Säätietokoneen yhtämittainen käynnissä oloaika

[teutari]

Noniin.... tänään se sitten tapahtui että sääkone piti lopultakin buutata kun alkoi olemaan pieniä ongelmia.

Kaikki sääkoneessa olevat ohjelmat näytti toimivan muuten normaalisti myöskin itse käyttöjärjestelmä mutta WD:n clientraw.txt tiedoston 25 ja 10 sekunnin ftp-lähetykset eivät lähteneet sääkoneesta jostain syystä vaikka moneen kertaan koitin sammuttaa ne tehtäväpalkista ja laittaa uudelleen päälle jota tuo WD-sääohjelmakin tekee automaattisesti kun niiden lähetyksissä tulee ongelmia koska en saanut niitä lähtemään sääkoneesta oli ainoa vaihtoehto buutata säätietokone sekä ajaa kaikki ohjelmat uudelleen ylös ja nyt 25 ja 10 sekunnin ftp-lähetykset toimivat taas normaalisti.
Molempien 25 ja 10 sekunnin clientraw.txt tiedostojen lähetys oli pysähtynyt 22.2.2009 klo 0:11:29 muuten WD päivitti sivustoja aivan normaalisti.

Tulipa tuossa kuitenkin oman sääaseman ennätykset rikottua:

Säätietokoneen yhtämittainen päällä olo: 48pv. 21h. 24min. 39sek.

WD-sääohjelma käynnissä: 11.1.2009-22.2.2009 = 42 päivää

NexStorm käynnissä: 1149 tuntia


Noita clientraw.txt filujen lähetys ongelmia oli joskus edellisissä WD vesioissa mutta tässä 10.37N build 03 ne on toimineet hyvin.
Weatherc  muistaakseni kirjoitti jossain että kannattaisi ajastaa nuo clientraw.txt lähetykset parittomille sekunneille jolloin ei sattuisi näitä yhtäaikaisia ftp lähetyksiä koska WD lähettää minulla 1min. välein NsMon tiedot sekä 5-10-30min. välein enempi ja vähempi omia tiedostojaan sitten on vielä NexStorm ja kameraohjelmat jolloin lähetykset sattuvat väkisinkin päällekkäin joten täytyypä hiukan muutella noita ajastuksia.

[Myxi]

Ennenkuin pingviinimiehet tekevät vastaiskun, tiedämme kyllä, että Linuxilla päivitykset voi ajaa suoraan ilman, että konetta tarvitsee hirveämmin bootata ja että se kykenee moninkertaisiin Uptime-lukuihin Windows-koneisiin verrattuna.

Pistetääs nyt tänne, kun pingviinit on niin huonosti edustettuina:

20:25:26 up 449 days,  1:39,  3 users,  load average: 0.37, 0.75, 0.73

Edellinen buutti tuli 3,8 kw upsin asennuksesta, rauta lienee joku 466 Mhz Celeron...

Tosin sääasema siirtyi muutama viikko sitten Windows koneen perään, koska Console Weather Display ei uponnut Debianin Etch versioon kirveelläkään 

Eli Windows koneessa on vasta 20 päivää uptimet, mutta tähän asti on aina sellainen parisataapäivää mennyt buuttailematta, nyt piti sarjaporttikortin asennuksen vuoksi käyttää nyt alhaalla. Pitänee seurailla, miten vakaata nuo sääasema softat on 

[J.Jäntti]

Ennenkuin pingviinimiehet tekevät vastaiskun, tiedämme kyllä, että Linuxilla päivitykset voi ajaa suoraan ilman, että konetta tarvitsee hirveämmin bootata ja että se kykenee moninkertaisiin Uptime-lukuihin Windows-koneisiin verrattuna.

Pistetääs nyt tänne, kun pingviinit on niin huonosti edustettuina:

20:25:26 up 449 days,  1:39,  3 users,  load average: 0.37, 0.75, 0.73

Edellinen buutti tuli 3,8 kw upsin asennuksesta, rauta lienee joku 466 Mhz Celeron...

Tosin sääasema siirtyi muutama viikko sitten Windows koneen perään, koska Console Weather Display ei uponnut Debianin Etch versioon kirveelläkään 

Eli Windows koneessa on vasta 20 päivää uptimet, mutta tähän asti on aina sellainen parisataapäivää mennyt buuttailematta, nyt piti sarjaporttikortin asennuksen vuoksi käyttää nyt alhaalla. Pitänee seurailla, miten vakaata nuo sääasema softat on 

Hatunnoston arvoinen suoritus! Pingviinikoneilla tuo Uptime-tilanne on aivan toisesta maailmasta.
Siihen edesauttaa se, että yleensä päivityksiä, kun niitä pingviinikoneissa erinäisiin RPM:iin sun muihin pukkaa, ne voidaan paiskata livenä sisään ja ainoa, joka voi tapahtua, on kyseisen servicen pudotus pois päältä siksi aikaa kun paketti ajetaan sisään ja sen jälkeen pusketaan service ylös ja homma jatkuu.

Windowsissa ongelma on siinä, että ohjelmapäivitykset yleensä käpistelevät sellaisia tiedostoja, joita ei voi ns. ajaa alas tai vapauttaa ja lopputuloksena on tutuksi tullut pakkobuutti, jotta päivitys saadaan loppun asti ajettua. Sitten on tietenkin ne ohjelmat... Riittävän huonosti kasattu ohjelma tuppaa jättämään Windows-koneessa varaamansa muistin vapautettua ja loppujen lopuksi Windowsin resurssit muistin osalta menevät kanttuvei ja luvassa on pahemman luokan levyllekirjoitus-show.

Pisin aika allekirjoittaneen Windows-koneella taitaa olla 90 päivän luokkaa. Koska päivityksiä, usein kriittisiä, tunkee joka kuukausi iso(hko)ssa nipussa, tahtoo tuo uptime hyytyä keskimäärin 30-45 päivän välille.

[J.Jäntti]

Mietin tässä itsekseni, että onko se uptime kuitenkaan mikään iso meriitti?

Eipähän kyseessä taida loppupeleissä olla kuin vain numeerinen notaatio ja siinä kaikki.
Itse en pidä kyseistä asiaa kovin suurena seikkana.

Valitettavan monesti tuntuu olevan hoitamattoman koneen merkki samalla. Muutama kuukausi menee toki helposti, mutta puolikin vuotta huonossa paikassa on enemmänkuin riittävästi täyttämään koneen pölyllä tms. Ja tämä taas nostaa lämpötiloja, eikä muutenkaan paranna luotettavuutta.

