Argonex - tiistai, 07.07.2015, 08:19
Sarjassamme hulluja ajatuksia mut jos olis tommonen termoslaukku tyylinen ratkaisu niin pystysköhän siihen rakentamaan ohjauksen esim jollekkin tarvikemallin auton keskuslukituksen moottorille joka avais jonkinasteista luukkua tarpeen mukaan :D

Toi onnistuu myös ilman elektroniikkaa kasvihuoneen automaattiavaajalla.

Tässä yksi vaihtoehto. Termostaattiohjattu korvausilmaventtiili (http://www.stark-suomi.fi/fi/korvausilmaventtiili-velco-vtr-100-valkoinen) tai vastaava.

Ainahan voi talveksi laittaa eristekopan päälle ja kesäksi ottaa pois, kun ei kai tässä kuitenkaan olla sellaista sääasemaa tekemässä mikä pyörii vuosia itekseen.

Lainaus käyttäjältä: khyron - maanantai, 13.07.2015, 14:06
Ainahan voi talveksi laittaa eristekopan päälle ja kesäksi ottaa pois, kun ei kai tässä kuitenkaan olla sellaista sääasemaa tekemässä mikä pyörii vuosia itekseen.

Talvi ei ainakaan näin etelärannikolla ole kovin suuri ongelma, viime talvinahan ovat -20 lukemat olleet aika vähissä ja tuolla meren äärellä vielä harvemmassa ainakin niin kauan kuin Itämeri on sula. Kävi se laatikko pakkasella viime talvena mutta hyvin lähti vermeet käyntiin nollakelissäkin. Yksi taka-ajatuksista siinä että kaikki palikat ovat suht "pienessä" laatikossa paneeli-säädin mukaanlukien on juuri se että ne pitävät laatikon lämpötilan aisoissa. Toki se kylmenee silloin kun kaikki muut vermeet paitsi Daviksen loggeri sekä säädin on offlinessä.

Sinänsä se ei olis mikään ongelma laittaa jonkin sortin "peitto" laatikon ympärille talveksi eristeeksi. Se pitäisi vaan olla säänkestävä joka ei ime kosteutta.

LainaaSinänsä se ei olis mikään ongelma laittaa jonkin sortin "peitto" laatikon ympärille talveksi eristeeksi. Se pitäisi vaan olla säänkestävä joka ei ime kosteutta.

Styroxi-koppa voisi olla yksi idea tuohon jos haluais eristää sitä talveksi. Pitäisi vaan siinä vaiheessa saada se pysymään kasassa jotenkin :P

---

Tuotot...
Tuossa viikko sitten oli sateinen päivä ja tuotto jäi 80 wattiin, eli kuten tiedossa olikin, alle kulutuksen. Seuraavana päivänä sitten säädin korjas asian puskemalla melkeen 400 wattia.
Jos aamupäivisin on edes osittain aurikoista niin näyttää akun tulevan täyteen siinä klo 11 korvilla :)

Laitetaanpa pikku päivitys tuotoista.
Jos on valoisa päivä niin luokittelee se akun täydeksi noin 11-19. Tämä aikahaarukka ei ole vielä pahemmin kutistunut ollenkaan vaikka keskiyön nolla-voltti-taso on kasvanut parisen tuntia.
Kulutusta korkeampaa tuottoa irtoaa noin 09-19.

Oranssi - paneelin voltit
sininen - akun voltit
vihreä - tuotto
punainen - kulutus

Syksyä pukkaa selvästi. Ei niinkään aurinkoisena päivänä mutta tasaisen pilvisenä.
Aurinkoisena päivänä antaa säädin "akku täynnä"-ilmoa edelleen noin 11:30-18:30, tämä yhdellä paneelilla ja 24h ajolla. Se mistä huomaa että yöt ovat pidentyneet on että korkein piikki ennenkuin akku on täynnä on noussut siine 70-90 watin korville.
Tänään kun ollut tasaisen pilvistä jää tuotto alle kulutuksen, tuotto jäänee 110 wattin korville (kulutus 200 wattia).

Seurataan tilannetta (ja sääennusteita) että milloin alkaa olemaan tarvis yösammutuksille...Mutu arvaus on että viimeistään syyspäiväntasauksen korvilla...
Siihen on parikin vaihtoehtoa olemassa:
- valosensori käyttöön jolloin kaikki (paitsi dataloggeri) sammuksissa pimeään aikaan
- bash-häkkyrä joka auringon nousu/laskuaikojen perusteella sammuttaa syöpöt - tällöin olisi Cubie käynnissä 24h, jolla tosin ei olisi kovin paljoa hyötyä koska reititin olisi sammutettu. Mutta, tällöin pystyisi käynnistää esim. reitittimen hetkeksi vaikka on pimeätä eli olisi joustavampi tapa kun valosensori.

Liitteenä RasPin napsima kuva muutama ilta sitten

Tehtiin sitten kesän (juhannuksen jälkeen) parhaimmat tuotot näin syyskuun melkein puolivälissä kun laskuriin raksutti 412 wattia yhdessä päivässä (yhdellä paneelilla). Syykin on olemassa, aina Elokuun loppuun asti tuli kulutuksen verran joka päivä säästä riippumatta (Elokuun korkeapaine auttoi asiaan) mutta nytten Syyskussa tulee pilvisellä kelillä alle kulutuksen kun se jää 40-100 wattiin.

Tarkoitus olisi jossain vaiheessa käydä pelipaikalla ja mm laittaa laatikon suojat kuntoon syksyä varten sekä kytkeä toinen paneeli käyttöön. Tässä on pikku probleema, säädin on 10A ja edelleenkin tulee aurinkoisella kelillä noin 7.5A eli kahdella paneelilla tulisi 15A eli overloadia pukkais. Tosin se on hetkellistä mutta silti. Mutta mahdollista olisi toki että 2 paneelilla virtaa tulisi niin paljon enemmän että akut tulisi täyteen (ja säädin lopettais lataamisen) ennen keskipäivää. Tosin se riippuisi ihan kelistä, pilvisellä kelillä tätä ongelmaa ei olisi...Hmm...

Lainaus käyttäjältä: weatherc - keskiviikko, 09.09.2015, 20:13
Tässä on pikku probleema, säädin on 10A ja edelleenkin tulee aurinkoisella kelillä noin 7.5A eli kahdella paneelilla tulisi 15A eli overloadia pukkais. Tosin se on hetkellistä mutta silti. Mutta mahdollista olisi toki että 2 paneelilla virtaa tulisi niin paljon enemmän että akut tulisi täyteen (ja säädin lopettais lataamisen) ennen keskipäivää. Tosin se riippuisi ihan kelistä, pilvisellä kelillä tätä ongelmaa ei olisi...Hmm...

Tuota virtarajaa kannattaa noudattaa. Muutoin päätyy ostamaan uuden säätimen. Sähkölaitteet noin pääsääntöisesti eivät kestä yli virtaa tai alijännitettä kovinkaan hyvin (ei saisi yleistää, ettei tule vääriä johtopäätöksiä, kun ovat kuitenkin tapauskohtaisia. Mutta jonkinlaiseksi ohjeeksi).

Lainaus käyttäjältä: systeemi - torstai, 10.09.2015, 11:46
Tuota virtarajaa kannattaa noudattaa. Muutoin päätyy ostamaan uuden säätimen. Sähkölaitteet noin pääsääntöisesti eivät kestä yli virtaa tai alijännitettä kovinkaan hyvin (ei saisi yleistää, ettei tule vääriä johtopäätöksiä, kun ovat kuitenkin tapauskohtaisia. Mutta jonkinlaiseksi ohjeeksi).

Tuo oli munkin aatos asiasta ja se tekee asiasta kinkkisen koska sieltä puskee edelleen se 7.5A jos iskee aurinkoinen päivä. Voisin tietty kytkeä paneelit sarjaan jolloin tuo 10A riittäisi mutta mutu viime talvelta (jolloin ei ollut kunnon dataa) on että rinnan tuotti paremmin. Pitää myös muistaa se ettei nuo 2 paneelia välttämättä saa aurinkoa tasaisesti, jossain kohtaa alkaa toinen olemaan varjossa vaikka toisella olisikin aurinkoa koska lähistön puut varjostavat.
Paras olisi tietty 20A säädin jolloin ei tarvis räpläillä tuon kanssa vaan saisi kaikki sisään mitä on saatavilla :)

Foscam 9903 IP-kamera testauksessa pelipaikalla. Kamera on 2 MP, liikkeentunnistimella sekä tupla-IR-lyyssillä varustettu kapistus joka puksee ulos HD-kokoista kuvaa. Säätimen datan mukaan haukkaa se virtaa noin 3 wattia päivällä ja 5 wattia kun IR:ät ovat päällä. Liitteenä kuva eilis-illalta.

Samaisen kapistuksen päiväkuva.

Laitoin aseman osittaiselle yöunille 23-07. Osittainen siksi että valoanturi joka sammuttaisi "naps" kun tulee pimeätä ei ole kytkettynä joten Cubie on päällä 24/7 (noita kun ei voi sammuttaa muuta kuin vetämällä töpseli irti). Tämä säästää laskennallisesti noin 60 wattia vuorokausitasolla.

Erona viime vuoteen on se että nyt pystyy paljon paremmin seuraamaan kulutusta/tuottoa kun on tuota säädin-dataa. Sen perusteella on tämänhetkinen "aurinkotilanne" se että virtaa tulee ihan iloisesti yhdelläkin paneelilla jos vaan aurinko paistaa tai on vain ohutta yläpilveä mutta sitä tulee aikas minimaalisesti jos sataa tai on kunnon pilvistä.

