Yleiset huoltotoimenpiteet?

[khyron]

Jos ajatellaan varsinaisen aseman mekaanisia osia, niin mitä säännöllisiä huoltoja olette joutuneet tekemään? Tähän mennessä itellä on piisannu sadekipon puhdistus, muuten toi on käyny ja kukkunu ongelmitta. Tänään kuitenkin suoritin piene huollon pesemellä ja vahaamalla sadekipon ja säteilysuojan. Säteilysuoja tosin on jo kohtuullisen rapeaa tavaraa, pitänee suunnitella sen vaihto johonkin hetkeen, melkeen tuulettimellinen seuraavaksi. Vähän pohdein olisko laittanu sadekippoon myös auton tuulilasikn tarkotettua ainetta et vesi liruis paremmin, mut se pitäis kuitenkin uusia muutaman kuukauden välein ni en sit jaksanu.

https://weather.khyron.dy.fi/wp/2017/07/aseman-huoltoa/

[J.Jäntti]

Omien asemieni osalta huoltotoimet ovat olleet melko vähäiset.

Tällä hetkellä FinWX Helsinki-71:n sääaseman lämpötila/kosteusanturipakkaan kohdistunee suurin mielenkiinto, koska rakentelemani tuuletinviritelmä on useamman vuoden vanha ja vaikka sen tuuletin toimiikin, ei Helsingin ilmanala ole kuitenkaan siitä puhtaimmasta päästä, jonka seurauksena itse anturipakan kuoret ovat enemmän harmaansävyiset, kuin valkoiset ja voin vain arvata kuinka monta tonnia pölyä piirilevylle on päässyt tuulettimen tunkemana. Kunhan syksy koittaa, pitänee suorittaa huoltotoimia sille hieman.

Sademittari on saanut olla rauhassa, koska se mittaa sateen tällä hetkellä odotusten mukaan. Tippalaskurilaite kun se on, sitä ei parane käsitellä millään vahoilla tai muilla vastaavilla aineilla, sillä vaha - jos ei tippakammion ritilää tuki - saattaa kuorruttaa laskurin piikit niin ettei laskuri enää laske mitään. Tuulimittausta asemalla ei ole, joten se puoli on automaattisesti pois päiväjärjestyksestä.

FinWX Lohja-12A on taas toisenlainen stoori. Siellä on samanlainen sääasema samanlaisilla vermeillä. Vuonna 2014 tapahtunut avioero sotki kuvioita niin pahoin, että sääasema on jäänyt aika lailla oman onnensa nojaan, mitä huoltoon tulee. Ainakin lämpötila/kosteusanturin kosteuslukema hieman mietityttää lieneekö lainkaan oikein ja sademittari mittailee sateita, joita ei ole koskaan satanutkaan. Tuulimittari on näistä ainoa, joka on toiminut täysin ilman ongelmia. Syksyn saapuessa lienee aika käväistä paikalla putsaamassa ja huoltamassa sademittari ja katsoa, onko lämpötila/kosteusanturi siipeensä.

Minun sääasemani on siitä vähän erikoinen, että ainoat täysin mekaaniset osat ovat tuulimittarissa ja se on osista se, joka on toiminut 100% kaikissa olosuhteissa. Kaikki sääasemassa on elektronista.

[khyron]

Mites tommonen tippalaskuri toimii? Kiposta on pieni rööri mikä päästää tipan kerrallaan ja tippa menee sit kahdan langan läpi ja laskuri huomaa sen?

Olen vaan joskus pohtinu oman sääaseman tekemistä, ja rosterista tehtynä kestäis aika hyvin aurinkoa ja säätä.

[weatherc]

Jos ajatellaan varsinaisen aseman mekaanisia osia, niin mitä säännöllisiä huoltoja olette joutuneet tekemään? Tähän mennessä itellä on piisannu sadekipon puhdistus, muuten toi on käyny ja kukkunu ongelmitta. Tänään kuitenkin suoritin piene huollon pesemellä ja vahaamalla sadekipon ja säteilysuojan. Säteilysuoja tosin on jo kohtuullisen rapeaa tavaraa, pitänee suunnitella sen vaihto johonkin hetkeen, melkeen tuulettimellinen seuraavaksi. Vähän pohdein olisko laittanu sadekippoon myös auton tuulilasikn tarkotettua ainetta et vesi liruis paremmin, mut se pitäis kuitenkin uusia muutaman kuukauden välein ni en sit jaksanu.

Täällä on omaan Davikseen menty suunnilleen samanlaisella tyylillä kohta 10 vuotta, pesua ja vahaa sen tiellä pitää. UV/aurinko-antureita on tullut pyyhittyä silloin kun tuo teleskooppimasto on ollut sen verran kasassa että yltänyt antureihin eli ehkä kolme kertaa koko aikana. Sen lisäksi on sadekipon reed-rele kerran vaihdettu. Oma lämpötila-anturi on alunperin passiivia sorttia joten sen on saanut kokonaan uuden kukkalautas-suojan + 80mm tuulettimen.

[J.Jäntti]

Mites tommonen tippalaskuri toimii? Kiposta on pieni rööri mikä päästää tipan kerrallaan ja tippa menee sit kahdan langan läpi ja laskuri huomaa sen?

Melko lähelle totuutta. Peet Brosin tippalaskuri on tehty sellaiseksi, että kipon pohjassa on tiheä ritilä, joka muodostaa yksittäisen pisaran (0.025mm vastaavan sademäärän). Tämä pisara sitten putoaa sademittarin kurkkuun, jossa on anturipiikit ristimuodostelmassa. Pisara osuu näihin anturipiikkeihin ja pisaran osuessa tämä sulkee piirin hetkellisesti, kehittäen pulssin, joka menee Peet Brosin asemalle tiedoksi. Kun pisaroita (ja sitä myöten pulsseja) on tullut sen 10 kappaletta, lisää sääasema 0.25mm sademäärään. Jos lukema jää vajaaksi, kuin tasan kymmenen, sääasema korjaa sataneen määrän saatujen pulssien perusteella jälkijunassa.