Täyttä asiaa. Koneen ympäristön pitäminen mahdollisimman siistinä on ensisijaista, mutta myös sijoituspaikalla on suuri merkitys. Jos kone on lattialla, se kerää kaiken kuviteltavissä olevan pölyn sisuksiinsa hyvin äkkiä. FinWX:n serveri on tasohyllyssä, noin 10cm korkeudella lattiasta, eikä pölyä tule sisuksiin kerääntyneeksi läheskään niin paljon, kuin mitä sitä kerääntyi vanhan kotelon aikana, kun kone oli täysin lattialla. Tosin koneen tekniikka on nykyään ihan täysin erilainen, kuin mitä vanhassa kotelossa oli aikoinaan ja esim. koneen tuulettimet pyörivät jokainen minimikierroksilla, joten pölyn imeminen ympäristöstä on siten myöskin vähäisempää.

Jos koneen paikka on oikeasti suunniteltu sellaiseksi, että pöly saadaan pidettyä riittävän hyvin kurissa, ei puolenkaan vuoden uptime ole ihan suoraan merkki hoitamattomasta koneesta.

Ja toisaalta taas päivitykset eivät edes windowsmaailmassa ole mikään syy bootata konetta kuukausittain. Kaikkia päivityksiä ei kannata edes heti koneeseen ajaa ja jos puhutaan pelkästä palvelinkäytössä olevasta koneesta, niin eipä niillä päivityksillä suurta kiirettä ole. Palvelimella ei surffata netissä, sinne ei asennella mitä sattuu softaa tai muutakaan vastaavaa. Samaten kaikki ylimääräiset portit toki suljetaan.
Itse en aja noissa winkkaripalvelimissa minkäänlaisia virustorjuntoja palomuurista puhumattakaan. Ja päivitykset tyyliin silloin, kun sattuu jaksamaan. Käyttökoneilla on sitten virustorjunta ja niiden kautta periaatteessa liikkuu data palvelimelle ja sieltä pois. Eli turhaan kuluttaa resursseja. Toisaalta noihin servuversioihin ei oikein mitään ilmaista torjuntaa edes saisi.

Päivitysten ajo on valtaosin koneen käyttäjän näkemyksestä kiinni. Yleensä nuo korjaukset tuppaavat olemaan jonkin yksittäisen käyttiksen komponentin toimivuuteen vaikuttavia ja jos palvelimessa ei pyöri ihan tolkutonta arsenaalia mitä eksoottisinta softaa, tilanne päivitysten suhteen ei ole niin kriittinen. Oman palvelimeni osalta toimin, kuten työssäni; serverit päivitetään orjallisesti kuukauden välein, jollei satu käymään niin tolkuton munkki, ettei päivityksiä ole tullut yhden ainoatakaan kappaletta (Tätä ei ole tapahtunut koskaan, tosin ). Vaikka serverini onkin rautapalomuurin takana ja vain tiettyihin portteihin on pääsy ulkokautta, katson itse tarpeelliseksi päivittää kaiken sen, mitä päivitettävissä on. Joissakin ääritilanteissa se siirtyy seuraavalle kuukaudelle (joskus jopa siitäkin eteenpäin). Resursseista ei pitäisi normaalisti serverillä olla suurempaa pulaa, jos nyt ei satu esimerkiksi tunkemaan jotain pilipali-virustorjuntaa, jonka tunnistinmoottori toimii kuin tervaan upotettu täi.

Mutta mitä tuohon uptimeen itsellä tulee, niin näillä parilla käyttökoneella parista viikosta kuukauteen on ehkä normaalein.
Debbariservulla paria, kolmea kuukautta ja winkkariservulla kuukausi, pari. Tosin winkkarillakin pääsisi helposti puoleen vuoteen ja debbarilla toki pidemmälle. Olen kuitenkin ottanut tavaksi välillä bootata varoiksi noita. Välillä jää kuitenkin kone nousematta bootin jälkeen ja testaamalla vähentää sitä mahdollisuutta, että se tilanne tulee siinäkohtaa, kun upsissa ei potku riitäkkään sähkökatkon yli ja olet itse toisella puolella Suomea. Samalla voi sitten isommat pölyt siivota jne. Ja säästyy siltä uptimen keräämiseltäkin.

Käyttökoneet minulla ja talon emännällä (kaikki ne yhteensä viisi kappaletta, joista kaksi on kannettavia) ovat pääsääntöisesti pois päältä yön ajan, kannettavia lukuunottamatta, jotka yleensä heitellään standby-tilaan vilkuttelemaan. Kolmesta työasemakoneesta kaksi ovat sellaisia, joita yleensä käytetään vain sillointällöin ja tiettyyn tarkoitukseen, kuten FinWX:n sivuston testaamiseen tai ukkosvideoiden editointiin, joten valtaosan ajasta ne ovat pois päältä.

Tämä yksi kone on taas eniten päällä siksi, että se on ns. työjuhta-kone, jossa pyörii kaikki käyttämäni softat - paitsi nyt. Tätä postausta kirjoitan kannettavalla koneellani, koska kyseinen työjuhta makaa tällä hetkellä noin 10-15 osassa tekniikkahuoneen pöydällä, odottamassa uusia ja uusvanhoja osia saapuvaksi.

Työjuhtakone on yleensä se, joka voi olla päällä useita päiviäkin, mutta hyvin harvakseltaan niinkään pitkään. Yöajat se on joko kokonaan pois päältä tai standby-tilassa, tilanteesta riippuen.

Jos kone on ollut kuukauden päällä, niin sen malttaa bootata. Jos puoli vuotta, niin miettii toisenkin kerran. Ja jos on vuosi täynnä, niin harva enää siinäkohtaa boottaa. Annetaan mielummin olla ja katsotaan, että miten paljon saadaan laskuriin. Järkevyyden kanssa tällä ei sitten enää niin paljoa tekemistä olekkaan.