Käynti pelipaikalla varsin vaihelevassa säässä, matkalla ripsotteli vettä useammankin kerran sekä välillä paistoi aurinko :)

Säädinprobleema lopullisesti ratkottu, nyt on 20A vekotin kehissä josta myös saadaan dataa ulos :)
Valoanturi kytketty käyttöön eli nyt se on kokonaan sammuksissa yö-aikaan (patsi Daviksen loggeri). Se nähtäneen illalla että kerkeääkö kamera saamaan yökuvan IR-valolla ennen kun virta sammuu.

Viime päivien yhden paneelin tuotto on mennyt aika lailla yhteen typistetyn kulutuksen kanssa kun kamera/reititin olivat paussilla noin 30 min tunnissa sekä öisin. Kun aurinko on pilkahtanut on sieltä tullut totuttua 7-8A.

Pientä kulutusta per vekotin luettuna säätimen datasta:
- Cubie + säädin + mitä releet ja muuntajat syövät: 2.3 wattia
- säädin + loggeri: 0.3 wattia
- reititin: 4.5-5 wattia
- IP-kamera ilman IR-valoa: 3 wattia
- IP-kamera IR-valolla: 5 wattia
Jos sais toivoa niin pihimpi reititin olis poikaa mutta siitä taitaa tuo 3G-tikku syödä puolet.... ;)

EDIT: Mit vit...Valoanturi sammutti virrat kun tuli pimeätä mutta noin 12 min myöhemmin on virrat palannut päälle...Hmmm...Olisko tuo anturi niin herkkä että kuu + sopivat pilvet tuottaa riittävästi valoa että sen mielestä olisi valoisaa? Kuun tämän hetken suunta voisi kyllä sopia siihen näin mutu-tuntumalla tarkistettuna.

Lainaus käyttäjältä: weatherc - sunnuntai, 27.09.2015, 17:24
EDIT: Mit vit...Valoanturi sammutti virrat kun tuli pimeätä mutta noin 12 min myöhemmin on virrat palannut päälle...Hmmm...Olisko tuo anturi niin herkkä että kuu + sopivat pilvet tuottaa riittävästi valoa että sen mielestä olisi valoisaa? Kuun tämän hetken suunta voisi kyllä sopia siihen näin mutu-tuntumalla tarkistettuna.

Kyllä se mahdollista on :)

Lainaus käyttäjältä: systeemi - maanantai, 28.09.2015, 07:42

Lainaus käyttäjältä: weatherc - sunnuntai, 27.09.2015, 17:24
EDIT: Mit vit...Valoanturi sammutti virrat kun tuli pimeätä mutta noin 12 min myöhemmin on virrat palannut päälle...Hmmm...Olisko tuo anturi niin herkkä että kuu + sopivat pilvet tuottaa riittävästi valoa että sen mielestä olisi valoisaa? Kuun tämän hetken suunta voisi kyllä sopia siihen näin mutu-tuntumalla tarkistettuna.

Kyllä se mahdollista on :)

Jeps, niin se näytti olevan.   :)
Virrat pois 19:55
Virrat päälle 20:08
Virrat pois: 02:19
Virrat päälle 07:10

Nyt kun näyttää tuo korkeapaine ja selkeät päivät olevan ainakin suurilta osin ohi laitoin ennakoivana toimenpiteenä aamupäivä- ja iltapäivätauot kehiin. Tauot sammuttaavat reitittimen sekä kameran (yht. noin 6.5 wattia). Tällä hetkellä ovat 2.5h sekä 2h pituiset.
Tarkoituksena keksiä helppo systeemi jolla säätää kulutusta yösammutusten lisäksi ilman mitään kerran tunnissa rimputusta.

Eli:
Aamulla päälle kun valo-anturin mukaan tulee valoisaa, tällä hetkellä noin 07:45
15 minuuttia päällä (pää-idea saada tuoreet kamerakuvat/säädatat sekä yön datat upattua kantaan) jonka jälkeen 2.5 h tauolle.
Klo 13:00 2 h tauolle
Virta pois kun tulee pimeää, tällä hetkellä noin 19:00

Aamun päälläolo-aikaa sekä taukojen pituuksia säädellään tarpeen niin vaatiessa.

On sitä eilistä syksyistä sadepäivää jo odoteltukkin, ainakin noin tuotanto-mielessä  ;D
Eilisen tuotto teki odotetusti syksyn pohjat, 9 wattia :)
Eli miinukselle meni kolmisenkymmentä wattia kun kulutus oli noin 40 wattia, asia korjaantunee tänään tai viimeistään huomenna kun luvattu valoisampaa keliä. Mutta Lokakuu yleisesti on reilut 0.5 kWh plussalla eli liki täydellä akulla ollaan menty tähän asti  :)

Yllättävän hyvin pysyy virroissa.

Itse olen pohtinyt jos tuon oman rasbin muuttaisi täällä kotona sääasema koneeksi. Mut mut ....

Lainaus käyttäjältä: systeemi - perjantai, 23.10.2015, 22:52
Yllättävän hyvin pysyy virroissa.

Eniten on yllättänyt että kuinka paljon tuo aurinko vieläkin puskee kuhan se vaan paistaa. Tänään kun selkeätä tuli "akku täyteen" jo 11 maissa ja puoli 12 maissa oli wattimittari käynyt liki 80 watissa. Tietty olen napsinut pois päälläolo-aikaa aika rankalla kädellä viime syskyn perusteella mutta kuitenkin.

Lainaus käyttäjältä: systeemi - perjantai, 23.10.2015, 22:52
Itse olen pohtinyt jos tuon oman rasbin muuttaisi täällä kotona sääasema koneeksi. Mut mut ....

Sama täällä mutta tuo pirun Boltekki ja sen PCI-kortti....1-2 watin Raspi (tai joku sen sukulaisista) olisi mitä mainioin sääkone...

Lainaus käyttäjältä: weatherc - lauantai, 24.10.2015, 12:59
Itse olen pohtinyt jos tuon oman rasbin muuttaisi täällä kotona sääasema koneeksi. Mut mut ....

Sama täällä mutta tuo pirun Boltekki ja sen PCI-kortti....1-2 watin Raspi (tai joku sen sukulaisista) olisi mitä mainioin sääkone...

Ajattelin että jos pelkällä BO:lla menisi. Kun tuossa boltekissa taitaa olla joku häikkä tai vaihtoehtoisesti emo on sippaamassa.

Lainaus käyttäjältä: systeemi - lauantai, 24.10.2015, 14:38
Ajattelin että jos pelkällä BO:lla menisi. Kun tuossa boltekissa taitaa olla joku häikkä tai vaihtoehtoisesti emo on sippaamassa.

Mun pitäisi saada BO:n kontrolleri jollekkin joka osaa tutkia sitä, se ei tykännyt 12V piikistä (oma moka) ;D ::) :P
Vaihtoehtoisesti jos tietäisi että tuo Blue tulisi ulos ennen ens kautta niin vois vaan odottaa sitä mutta kun ei ole mitään arvoitakaan että milloin se olisi jako-valmis...

Kohta on puolet marraskuusta menty, marraskuun saldo tähän asti on tuotto 400w ja kulutus 340w eli karvan verran plussalla edelleen ollaan... :)
Se mikä käy selvästi ilmi on että ongelma ei ole se ettei watteja tulisi myös näin myöhään vaan se että se energialähde tahtoo olla pilvien takana suurimman osan ajasta, eli pilvinen ja sumpurainen keli mikä on tyypillistä tänne etelärannikolle tähän aikaan vuodesta. Muutama päivä sitten nakutteli se päivän tuotoksi yli 50 wattia kun oli hitusen valoisampaa.

Asiasta kolmanteen niin näyttää sadeämpäri olevan tukossa tai jotain, ei tullut millin osaakaan viime yön sateesta kun oikeampi luku olisi jossain 4-5 mm korvilla...

LainaaAsiasta kolmanteen niin näyttää sadeämpäri olevan tukossa tai jotain, ei tullut millin osaakaan viime yön sateesta kun oikeampi luku olisi jossain 4-5 mm korvilla...

Eilen tuli käytyä paikan päällä. Männyn neulanenhan se siellä sadepotan reijästä roikkus. Sen kun otti pois niin alko homma toimimaan. Pitää saada sellainen tiheä sihti (samanlainen kun mulla on täällä Perttelissä) sinne pottaan kerämään noita roskia. Sopiva IKEA:n kauha löytyikin keittiön laatikosta joka pölyn määrästä päätellen kukaan ei ole tarvinnut aikoihin joten se pääsee parempaan tarkoitukseen. Ei kun varsi irti (lähti ihan taivuttamalla) ja valmista on odottamaan seuraavaa käyntiä :)

Viimeinen viikko menty suurinpiirtein siten että virtaa tullut saman verran mitä mennyt, noin 20w päivässä. Marraskuussa on tähän mennessä tullut 480w taivaalta alas.

Näin pitkälle riitti potku, tänään oli jännite akuissa 11.1 V (kulutuksen kanssa) ja säädin napsi mitä todennäköisemmin virran poikki. Säätimen ohjeen mukaan päälle-kytkentä pitäisi tapahtua 12.6 V:ssä.

Sitä voipi olla että saadaan odotella koska aurinko on nyt niin alhaalla että jää puiden taakse vaikka paistaisikin. Viimeiset kolmisen viikkoa on tilaston mukaan kyllä suurin osa päivistä tullut noin 20 wattia päivässä (aurinkoisella säällä muutama päivä sitten ei suurta vaikutusta) mutta se on ollut lyhyehkö about tunnin mittainen "piikki" puolen päivän aikaan joka sen summan on saanut aikaseksi.

