Säteilysuojaa miettimässä

[miihkali]

Nimimerkki SääSami oli tehnyt ws1080:n säteilysuojasta oivallisen lisäämällä siihen tuulettimen. Olisi mukava tietää laitteen käyttökokemuksista sekä mahdollisista vaikutuksista mittauksiin. Sellaisenaan ko suoja jäi ainakin viime kesänä lapsipuolen asemaan, sillä hellepäivinä lämpötila oli melkoisen korkea. Aurinkohan näet paistaa suoraan laitteeseen koko päivän. Clasun suoja on minulla TFA:n anturin käytössä.

Bebec oli nähtävästi liike, josta voi hankkia tuulettimen ja aurinkokennon? Kustannukset? 

[Naruskan Ukka Matinpoika]

En tiedä, miten mihinkin vermeeseen pystyy tuuletuksen järjestämään tietokoneen laitetuulettimella. Ukalla pyörii kuitenkin kolmatta vuotta tavallinen sellainen, eikä sitä ole sammutettu olipa pakkanen tai hellekeli. Ikinä ei ole jumissa ollut ja pyörii muistini mukaan säädettävän muuntajan jollain keskivaiheen jännitteellä.

Tuossa on ihan samanlainen reservissä sitä varalta, että tämä työmyyrätuuletin alkaa lakkoilemaan tai sanoutuu irti.

Vastaavalla systeemilä soveltelemalla pystyy tietenkin rakentamaan vaikka minkälaiseen, kun hiemen ideoi.

[SääSami]

Moi!

Kyllä se puhallin toimii juu, tosin minulla aurinko paistaa vain osan aikaa kesällä koska anturi on talon pohjoispuolella. Ei ole kokemuksia tosi paahteesta siis. Auringon aiheuttama lämpöpiikki kyllä poistui käppyröistä.
Bebekistä on hankittu noi aurinkopaneelit. Ne on noita Panasonikin 5,5V paneeleita á 3€/kpl. Niitä sopivasti sarjaan ja rinnan kytkemällä saadaan kyllä melkein mikä vaan puhallin pyörimään. Liimasin paneelit alumiinilevyyn saniteettisilikoonilla ja levyssä on pieni kantti jossa on putkikiinnike kiinnitystä varten. Puhallin on kyllä kotoisin omasta arkistosta, historiaa en muista. Bebekissä on näköjään noita puhaltimiakin joitain kokoja mutta aika suppea valikoima. http://www.bebek.fi

[miihkali]

Kiitoksia SääSami vastauksesta! Alkoi tuo homma kiinnostamaan tosissaan, ja luulenpa meikäläisenkin taidoilla onnistuvan. Mikäli ei olisi asennuspaikkapulaa, niin vekotin olisi löytänyt jo tiensä toisaalle. Yleensä hyvien mittaustuloksien takia ajattelin kokeilla jäähdystä, jotta ainakin ne mahdolliset kuumat tunnit eivät niin paljoa tuloksia vääristäisi. Kooltaan ws1080:n suoja ei ole kummoinen, mutta luulenpa jäähdytyksen auttavan. Puhaltimia on tännekin kertynyt vähän joka kokoa vuosien mittaan. Pikkupuhaltimien ikä tosin ei ole ollut pitkä, mutta jospa joku pöriskö kestäisi edes jonkun aikaa.

[Jussa]

Moro!

Tässä itekkin olen säteilysuojaa suunnitellut mielessäni. Muuton myötä tontin koko kasvoi "hieman" Eli lämpötila-anturin sijoituspaikan suhteen on vaihtoehtoja kiitettävästi

Mulla on käsitys, että ilmatieteenlaitoksen vanhemmissa mittareissa ei olisi mitään tuulettemia ollut, vaan anturi on sijoitettu valkoiseen, riittävän isoon, harvaludoitettuun ja ilmavaan koppiin? Kopin sisällä anturi on tieten vielä omassa säteilysuojassaan. Liekkö mulla sitten väärä muistikuva. Tällaista olen itse ainakin ajatellut rakentaa. Koppi/suojahan voi olla yhdeltä tai useammalta sivulta kokonaan avoin, jotta ilma pääsee kiertämään. Toki sellaiselta sivulta mistä aurinko pääsee paistamaan, pitää koppi olla suojattu. Mulla on jo tehtynä valmiiksi yhdenmallinen suoja jota aion testata tässä kunhan aurinko alkaa kunnolla lämmittää. Lähin FMI:n asema on linnuntietä n. 5km päässä, että siihen voi verrata lukemia. Tällä hetkellä anturi on paikassa mihin aurinko ei pääse paistamaan koko päivänä.

Lainaus FMI:n sivuilta:

Miten Ilmatieteen laitoksen mittaukset eroavat useimmista kotimittareista?