Tuo "vuoden päällä"-juttu on täysin totta. Meillä oli aikaisemmassa työpaikassani, eräässä valtion lafkassa, Linux-friikkien tietoliikennejätkien ja Windows-servertyyppien (minun porukkani) välinen kiista siitä, kumpi voittaa uptime-kisan. Tietoliikenneporukalla oli elämänsä parhaimmat päivät nähnyt Linux-kone, joka oli vanha, mutta vielä käytössä gateway-serveri, joka tosin toimitti vain varayhteyden virkaa, jos jokin sattuisi leviämään ja Windows-miesten valttikorttina oli niinikään ikivanha FTP-serveri, joka pyöri Windows NT 3.51:n varassa.
Nämä kaksi konetta oli viimeisen sähkökatkoksen jäljiltä nousseet likimain samaan aikaan ylös ja uptimen ero koneilla oli suunnilleen 10 sekunnin luokkaa. Laitteiden uptime oli likimain 800 päivää, kunnes sähkökatko tuli kylään ja veti odotetusti ilman UPS:ia olevat koneet nurin. Tietoliikennejätkät olivat periaatteessa vain bluffanneet ja olivat kytkeneet serverin aiemman sähkökatkon jälkeen UPS:n taakse, mutteivät kertoneet sitä meille ennenkuin vasta sitten, kun otimme uptimen puheeksi ja he voitokkaina piruilivat saavutuksellaan.

Tämä ei tosin vedä vertoja nykyisen työpaikkani (Kaupungin työntekijä) yhden työasemakoneen, josta oli tehty serveri, uptimelle. Kone oli tehty sen aikaiseen Windows NT-domainin WINS-serveriksi, joka oli yksi kolmesta WINS-serveristä. Kauan sen jälkeen, kun olimme siirtyneet NT-domain-ajasta Active Directory-aikaan ja kaikki palvelimet oltiin siirretty paikasta toiseen, sekä muut WINS-serverit sammutettu, tämä kone unohtui makaamaan toimipaikkansa nurkkaan päälle, missä se huhuili kadonneita kolleegojaan.
Kone oli simppeli: Sillä ei ollut mitään muuta tarkoitusta, kuin pyörittää Windows 2000 Serveriä ja sen alla olevaa WINS-serviceä, eikä siihen ajettu päivityksiäkään. Kone nousi muistaakseni vuonna 2004 ylös ja kone havaittiin ja sammutettiin vuoden 2007 lopussa, jos muistini ei nyt ihan totaalisesti petä. Ennen sammutusta otimme kuvan WINS-serverin statistiikkaruudusta, joka kertoo, milloin koneen service käynnistyi. Kone piti sammuttaa väkisin virtanapista, sillä se ei enää reagoinut näppäimistön painalluksiin mitenkään. Kone ei ollut lukittuna, ja hiiri toimi vielä, joten statistiikkaruutu oli helppo avata. Kunhan saan työjuhdan takaisin ylös ja saan palautettua datat paikalleen, postaan sen kuvan tänne todisteeksi.

Totta puhut sen suhteen ainakin, että järkeä ei kummassakaan ollut - toisen tapauksen puolustuksena on vain se, että kone oikeasti unohtui samalle pöydälle talon kulunvalvontakoneen kanssa, josta jälkimmäinen ei ollut edes meidän hallinnassa.

[weatherc]

Omasta mielestä niin tärkein on se että kone pysyisi ylhäällä tarvittaessa eikä olisi sellaisia pakko-rebootteja vaan että koneen voi rebootata kun itse haluaa esim. päivitysten ajamisen yhteydessä eli se että itse voisin päättää milloin ja kuin usein reboottia tekee. Tämähän ei ole 100%sesti mahdollista vaan aina välillä tulee sellaisia tilanteita jolloin se buutti tulee väkisin vastaan kun winukka rupee kertakaikkaan menemään puuroksi.

Se on täysin totta se että mitä enemmän on tunteja laskurissa niin sitä "vaikeampi" sitä on buutata kun "katsotaan nyt kuin kauan pysyy pystyssä"-ilmiö iskee päälle. Ja eihän, kuten jo mainuttukin, sillä ole mitään järjen kanssa tekemistä.

Oma mylly joka ajaa sääasemaa on viime aikoina pysynyt aika kiltisti pari-kolmisen viikkoa pystyssä pötköön, tosin sillä välillä tehdän vähän muutakin mutta yleensä siinä vaiheessa on joko M$:llä tai jollain muulla (esim. Avast) joku päivitys joka kaipaa sen buutin. M$:än päivitysten suhteen mulla ollut se linja että se riippuu päivityksestä että asennanko sen "heti" vai vasta sopivassa kohtaa myöhemmin.

[Myxi]

Mietin tässä itsekseni, että onko se uptime kuitenkaan mikään iso meriitti? Valitettavan monesti tuntuu olevan hoitamattoman koneen merkki samalla. Muutama kuukausi menee toki helposti, mutta puolikin vuotta huonossa paikassa on enemmänkuin riittävästi täyttämään koneen pölyllä tms. Ja tämä taas nostaa lämpötiloja, eikä muutenkaan paranna luotettavuutta.

Kyllähän koneen sijoittaminen vaikuttaa paljon siihen, miten sitä pölyä kerääntyy. Kotioloissa ei tule koneita purettua huvikseen, riittää että kotelon suodattimen imuroi puolen vuoden välien jos muistaa. Kannattaa miettiä koteloa hankittaessa mihin tarkoitukseen kone tulee.

Ja toisaalta taas päivitykset eivät edes windowsmaailmassa ole mikään syy bootata konetta kuukausittain. Kaikkia päivityksiä ei kannata edes heti koneeseen ajaa ja jos puhutaan pelkästä palvelinkäytössä olevasta koneesta, niin eipä niillä päivityksillä suurta kiirettä ole. Palvelimella ei surffata netissä, sinne ei asennella mitä sattuu softaa tai muutakaan vastaavaa. Samaten kaikki ylimääräiset portit toki suljetaan.

Palvelimen roolilla on aika suuri merkitys siihen, kuinka päivityksiin tulee suhtautua. Jokin NATin takana oleva palvelin, jolla on sisäverkkoon tarjotaan vain jotain tiettyjä palveluja, ei välttämättä päivityksiä normaali oloissa kaipaa. Jos puhutaan palvelimesta esim. DMZ:lla, niin silloin suhtautumisen pitäisi olla hieman erilainen...

Itse en aja noissa winkkaripalvelimissa minkäänlaisia virustorjuntoja palomuurista puhumattakaan. Ja päivitykset tyyliin silloin, kun sattuu jaksamaan. Käyttökoneilla on sitten virustorjunta ja niiden kautta periaatteessa liikkuu data palvelimelle ja sieltä pois. Eli turhaan kuluttaa resursseja. Toisaalta noihin servuversioihin ei oikein mitään ilmaista torjuntaa edes saisi.