Katselin tuossa mysql-taulukkoa säätimen datasta. Akkujen jännite tippui aika nopasti, vielä pari päivää sitten oltiin yli 11.5V:ssä. Kun paneelilta tulee virtaa nousee luonnollisesti myös jännite, muutama päivä sitten kun viime kerralla kun käytiin 25 w tuotossa nousi jäänite 13 V:hen.

Koska reitittimen sekä kameran sähkönsaanti ohjataan releen kautta voisi hienosäätää niiden päälle-kytkentää siten että se tapahtuisi vain jos jännite on vaikkapa yli 11.5V. Taka-ajatus tässä on että Cubielle riittäisi paremmin virtaa vaikka sitä ei riittäisi uppaukseen asti. Näin saatais data kuitenkin talteen.

Asema kävi onlinessä tänään kun aurinko näyttäytyi täällä lounais-kulmalla.
Sain poistettua käytöstä aamu- sekä iltapäivä-päälläolot (näinollen ainut mahdollinen päälläolo on puoleta päivin) mutten saanut voltti-testiä laitettua vielä koska testissä oli sattunut ajatuskatko kun tuo pirun bash ei ymmärrä desimaaleja ja puolen päivän päällä-olossa loppui aika kesken. :P

Jatkokehitys voltti-testiin...
Säädin pätkäisee virrat poikki 11.1V:ssä ja takaisin päälle 12.6V:ssä. Ainakin tämän päivän perusteella tuohon 12:6V:hen päästään kunhan tuotto on 20-25w korvilla. Koska pää-asia olisi että data saataisi kerättyä (uppaukset voi tehdä kunhan on riittävästi virtaa) niin voisi laittaa tuon testin kaikkiin kohtiin jossa reititin/kamera laitetaan päälle. Näin jäisi enemmän virtaa Cubielle datan keruuseen tilanteessa jossa akku alkaa käymään vähiin.

Tekniikkalaatikko V2...
Suunnitteilla on uusi versio laatikosta koska tuon nykyisen koot vedin aika lailla hatusta ja (yllätys) koko on piirun verran liian pieni että saisi suurennettua akku-pankkia. Koko olisi tarkoitus mitoittaa sen mukaan että sinne mahtuisi tyyliin 2 x 185 Ah tai 3 x 88/100 Ah akkua jolloin olisi laajennusvaraa tarvittaessa. Toisaalta ovat systeemit "löytäneet paikkansa" (esim elektroniikka saanut oman laatikon) sen jälkeen kun silloin en tiennyt edes sitä että onko tällaista mahdollista ajaa muutoin kun tyyliin kesä-elokuu. Kehitteillä on 2-kerros laatikko jossa elektroniikalla on "oma kerros" siten että yläkerroksen saa irti. Samalla voisi asentaa esim kesällä kaivatun lämpötila-anturilla varustetun tuulettimen ja sen sellaista.  :)

Alkoi mietityyttää eräs asia tuossa akkujen loppumisessa...

Lähtökohta on että akkuja on 110 Ah.
Kulutus marraskuussa oli 560 wattia siten että enemmän alussa ja vähemmän lopussa, lopussa oli päiväkohtainen kulutus siinä 15-20 watin korvilla. Se mitä en tiedä on että onko kulutus-datassa mukana säätimen oma kulutus, ohjeen mukaan "< 20mA". Tekeehän sekin vähäsen pidemmän päälle.
Tuottoa tuli marraskuussa häkkyrän mukaan 590 wattia. Toisin sanoen karvan verran enmmän mitä kulutusta.
Vielä ihan lokakuun lopussa tööttäs säätimen SOC-arvo ("akun tila prosenteissa") 100% ja lataus meni "ylläpito-tilaan" (käyrä mäkihyppy-hyppyrin näköinen jossa sisäänpuskettava määrä tippuu ensin jyrkästi ollen lopussa tasaisen matala). Myös marraskuun alkupäivinä oli pari päivää jossa SOC kävi 100:ssa hetkellisesti.
Kuitenkin akuista loppui virta 26.11.

Näin pikaisesti ajatellen niin tuossa jokin ei täsmää...
Tai oliskos se niin että marraskuisena päivänä jossa hetkellinen tuotto ylittää hetkellisen kulutuksen vain tyyliin tunnin verran käytännössä ei mitään mene akkuihin?
Tai oliskos se niin että MPPT-säädin ei sovellu tähän pimeään aikaan jossa virtaa tulee jonkin verran mutta minimaalisesti?

Pääsääntöisesti pienellä virran syötöllä (latauksella) Akku ei lataudu kunnolla. Eli jännite ero pitää olla mielellään +2v eli n. 14v ja sitten jos lataus aika jää 1h niin eihän sillä kauhean pitkälle pötkitä vaikka sieltä 3A saiskin koska se ei tee enempää kuin 36w. Toki myös ulkolämpötila vaikuttaa siihen miten akku ottaa virtaa vastaan. Säädin on sitten oma lukunsa ne voi tuhlata huomattavan paljon siitä mitä paneelit tuottaa. Varsinkin jos ollaan siinä (en tiedä onko oikea termi) hystereesirajalla latauksen suhteen.

Sitten on vielä se jos akku on päässyt kunnolla tyhjäksi niin ei se välttämättä lähde latautumaan ennenkuin sitä on herätelty isommilla virroilla, eli pienet virran syötöt ei saa sitä heräämään.

Nyt vasta huomasin että säädin 11.1V eihän (toivottavasti) akun jännite ole päässyt noin alas missään vaiheessa. Normi lyijy akuille en suosittelisi alle 12v.

http://koti.mbnet.fi/artoni/Muut/Ajoneuvot/Akku%20Tietoa.html (http://koti.mbnet.fi/artoni/Muut/Ajoneuvot/Akku%20Tietoa.html) 

Tuon säätimen API:n mukaan tuo jännite on "battery voltage" eli akun jännite. Tiedä sitten miten se sen mittaa mutta kuitenkin. Boost-lataus on 14.4V ja normaali lataus 13.8V.
Säätimissä näyttää olevan yleinen "disconnect voltage" tuo 11.1V riippumatta siitä että minkä akkutyypin valitsee.
Päiväsaikaan on paneelien jännite siinä 18V korvilla melkein kelissä kun kelissä myös näin marraskuussa ja on siinä suunnilleen auringon-noususta -laskuun.

Se oli hyvin tiedossa että nuo halvimmat normi auton akut eivät ole parhaimmat tähän tarkoituseen mutta ajatushan oli se että katsotaan ensin että tuleeko hommasta mitään. AGM-akut lienee huomattavasti paremmat tällaiseen.

Kyssäri: Jos lähden akkukaupoille, niin kumpi lukema on se tärkeämpi tässä hommassa, esim: 88Ah vai 650A?
Virta jota tarvitaan ei missään vaiheessa ole kovin suuri vaan pikemmin tasaisen vähäistä, max 1A, yleisesti jotain 0.25A - 0.75A luokkaa.

Se mikä myös alkoi askarruttaa on MPPT ja PWM-säätimien ero Suomen talvessa että kumpi saa enemmän virtaa raavittua kasaan. Pitääpi kysästä tuolta ilmaisenergia-voorumista että onko joku tutkinut asiaa.  ;)

Lainaus käyttäjältä: weatherc - keskiviikko, 02.12.2015, 21:17
Kyssäri: Jos lähden akkukaupoille, niin kumpi lukema on se tärkeämpi tässä hommassa, esim: 88Ah vai 650A?
Virta jota tarvitaan ei missään vaiheessa ole kovin suuri vaan pikemmin tasaisen vähäistä, max 1A, yleisesti jotain 0.25A - 0.75A luokkaa.

Heitit pahan... 88Ah on varaustila ja luulen että 650A hetkellinen antovirta jonka akku kykenee antaamaan. Eli tässä tapauksessa katsoisin ainoastaan Ah lukemaa joka kertoo varaus kyvystä.

Lainaus käyttäjältä: weatherc - keskiviikko, 02.12.2015, 21:17
Se oli hyvin tiedossa että nuo halvimmat normi auton akut eivät ole parhaimmat tähän tarkoituseen mutta ajatushan oli se että katsotaan ensin että tuleeko hommasta mitään. AGM-akut lienee huomattavasti paremmat tällaiseen.

Hanki vapaa-ajanakku, ne on tarkotettu tommoseen käyttöön, auton käynnistysakku on tarkotettu nopeille virtapiikeille, ei pitkiin sykleihin. Vapaa-ajanakut myös kestää syväpurkausta paremmin.

Lainaus käyttäjältä: weatherc - keskiviikko, 02.12.2015, 21:17
Kyssäri: Jos lähden akkukaupoille, niin kumpi lukema on se tärkeämpi tässä hommassa, esim: 88Ah vai 650A?
Virta jota tarvitaan ei missään vaiheessa ole kovin suuri vaan pikemmin tasaisen vähäistä, max 1A, yleisesti jotain 0.25A - 0.75A luokkaa.

Ah, niinkuin Systeemi jo toteskin.

Ah=amppeeritunti , 88Ah akusta riittää nimellisjännitteellä ja 1A virralla 88 tuntia sähköä, ja vastaavasti 88A virralla yhdeksi tunniksi. Noin teoriassa.

Ah*V=Wh -> energian määrä.

Watti taas on teho.

Lainaus käyttäjältä: systeemi - keskiviikko, 02.12.2015, 22:46
Heitit pahan... 88Ah on varaustila ja luulen että 650A hetkellinen antovirta jonka akku kykenee antaamaan. Eli tässä tapauksessa katsoisin ainoastaan Ah lukemaa joka kertoo varaus kyvystä.

Tuollain itsekkin ajattelin että se menee.

