Ajattelin tässä et testaan kuinka paljon tuuletin parantaa lämpötilan tarkkuutta verrattuna pelkkään painovoimaiseen ilman liikkumiseen. Alotus testaamalla paljonko DS18B20 antureitten näyttämä lämpötila heittää. On kyl yllättävän tarkka. http://timpramist.blogspot.fi/2016/06/calibrating-ds18b20-sensors-to-show-same.html (http://timpramist.blogspot.fi/2016/06/calibrating-ds18b20-sensors-to-show-same.html)
Ajattelin et jos kokeilin yhtä perinteistä suojaa, yhtä putkea missä on tuuletin ja sit kolmanneksi joko putki ilman tuuletinta tai kiillotettu alumiiniputki, tää on vielä vähän pohdinnassa.
Jos jollain sattus olemaan ylimääräsenä säteilysuoja ja sais sen siirtymään turkuun kätevästi ni voisin semmostakin käyttää, muuten varmaan teen muovilautasista.
Minulla on valkoinen muoviämpäri väärinpäin jonka pohjaan olen ruuvannut 90*90mm tietokonetuulettimen ja kannesta olen tehnyt hatun tuulettimen suojaksi päälle ;D On toiminut jo vuosia. Sen olen huomannut että tuulettimella on merkitystä. Lämpötilaan tulee hitunen ylimääräistä ilman sitä.
Davisken passivi suoja (eli ilman tuuletinta) lämpenee ainakin auringossa. Se on jopa todettu Daviksen omassa testissä: http://www.davisnet.com/product_documents/weather/app_notes/AN_24-temp-radiation-shield-comparison.pdf
Tuossa on muuten Daviksen suoja jossa tuuletin "laitettu palasiksi" jotta näkee mitä osia siinä on:
https://www.scaledinstruments.com/wp-content/uploads/2014/09/24hr_fars_Exploded_Diagram.pdf
Sain aikaseksi suojat testiä varten ja asennettua ne. http://timpramist.blogspot.fi/2016/07/comparing-solar-radiation-shields.html (http://timpramist.blogspot.fi/2016/07/comparing-solar-radiation-shields.html)
Pikasesti kun kattoo raakadataa ni olis jopa kolmen asteen eroja. Pitää tässä jossain vaiheessa kattoa tarkemmin kalibrointidataa ja laskeskella sen mukaan todellisia eroja.
Mitein tässä et tuliskohan suurimmat erot kevättalvella kun on pakkasta ja aurinko paistaa, pitää ny kattoa kuinka kauan noi tossa on. Ja kauanko toi tuuletin pysyy hengissä.
Harmillisesti en o nyt ihan satavarma siitä mikä noitten antureitten järjestys, luulisin et ne on samassa järjestyksessä suojissa ja datassa, mutten o ihan varma, pitää jossain vaiheessa varmistaa asia.
Raakadata
https://docs.google.com/spreadsheets/d/1V9OOICml3TB_kz-c6pKPEQZLdh8nlp5JI1Lb55njau8/edit?usp=sharing (https://docs.google.com/spreadsheets/d/1V9OOICml3TB_kz-c6pKPEQZLdh8nlp5JI1Lb55njau8/edit?usp=sharing)
Suojat, vasemmalta, lautasista tehty, muovinen putki, muovinen putki tuulettimella.
(https://4.bp.blogspot.com/-lqgHmZIfS1Q/V3YQ2b2Gz7I/AAAAAAAAAis/IuOlxwknd24pw8JS_y81ONusRxNWQXJmQCLcB/s1600/solar_radiation_shields.jpg)
Pystytko kokeilemaan, mikä vaikutus mustalla sisuksella on lautassuojassa? Itse maalasin vastikään sisuksen mustaksi, mutta vertailusuojaa ei ole minulla käytössä. Näyttäisi ainakin siltä, että vaikutus ei ole ainakaan huonompaan suuntaan.
Lainaus käyttäjältä: meteorologi - torstai, 04.08.2016, 17:09
Pystytko kokeilemaan, mikä vaikutus mustalla sisuksella on lautassuojassa? Itse maalasin vastikään sisuksen mustaksi, mutta vertailusuojaa ei ole minulla käytössä. Näyttäisi ainakin siltä, että vaikutus ei ole ainakaan huonompaan suuntaan.
Eipä siinä muuta ongelmaa ole kuin se ettei mulla o kahta:) Mut katotaan jos kerkeisin rakenteleen jossain vaiheessa. Miten ajattelit että sisuksen mustaaminen vaikuttaisi? En meinaan heti keksi mitä vaikutusta sillä olisi, korkeintaan tulee mieleen että se pieni osa säteilystä mikä menee lautasen läpi jää sitten varmasti mustaan lämmittämään.
Lähes kaikissa virallisissa suojissa tuntuu olevan musta sisus. Sen tarkoituksena on ilmeisesti kaapata sisään mennyt lämpösäteily, joka muuten osuisi anturiin.
Äkkiseltään luulisi, että musta sisus myös lämmittäisi anturia, mutta vaikutus lienee mitätön. Lämpö johtunee muualle lautaseen.
https://www.campbellsci.co.uk/unaspirated-radiation-shields
Moro,
Valeinsinööri innostui kikkailemaan. Eihän tämä tieteellistä tutkimusta ole,
lähinnä ajankulua:
http://www.wx-184.fi/sateilysuoja/sateilysuoja.html
Kikkailu jatkuu, ongelmana on antureiden mittaustarkkuus, ISS mittaa 0,1 asteen välein,
ja lisäanturit epämääräisesti 0,5 tai 0,6 asteen välein. Mutta kyllä tästäkin osviittaa saa.
Lainaus käyttäjältä: wskopsamo - keskiviikko, 10.08.2016, 20:42
Valeinsinööri innostui kikkailemaan. Eihän tämä tieteellistä tutkimusta ole,
lähinnä ajankulua:
http://www.wx-184.fi/sateilysuoja/sateilysuoja.html
Kikkailu jatkuu, ongelmana on antureiden mittaustarkkuus, ISS mittaa 0,1 asteen välein,
ja lisäanturit epämääräisesti 0,5 tai 0,6 asteen välein. Mutta kyllä tästäkin osviittaa saa.
Seurataan kikkailuja mielenkiinnolla ;D
Kokeile ropelilautasessa niin että se imee ilmaa alhaalta ylöspäin. Eli anturi putken sisään ja ropeli imee putken yläpäästä.
Oma boostattu ropelilautanen toimii noin ja on kyllä paras kokelilemastani viritelmistä tähän asti. Lautaset ovat ø 21 cm ala Hongkong/Kodin Terra, ja ropelina 80 mm tietokonevispeli.