Ilmatieteen laitoksen säähavaintolaitteet sijoitetaan mitattavasta suureesta riippuen vakiokorkeudelle.  Mahdollisuuksien mukaan havaintolaitteet sijoitetaan paikkoihin, joissa maaston muodostelmat ja rakennukset eivät häiritse mittaustuloksia.

Esimerkiksi lämpötilaa sekä kosteutta mittaavat anturit ovat kahden metrin korkeudella erillisessä säteilysuojuksessa suojassa sateelta, ympäristön lämpösäteilyltä ja suoralta auringonsäteilyltä. Suojuksen sisällä mittarin oma lämpösäteily ei myöskään pääse jäähdyttämään anturia ilmaa kylmemmäksi.

Kotimittarien lukemiin vaikuttavat enemmän tai vähemmän lähimaaston lämpösäteily ja päiväsaikaan suora mittariin osuva auringonsäteily sekä taivaalta, pilvistä ja pinnoista heijastunut säteily.

Tuon viimeisen lauseen voisi tulkita, ettei fmi:n mielestä kotioloissa saada koskaan luotettavia lukemia

[miihkali]

Näin äkkiä ajateltuna luulisi hyvän kotisääaseman painivan aika tasaiseen tahtiin, vaikka laitteet eivät maksakaan miljoonia dollareita. Sääaseman sijoituspaikkoja miettiessä pitää ottaa huomioon myös se, että esimerkiksi tuulenpyörteet syntyvät vaikkapa läheisen korkean mäen tai vaaran takia. Oma pienilmasto on hyvinkin mahdollinen. Miten sitten FMI:n automaatti- ynnä muiden asemien sijoitus? Onko niillä kaikilla ihanteelliset olosuhteet? Luulenpa vain, että eivät kaikki ole optimaalisella sijoituspaikalla. Tätä tietenkin voisi sanoa minun eli noviisin omaksi ajatukseksi ja sitähän se on.

Millainen se ihannepaikka oikein on? Lapuan lakeuksilla löytyy ainakin esteettömiä alueita, mutta esimerkiksi asuinkunnassani on aika vaihtelevaa maastoa, ei tosin kuin vaikkapa Pohjois-Karjalassa. Lentokenttä laajoine asfalttialueineen? Kuuma asfaltti kesällä? Väitän, että vaikuttaa ainakin lämmön mittaukseen. Voinhan tässä väittää paljon muutakin, enkä edes ole aivan varma väitteistäni. Luonto ja sen ilmiöt ovat kuitenkin aluetta, joka on hyvin mielenkiintoinen ja  järjestää jatkuvia yllätyksiä.

Yritän itse pitää laitteeni edes jollain tavalla ajan hermolla, mutta se ei välttämättä onnistu läheskään 100 prosenttisesti. En edes tiedä mitä kaikkea tietoa seuraamani FMI:n asema noukkii, koska matkaa asemalle on jonkun verran. Sen olen huomannut, että iltaisin tapahtumat tulevat vähän jälkikäteen ilmastomuutoksien tullessa aseman suunnasta yleensä. Aamulla homma on ollut monta kertaa päinvastoin, esimerkkinä juuri vaikka kosteuslukemat. Alkuun ajattelin kaiken olevan vain sattumaa, mutta vuoden seurattuani ei sattumia pitäisi olla näinkin usein.

Tietenkin pitäisi pyrkiä täydellisyyteen, mutta ei se näissä olosuhteissa onnistu. Ei vaikka olisi käytössä ne FMI:n laitteet kaikkineen.

"Miten Ilmatieteen laitoksen mittaukset eroavat useimmista kotimittareista?"

Siinäpä hyvä kysymys. Mittaukset voivat olla juuri sillä hetkellä katsottuna myös päin peetä. Ihmeellisiä lukemia FMI:n osalta on ollut, mutta ne ovat yleensä korjautuneet seuraavassa tulostuksessa. Ei mikään automaattisesti toimiva ole hullunvarmaa. Sää pystyy petkuttamaan ihmisen tekemää laitetta siinä kuin jokin muukin.

Helpotti, perskules.

[Naruskan Ukka Matinpoika]

Ukka ei ole ihan satavarma siitä, tilaistoiko FMI esimerkiksi Naruskan kylän säätietoja yhteen ja samaan "Naruskapötköön". Heidän asemansa sijainti on nimittäin muuttunut paitsi puolenkymmentä kilometriä paikasta toiseen, myös maastollisesti hyvinkin paljon erilaiseen paikkaan. Jos en ihan väärässä ole, niin Naruskan mittausasema on aikanaan sijainnut kolmannessakin paikassa, eli Naruskajärven eteläpuolella silloisella Naruskan rajavartioasemalla. Tämä toiseksi viimeinenkin havaintopaikka oli rajavartioasema, Karhutunturin asema nimeltään. Nykyisin FMI asema sijaitsee koeasemalla, joka jotenkin liittyi ainakin aikanaan Oulun yliopistoon.