LainaaHanki vapaa-ajanakku, ne on tarkotettu tommoseen käyttöön, auton käynnistysakku on tarkotettu nopeille virtapiikeille, ei pitkiin sykleihin. Vapaa-ajanakut myös kestää syväpurkausta paremmin.

Juup.

Aatoksia...
Perus-ongelmahan on se että miten saada systeemi käyttämään mahdollisimman vähän virtaa talvella siten että se kuitenkin olisi "dynaaminen" eli että päälläolo-aika muuttuisi päivän pituuden mukaan ilman että sitä tarvis koko ajan rukata saatikka käydä paikan päällä sitä mukaan kun päivä lyhenee/pitenee sekä että asemaan olisi yksi "yhteys-ikkuna" jolloin siihen saa yhteyden.

Käytössä oleva valoanturi joka pätkäsee virrat päälle kun tulee valosiaa ja pois kun tulee pimeää toimii sinänsä ihan hyvin, mutta jos ajattelee virransäästöä niin on päälläolo-aika turhan pitkä (noin 6h joulukuussa). Puoli tuntiakin riittäisi että dataloggerin saisi purettua + datat puskettua nettiin. Cubie kun syö sen reilun 1w eli reilut 0.5A/pvä vaikka onkin pihi.

Eräs seikka mikä ilmaisenergia-voorumilla tuli on itse säätimen virrankulutus. Nykyisen säätimen (jossa tuo data-ulostulo) spekseissä on että <10mA@24V (kun bla bla ovat poiskytketty) eli <20mA kun käytössä 12V. Eli tekee sen 0.5A/pvä. Kun vilkaisin erästä toista säädintä niin oli spekseissä 12.5mA, eli tuo nykyinen ei ole ihan pihintä sorttia. Pirun Kiinalaiset...

Unohtamatta Daviksen Envoytä joka myös kaipaa sen 10mA@5V.

Reitittimelle/kameralle joiden virransaanti on releen takana voisi toki tehdä säätöä siihen ohjaavaan skriptiin, pari ideaa jotka tullut mieleen:
- jännite-testi eli niitä ei käynnistetä jos jännite akussa on liian matala (esmex 12.0V). Datan/kuvan voi puskea nettiin myöhemmin kunhan Cubie saisi virtaa ja datat talteen.
- nörtimpi versio tuosta olisi että myös tarkistais sen että tuleeko myös paneeleista virtaa eli että kytkis päälle vain jos sisääntuleva virta on exmex yli 1A ja että sitä on tullut esmex viimeisen 10 min ajan. Cubie generoi säätimen datasta filun josta sen hetken lukemat voisi helposti tarkistaa.
- virta pois heti kun saatu "päivän kuva" sekä datat upattua. Tosin pitäisi muistaa se "yhteys-ikkuna" eli vähimmäis päälläolo pitäisi olla esim 10 min jotta kerkeis sisään ja tehdä mutokset/poistaa tuo 10 min ajastin. Releen saa "sammutettua" sitten kun homma tehty.

Eikös tuota valoanturia voisi korvata laskennallisilla ajoilla? Eli lasketaan auringon nousu- ja laskuajat siihen esim. tunti pois molemmista päistä tms. Tai sitten vaan yksinkertaisesti toiminta ajat/kk aseteltuna ohjelmaan? Myydäänhän astronomisia kellokytkimiäkin jotka perustuu annettuun sijaintiin tehtyihin laskelmiin auringon nousuista/laskuista. Matikkaa tuo vaan on  ;D
http://www.biltema.fi/fi/Rakentaminen/Sahko/Sahkoasennustyokalut/Astronominen-ajastuskello-2000034381/ (http://www.biltema.fi/fi/Rakentaminen/Sahko/Sahkoasennustyokalut/Astronominen-ajastuskello-2000034381/)

LainaaEikös tuota valoanturia voisi korvata laskennallisilla ajoilla?

Voisi, jos sopiva härpäke löytyis. Tähän asti lähin löytö on viikko-kello mutta ei se viikko riitä mihinkään tässä hommassa. Tuo Bilteman kello on 230V:lle kun tarve olisi 12V:lle.
Tosin pitää muistaa että sen(kin) pitäisi olla äärimmäisen pihi sekä ainakin muistaa säädöt jos virta katkeaa...

Meinasin sitä että kun sinulla on siinä minitietokone (RasPi/Cubietruck?) käytössä niin softa sinne ja ohjaus ulos.
Tuo Bilteman kello oli nyt vain esimerkkinä tuossa astronimesta kellosta.

Lainaus käyttäjältä: SääSami - perjantai, 04.12.2015, 19:22
Meinasin sitä että kun sinulla on siinä minitietokone (RasPi/Cubietruck?) käytössä niin softa sinne ja ohjaus ulos.
Tuo Bilteman kello oli nyt vain esimerkkinä tuossa astronimesta kellosta.

Niinhän Cubietruck jo tällä hetkellä ohjaa muita härpäkkeitä paisti itseään. Ongelma on nimenomaan Cubie itse, noitahan ei pysty sammuttaa ilman että "vetää töpselin seinästä", eli virta pitää katkaista. Se olisi vielä ehkä mahdollista mutta sitten ei saa millään virtaa takaisin päälle.
Cubiessa on kyllä akku joka pitää kellon ajassa sekä jonka avulla saan tehtyä hallitun sammuttamisen (eli WeeWx alas ja sitten virta pois) mutta tietääkseni sen avulla ei pysty laittaa Cubiea "lepotilaan" josta heräisi asetettuna ajankohtana.

Tietty yks keino tuohon "päivän pituuteen" olisi että tummentaisi valoanturin kupua niin että itse anturin mielestä olisi pimeämpää  ;D
Ongelma on tietty löytää se sopiva tummuus niin että se kuitenkin napsauttaisi virrat päälle edes hetkeksi joka päivä myös näin pimeään aikaan.
Prkl kun piti olla näin sateista/tuulista tämä viikonloppu, muutoin olis voinut mennä kokeilemaan vähäsen...

Tulipa käytyä paikan päällä tarkistamassa että palikat olivat paikllaan myrskyn jäljiltä ja hyvin näyttää pysyvän. :)

Pääsyy oli kuten arvaten että puolipilvinen keli näin Joulukuun liki puolessavälissä on mitä mainioin tilaisuus tutkia että miten toimii näin pimeimpään aikan :)

Kun avasin laatikon niin hyvin näytti kukkuvan systeemit, virta oli päällä. Osasyyksi offlineen osoittautui pikku fiba /etc/rc.local-filussa jonka tein kun poistin käytöstä aamun online-ajan, olin samalla poistanut komennot jotka kytkevät releen GPIO:t. :P
Koska lähtökohta oli että akut ovat tyhjät oli matkassa mukana ensimmäinen suunnitelluista vapaa-ajan akuista, 70 Ah Woima. Joten samalla tuli ihan varoksi napattua pois nuo vanhat ja laitettua Woima tilalle. Teknikkalaatikkoon V2, kun joskus valmistuu, tulee noita mahtumaan 4.

---

Kun noita valoantureita tilasin Kiinasta niin tilasin niitä 2 jotta voi rauhassa tuhota toisen :) Kun tuota kotona olevaa tutkailin että miten sitä saisi sopivasti tummennettua jotta "valoisa aika" lyhenisi vähäsen huomasin että siinähän on säädin-namiska. Ja kappas vaan se vaikuttaa valoisuuteen jota tarvitaan jotta se napsauttaisi virrat päälle. Säädin asemalla olevaa hitusen "valoisammalle" sekä maalasin tussilla puolet sen kuvusta mustaksi. Säädettäessä sen olisi jopa saanut niin krantuksi että se napsautti virrat pois siinä valossa jota silloin oli (noin klo 14 ja melkein selkeätä). Säädöksi jätin siten että siinä kohtaa vielä oli virrat päällä ajatuksena se että se sallisi virrat päälle edes osan pilvisistä päivistä. Se jää nähtäväksi että miten käy...

---

Pikkasen teoreettista laskemaa säästöistä virrankulutuksessa. Tein ne kuukauden mukaan jolloin paremmin näkee miten ne vaikuttasivat:

- reitittimen + kameran päälläolosta 15 min pois => 4.4 Ah
- Cubien päälläolosta 2h pois => 10 Ah
- Säätimen virrankulutuksesta 7.5 mA pois (oletuksena että nykyinen syö 20 mA sekä mihin vertasin 12.5 mA) => 5.5 Ah

Ongelma esim säätimen vaihtamisessa on se että tuo nykyinen on ainut halpismalli jonka olen löytänyt jossa on data-ulostulo.

 

Käynti paikan päällä mitä hienoimmassa säässä, täysin selkeää ja tyyntä. Samalla tuli tehtyä kauden ensimmäiset liukkaan kelin harjoitukset kun 15 km paikallistie-pätkä oli umpi-jäässä jäätyneen räntäsateen jäljiltä. :P Lunta siellä ei ollut kun nimeksi.

Pirun Kiina-säätimet jossa yksi namiska sekä yksi kaksinumeroinen näyttö joka ohjaa kolmea eri asetusta ::)
Syy offlineen sitten viime käynnin oli vahingossa tullut väärä asetus "aamu-asetukseen" eli sillä jolla saa sen päälle esim. "tunti ennen auringonousua - auringonnousu". Siitä samasta asetuksesta kun laitetaan se ON/OFF-käyttöön eli sitä mitä minä käytän. ::)

Nyt kun alkaa olemaan lyhyin aika käsillä niin on hyvä katsoa mitä "jäänyt käteen" tästä syksystä kun on saanut, jokseenkin ajoittain hitusen pätkittäin, dataa ja kuvaa paikan päältä...

