Etäasema aurinkoenergialla

Aloittaja weatherc, maanantai, 13.10.2014, 15:21

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 4 Vieraat katselee tätä aihetta.

weatherc

Nappi päivä käydä paikan päällä tutkailemassa/mittailemassa. Pakkasta ja aurinkoa sen verran että oletus oli että edes jotain elomerkkiä näkyisi paneeleilta edes ylesimittarilla. Vaikka kotosalla oli lähdettäessä liki -20 mittarissa oli siellä noin -9 vielä avoimen meren ansiosta. Meri on liki avoin vielä jopa sisäsaaristossa, vain lahtien pohjukoissa/kaislikoissa näkyi jäätä. Eli pilkki-suunnitelmat voi heti unohtaa mutta Busterilla pääsis hyvin menemään haluttaessa (jos sellaisen omistais :P).
Keli paikan päälle oli mitä mainion talvikeli, aikasemmin suoltatut tiet olivat kuivat ja loppupätkä voisko sanoa että niin hyvää talvitietä kun lumella/jäällä on mahdollista.

Ajatus oli lähinnä mitata tietoa että mitä tällaisena päivänä tammikuun alussa voi odottaa sekä tarkistaa miltä tekniikkalaatikossa näytti.
Laatikossa oli ihan kuivaa eikä huurretta näkynyt mikä on ehdottomasti hyvä asia.
Paneeleista tuli virtaa 24-40 V sarjakytkennällä. Tämä vaikka paneelit oli jään peitossa sen jälkeen kun olin harjannut irtolumet pois. Mutta säädin oli sitä miltä että niet, se ei puskenut virtaa akkuihin saatikka ulos kuormalle. Jaahas, kokeillaanpas sitä halpis-säädintä joka kylläkin on vain 10A eli yhdelle paneelille suunniteltu ja oli matkassa mukana.
Heti lähti lataamaan ja kuormallekkin alkoi virtaa tulemaan. Mielenkiintoista. Tosin akuissa oli virtaa sen verran heikosti ettei jaksanut saamaan käyntiin purnukoita muuta kun sekunniksi kerralla.

Mieleen tuli myös se että kumpi olisi oikeasti parempi kytkentä talviajoon 2 paneelille, sarjaan jolloin tulisi enemmän Voltteja vai rinnakkain jolloin tulisi enemmän Ampseja. Varsinkin jos rinnankkain tarvis tuo säädin olla 20A.
Toisaalta nörtti-näkökulmasta, tuossa halpis-säätimessä ei ole myöskään mitään keinoa mitata tuotot ja kulutukset....

Sen verran kuitenkin sain selville että reititin, mitä aikasemmin epäilin, näytti elonmerkkejä vaikka oli se vajaat 10 astetta pakkasta mikä oli hyvä asia.

Muutamia aatoksia siitä mitä tähän asti ollut "talvi-ajosta":
- Online aika ajastimella esim 2h/pvä noin lokakuun puoliväli - helmi/maaliskuu. Daviksen loggerille virtaa 24/7 jotta patterien kulutus olisi mahdollisimman pientä. Auringon mukaan muuttuvan online-ajan skippasin sillä ajatuksella että parempi on säästää virtaa jos sitä tulee enemmän kun tarvis kuin kuluttaa kaikki joka päivä.
- RasPi:ssa ei ole sisäistä patteria pitämässä kelloa ajassa vaan se vaatii netti-yhteyden siihen joten WeeWX:ää ei voi käynnistää ennen kun kello on ajassa. Tämä on selvä heikko kohta. Paras olisi "mini-compuutteri" jossa tuo patteri on olemassa (ehdotuksia??) tahikka Daviksen data pitäisi saada ulos muulla tavalla. Tällöin online aikakin voisi todennäköisesti tiputtaa 1 tuntiin/pvä.


iccb

Olisikos tollaisesta kikkareesta mitään hyötyä raspin kelloon?
http://www.pimodules.com/_pdf/UPiS%20Module.pdf

weatherc

#32
Lainaus käyttäjältä: iccb - keskiviikko, 07.01.2015, 12:10
Olisikos tollaisesta kikkareesta mitään hyötyä raspin kelloon?
http://www.pimodules.com/_pdf/UPiS%20Module.pdf

Kiitos tuosta löydästä!