Oikeassa maailmassa virustutkien tietokannat päivittyvät aina sen jälkeen, kun virus on jo olemassa. Eli siinä vaiheessa kun käyttäjä surffailee iloisesti netissä, ei uutta virusta vielä tunnisteta. Käyttäjän kone voi saastuttaa helposti verkkolevyillä olevat datat, koska edes mikään lähiverkko ei kestä sitä, että käyttäjien koneilla olevat virustutkat skannaavat kokoajan verkkolevyjä. Eli käytännössä palvelimien virustentorjunta jää palvelimien varaan. Palvelimissa kannattaakin ajaa virustutkat ajoitettuna silloin, kun käyttäjät eivät ole datoja käyttämässä, eli öisin / viikonloppuisin. Eikä virusten torjunta palvelimiin maksa välttämättä sen enempää kuin työasemiin, sehän on lisenssoinnista kiinni. Kotikäytöstä nyt tuskin puhutaan, harva kotiin ostaa kalliita Windows Server -lisenssejä.

Välillä jää kuitenkin kone nousematta bootin jälkeen ja testaamalla vähentää sitä mahdollisuutta, että se tilanne tulee siinäkohtaa, kun upsissa ei potku riitäkkään sähkökatkon yli ja olet itse toisella puolella Suomea.

Nykyään taitaa löytyä lähes kaikista UPSeista ominaisuus, jolla voi sammuttaa kaikki tietokoneet ennen kuin virta loppuu. Sen virittäminen ei kovin hankalaa pitäisi olla, toki ohjelmistosta riippuen. Itsellä UPSi näyttää tällä hetkellä virtaa olevan jäljellä pariksi tunniksi palvelimien ja läppäreiden ollessa päällä, ja jos ei itse ole kotona niin silloinhan virtaa on vielä pidemmäksi aikaa. Jos niin pitkä katko tulee, niin tulkoot, ei kotona ole niin nuukaa, tuleepahan haastetta jos ei koneet nousekaan ylös 

[Myxi]

Eikä se todellakaan yleensä riitä, että puolen vuoden välein mallilla "jos muistaa"

Eipä noissa näytä olevan mitään puhdistettavaa. Riippuu sijoituspaikasta ja sen ilmastoinnista. Ainakin meillä huoneilma on riittävän puhdasta, ei nuo tietokoneet autotallissa olekaan.

Miksi ihmeessä edes pitäisi pitää turhaan portteja auki? Se on lähinnä vaikeuksien keräämistä.

Niin on, en mielestäni muuta väittänytkään... Mutta edelleen, jos on natin takana oleva palvelin, jolla tarjotaan palveluita vain lähiverkoon, ei päivityksillä välttämättä ole niin kiirettä.

Ja jos käytetään DMZ:aa, niin tottakai silloin ajatellaan osa asioista eri tavalla. Mutta lueppa uudelleen, mitä kirjoitin. Oikealla palvelimella ei esimerkiksi todellakaan surffata netissä. Jo pelkästään se muuttaa suuren osan päivityksistä tarpeettomiksi ja osa päivityksistä rikkoo sovelluksien toimintaakin. Eli harvoin on kiirettä ajaa heti kaikkia sinne koneelle.
Debianin kanssa himaservu on toteutettu niin, että sillä on ulkoverkkoon ja sisäverkkoon eri IP:t. Pääsee jälleen rajoittamaan, että mitä ulkoa on mahdollisuus päästä tekemään.

Jos aletaan tekemään port-forwardia esim. iis:lle tai pidetään dmz:lla, on päivitykset tärkeämpiä. Harvinaisempien porttien / palveluiden kohdalla sovellukset päivittyvätkin yleensä harvemmin, eikä ylimääräisiä kolkuttelijoita niissä ole niin paljoa.

Mutta sama ongelma on myös siinä palvelimen virustorjunnassa. Jäljessä sekin on.

Niin, eli palvelimilla kannattaa ajaa ajoitettu tarkistus silloin kun se ei haittaa, ja päivitykset virustietokantoihin ovat tulleet.

Miten muuten se työaseman virustorjunta lisää verkon kuormaa?

Kyllä sen verkkolevyjä selatessa huomaa, onko käytönaikanen suojaus päällä verkkolevyillä vai ei.

Ja miten se virus tartuttaa ne palvelimella olevat tiedostot? Palvelimella ei ajeta mitä tahansa ohjemia tai muutenkaan tehdä käytännössä mitään ylimääräistä. Ei se virus aktivoidu suoraan sieltä levyltä. Se on toki eri asia, jos työasemalla pyörii joku virus ja se tartuttaa palvelimen tiedostoihin saman.

Juuri näin, ja edelleen juuri sen takia ajoitettuna kannattaa ajaa palvelimella.

Valitettava tosiasia on myös se, että ilmaisista tai kotikäyttöön tarkoitetuista maksullisista ei palvelimeen saa käytännössä mitään. Eikä vielä pykälää paremmistakaan, vaan vaaditaan se serverilisenssi, mikä maksaa maltaita. Muut ohjelmat yksinkertaisesti kieltäytyvät asentumasta serveriversion windowssiin.

Small business paketit eivät aina maksa kultaa, ja joillakin voi asentaa vaikka pelkästään palvelinohjelmistoja.

Tuota... Kerrotko, että mitä tuo ominaisuus pelastaa vai etkö ymmärtänyt, mitä tarkoitin? Tottakai upseissa on tuollaisia mahdollisuuksia. Mutta se hallittu alasajo ei pelasta sen enempää rautaa, kun softaakaan.

Noh, kait tuotakin mieltä saa olla...

Ja mikä sitten on nuukaa kenelläkin. Veikkaan, että jokainen täälläkinoleva sääasemaoperaattori haluaa, että kaikki mahdollinen data on tallessa. Viikon lomamatkan ensimmäisenä päivänä nurin jäänyt kone ei ole se iloisin asia. Tämän fooruminkin toiminta on aika heikkoa, jos Jäntti ajattelisi tuolla sinun mallillasi.

Minulla ei ole niin nuukaa vaikka koneet eivät joka päivä olisikaan iskussa, itse en tarjoa omilla koneillani mitään foorumia vastaavaa palvelua. Forumin ylläpitäminen harrastuksena on hatun noston arvoinen asia, siitä kunnia Jäntille.

Minulle sääasema harrastus on harrastus, enkä aio ottaa sitä liian vakasti.