Liitteen kuva kuvastaa hyvin kuin matalalla aurinko on Joulukuussa jopa 20 km Suomen etelämmästä kohdasta. Eli jotta saisi ne harvat syystalven auringot napattua pitäisi olla liki avoin näkymä etelään ilman mitään esteitä (tai ainakin riittävän pitkä avoinainen näkymä). Parhaimmat "tuotot" antaa päivä jossa ohutta pilveä josta aurinko heijastuu maahan.

Tuotot käytännössä katsoen romahti marraskuun alkupuolella, alkukuusta kun aurinko ylsi yli puiden latvojen tuli yli 100 wattia kun taas loppukuusta jäätiin alle 20 wattiin jos aurinko sattui paistamaan. Pilvisellä kelillä/sateella, eli sillä yleisimmällä etelä-Suomen marras-joulukuun säällä, tuotto on pyöreä nolla. Eli ongelma on sellaiset 1.5 kk molemmin puolin lyhyintä kohtaa.

Elikkäs...
- Akkupankin kasvattaminen mahdollisuuksien mukaan mahdollisemman isoksi (akut kuitenkin halvempia kun uusi säädin, joskin pihimpi säädin säästäis myös joitain Ampseja kuussa).
- Valosäädin kaipaa lisäsäätöä jotta olisi päällä vieläkin lyhyemmän ajan päivästä, tämä antais parhaimmat säästöt kuukausitasolla (2h = 10 Ah kuussa)

Herätetäänpä tätä henkiin talviunilta  ;D

Marraskuun kamerakuvien perusteella niin aurinko laski puiden taakse noin 6 viikkoa ennen talvipäiväntasausta. Näinollen odoteltiin saman verran sen jälkeen ennenkuin herättelemään toiveita heräämiseen. Muutaman aurinkoisen päivän jälkeen ei tapahtunut yhtään mitään joten ajastettiin käynti paikan päällä. Ongelma oli että aina kun olis päässyt satoi mutta nyt nappas, aste pari pakkasta ja puolipilvinen keli...Joten otettiin pikkasen seikkailumieltä mukaan ja matkaan, tuon loppupään sorantien kunnosta kun ei koskaan voi olla varma näin talvisin. :P Suurilta osin oli luminen talvikeli joskin loppupää oli jäinen/urainen.

Lunta paikan päällä oli aivoimella alueella pari kymmentä senttiä kun taas puiden alla ei ollut melkein mitään.

Kuten ounastelin oli onelma numero yksi se että akusta oli virta tippunut niin alas ettei säädin enään tunnistanut akkua. Parin vippaskonstin jälkeen homma hoidossa ja sisään alkoi puskemaan 8A virtaa iloisesti. Ongelma on se että nuo säätimet pätkäsee loadin poikki vasta 11.1V:ssä eikä sitä rajaa pysty säätämään. Tähän pitää ottaa kiina-romua avuksi eli "low voltage regulaattori" jossa saa rajan säädettyä vaikkapa 12.1V:en ja takaisinkytkennän 12.8V:en. Tuonkin jälkeen tuo säädin edelleen syö virtaa. Eihän taulukon mukaninen 25 mA kuullosta paljolta mutta kun sen laskee kuukaudenkin ajalle niin tuleehan siitä muutama Ah.

Ongelma kaksi ilmestyi kun sain virta taas virtaamaan, reititin ja Cubie täysin kuolleet.
Reititin ei sinänsä ole yllätys koska onhan se "sisätila-vekotin" eikä tehty ulos keskelle ei mitään puulaatikkoon majailevaksi. Cubie taas on datasheetin mukaan tehty -20:iin toimivaksi.

Cubien kohdalla asia selvisi kotosalla kun se oli lämmennyt, se nimittäin lähti ihan klitisti käyntiin. Eli se on SSD joka ei toimi pakkasessa :P
Tähän pitää suunnittella joku ratkaisu, kuten että
- SSD pois ja (väh.) Class 10 SD-kortti tilalle. Samalla sisään natiivi Debian Jessie koska nyt se on saatavilla myös noille.
- Cubiessa on sisäänrakennettu wifi-palikka eli virittää Cubie toimimaan myös Ad-hoc:na/3G-reitittimenä kunhan sen saa vakaasti toimimaan. Kamera voisi käyttää wifiä nettiin kunhan saisi myös niin että BO pystyisi käyttämään LAN:a.

No niin, etätatapaus herätetty talviunilta.

Herää väkisinkin ajatus että onko tuo Kiina-säädin silkkaa romua. Nimittäin vajaassa viikossa oli Saksan ihme (josta tosin ei saa dataa ulos) ladannut akut täyteen, ainakin niin väitti ruutu. Täydet 10 palkkia oli mittarissa (14.2V), tavaalta tuli alas 8A vaikkei aurinko ihan suoraan paneeliin osunutkaan ;D

Cubietruck valajstettiin myös 3G-reitittimeksi sen lisäksi että hoitaa säädatan keruuta. Hyvin näyttää toimivan.
Joku toimiva relee-kapistus pitäisi kyllä löytää että pystyisi ohjailla kameran ja BO-palikan päälläoloa.

Prkl Kiina-kura säädin  ;D

Tuolla ilmaisenergia forumilla tuli vahvistus siihen mitä epäilinkin syyksi miksei se herännyt takaisin linjoille kun aurinko alkoi paistamaan. Tuo prkl vekotin jää off-tilaan jos akun jännite tippunut liian alas ja ainut tapa saada se hereille on ottaa akku irti. Kiina-kuran brosyyrissä ei myöskään kerrota ainakaan suoraan mikä tuo raja on, alin volttilukema jota löytyy brosyyristä on 10.8V.
Sakemanni Stecan brosyyrissä kerrotaan sentään että alin raja on 6.9V.

Tähän kun lisätään että Kiina-kura itse syö 40 mA (?) 24/7 (Stecan säädin 12 mA), säädin katkaisee kuorman vasta 11.1V:ssä ja kolmen kuukauden aikana ei käytännössä katsoen tule mitään taivaalta alas niin sehän tyhjentää aika tehokkaasti akun "ihan itse". Tuo 40 mA kun tekee sen 29 Ah kuukausi-tasolla.

Tuohon kuorman katkasemiseen pitää keksi joku rele-tyyppinen jolla saisi sen poikki aikasemmin, vaikkapa 11.8V:ssä sekä tutkailla pikkasen noita säätimiä ja niiden kulutuksia. Jos sen sais sinne 10 mA:n korville, tai säädin joka ottaa virran suoraan paneelista niin voisi akkukin pysyä paremmin hengissä.

Nyt kun saatiin voorumi taas linjoille niin laitetaanpa päivitystä  ;D

Kehissä on 20A säädin josta ei saa dataa ulos. Kiikarissa on säädin josta sekä saisi dataa ulos että pystyisi säätmään tuota alarajaa jossa load kytketään irti.

Ebaystä osui käteen tuollainen 12V kulutusmittari: http://www.ebay.com/itm/331650233060
En nyt sano että se olisi 100% oikein (12V 10W nuppi antoi kulutukseski 8.5W) mutta antanee osviittaa.
Koska kaikki palikat kävivät kotosalla kääntymässä niin sain samalla mitattua pikkasen kulutusta.

Lukemat 12V mukaan, eli perässä oli tarvittaessa 12V->5V muuntaja:
RaspberryPi A+ versio, josta löytyy kulutusarvo 130 mA @ 5V Pi:n foorumilta, wifi kytkettynä: 0.7 W
Dovado Tiny reititin, 3G tikku kytkettynä: 3 W
Cubietruck: reilut 1W
BO Controlleri + 1 ampsi kytketty, ilman antenneja: 2.5 W
Kun laitoin tuon mittarin etäasemalle tuli koko hela hoidon kulutukseksi noin 8.5 W.

Laitetaanpa pikku päivitystä :)

Säädin vaihdettu Eurooppalaiseen tapaukseen Victron BlueSolar 75/15 jossa dataulostulo sekä mahdollisuus muuttaa joitain asetuksia.
Asetus jota mua kiinnostaa eniten on jänniteraja jossa se katkaisee virrat loadilta. Se on nyt asetettu 11.8V:hen.
Plussa-puolena tuolle on myös se että firmistä näytetään päivittävän aktiivisesti myös niin että säätimeen tulee uusia ominaisuuksia sekä se että heidän sivustolla on myös tietoa miten saada ulos data RasPi:llä (dataulostulohan on alunperin tehty pienelle näytölle).

Käytännössä datan saa ulos kahden jumper-wiren kanssa, toinen TX:ään ja toinen Groundiin ja vastaavasti RasPi:ssa RX:ään/Groundiin + yhdellä simpplelillä Python-skriptillä.

Toisaalta rupes ottaa päähän kun ei saanut kone-luettavaa dataa ulos säätimestä ja sekin tuli samalla korjattua ;D
Näin kesällä ei se data ole niin kiinnostavaa kun liki 100%:sti tulee käytettävä virta joka päivä mutta mulloin se onkin senkin edestä.
Tämä tapaus laskee omaa "yield"-arvoa eli mitä tuotettu joka ilmoitetaan 0.01 kWh:ssa. Saatavilla sekä total, tänään että eilen-lukemat. Ne nollaantuvat aamulla kun paneelien jännite nousee yli 12V:n ensimmäisen kerran (tämä aiheutti pientä päänrapsutusta sivuston tietokantaa rakennellessa). Ainut mikä uupuu on vastaava arvo kulutukselle joten se on laskettava "load-current" + voltti-lukeman avulla. Tämän hetken kulutus on sen mukaan siinä 7 watin korvilla (Cubie + Dovado reititin + BO + RasPi kamera + RasPi säädinlukija).