Tuossahan on vaikka mitä kikkakolmosta tuohon virta-ongelmaan aina ajastimesta lähtien (Tyyliin Rpi päällä 10 min, pois päältä 60 min, päällä 10 min jne.):
https://www.modmypi.com/raspberry-pi-expansion-boards/pi-modules/pi-modules-upis-advanced-stacking
http://www.pimodules.com/_pdf/UPiS_Manual_V1.10.pdf

Homma toimii 2600 mA automaagisesti ladattavalla akulla joka latautuu kun virtaa tulee "töpselistä".
Tuossa on juuri se Real-time-clock mitä kaivattais eniten. Pikaisen manuaalin vilkaisun perusteella sitä pystyy ohjelmoimaan liki vaikka miten ja siinä on nippu valmiita komentoja asetuksille kuten että että se sammuttaa Rpi:n hallitusti kun töpselivirta katoaa ja herättää sen uudelleen kun virta palaa.
Sillä pystyy myös seuraamaan esim lämpötilaa sekä virran kulutusta sekä siinä on jotain 1-wire systeemejä sisäänrakennettuna.

;D

weatherc

Ajatuksia pimeän ajan ajoon...

Tiedossa lienee että virtaa tulee jonkin verran myös näin talvella mutta ei kovinkaan hääppöisesti. Mutuna voisi heittää että marras-tammikuussa keskimäärin ehkä puolen tunnin (nyt ollut muutamana päivänä hereillä n 1.5h). Päätavoite olisi että virtaa olisi akussa niin 24/7 kun mahdollista edes dataloggerille.

Optimaali tähän voisi olla jotain tyyliin (RasPi = RasPi tai vastaava)
- RasPissa oltava patteri tai RTC pitämään kelloa ajassa ettei tarvita nettiyhteyttä siihen
- RasPin heräessä se purkaa loggerin ja mikäli nettiyhteys on ylhäällä se uppaa filut jolla saadaan datat serverin tietokantaan
- Kun tämä on tehty se sammuttaa sekä oheistilpehöörit (reititin) ja itsensä.
- Ajastimella tai valosensorilla saadaan aikaiseksi virtakatko jotta RasPi saadaan takaisin hereille seuraavana päivänä
- Tähän minimiajoon siirtyminen riittävän ajoissa (marraskuun alku?) jotta akut ovat mahdollisimman täynnä

Kiina-ajastin jotä käytän toimii täysin OK mutta rajoituksena on että sitä pitää säätää manuaalisesti paikan päällä. Näinollen parempi keino olisi että pystyisi säätämään hereilläolo-aikaa etänä esim yllämainitun systeemin avulla jossa RasPi kontrolloisi myös oheistilpehöörien virtaa.
Näin pystyisi helposti lyhentää/pidentää hereilläolo-aikaa tarpeen mukaan koska aina ei pääse paikan päälle vaikka tarve olisi, kuten nyt laittaa hereillä-aika 1 tuntiin, viime 3 hereillä-päivän datapurku + ensimmäinen uppaus kesti noin puoli tuntia (tietokantauppaus tapahtuu vain vartin väelin).

Pääkatkasijan virkaa voisi hoitaa joko tuo Kiina-ajastin tai valosensori (löytyy myös versio joka katkaisee virrat kun tulee pimeää/laittaa virrat päälle kun tulee valoisaa). Näin olisi "maksimi-aika" se valoisa aika ja RasPin avulla hienosäädettäis sitä tarpeen/sähkön saatavuuden mukaan minimiin keskitalvella.
Kun tulee kevät ja virtaa alkaa olemaan 24h-ajoon ohitettais koko valoanturi samalla kun käy sopivassa kohtaa paikan päällä esim herättämässä BO-palikat henkiin.

RasPi ja virtaohjaus..
Tätä pitää protoilla pikkasen mutta ideana olisi esim tuo rele jossa olisi yhtä monta kanavaa kun oheistilpehööriäkin jolloin pystyisi tekemään jokaiselle oman ohjauksen kuten pitää BO sammutettuna talvella jollei sitä ole fyysisesti kytketty irti.

angle


weatherc

Lainaus käyttäjältä: angle - keskiviikko, 21.01.2015, 00:14
Mikäs tämä piups on?