Näillä kolmella FMI asemalla on etäisyyttä toisiinsa maksimissaan 30 kilometriä ja minimissäänkin 5 kilometriä.

Paikalliset erot säässä ovat täällä Naruskalla tosi suuria. Näiden kolmen mainitun mittausaseman keskinäiset lämpötilat, tuulilukemat ja muutkin tiedot poikkeavat toisistaan paljonkin, koska niin erilaisia paikkoja ne ympäristöltään, korkeudeltaan, puustoltaan, maastonmuodoiltaan jne. jne oikeasti ovat.

Ukka seurailee ja vertailee oman asemansa arvoja niin FMI:n kuin nykyisin myös Lohikallion aseman arvojen kanssa. Ne harvoin lyövät kättä keskenään missään arvossa, enkä usko erojen niinkään johtuvan laitteistosta, vaan nimenomaan mittauspisteestä kaikkine sijaintiominaisuuksineen.

Yhtenä esimerkkinä täällä Naruskalla vaikkapa lämpötilojen osalta voi sanoa, että metsäisyys kokonaisuudessaan vaikuttaa lämpötiloihin muutaman kilometrin sisällä hyvin paljon. Liikkuvalla mittarilla tämä on helppo todeta. Nykyaikainen auton lämpömittari reagoi nopeaan tahtiin lämpötilamuutoksiin autolla liikuttaessa. Metsäisyydellä ja lämpötilalla on selkeä yhteys. Pääsääntöisesti metsäisillä tienkohdilla on useita asteita lämpimämpää esimerkiksi kovilla pakkasilla. Eroihin riittää pelkkä metsäisyyden muutos, ei esimerkiksi samanaikaisesti vaikkapa korkeusero.

Alueellisesti oikeimpia arvoja ei voida saavuttaa Ukan mielestä muulla kuin mittauspisteiden tiheydellä. Aste tai kymmenys tai sadasosa lämpötilassa mittarieroavaisuuden mukaan ei ole läheskään niin olennainen seikka kuin se, missä mittauspiste sijaitsee. Sama koskee myös muita arvoja, jotka paikallisesti seilaavat eeskahtaalle, kuten kuuluukin. Ainahan se muutos jostain ilmansuunnasta tai muusta syystä tulee, eikä yksi mittari kovin laajalle voi levittäytyä.

Näkemyksilläni ei ole pienintäkään tieteellistä pohjaa...

[miihkali]

Oikeassa Ukka olet, minun mielestäni. Mittauspaikkojen tiheydessä kotisääasemat pyrkivät ainakin auttamaan, ja moneltakin se on onnistunut tosi hyvin. Esimerkkinä Hossan sää, jonka FMI kertoo Taivalkoskelta. Tulee siinä hiukan matkaa. Sään saa suoraan Hossan omalta asemalta tarvittaessa, ja onhan turistillekin mukavampaa olla perillä aivan paikallisesta säästä, jos kerta kylään aikoo. On totisen totta, että metsäiset alueet ynnä muut vaikuttavat paljonkin. Siellä päin sentään on maisemallisesti hyvinkin haastavia alueita, jos säätä ajattelee.

Ei sitä minunkaan ajattelussani ole tieteellä mitään tekemistä, tuskin tulee olemaankaan. Laittaa vain joskus miettimään asioita, koska kerran on jaksanut innostua.

FMI:lle viehko toivomus, että geigerit jokaisen GSM-maston yhteyteen, niin mittaustiheys paranee. Tavalliset tiedot riittää, ei mitään ennustuksia. 

[SääSami]

Sen verran tuohon aurinkopaneelin rakenteluun jäi lisäämättä että puolivarjossa paneelin antama virta ei riittänyt käynnistämään puhallinta. Puhallin vain nyki paikallaan. Tämän ongelman ratkaisin laittamalla 10uF:n kondensaattorin paneelin rinnalle, ikäänkuin akuksi käynnistysvirtaa antamaan.

[Jussa]

Itse pyrin yleensä mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Eli tässäkin tapauksessa haluan, että sääasemani paikalliset ilmasto-olusuhteet mitataan oikein, ja netissä näkyvät lukemat ja käppyrät olisi mahdollisimman luotettavia Kesän tullen lämpötila-anturi viritetään 2m korkeuteen kuten ohjeissa on ja auringon vaikutus minimoidaan. Tuulimittarin nostan jo kuluvalla viikolla 10 metriin, ehkä jopa ylemmäs