[J.Jäntti]

Tuossahan sen jo Jäntti sanoikin, että sijoituspaikka vaikuttaa paljon. Tottakai vaikuttaa, mutta kyllä sitä pölyä kertyy kuitenkin oli se kotelo ja sijoituspaikka mikä tahansa. Eikä se todellakaan yleensä riitä, että puolen vuoden välein mallilla "jos muistaa"
Se itse konekin toki vaikuttaa. Palvelimeksi rakennettavasta koneesta kun saa mahdollisimman vähän lämpöä tuottavan, niin se näkyy sähkölaskun lisäksi myös ilmankierron tarpeessa. Ja mitä pienemmälle kierrolle on tarve, niin sitä vähemmän sitä pölyäkin ehtii kertyä.
Suodattimia taas on kovin harvassa koneessa, mutta toki sellaset voi itsekkin laittaa.

FinWX:n serverin puhdistusaika on vähintään kerran vuodessa, mutta puhdistusoperaatio suoritetaan yleensä myös silloin, kun serverin koppa joudutaan jonkin huoltotoimen vuoksi aukaisemaan. Sijoituspaikalla vähennetään pölyn kerääntymisvauhtia, ei estetä kokonaan. Sitä en tarkoittanut.
Olen nähnyt kaikkien näiden vuosikymmenien aikana toinen toistaan innovatiivisempia tapoja suodattaa pölyä pois ettei se pääse koneeseen, mutta mikään näistä ei tähän päivään mennessä ole kyennyt eliminoimaan kaikkea pölyä, sillä sieltä mistä ilma pääsee koteloon sisälle, pääsee myös pöly. Jos jostain saataisiin tehtyä ns. ideaalikotelo, joka olisi kaikkialta muualta ilmatiivis paitsi ilman sisääntulon ja ilman poiston kohdalta, tulisi suodattimen kanssa ongelmia siinä, että nekään eivät kaikkea pölyä pois suodata. Isoimmat partikkelit jäävät suodattimeen, mutta pienemmät, kuten siitepöly ja kaikista hienojakoisin pöly eivät, vaan jatkavat suoraan koneeseen sisälle. Tietysti olisi mahdollista asentaa HEPA-suodatinkin tuollaiseen koteloon, mutta siihen loppuisi hiljaisuus, kun suodattimen takana olevat tuulettimet pitäisi vetää täysille kierroksille, jotta riittävä määrä ilmaa kulkisi koteloon sisälle.

Toinen yhtä rasittavaksi käyvä piirre on suodatinten jatkuva ylläpito, jossa suodatin pitää määräajoin pestä (jos se sellaista kestää) tai vaihtaa. Suodatin pitää loppupeleissä kuitenkin vaihtaa, joka lisää lopullisia kustannuksia koneen suhteen. Entäpä miten käy, kun koteloon kuuluvaa suodatinta ei enää valmisteta?

Oikealla palvelimella ei esimerkiksi todellakaan surffata netissä. Jo pelkästään se muuttaa suuren osan päivityksistä tarpeettomiksi ja osa päivityksistä rikkoo sovelluksien toimintaakin. Eli harvoin on kiirettä ajaa heti kaikkia sinne koneelle.

Tuossa on osa totuutta. Windows-maailmassa päivitysten sisäänajo ei ole vain sitä yksinkertaisinta kauraa, koska yleensä päivityksellä tuppaa olemaan myötävaikutusta muihinkin Windowsin osiin, mikä tekee päivitystyöstä nopeasti hankalaa, jos pitää alkaa päättelemään, mitkä päivitykset oikeasti ovat tarpeettomia. Tietenkin, kun serveristä on kyse, kaikki tarpeettomat osat sieltä on jo periaatteessa ajettu alas, joten rikkoontumisriski pienenee siinä samalla. Kun päivitystoimiin lähtee, pitää olla jonkinlainen varasuunnitelma, joka alkaa kysymyksellä "mitä jos...?". Kiire ei ole yleensä, ellei kyseessä ole sen tason paikkaus, joka pitää ajaa ja jonka poisjättö olisi serverin turvallisuudelle riski. FinWX:n serverillä en surffaa, kuin korkeintaan serverillä pyörivien ohjelmien päivityksiä sisältämille sivuille.

Tuota... Kerrotko, että mitä tuo ominaisuus pelastaa vai etkö ymmärtänyt, mitä tarkoitin? Tottakai upseissa on tuollaisia mahdollisuuksia. Mutta se hallittu alasajo ei pelasta sen enempää rautaa, kun softaakaan. Softapuolessa voi olla jotakin käynnistymisen estävää kipua ja raudalla on paha tapa lakata toimimasta silloin, kun 24/7 kone sammutetaan ja se pääsee jäähtymään.

Veikkaan, että tässä tasapainoiltiin sen suhteen, kumpi on vakavampaa koneelle ja sen datalle: Jättää se ilman UPS:n suojaa, jolloin sähkökatkos tempaisee hengen koneelta pois heti, vai antaako UPS:n suorittaa alasajo. Prosentuaalisesti katsottuna hallitun alasajon avulla kone, joka on 24:7, säästyy todennäköisemmin, kuin suoraan virrattomaksi pudonnut kone. Kannettava kone pystyy kyllä jatkamaan vielä ekstrat 2-3 tuntia ennenkuin akun loppuminen pakottaa koneen lepotilaan, joka periaatteessa tarkoittaa samaa, kuin hallittu alasajo. Kannettavilla koneilla tosin harvoin serverikäyttöjärjestelmä pyörii... Jos kone ei enää toimi tuollaisen alasajon jälkeen tai ohjelmat menevät rikki (joka hallitun alasajon seurauksena kuullostaa perin ristiriitaiselta), se on asia, jolle on hyvin mahdotonta tehdä mitään.

Ja mikä sitten on nuukaa kenelläkin. Veikkaan, että jokainen täälläkinoleva sääasemaoperaattori haluaa, että kaikki mahdollinen data on tallessa. Viikon lomamatkan ensimmäisenä päivänä nurin jäänyt kone ei ole se iloisin asia. Tämän fooruminkin toiminta on aika heikkoa, jos Jäntti ajattelisi tuolla sinun mallillasi. Ja ajaahan moni muukin kotona vähän muutakin, kuin pasianssia.