Kun katselin tämän aurinkoisen päivän lukemia niin tuotanto ylittää tällä hetkellä kulutuksen noin klo 08-19. Aamun ensimmäinen watti tuli heti 06 jälkeen ja illan viimeinen pikkasen ennen 21:tä eli puolisen tuntia auringonnousun jälkeen / ennen auringonlaskua.

Alunperin oli tarkoitus saada Cubie lukemaan tuota dataa mutta jostain syystä sen sarjaportti ei suostunut yhteistyöhön joten hommaa hoitaa toistaiseksi ylimääräinen RasPi. Tämä ei ole optimaalinen tilanne syksyä ajatellen mutta toiminee toistaiseksi.
Pitää miettiä että mitä/mihin tuota "pää-tietokonetta" tarvitaan ja siten mitä ominaisuuksia se tarvii.
Ainakin:
- RTC-kello (joko sisäänrakennettu tai mahdollisuus lisätä)
- wifi (mielellään sisäänrakennettu)
- GPIO-pinnit (releen ohjaus, säätimen luku)
- 1 x USB (davis)
- mahdollisimman virtapihi (tavoite on 100 mA @ 5V)

Pikku päivitystä...

Nyt on virran syönti saatu puristettua 5 wattiin (0.4 A @ 12V), näin ainakin säätimen data kertoo, tämä kun kaikki härpäkkeet käynnissä (eli 2 x RasPi, Dovado reititin sekä BO RED) ;D Tiputus viime kesästä on 210 w/vrk => 120 w/vrk.

Havainto koskien tuota kulutusta on että IP-kamerat ovat syöppöjä. RasPi + kameramoduuli on paljon pihimpi, se kun parhaimmillaan haukkaa alle 1 watin. RasPin plussapuoli on tietty myös se että sillä pystyy tekee kuvamuokkaukset + uppaukset miten haluaa sekä kuvan ottamiskomennossa on paljon asetuksia jota voi säädellä (esim omat ottavat öisin kuvat 4 sekunnin valotusajalla).

Kehissä on RasPi v3 joka korvasi Cubien lähinnä siksi etten saanut Cubiea lukemaan säätimen dataa UARTin kautta. RasPilla se toimii heittämällä. RTC-kellon virkaa hoitaa Rasclock-niminen palikka joka toimii nappi-paristolla. RasPI v3:ssa on myös (vihdoinkin) sisäänrakennettu wifi joten se ei tarvi USB-härpäkettä sitä varten. Muutoin vaihtui SD-kortti Kingstonin Industrial versioon jonka speksien mukaninen lämpötila-raja on -40:ssä.

Laatikon viilennystä ajatellen on nyt tuuletin (normi 80mm tietokonesellainen) rautakaupan tuuletus-ritilän lisäksi joka on kytketty termostaattiin, päälle 30°:ssä, pois päältä 25°:ssä. Talveksi tuo aukko pitää tietty tukkia jollain.

Cubielle suunnitteilla tehtävää täällä kotosalla joten pölyttymään se ei pääse ;)

Lainaus käyttäjältä: weatherc - sunnuntai, 29.05.2016, 14:55
Pikku päivitystä...

Nyt on virran syönti saatu puristettua 5 wattiin (0.4 A @ 12V), näin ainakin säätimen data kertoo, tämä kun kaikki härpäkkeet käynnissä (eli 2 x RasPi, Dovado reititin sekä BO RED) ;D Tiputus viime kesästä on 210 w/vrk => 120 w/vrk.

Aika merkittävä kulutus muutos!

LainaaAika merkittävä kulutus muutos!

Juup. Suurin tekijä on kamera, kun vaihdoin IP-kameran RasPihin, kamera kun haukkas 4 wattia (9 wattia IR-ledit päällä) kun taas RasPi tyytyy siihen suunnilleen 1 wattiin. Kameran RasPi on lisäksi A-version Pi joka on pihein (Zero on vielä pihimpi).

Tänään tuli testattua tuulettimen toimivuutta todellisuudessa kun termostaatti naspi sen päälle 13:30 aikoihin. Säädindatan mukaan se syö parisen wattia jolla nyt kesällä ei ole suurta väliä. Lämpötila laatikossa näytti laskevan parisen astetta sen ansiosta. Tosin Enoyn anturi voi olla vähän "ilmapussissa" kun on samalla seinällä kun tuuletin tuulettimen vieressä

|----------------------------|
|                                       |
|  ^^       Envoy                  |
|----------------------------|

Jos lämpötilasta tulee isompi ongelma niin muutamia ideoita voisi olla. Toki todennäköisesti puhallin riittää.

Juu, luulen että tuo tuuletin riittänee. Kunhan laatikon ja ulkolämpötilan ero pysyy alle 10 asteessa niin homman pitäisi pysyä hanskassa. Mutta pitää vähän seurata tilannetta kun/jos tulee kunnon helteitä.

Yhteys katkennut aamupäivällä. Osoittava sormi osittaa melkein kohti reititintä jos se on jumissa tai netti-yhteyttä koska myös BO on mykkä. Kolmas syyllislistalla on tietty RasPi joka ohjaa sitä virta-relettä...
Nettiyhteys on siitä heikko lenkki että se on yhden hikisen tukiaseman varassa.

Nyt ei vaan pääse tutkimaan asiaa ennenkun aikasintaan loppuviikosta.

Käyty pelipaikalla ja taas hurisee. Murhyn lakiin nojaten matkassa oli normi satsi ruuvaria sun muuta ja vika oli simppeisti että reititin/nettitikku jumissa. Töpseli irti ja takas paikalleen ;D

Pitääpi parantaa sitä skriptiä joka seuraa yhteyttä RasPi:sta käsin ja käynnistää reitittimen uudelleen tarvittaessa. Tällä hetkellä se tarkistaa vaan sen että 198.168.0.1 (reititin) vastaa mutta pitääpi virittää siten se että tarkistaa myös jonkun ulkopuolisen osoitteen.

Tulipa myös todettua että onpa joka paikka ihan siitepölyssä joten kunnon sade olisi paikallaan. Kameran linssin putsasin.

Iski mielenkiintoinen ongelma säätimen datakeruussa. Säädin antaa ulos, muiden arvojen lisäksi, päivän tuotto-arvon joka nollaantuu kerran päivässä. Jokunen päivä sitten se alkoi nollaantumaan ihan ihme aikoihin iltapäivästä sekoittaen oman datakeruun. Tutkailin pikkasen asiaa ja hatusta vedetty arvaus on että tuo nollaus tapahtuu paneeleista tulevan volttimäärän perustella, nimittäin nytten tuo volttimäärä ei tipu nollaan edes yöllä, esim viime yön alin lukema oli 0.5V.

Pientä pohdintaa tulevaa talvea varten  ;D
Lähinnä siksi että on huomattavasti mukavempaa ruuvata näin kesällä sekä jos tarvii jonkun Kiina-palikan niin täytyy laskea sen kuukauden että se saapuu.  ;D

Viime talvena oli kytkentä tämänlainen (poislukien Daviksen Envoy):

säädin => valoanturi => Cubie => rele => muut

Tämä antaa, kunhan on virtaa, noin 6 tunnin päälläolo-ajan keskitalvella. Cubie oli pakostakin aina päällä tuon 6 tuntia koska jotainhan tarvii ohjata tuota relettä kun taas loput oli päällä noin 10 minuuttia päivässä. Se mitä pitää muistaa on että menee kotvanen että Cubie (nykysin RasPi) purkaa yön datat Daviksen loggerista.

Aatoksissa ollut että marras-tammikuu rajoittais päälläolo-aikaa entisestään, että olisi päällä exmex 2 krt viikossa datan purkua ja uppaamista varten.
Yksi tapahan olisi viikko-ajastin vaikka säädin => ajastin => valoanturi. Tämä tietty lisäisi yhden palikan (possible of fail) sekä voi olla hankala saada etäohjattavaksi.

Toinen mieleen tullut tapa olisi että laittaisi tuon ohjauksen RasPin rc.local-filun alkuun ennen kuin se esim käynnistää weewx:än, eli esmex

if [ daynumber !== 2 ] && [ daynumber !== 5 ];
then
  sudo halt;
fi

RasPi:ssa tuo halt komento toimii.
Tämä pitäisi pitää virrankulutuksen aika minimissä muilta päiviltä paitsi nuo 2 päivää viikossa. RasPi:hin asensin sen kellopalikan jotta kello pysyy ajassa vaikkei virtaa ole joten se ei ole onglema.

Näyttää RasPi taas kyykähtäneen  ???
Tiedä häntä mikä siinä on mutta ainakin siinä on virrat päällä koska reititin/Bo/kamera ovat linjoilla. Niiden releehän vaatii virrat RasPin Gpio-pinneistä. Voipi olla niinkin yksinkertainen vika että sen wifi on juntturassa, tosin sen pitäisi bootata itsensä jollei saa yhteyttä reitittimen ip-numeroon tai nordicweateriin. Pitänee suunnitella käynti paikan päällä.

Kesän tuotantoa:
Toukokuu: 7.8 kWh
Kesäkuu: 7.1 kWh
Heinäkuu: 6.9 kWh
Kaikkina noina kuukausina tulisi enmmän jos olis tarve. Toukokuun ja Kesäkuun erossa näkyy se kun viritin kulutusta alaspäin.

Käyty paikan päällä tekemässä töpseli irti/takas-operaattio RasPille jonka jälkeen homma lähti taas tulille :)
Latailee Daviksen loggeria vielä kotvasen jos toisenkin jonka takia sivu näyttää offlineä :P

Pientä pohdintoa tulevan talven varalle.

2 x Raspi (sääasema + kamera) sekä Dovadon reititin haukkaa noin 300 mA @ 12V. Tämän lisäksi BO-palikka jonka sammutan talveksi vie noin 200 mA. Lukemat hitusen epätarkkoja koska ovat Victronin datasta jossa desimaalien määrä on hitusen vähäinen.