Noita kyllä löytyy jonkin verran kunhan ne ensin löytää. Jos ajattelee RasPin ajamista niistä niin ne eivät kestä kun muutaman tunnin eli ainut todellinen höyty olisi että pystyisi sammuttaa sen "oikealla tavalla" kun töpselivirta katoaa mikäli siihen vaan löytyy ohjeet + tietty että todennäköisesti saisi sen kellon pysymään ajassa niin kauan kun akussa löytyy potkua.

PeT

Tässä olisi yksi vaihtoehto raspin sähköjen hallintaan

http://spellfoundry.com/products/sleepy-pi/

weatherc

Kaksi visiittiä aika tarkaan viikon sisään..Nyt toki joutuu odottamaan seuraavaa visiittiä kunnes jää on sulannut soratieltä koska viime visiitillä se oli osittain aivan kauttaaltaan jäinen ja pakko sanoo että vain hyvä onni esti että olisi löytänyt itsensä ojan pohjalta. Pienikin virheliike 30:in vauhdissa niin olisi ollut poikittain, pari kertaa oli aika likikin...Enkä ole mitenkään arka ajelemaan jos missäkin kelissä mutta tuossa tuli raja vastaan.

No mutta asiaan...
Viikon tuotto noin 75 Ah eli jos laskee 12V virralla niin 900 wattia ja samalla sain akut herätettyä henkiin taas. Viikon aikana oli sekä pilvisiä että aurinkoisia päiviä.
Samaisen viikon kulutus oli 18 Ah. Cubietruck on päällä päivisin (valoanturi toimii pääkatkasiana) koska sammuttaminen komentoriviltä ei toimi jos virtajohto on kiinni + akku paikallaan, vaan se reboottaa vain itsensä. Luin jostain että bugi on kernelissä.

No, Cubie ei omien datojensa mukaan syö kuin noin 1.25 wattia joten se ei ole paha asia. Plussana voi todeta että tuleepi ainakin datat haettua dataloggerilta. 3G-reititin on päällä 4 kertaa päivässä noin 5 minuuttia, ajastus hoituu Cubien + releen avulla.

Ongelma joka ilmeni on että pupujussit tai sen serkut tykkää kaapeleista. Ongelman yhtimessä ovat varsinkin kaapelit jotka menee BO-antenneille koska olen koittanut saada ne mahdollisimman kauas aurinko-systeemeistä sekä tuuliviirin johto. Kuvassa yhden CAT-kaapelin kohtalo....
Pitänee keksiä joku ratkaisu tuohon...



Argonex

Pystytkö asentamaan noi  johdot esimerkiks alumiinisiin sähköputkiin, muita vaihtoehtoja vois olla pex eli tuo muovinen käyttövesiputki, tai sitten maahan upotettavaks tarkotettu Uponorin siniraita putki.. tommonen 25mm maksaa jotain euron pintaan metri, ja ei luulis siitä ihan heti pupujussi läpi menevän, tosin on aika jäykkää..

Todennäkösesti luuleevat noita verkkokaapeleita puun vesoiks ja koittavat sitä kuorta järsiä.
Kun kiekuu uljas kukko laella tunkion, niin tietää joka ukko, sään muutos tulos on. Voi tulla poutaa sadetta, voi tulla pakkas sää, voi myöskin käydä niin että entiselleen jää

weatherc

LainaaPystytkö asentamaan noi  johdot esimerkiks alumiinisiin sähköputkiin, muita vaihtoehtoja vois olla pex eli tuo muovinen käyttövesiputki, tai sitten maahan upotettavaks tarkotettu Uponorin siniraita putki

Pystyis kunhan löytyy sopivat mutkapalat, maa/kallio kun ei ole mitenkään tasainen tuossa kohtaa :) Tai sitten jättää "mutkat" vaan auki/teipillä yhteen silleen passelisti..Putkilla tietty herää se kysymys että kuinka paljon vettä niihin kertyy ja se vatinee myös jonkin sortin poistoreijät ainakin varmuuden vuoksi jos tekee mutkat tiiviiksi

Toinen keino joka mulla tuli mieleen on ilmajohto. Tiedän että siinäkin olisi omat ongelmansa mutta keino ollut käytössä tuuliviirin johdossa pari kuukautta OK (noin 4 metrin hyppy mastosta ISS:iin + välikiinnitys puuhun matkan varrella). Viirin kohdalla säästyi samalla muutama metri piuhaa sekä jatkopalan tarve (jonka myös jänöjussi söi...)