Kyllä tässä datan säilyvyys, on tärkeässä asemassa, mutta yhtä tärkeäksi koen myös tiedon saatavuuden yhteisölle, joka ei saa pienistä sähkökatkoksista heilahtaa. Foorumi on ollut alkuvuodesta useaan kertaan tavoittamattomissa, kun langaton tukiasema päätti kaatua. Muutamaan otteeseen tämä on tapahtunut tilanteessa, jossa kotiin on tunnin ajomatka ja katkos on tapahtunut määränpäähän ajaessa. Kun sitten määränpäässä yrittää päästä sivuille ja huomaa sen olevan (taas kertaalleen) nurin, ei paljoa hymyilytä. Lopulta tilanne pakotti vetämään 25 metrisen kaapelin ja kytkeä serveri langalliseen verkkoon sitä kautta.

Ja olisi tuossa itselläkin noita isoja upseja pari, mutta järkevyys pitää pienemmissä. Akut tuollaiseen tuntien varmistamiseen maksavat väkisin rahaa ja ovat kulutustavaraa. Eikä niitä pitkiä katkojakaan liikaa ole ollut.
Olisihan tuossa itselläkin pari Powerwaren 9120, mutta ne vievät sähköäkin jo tyhjäkäynnillä luokkaa 60 wattia. Samalla määrällä pyörii tällähetkellä kaksi palvelinta, kytkin ja pienempi upsi. Ja pitävät vielä meluakin nuo isommat. Ei oikein innosta.

UPSeissa on mahdollisuus ampua pahasti ylikin, kuten esimerkiksi siinä, että hankkii tarpeisiin ylimitoitetun UPS:n. Tavalliseen käyttöön riittää erittäin hyvin linja-interaktiivinen (Line Interactive) UPS. Kuvaamasi Powerware 9120 on ns. Online-UPS, joka käytännössä tekee sisääntulevan sähkön uudelleen, mutta kyseinen temppu vaatii UPS:lta Line Interactive-UPS:iin nähden enemmän tehoa. Kotikäyttöön en lähtisi Online-UPSia hankkimaan, ellei sitten satu olemaan haja-asutusalueella ja samalla alueella on useita häiriöitä aiheuttavia kohteita, kuten suuritehoisia sähkömoottoreita.

[Myxi]

Olet kovin onnellisessa asemassa tuossakohtaa. Olen tähänmennessä käynyt läpi vuosien saatossa kohtuullisen määrän omia ja muiden koneita ja yhtään oikeasti puhdasta ei ole vastaan tullut. Parhaassa on ollut tuuman verran kuonaa sisällä ja puhtaimmissakin vähintään prosun siili turhan pölyssä.
Ja koneesta riippuen pienikin pölymäärä vaikuttaa. Varsinkin läppärissä ja samantyylisissä ratkaisuissa jäähdytysteho putoaa nopeasti.

Onneksi edes jossain. Piti eilen kurkata koneen sisälle mitä siellä näkyy, kopan kun saa auki lennossakin. Prossun siilen päällä tai emolevyllä yleensäkään ei silmin havattavaa pölyä. Muutama kissan karva kotelon pohjalla, kun tykäävät kävellä laatikoston päällä olevan koneen edestä. Tämä kyseinen rauta on ainoa, joka on sellaisessa kotelossa, jossa ei ole valmista kotelosuodatinta.

Ilmastoinnissa on sisälle tulevassa ilmassa EU7 tason suodatin, joka puhdistetaan 3 kk välein, ja minulla on voimassa jatkuva tilaus maahantuojalle, joka toimittaa automaattisesti kerran vuodessa uudet suodattimet.

Tiedän toki myös täydellisen vastakohdan tälle. Työpaikalla tuotantokäytössä olevat PC:t, joissa on välillä liioittelematta puolen sentin kerros hitsaus, hionta yms pölyä. Ei tee mieli paljon koskea... Näiden puhdistaminen on käytännössä mahdotonta, koneita on ihan liikaa ja resursseja ihan liian vähän. Korjataan kun hajoaa.

Yleensä palvelin on kone, joka tarjoaa jotakin palveluita monelle työasemalle tai nettiin. Eli kotikäytössä vähimmillään siellä voi olla tiedostovarasto, jota käyttävät kaikki taloudessa asuvat. Jo siinäkohtaa koneen poissa käytöstä oleminen vaikeuttaa ihan jokapäiväisiä toimia. Ei silloin ole syytä olla kiirettä niiden päivitysten kanssa, ellei sille ole jotakin oikeaa ja todellista syytä. Mielummin odottaa edes viikon ja jos ongelmia ei ole missään raportoitu, niin sitten asentaa.

Olen ollut huomaavinani, että on jopa suotavaa välillä olla kotona ilman toimivaa ympäristöä / nettiyhteyttä. Päivityksistä mielipiteet on kuitenkin niin lähellä toisiaan, etten kommentoi niitä tässä sen enempää, muuta kuin että ne ovat tilanne kohtaisia.

Kuten mainitsin, niin se työasema voi skannata verkon läpi ne palvelimen levyt.
Eikä edelleenkään se palvelimen levyllä majaileva virustiedosto ei käynnisty itsestään. Ja jos sen ajaa työasemalla, niin silloin käytönaikainen suojaus puuttuu peliin.

Siitä ollaan samaa mieltä, että ajastettu tarkistus järkevään aikaan on oikea tapa. On jokseenkin turhaa ajaa käytönaikaista suojausta sekä työasemilla että palvelimilla.

Ongelmaksi muodostuvat lähinnä järjestelmän käytössä olevat tiedostot, joita ei verkon yli pysty tarkistamaan.

Tuo menee noin siinä tilanteessa, että se työaseman virustorjunta tarkistaa hakemistosta toiseen siirryttäessä kaikki hakemiston tiedostot ja varsinkin jos pakatut avataan automaattisesti. Mutta jos tarkistetaan ainoastaan ne, joita käytetään, niin merkitys on niin pieni, ettei sillä ainakaan itselleni ole merkitystä. Eroa on oikeastaan hyvin vaikea edes mitenkään demota.
Ja jos sen käytönaikaisen jättää pois verkkolevyiltä, niin silloin lisätään huomattavasti virustartuntojen riskiä.

Jokaisen oma asiahan se toki on, että pitääkö käytönaikaisen päällä verkkolevyjen kohdalla vai ei. Itse pidän päällä, koska asialla ei ole mitään merkittävää hidastavaa vaikutusta tuntunut olevan. Tosin viruksentorjuntaohjelmissakin on eroja ja osalla hidastava vaikutus on suurempi.

