SDR-radiot offline

[J.Jäntti]

FinWX:n SDR-palvelussa on katko 01.12.2018 kello 00:45 alkaen.
Vastaanottimet sivuineen ovat eristetty verkosta hetken aikaa, kun suoritamme testin, jolla olisi tarkoitus yrittää saada SDR:t virtuaalialustan näkyville ja käytettäväksi. Ideana tällä tempulla on saada yksi fyysinen serveri pois kuvioista kokonaisuudessaan ja painettua sähkönkulutusta edes marginaalisesti alaspäin. Tällä hetkellä kyseinen serveri pyörittää SDR:iä ainoana tehtävänään, NTP-palveluiden siirryttyä Raspberry Pi:n tehtäväksi.

Tällä hetkellä käynnissä on CentOS 7:n asentaminen ja sen jälkeen alkaa hirvittävä kikkailu sen puolesta, että kaikki kahdeksan SDR:ää saadaan esiteltyä virtuaalialustalle ja sen läpi vielä virtuaalikoneelle.
Jälkimmäiseksi mainittu jää tehtäväksi yön yli nukkumisen jälkeen.

Ilmoitan tässä viestiketjussa asennuksen etenemisestä.

[J.Jäntti]

Asiat etenevät parhaillaan ns. loogisella puolella, tarkemmin ohjelmien suhteen.
OpenWebRX:n (ohjelman, joka on käytännössä ja lyhykäisyydessään selainpohjainen viritin) asennus CentOS 7:aan voidaan käytännössä kuopata tässä kohtaa; Homma meni niin totaaliseksi kikkailuksi, että minunkaltaista heikkoa alkoi jo ihan tosissaan hirvittämään. Osa komponenteista ja Libraryista, jotka todistetusti toimivat Ubuntussa, eivät sitten yllättäen olleetkaan saman nimisinä CentOS:ssa, kiitos Linux-distrojen eroavaisuuden. Google lauloi moneen otteeseen, kun yksittäisten komponenttien ja Libraryjen nimiä yritettiin hakea tyyliin että mikähän tämä Ubuntussa esiintyvä libfftw3-dev mahtaisi olla CentOS 7:n listojen mukaan. Kyllähän ne sitten lopulta löytyivät - tavallaan.

Tässä kohtaa vain "tavallaan" ei valitettavasti riitä; Compile-prosessit menivät enemmän tai vähemmän solmuun ja sain kaikenkarvaisia Warning- ja "Not Vectorized"-ilmoituksia sain silmilleni tonnikaupalla ja vaikka jälkimmäisiä tuli myös itse fyysisellä koneella, jossa pyöri Ubuntu, en usko sekunnin murto-osan vertaakaan, että tuo kokonaisuus toimisi, etenkin kun viimeinen rivi joka sieltä ulos puskettiin, oli vielä Warning-alkuinen. Siispä koko romu roskiin ja uutta tilalle.

Koska OpenWebRX toimii pääosin Ubuntu-distron päällä, katsoin että pysyköön suutari lestissään ja sen lapsilta edelleen kengät poissa ja pamautin Ubuntu Server 18.04.1 LTS:n päivityksineen pyörimään kyseiselle virtuaalikoneelle, jyräten CentOSin. Kaikki on toistaiseksi mennyt odotetusti (kaikki komponentit ja Libraryt löytyivät ja asentuivat), mutta ennen kuin menen loogisesti pidemmälle, pitää minun vielä kytkeä USB-hubi, jossa SDR-tikut majailevat, kiinni virtualisointialustan USB-porttiin ja toivoa parasta, että pystyn esittelemään kyseiset tikut virtuaalikoneelle. Tässä on nimittäin sellainen pieni juttu, että kun radioita on se kahdeksan kappaletta, jää nähtäväksi miten Proxmox nuo näkevät ja miten ne esitellään virtuaalikoneelle; onko se yksi Vendor ID, joka sille pitää esitellä vai kaikki 8 + hubin Vendor ID?

Siihen saadaan vastaus kunhan olen ensin käynyt IT-romuvarastossani koluamassa kaappejani. Tarvitsen pidemmän USB-liitäntäkaapelin kytkeäkseni hubin serveriin kiinni, sillä fyysisessä koneessa olevan pituus ei riitäkään.
Lisää tietoa tulee, kun projekti taas liikahtaa lisää eteenpäin.