Kameran ja sääaseman voisi tietty yhdistää samaan RasPi:hin jos löytäisi riittävän pitkän "kaapelin" kameralle sekä saisi kyhättyä sää-tiiviin ikkunallisen kotelon sille. Mutta RasPi:n kulutus (A+ malli 35 mA, wifillä 70 mA) ei sinänsä ole se suurin ongelma.

Viime talvena oli valo-anturi joka laittoi virrat päälle aamulla ja sammutti virrat illalla. Tämä toimi sinänsä ihan hienosti, talvella se antoi (edellyttäen että on virtaa) noin 6 tunnin päälläoloajan. Aika mitä talvella tarvitaan on että puretaan Davisken dataloggeri (saa laskea noin tunnin tähän koska SD-kortti + SQLite-yhdistelmä on hidasta puuhaa), sekä lähetetään data dedille. Toisin sanoen päälläoloaikaa tarvittais ehkä 1.5h (reitittimen voisi kytkeä päälle 1h kohdalla). Tämä voisi tietenkin tehdä niin että kun hommat pulkassa niin annetaan "sudo halt" komento. Mutta ei sekään täysin katkaise virran syöntiä, ja se vaatii virran katkaisun valoanturin avulla jotta systeemin saa takaisin päälle, eli on aika ei-joustava.

Törmäsin SleepyPi-palikkaan sekä myös sen edullisempaan klooniin WittyPI:hen jolla saisi sekä RTC-kellon settä pystyisi ajastamaan RasPin päälläoloa. Tuota voisi kokeilla että olisko siitä mihinkään, tyyliin päällä 2h/vrk. WittyPi:n omakulutus on heitin sivujen mukaan 1 mA luokkaa.
Laskennallisesti tuolla voisi päästä johonkin 0.3 Ah vuorokausikulutukseen ja silti saada datat talteen sekä päivittäisen tuoreen kuvan.

Periaatteessa tuolla WittyPi:llä voisi ajastaa vaikka timelapsen keruun tyyliin 1 kuva kerran tunnissa ja RasPi nukkuisi loput 55 minuuttia tunnista....Hmmm...

Oisko aika alkaa laittaa se rupeli?

Itse asiassa tutkailin vähäsen mitä rupeli-osastolta löytyy ja ennen kaikkea, mihin hintaan. Eniten tulee vastaan noita kilowatti-kokoluokan härpäkkeitä sekä, toisessa ääripäässä, 1 ledin leluja. Sellainen joka voisi kiinnostaa olisi tyyliin 10-20 wattinen. Niitä ei sitten taas tahdo löytyä ollenkaan.
Löysin Ausseista yhden jossa hintakin olisi ollut siedettävä alle 100€, mutta siinä ulosanti olisi ollut tyyliin 500 mA aina jonnekkin 10 m/s asti. Ja se vaati yli 3 m/s edes käynnistyäkseen. Ei paljoa auta kun katselee tuulikäyrää ottaen vielä huomioon sen että Daviksen vispeli on puiden latvojen korkeudella...Muut saman kokoluokan tapaukset jotka löysin olivat kaikki useamman satasen hinnoiltaan. Sillä saa akkuja aika kasan :P

Tällä hetkellä on akkukapasiteetti 200 Ah ja tavoitteena tuolla WittyPi-pohdinnolla olisi saada laskennallinen kulutus johonkin 50 Ah / 90 päivää tasolle, eli 1.5 kk molemmin puolin talvipäiväntasauta. Eli että nykyinen akkukasa "pitäisi riittää" hienosti tuon pimeän ajan yli kunhan napsii kulutuksen minimiin riittävän ajoissa eli marraskuun alun tienoilla (nyt syyskuussa laitan päälle yö-sammutukset). Lasken sen mukaan että noina 90 päivänä ei tule wattiakaan taivaalta.

Tänään kun auriko paistoi puski Victron sisään parhaimmillaan 130 wattia, päivän tuloksena 450 wattia (pari edellistä päivää olivat pilvisiä joten oli enemmän kulutusta kuin tuottoa).

Hhmm pitääpä jutella noiden "sähköpässien" kanssa mitä ne olisi mieltä jos itse rakentaisi kyseisen keksinnön....

Tuli käytyä pelipaikalla...

- Kamera vaihtui Raspi:n uuteen v.2.1 moduuliin (8 MP, Sony IMX219).
- Ohjaavaan RasPi:hen asennettu WittyPi-moduuli (http://www.uugear.com/product/wittypi2/). Kojeajossa tulevana yönä siten että pitäisi olla sammuksissa 01:00-05:00.

Tuo moduuli voi olla ihan kätevä tuonne koska sillä saa säädettyä päälläolo-aikaa miten haluaa ja ajat ovat määrättyjä eli on myös helpompi laittaa ex. WeeWx sammumaan minuuttia ennen sammumis-aikaa.
Mikä vähän häiritsi viime syksynä/keväänä tuon valo-anturin kanssa oli ettei saanut iltakuvia jos oli pimeätä, nyt se olisi periaatteessa mahdollista sammuttaa se vaikka 23:00 syksyn ajan. Valo-anturi on edelleen paikallaan mutta irti-kytkettynä jotta sen saa helposti takaisin käyttöön jollei tuo moduuli toimikkaan ;)

Pitäisi myös kokeilla siirtää WeeWx käyttämään Mysql:iä koska SQLite näyttää tulevan hitaaksi kun kantaan kertynyt dataa. Tuon SQLiten hitauden kyllä huomasin jo aikasemmin kun kerran kokeilin sitä dedillä johonkin. Silloin oli Mysql paljon nopeampi.

Mitä aurinko-virtaan tulee niin hyvin näyttää edelleen tulevan taivaalta alas virtaa kunhan vaan on suht valoisa keli. Parhamillaan puskee alas 100+ wattia jos aurinko paistaa :)

EDIT: Kuu-kuva 4 sekunnin valoitus-ajalla  ;D

Lainaus käyttäjältä: systeemi - maanantai, 05.09.2016, 21:55
Hhmm pitääpä jutella noiden "sähköpässien" kanssa mitä ne olisi mieltä jos itse rakentaisi kyseisen keksinnön....

Perhana olin unohtanut koko homman. Pitää huomenna ottaa asia esille että pystyykö ja kannattaako alkaa tekemään.

edit: google yllättäen antoi hyvät lähtötiedot :D

Lainaus käyttäjältä: systeemi - tiistai, 20.09.2016, 20:55

Lainaus käyttäjältä: systeemi - maanantai, 05.09.2016, 21:55
Hhmm pitääpä jutella noiden "sähköpässien" kanssa mitä ne olisi mieltä jos itse rakentaisi kyseisen keksinnön....

edit: google yllättäen antoi hyvät lähtötiedot :D

Linkki jäi laittamatta:

http://www.mdpub.com/Wind_Turbine/ (http://www.mdpub.com/Wind_Turbine/)

Lainaus käyttäjältä: systeemi - perjantai, 23.09.2016, 16:47
Linkki jäi laittamatta:

http://www.mdpub.com/Wind_Turbine/ (http://www.mdpub.com/Wind_Turbine/)

Juu, eihän noin teoriassa ole kovin vaikeaa kyhätä tuollainen, moottori löytyy Ebaystä parilla €urolla jne. :)
Vielä parempi voisi olla turbiinimalli (tyyliin Daviksen tuulivispelin lusikat) jolloin pääsisi eroon itse härvelin pyörimisestä tuulen suunnan mukaan sekä koko laitos voisi silloin olla "tiiviimpi". Voisi silloin helpompi sijoittaa.

LainaaVielä parempi voisi olla turbiinimalli (tyyliin Daviksen tuulivispelin lusikat) jolloin pääsisi eroon itse härvelin pyörimisestä tuulen suunnan mukaan sekä koko laitos voisi silloin olla "tiiviimpi". Voisi silloin helpompi sijoittaa.

Huippuimurin siipi voisi olla kova sana tuossa ;)

Lainaus käyttäjältä: SääSami - sunnuntai, 25.09.2016, 19:44
Huippuimurin siipi voisi olla kova sana tuossa ;)

Niin muuten voisikin jos vaan löytäis sellaisen jostain ilman että kokonaista imuria tarvis shoppailla (ellei olisi todella edullinen).   ;)

LainaaNiin muuten voisikin jos vaan löytäis sellaisen jostain ilman että kokonaista imuria tarvis shoppailla (ellei olisi todella edullinen).

Varmaan noita kiinnileikkaantuneina kannetaan metalliromuun tämän tästä ja siipihän niissä on ehjä. Pitää olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan ;)

Lainaus käyttäjältä: weatherc - sunnuntai, 25.09.2016, 12:07

Lainaus käyttäjältä: systeemi - perjantai, 23.09.2016, 16:47
Linkki jäi laittamatta:

http://www.mdpub.com/Wind_Turbine/ (http://www.mdpub.com/Wind_Turbine/)

Juu, eihän noin teoriassa ole kovin vaikeaa kyhätä tuollainen, moottori löytyy Ebaystä parilla €urolla jne. :)
Vielä parempi voisi olla turbiinimalli (tyyliin Daviksen tuulivispelin lusikat) jolloin pääsisi eroon itse härvelin pyörimisestä tuulen suunnan mukaan sekä koko laitos voisi silloin olla "tiiviimpi". Voisi silloin helpompi sijoittaa.

Pystyakseliset, savonius windside yms. On käsittääkseni huonompia tuottamaan sähköä, mutta toimivat myrskyssä varmemmin. Eikä ne oikeen skaalaudu isoiksi, mikä ei tietty tässä tapauksessa ole ongelma.