Ehkä ero tulee ohjelmistoissa, ainakin itseni käyttämän valmistajan ohjelmistoissa saa varautua tiimalasin ihmettelyyn. Kyseisillä ohjelmistoilla on tosiaan taipumus tarkistaa kaikki kyseisessä kansiossa olevat ajettavat tiedostot.

Small business paketit eivät aina maksa kultaa, ja joillakin voi asentaa vaikka pelkästään palvelinohjelmistoja.

Työasemalle saat ilmaisen tai parinkympin torjunnan. Palvelimelle joudut jokatapauksessa maksamaan huomattavasti enemmän. Mutta jokainen toki miettii, että miten paljon on valmis maksamaan.
Itselläni raha on selvä motivaattori miettiä tuo asia toisella tavalla. Serveriversion asennuksia on kolme, joten jos jokaiseen laittaisi torjunnan, niin kyllä siitä tulisi kohtuullisen suuri kuluerä. Tosin ainoastaan yksi kone on 24/7 käytössä, mutta kuitenkin.

Tuo 24/7 kone on W2K serveri. Kerrotko, että minkä ilmaisen tai hyvin halvan siihen saa asennettua? Taannoin kävin kymmenkunta läpi löytämättä mitään järkevää.

Ilmaisista en puhunut, mutta sen mitä olen Small Business paketteja hankkinut, on työasemaa / palvelinta kohtaan tuleva hinta ollut vuodessa alle 50 euroa parin vuoden sopparilla. Tokihan näitä lisenssejä pitää ostaa muutama, yksittäin hinta lienee eri. Puhutaan käytännössä 5 - 10 kpl eristä. Tosin nykyään taitaa saada sillä yhdellä alle 100 euron kotikäyttöön tarkoitetulla lisenssillä asentaa virustentorjunnan useaan koneeseen, joten siinä määrin ero kustannusten välillä on kasvanut.

Tottakai hallittu alasajo on ainoa oikea tapa. Mutta pointtini oli se, että kun niitä koneita käyttää hallitusti määräajoin alhaalla, niin tulee testattua, että se kone varmasti nousee. On nimittäin nähty turhan monta kertaa se tilanne, ettei se loputtoman pitkän uptimen kone nouse katkon jälkeen, eikä mitään varasuunnitelmia tai muutakaan ole.

Loppupeleissä en näe eroa siinä, hajoaako kone nyt sitten buuttausta harjoitellessa esim. kuukausittain, vai silloin kun kone joudutaan oikeasti buuttamaan tarpeesta. Lopputuloshan on todennäköisesti kuitenkin sama.

Itsellä sekosi itse asema joskus vuosia sitten samana päivänä, kun olin kotoa lähtenyt. Kyllä se kieltämättä keljutti, kun oli vielä sopivasti hieman poikkeavia ilmoja.
Jokainenhan tekee nuokin toki niinkuin parhaaksi näkee. On vaan sellainen tunne, että täälläkin on monta sellaista asemaoperaattoria, jolle on lähes kunnia-asia, ettei ennakoimattomia katkoja ole.

Varmasti näin onkin, mikäli dataa pukkaa sellaiseen paikkaan, että tietoja seuraavat useat sadat, jopa tuhannet sivulla vierailijat. Itse kun olen sääasemaa lähinnä omaksi ja kavereiteni iloksi pitänyt enemmän tai vähemmän julkisesti nähtävillä aikalailla kymmenen vuotta pukaten dataa lähinnä muualle kuin webbiin, ei sillä ole minulle henkilökohtaisesti suurta merkistä ollut. Jatkossa tilanne voi toki olla toinen, jos joskus saa aikaiseksi viritellä sivut kunnolla jonnekin hotelliin pienen innostuksen kipinän taas sytyttä, kun LD-250:n sai lainaan...

Monessa laitteessa lämpöpumpusta imuriin ja ruohonleikkuriin on suodattimia. Mutta kovin harvoin niitä tunnutaan vaihtavan tai tarkistavan. Pikemminkin annetaan olla niin pitkään, kun vaan toimii. Koneen osalta puhdistamatta jättäminen johtaa lämpötilan nousuun. Ellei sitä seurata, niin jää helposti huomaamatta tuo suodattimien tukkeutuminen. Lopputulos on epävakaasti toimiva kone tms. ja jos niitä suodattimia jaksetaan puhdistaa, niin luonnollisesti konetta ei sammuteta. Siinä sitten pölytetään aikansa ja kone ilmee sisuksiinsa sen pölyn. Ja tottakai suodattimella varustettu kone voidaan sikoittaa sinne pölyisimpään nurkkaankin ja siellä se sitten odottelee muutaman päivän/viikon, kun se vesipestävä unohtui jonnekkin kuivumaan.

Eikä niiden suodattimien puhdistukseenkaan ole kaikilla välineitä. Vesipestävä on helppo, samaten vaihtaminen. Mutta puhtaaksi puhaltaminen ilman kompressoria onkin jo vaikeampi.

Sekin on totta, että suodattimien saatavuus on monessa eksoottisemmassa laitteessa hankalaa ja muutaman vuoden jälkeen vielä hankalampaa. Ja joku korvaava ratkaisu voi olla aivan jotakin muuta, kuin alkuperäisen tehoinen. Tosin ilman suodatintakin voi käyttää, mutta suodattimia käyttäväksi suunniteltu laite voi olla ilman suodatinta liiankin tehokas pölyn ja lian kerääjä.

Ensimmäiseen vastaus olikin jo tuolla aiemmin.

Koteloissa olevat on muovisia, ja niille näytän vain satunnaisesti imuria kun muistan, ja näitä ei tarvitse vaihdella. Ja lähinnä näihin kertyy kissojen karvoja, niitä kun tuntuu riittävän.

Säilyvyys ja tiedon saatavuus ovat toisaalta eri asioita, mutta toisaalta huolellisesti hoidetussa systeemissä toteutuvat molemmat. Itse pidän säilyvyyttä ehkä hieman tärkeämpänä asiana, mitä saatavuutta. Saatavuuden osalta voi tehdä tilapäisiä ratkaisuja ja esimerkiksi sääasemaoperaattorit voisivat normaalin netin ongelmien ajan siirtää tiedot mobiiliyhteydellä. Mutta sitä kerran menetettyä tietoa ei yleensä saa talteen.