SDR:ien linjoille paluu on siis vielä lähes täysin avoin, mutta karkea arvio on, että tämän viikonlopun aikana se tapahtuu joka tapauksessa.

[J.Jäntti]

Onnistunut ensikosketus virtualisoituihin SDR-tikkuihin saatiin aikaan pidemmällä USB-liitäntäkaapelilla.
Proxmox yllätti sekä positiivisesti, että negatiivisesti tässäkin asiassa, nimittäin itse lustan oman rajoittuneisuuden vuoksi ulkoisia USB-laitteita ei voi liittääkään kaikkia 8 kappaletta yhteen koneeseen, koska maksimilukema on 5 kappaletta. Tutkittuani heidän tukisivujaan paljastui, että lukeman voi nostaa jopa 9 kappaleeseen, mutta sitä vastaan oltiin melko rajusti, sillä takeita virtuaalikoneen stabiliteetista ei voitu antaa sen kanssa. Näin ollen ainoaksi vaihtoehdoksi tuli ottaa kirves ja kalauttaa ns. pakka puoliksi, eli alataajuudet ja ylätaajuudet saivat omat serverinsä, puolikkailla resursseilla per kone, jotta kokonaistulos vastaisi fyysisen koneen ominaisuuksia 1:1.

Fyysisen koneiden ominaisuuksissa mentiin niinkin pitkälle, että virtuaalikoneet saivat prosessorityypikseen saman prosessoriperheen, kuin mikä fyysisessä koneessakin oli (Intel Core i5-650 [Nehalem]). Tämä saatiin aikaiseksi pistämällä alusta väittämään juuri näille kahdelle koneelle olevansa Nehalem-prosessoriarkkitehtuuriin kuuluva prosessori, vaikka todellisuudessa laitteessa raksuttaa neliytiminen Intel Xeon. Tämä tapahtuu pudottamalla muutama Xeonin tarjoama ominaisuus pois näkyvistä ja maskeeraamalla CPUID näyttämään Nehalemilta näille kahdelle virtuaalikoneille. Tämä meni niille läpi kuin väärä raha ja ohjelmistot luulevat onnellisesti olevansa edelleen tekemisissä kyseisen prosessorin kanssa.

Yön pimeille tunneille ja aamuyön kynnykselle päädyttiin suorittamalla kartoitusta siitä, mikä USB-osoite on mikäkin tikku virtuaalikoneella. Tikkujen esittäminen virtuaalikoneelle ei ollut siitä yksinkertaisemmasta päästä, kun kaikki tikut esittäytyivät tunnuksella 0bda:2838 ID-puolella ja puolestaan porttipuolella päädyttiin liki yhtä kryptiseen numerosarjaan, kuten 2-1.2.2.2. Päädyin käyttämään itse porttia, koska ID:llä näiden tikkujen esittäminen virtuaalikoneille tuottaisi varmaa pääkipua, jos (lue: kun) virtuaalialusta pitää jossain vaiheessa kyykkyhypyttää mistä syystä hyvänsä, sillä pelkän ID:n perusteella sieltä saattaa vastata ihan toinen SDR-tikku, kuin minkä pitäisi ja tämä itseasiassa havaittiin kun nypin USB-hubin hetkeksi aikaa irti ja takaisin. Porttinumerot eivät muuttuneet, mutta ID-osoitukset kaikessa hiljaisuudessa muuttuivatkin ja tietystä Device Index-numerosta vastasikin ykskaks ihan joku toinen SDR-tikku, kuin mikä sille oli osoitettu aiemmin.

Kartoitus on saatu suoritettua sen pohjalta, kuka on mikäkin tikku hubissa kryptisen porttinumeron takana ja nämä tikut asetetaan nyt virtuaalikoneille asianmukaisille osoituksilleen. Tämän jälkeen suoritetaan vielä koeponnistus niiden osalta ja sen jälkeen suoritetaan loppukonfiguraatiot, suoritetaan palomuurin konfiguraatiot uusiksi tämän muuttuneen virtualisointiseikan vuoksi. Tähän keskitytään jälleen kun on ensin saatu nukuttua hieman.

SDR-järjestelmä nousee toimintaan viimeistään maanantaina, 03.12.2018 kello 00:00, mahdollisesti aiemmin, riippuen siitä miten hyvin tai huonosti (= tehden kaiken manuaalisesti uudelleen) onnistun siirtämään vanhan koneen SDR-konfiguraatiot uuden järjestelmän käyttöön.