LainaaPystyakseliset, savonius windside yms. On käsittääkseni huonompia tuottamaan sähköä, mutta toimivat myrskyssä varmemmin. Eikä ne oikeen skaalaudu isoiksi, mikä ei tietty tässä tapauksessa ole ongelma.

Se mikä mulla tuli mieleen oli että siinä pääsisi eroon siitä tuulen suunnan mukaan pyörimisestä ja sen tuottamasta ongelmista itse rakennelmassa eli siinä olisi itse härvelin kiinnitys helpompi. Kysymyshän on että kuinka isot nuo "lusikat" tarvis olla että se pyöris eli että toimisko se tuollaisella huipparin siivellä jos sellaisen sattuis löytää jostain.

Kovin paljoahan se ei tarvis tuottaa vaan enemmin vähän ja tasaisesti. Jo se että sieltä tulis keskimäärin sellaiset pari Ah per vrk takais aika hyvin virrat vuoden ympäri säädetyllä päälläololla jos laskee minimikulutukseksi 1 Ah + tarvittavat hyötysuhde-extrat. Täydellä kuormalla taas on tuo säädin puskenut sisään sellaista 17 Ah per vrk koko kesän ajan.

Lainaus käyttäjältä: weatherc - maanantai, 26.09.2016, 22:06

LainaaPystyakseliset, savonius windside yms. On käsittääkseni huonompia tuottamaan sähköä, mutta toimivat myrskyssä varmemmin. Eikä ne oikeen skaalaudu isoiksi, mikä ei tietty tässä tapauksessa ole ongelma.

Se mikä mulla tuli mieleen oli että siinä pääsisi eroon siitä tuulen suunnan mukaan pyörimisestä ja sen tuottamasta ongelmista itse rakennelmassa eli siinä olisi itse härvelin kiinnitys helpompi. Kysymyshän on että kuinka isot nuo "lusikat" tarvis olla että se pyöris eli että toimisko se tuollaisella huipparin siivellä jos sellaisen sattuis löytää jostain.

Kovin paljoahan se ei tarvis tuottaa vaan enemmin vähän ja tasaisesti. Jo se että sieltä tulis keskimäärin sellaiset pari Ah per vrk takais aika hyvin virrat vuoden ympäri säädetyllä päälläololla jos laskee minimikulutukseksi 1 Ah + tarvittavat hyötysuhde-extrat. Täydellä kuormalla taas on tuo säädin puskenut sisään sellaista 17 Ah per vrk koko kesän ajan.

http://www.windside.com/products/ws-0_15 (http://www.windside.com/products/ws-0_15) Tossa on pienin winside, käsittääkseni pinta-ala ja teho menee suht lineaarisesti.

Lainaus käyttäjältä: khyron - keskiviikko, 28.09.2016, 18:14
http://www.windside.com/products/ws-0_15 (http://www.windside.com/products/ws-0_15) Tossa on pienin winside, käsittääkseni pinta-ala ja teho menee suht lineaarisesti.

Koon ja muodonsa puolesta tuollainenhan olisi aika nappi-tapaus tuonne, olisi todennäköisesti suht helppo asentaa eikä tarvis (välttämättä) taivaaseen asti hinata. :) Hinta lienee tosin tähtitieteellinen kun suomalaisesta tuotteesta on kysmys :P

WittyPi asetettu siten että päälläolo on nyt 07-23. Tämä osittain kokeilumielessä sekä myös ennakointi-mielessä. Koska räpsykausi lienee aika lailla ohi on BO sammutettu ja se palaa kehiin taas keväällä.

Nyt kun (vihdoinkin) näyttää olevan säädin josta saa tuota dataakin suht vakaasti niin on helpompi seurata tuota tuotanto-puolta ja siten koittaa pitää tuotanto 1.5x kulutukseen nähden mahdollisimman pitkään.

Päivitystä keskeltä ei mitään  ;D

- Oli ollut jonkin aikaa mielessä että koko systeemi pitäisi siirtää pikkasen ylemmäs, mutta kun....No, nyt vihdoinkin tuli se tehtyä kun ensin tutkaili kansalaisen karttapaikkaa (sieltä kun löytyy myös kiinteistörajat) ettei nyt ihan varta vasten lähetä naapurin tontille  ;D
Härveli on nyt joku 3-4 m korkeammalla meren pinnasta mikä tuossa kohtaa on selvä ero. Eron näkee parhaiten kamerakuvasta, nyt on enemmän taivasta näkösällä.
Samalla sain vaappuvaa tuulimittarin kepakkoa lyhennettyä siten että nytten pitäisi olla huomattavasti tukevampi (en ole tähän asti ollut läheskään tyytyväinen sen antamiin lukemiin).

Toinen syy siirtoon on se että puuraja aleni edes hiukan aurinkopaneeleille. Viikonkin kun aurinko yltäis puiden yli kauemmin syksyllä/aikasemmin keväällä (kunhan se paistais) tekisi jo paljon.

- Sain käsiini käytetyn tuulisähkövispelin, sellaisen ilman siipiä. Ei mikään voimalaitos vaan teho on lähinnä ylläpitolaturin luokkaa. Se on asennettu mutta siinä ei ole ainakaan vielä mitään mistä saisi irti dataa joten tuloksista ei ole mitään tietoa. Sitä pitää koittaa seurailla akkujen volttien perusteella. Toisaalta tänä ihme-syksynä on tuulet liki uupuuneet joten ei siitä olisi senkään perusteella pahemmin virtaa tullut.

Sellaisen huomion tein tuossa muutama päivä sitten kun aurinko näyttäytyi että vaikka näinkin pitkällä ollaan jo syksyä niin ihan kivasti se puski 200+ wattia sisään päivän aikana.  :)

Marraskuussa haalittiin kasaan tasan 1 kWh valovirtaa ;D.

Sen verran näyttää siirto auttaneen että aurinko pääsee vieläkin puurajan yläpuolelle kun aikasemmin aurinko meni puupiiloon joskus marraskuun puolenvälin jälkeen. Siinä on tosin pari lähempänä olevaa mäntyä hitusen häiritsemässä puolen päivän korvilla. Maksimi piikit olleet siinä 60 watin korvilla viime päivinä kun aurinko paistanut.

Päälläolo tällä hetkellä,
datakeruu 09:30-15:30
uppaus 09:30-11:30

Tuli tuossa tutkailtua paneelikäppyrää samalla kun napsisin tunnin pois keruu-päälläolosta, se on nyt klo 10-15. Dedille menee dataa 2 tuntia alussa eli klo 10-12.

Viimeiset 1.5 viikkoa on joka päivä tullut enemmän aurinkovirtaa kuin mitä kulutus on ollut, alas on tullut 300 wattia kun kulutus ollut 160 wattia.
Myös aurinko pääsee edelleen puu-rajan yläpuolelle (joskin nuo pari lähempänä olevaa mäntyä ovat edessä) eli ero vanhaan paikkaan on yllättävänkin suuri.

Täytyy kyllä sanoa että tuo WittyPi2-palikka jolla ohjaan RasPi:n (ja siten myös reitittimen/kameran) päälläoloa on kyllä näppärä palikka. Tosi-nörtti tosin kasaisi häkkyrän joka muuttaisi tuota päälläoloa automaagisesti almanakan mukaan. Säädöt löytyy simppelistä filusta jota WittyPi lukee aina Pi:n käynnistyessä. :P

Joulukuun lukemat, tuotto 530 wattia ja kulutus 310 wattia.  ;D
Toukokuun alusta laskien tuli tuottoa 39.75 kWh ja kulutusta 22.5 kWh. Tuottoa rajoitti luonnollisesti se että kesällä ovat akut täynnä melkein koko ajan.

Mutu on että tuo Victronin säädin on aika suuri tekijä tuossa, sillä kun on joku systeemi jolla se saa optimoitua ne "ei-niin-optimaaliset" tuotto-tilanteet. Plus tietty se että aurinko on näyttäytynyt aika mukavasti tänä syksynä ja että siirsin koko systeemin korkeammalle, nytten pääsi aurinko näyttäytymään puiden yläpuolella myös Jouluna.

Kevättä selvästi ilmassa, 4 päivän tuotto lähemmäs ellei yli 300 wattia (tämän päivän loppupään tuotot uupuu vielä). Eikä ole ollut edes selkeää vaan on ollut ohutta pilveä  ;D

Kevät tulee :D

10% tämän vuoden tähänastisesta tuotosta yhdessä päivässä, ja silloinkin meni osa ns. harakoille kun mentiin ylläpitoon, sitä se pilvettömältä taivaalta porottava arska tekee ;D
Myös teho-puolella lyötiin viisari ns. kaakkoon eli täydet 130 wattia puski parhamillaan ;D

Talven tuotot meni

marraskuu 1.0 kWh
joulukuu 0.53 kWh
tammikuu 0.84 kWh
helmikuu 1.72 kWh
maaliskuu (10pv) 1.16 Kwh

Oli siten myös ensimmäinen talvi jossa virtaa oli koko talven.

Päälläolo ollut nyt parisen viikkoa 07-21, seuraavaksi laitan 24/7-ajoon ehkä tuossa kevätpäivän tasauksen korvilla. Myös BO (Blue) on koeajettu ja on päällä satunnaisesti.

Tuli vuosi täyteen jolloin ollut tuo Victronin säädin käytössä josta saa dataa ulos.
Hyvin näkyy kun lokakuussa tuotto romahtaa ja vastaavasti maaliskuussa nousee. Tosin tuohon vaikuttaa myös se että rajoitin päälläoloa talvipuoliskolla. Tänä keväänä ollut 24/7 ajossa noin maaliskuun puolestavälistä.