Backup ottaminen silloin tällöin lienee ihan paikallaan, ja jos data tuntuu arvokkaalta, onhan ajoitettu backup itselleen katsomalla intervallilla fiksu veto. Linuxin osalta on vaivana ollut vanhan datan tuhoaminen, kun sille ei ole tarvetta minun tarkoituksissani ollut. Jatkossa sääaseman ollessa M$ koneen portissa kiinni eri ohjelmiston välityksellä, tulee tähän omalla kohdallani muutos datan varmistamisen suhteen.

Ja olisi tuossa itselläkin noita isoja upseja pari, mutta järkevyys pitää pienemmissä. Akut tuollaiseen tuntien varmistamiseen maksavat väkisin rahaa ja ovat kulutustavaraa. Eikä niitä pitkiä katkojakaan liikaa ole ollut.
Olisihan tuossa itselläkin pari Powerwaren 9120, mutta ne vievät sähköäkin jo tyhjäkäynnillä luokkaa 60 wattia. Samalla määrällä pyörii tällähetkellä kaksi palvelinta, kytkin ja pienempi upsi. Ja pitävät vielä meluakin nuo isommat. Ei oikein innosta.

UPSeissa on mahdollisuus ampua pahasti ylikin, kuten esimerkiksi siinä, että hankkii tarpeisiin ylimitoitetun UPS:n. Tavalliseen käyttöön riittää erittäin hyvin linja-interaktiivinen (Line Interactive) UPS. Kuvaamasi Powerware 9120 on ns. Online-UPS, joka käytännössä tekee sisääntulevan sähkön uudelleen, mutta kyseinen temppu vaatii UPS:lta Line Interactive-UPS:iin nähden enemmän tehoa. Kotikäyttöön en lähtisi Online-UPSia hankkimaan, ellei sitten satu olemaan haja-asutusalueella ja samalla alueella on useita häiriöitä aiheuttavia kohteita, kuten suuritehoisia sähkömoottoreita.

Sillä tuo kommentti parin tunnin varmistusaikoihin. Yleensä katkokset ovat hyvin lyhyitä räpsyjä tai niin pitkiä, ettei mikään järkevä akusto riitä.

Ja kyllä, tuo Powerware on juurikin online-laite. Paikassaan tarjoaa ehdottomasti parhaan suojan, mutta on toki kallis ja hyötysuhteeltaan muita upseja heikompi. Herkemmille laitteille kannattaa tuollaista harkita, normaalissa käytössä tosiaan line interactive riittää vallan mainiosti ja ihan normaali offline-upsikin varsinkin toissijaisemmille / vähemmän herkille laitteille.
Jo halvinkin UPS pitää sisällään jonkinlaisen suodatuksen ja tarjoaa samalla toki varmistuksen katkojen varalta. Line interactive pystyy tarvittaessa korjaamaan tilanteen, jossa verkkojännite on liian matala tai korkea. Offline-laitteetkin osaavat yleensä saman, mutta ainoastaan akulla toimien. Eli suojaavat ainoastaan lyhytaikaiselta yli- tai alijännitteeltä.

Jos kotikäyttöön on upsia hankkimassa, niin kaupunkiin riittää yleensä halvempi, maalla paremmasta laitteesta on enemmän iloa. Tarkkaan kannattaa kuitenkin molemmissa tapauksissa miettiä, että miten pitkä varmistusaika on oikeasti tarpeen ja miten isolla kuormalla. Viisikin minuuttia riittää suurimpaan osaan katkoista enemmänkuin hyvin.
Sekin vaikuttaa asiaan, että miten paljon ja miten herkkää elektroniikkaa omistaa. Jos talo on pitkien ilmajohtojen perässä maalla ja täynnä kallista ja herkkää laitetta, niin joku kilowatin tai puolentoista online UPS voi olla varsin järkevä hankinta. Jos sen vielä sijoittaa varastoon ja toteuttaa tarvittaviin paikkoihin kiinteän johdotuksen (menee toki sähkärin hommiksi), niin saa elektroniikan suojattua. Parhaimmillaan pelastaa yhden ainoan salamaniskun osalta niin paljon laitteita, että maksaa itsensä moninkertaisesti.
Myös akkuun kannattaa kiinnittää huomiota. Joku 300 wattinen pikkulaite toimii 7,2 Ah perusakulla, joka maksaa ehkä 15 euroa. Isommissa on isommat akut ja ne myös maksavat enemmän. Eli kannattaa pyrkiä valitsemaan laite, jossa on vaikka kahden ison akun sijaan neljä tuollaista halvempaa ja pienemoää akkua. Ovat kuitenkin kulutustavaraa.
Huomiota kannattaa kiinnittää myös siihen, että mitä laitteita on tarvetta varmistaa miten pitkään. Eli jos varmistaa vaikka koneen ja apulaitteita, niin pitääkö apulaitteiden pysyä yhtä pitkään ylhäällä. Vaihtoehtoina on toki jättää osa varmistamatta tai laittaa pari pienempää upsia. Tai sitten valita hieman isompi sellainen, jossa on mahdollisuus ohjelmallisesti pudottaa osa lähdöistä pois pelistä. Eli kun akun kapasiteetista on jäljellä vaikkapa 50% niin osa varmistettavista laitteista pudotetaan virrattomiksi ja näin saadaan tärkeämmille pidempi varmistusaika.

Itse en edes ihan kaikkea tällähetkellä varmista ja käytössä on pari line interactivea. Nuo isommat Powerwaret tuli taannoin korjattua talteen, mutta tyhjäkäyntikulutus oli jopa isompi, mitä kuvittelin. Eli tuskin käyttöön itselleni tulevat. Tai ainakaan molemmat eivät tule

Omani on myös hävityksen alta talteen kerätty Online UPS, jota ajan Eco-modessa (Line Interactive). Kapasiteettia on tällä hetkellä reservissä, kun UPSin takana jatkuvalla käytöllä on enää vain pari konetta + pari läppäriä aiemman 5 pc:n sijaan. Akuston uusiminen kyseiseen laitteeseen on 100 euron luokkaa, jota en pidä kalliina. Hieman toki menee energiaa hyötysuhteen myötä hukkaan, mutta ilmaista lounastahan ei tunnetusti ole.

Teknisessätilassa modeemia, palomuuria ja kytkintä varten on oma 500va pikku upsi, joka niille riittää vallan mainiosti. Kiinteistön sijaitsee taajama-alueen ulkopuolella, sekä puhelin että sähkö tulee ilmajohdoilla, paitsi viimeiset parisataa metriä. Tuota voi nyt sitten miettiä että ampuuko yli vai ei, omasta mielestäni ei.