Lisätietoja tulee edelleen tähän viestiketjuun asioiden kulun suhteen.

[J.Jäntti]

Murphyn laki se nosti rumaa päätään kalkkiviivoilla.
Molemmat virtuaalikoneet lähtivät päälle kiltisti ja kaikki näytti toimivan ihan kivasti: Kaikki 8 radiota vastaa kuten pitääkin, kuuluvuus on niillä asemilla hyvä, jotka päivällä kuuluisivat muutenkin odotetusti.

Sitten kiinnitin huomiota siihen, että virtuaalialustan serveri alkoi nostamaan askel askeleelta tuulettimiensa kierroksia ylöspäin. Ensin ajattelin se kuuluvan asiaan, mutta jokin takaraivossani naputti ettei kaikki voi olla nyt ihan kunnossa, koska ei alusta aiemminkaan ole kuormatilanteessa nostanut tuuletustarvettaan mihinkään, kuin hetkellisesti, laskien sen jälkeen.

Proxmoxin hallintapuoli kertoi sitten karua kertomaa: CPU-käyttö tapissa (jatkuva 99.85%) ja alustan Load Average-arvot 4-7 välillä.
Polkaisin ensin toisen virtuaalikoneista nurin, jonka seurauksena CPU-käyttö putosi takaisin järkeviin lukemiin ja tuuletinten kierrokset alkoivat putoamaan hetki siitä. Tarkistin virtuaalikoneen tilanteen kokonaisuudessaan, mutten löytänyt minkäänlaista vikaa siitä enkä edes käyttöjärjestelmästä. Menin niinkin pitkälle, että pakotin virtuaalikoneille näytille Xeonit Nehalemin tilalla, mutta samaan tilanteeseen päädyttiin, että kuormat valahtivat tappiin heti kun toinen virtuaalikone nousi toisen rinnalle. Testasin tätä myös toisin päin ja otin toisen koneen alas jolloin tilanne toistui ja kuormat hävisivät heti. Tässä kohtaa aloin olemaan niin kysymysmerkkiä, että niskanikamasi meinasi taipua kysymysmerkiksi.

Otin kahvia, tuijotin lokeja ja kuorma-arvoja kun käynnistin molemmat koneet uudelleen.
Sieltä se sitten iski: Prosessorikuorma heilahti heti tappiin välittömästi, kun toinen kone alkoi keskustelemaan saman USB-hubin kanssa, jonka kanssa toinen virtuaalikone jo keskusteli. Sammutin toiselta virtuaalikoneelta SDR-ohjelmat ja kuormat rauhoittuivat heti. Jos käynnistin tältä tyhjää käyvältä koneelta yhdenkin SDR-ohjelman, CPU-kuorma lähti kuin raketin lailla nousuun. Eli kaksi virtuaalikonetta saman USB-hubin kimpussa = huono idea, eikä mitenkään korjattavissa.

Jäljellä on enää yksi temppu: Virtualisointialustan puolella, virtuaalikoneille sallittujen USB-laitteiden määrän nosto 5 => 9, mutta sepä vaatiikin sitten koko alustan uudelleenkäynnistyksen, mihin en aio ryhtyä kuin vasta vuodenvaihteessa.
Näin ollen, palautan tilanteen osiltaan lähtökuoppiinsa ja asennan uudemman koneen vanhentuneen Intel Core i5-650 koneen tilalle. Se saa toimia kuukauden ajan SDR-vastaanottimien kanssa ja virtualisointiin palataan uudelleen Tammikuussa 2019. Molemmat virtuaalikoneet paiskataan roskiin kello 14:00 alkaen ja sen jälkeen aloitetaan korvaavan koneen asennus.

Aiempi karkea arvio SDR-palvelun paluusta takaisin (Maanantai, 03.12.2018 kello 00:00) on edelleen voimassa.

[J.Jäntti]

SDR-vastaanotinten palautus uudelle koneelle suoritettiin hetki sitten onnistuneesti. Kaikki SDR:t vastaavat taas normaalisti, mutta vielä toistaiseksi mennään kolmella, tutulla kanavalla, kunnes löydän soveltuvia ehdokkaita lisää
FinWX:n SDR-vastaanottimet kanavilta 1, 2 ja 5 nousevat linjoille aiemmin, 02.12.2018 kello 21:00.