La Crosse/TFA/Technoline-sääsemien maadoitus sekä salama/ylijännitesuojaus

[tito]

Tietenkin suojan voi laittaa mastoon sopivaan suojakoteloon ja kytkeä maadoituksen maston maadoitukseen kun sen ensin tekee kunnolla. Näkemättä on vaikea antaa tarkempia ohjeita. Jos masto ei ole kaukana ja talon maadoitus sopivasti lienee paras kykeä maston maadoitus siihen.
Sama tilanne on La Crossessakin, eli tuulianturin ja sademittarin johto menevät ulkolämpöyksikölle josta tulee sitten sisäyksikölle.

[Naruskan Ukka Matinpoika]

Naruskan Ukka tunnustaa alkajaisiksi, että en ymmärrä sähköalan asioista juuri mitään. Tätä maadoituskeskustelua seurattuani pieneen mieleeni juolahti, olenkohan sääasemalaitteistoja oman pääni mukaan rakennellessani jättänyt maadoitusasiat unhon yöhön, kun kiikutin tuulimittarin tämän talon vanhan televisioantenniputken päähän.

Kerron antennirakenteelle tekemäni koiruudet: Poistin antennitangosta vanhat käytöstä poistetut televisioantennit sen jälkeen, kun olin rautasahalla kaatanut tangon noin metrin korkeudelta talon harjan yläpuolelta. Kiinnitin tuulimittarin tangon päähän ja asensin tangon ja paikalleen jääneen tyviosan väliin putkiliitoksen irtona, eli läpimitaltaan hieman suuremman putkenpätkän katkaisukohdan päälle. Liitoskappale on nyt pultattu tyviosaan läpipultilla. Yläosan tanko on laskettu ylhäältäpäin tähän liitosputkeen niin, että tangon alapää vastaa läpipulttiin. Tanko on suuntaamisen jälkeen pultattu pienellä tangon pyörimisen estävällä läpipultilla vuorostaan liitoskappaleen yläosaan. Liitos ei ole kiinteä, eikä sen tarkoituskaan minulla ollut kuin estää retelin pyöriminen.

Alkuperäisasennetussa antennin alaosassa, joka sijaitsee välipohjassa, on ilmeisen asiallinen ja varmaankin säädösten mukainen maadoitus pikkurillin vahvuisella kuparijohdolla paikkaan, josta en tietenkään tiedä mitään, koska en ole johtoa yläkerrasta seurannut. Sähkökaapissa kellarissa on yksi samannäköinen johto kytkettynä, tulisikohan se sitten sinne.

Pitäisiköhän minun nyt petrata tuulimittariputken ja vanhan maadoitetun tyviosan keskinäistä yhteyttä edellä kertomastani jotenkin ja jos, niin miten? Saanko tehdä homman itse virallisesti, josko kiinteistöllä joskus suoritellaan vaikka palonsyyntutkintaa?

Salamaniskun voimasta tässä aivan kiinteistöni lähialueelta on pari selkeää voimannäyttöä, jotka voin tässä yhteydessä kertoakin, koska samanlainen iskuhan saattaa läsähtää joskus tähän omaankin talooni.

Kymmenisen vuotta sitten salama iski tästä kahden kilometrin päähän silloisen kirjolohialtaan ilmeisesti allasosastoon, joka on rakennettu Naruskajoen virtaaman yhteyteen. Yhdellä iskulla noin 20.000 kiloa kirjolohta kellui altaissa mahat pystyssä ei nyt valmiiksi perattuna, eikä keitettynä, mutta varmuudella hengettömänä joka ikinen. Ne löysivät itsensä maakuopasta ja altaan tarina päättyi sillä kertaa siihen.

Toinen salamaveijari päätti iskeä 400 metrin päässä talostani sijaitsevaan silloisen Telen digitaalikoppiin 6-7 vuotta sitten. Telemaston juurella sijaitsevan 3x3 metrin kaapista jäi jäljelle vain ulkokehykset. Sisätiloihin tilattiin koko laitteisto ulkomailta, väliajan noin kaksi viikkoa Naruskalta sai enimmät asiat ulkomaailmalle kertoa huutamalla. Nettiyhteyksistä ei tarvinnut haaveillakaan.

Jos joku sähköalan tai muun alan ammattilainen voisi ohjeistaa, miten minun tulisi menetellä, niin huomenna olisi Sallassa rautakauppa auki, ellei mahdollisia tarvekaluja kartanolta löydy. Ja siellä Sallassa ne asuvat sähköammattilaisetkin, jos niitä tarvitaan. Edellä kerrottuihin tositarinoihin viitaten joku salama-asiantuntija voisi vaikka kuvitteellisesti kertoa, minkä näköinen PeetBrosin tuulimittari ja sen alapuolella oleva L-kirjaimen muotoinen peltikattoinen iso rakennus tuollaisen kirjolohi/telesalamaniskun jäljiltä olisivat.

Tätä kirjoitettaessani Naruskalla tuli viiden minuutin aikana reilu 6 mm vettä taivaalta, mutta ei ainakaan vielä ukkostanut. Onneksi.

[J.Jäntti]

Tietenkin suojan voi laittaa mastoon sopivaan suojakoteloon ja kytkeä maadoituksen maston maadoitukseen kun sen ensin tekee kunnolla. Näkemättä on vaikea antaa tarkempia ohjeita. Jos masto ei ole kaukana ja talon maadoitus sopivasti lienee paras kykeä maston maadoitus siihen.
Sama tilanne on La Crossessakin, eli tuulianturin ja sademittarin johto menevät ulkolämpöyksikölle josta tulee sitten sisäyksikölle.

La Crossen suhteen tilanne ei ole läheskään niin vakava, kuin Davisin, Peet Brosin tai muun vastaavan sääasemamerkin kanssa, sillä varaosan hinta tuolle La Crossen lämpötila/kosteusanturi/keskittimelle ei ole lähellekään niin hirveä, minkä lisäksi käytännön kokemus osoitti La Crossen laitteiden olevan hajoamisherkkiä konsolilta, sillä FinWX Lohja-70A:llä lähellä lyönyt salama ei tuhonnut mitään ulkoyksikköä sääasemalta, vaan dataa tulee edelleen normaalisti konsolille. Vain PC:n kanssa ei enää keskustella, kun ylijännite pääsi DTR- tai RTS-linjaa pitkin konsolille.

[weatherc]

Lisää kauhutarinoita, onneksi ei minun kohdalle ole iskenyt mutta, aikoinas kun asuin Korppoossa niin salama iski kaapeli-tv-verkkoon siten että se tuli ulos verkosta usean kilometrin päässä iskupaikasta. Jollen ihan väärin muista niin lähimmästä töllöttimestä joka oli siihen kyyketty ei jäänyt mitään jäljelle ja ulostulopaikan kytkentäkaapistakin vain palaset....

Minusta nämä tarinat sekä Lohja-70A:n tapaus vain vahvistaa sen että ukkos-suojaus tarvis ottaa vakavasti ja voin melkeen lyödä vetoa että 90% sääasemaomistajsta on kokonaan unohtanut asian/ei ole viittinyt tehdä sille mitään, minut mukaan lukijen.

Naruskan maston suojaus kuullostaa ainakin minulta ihan asialliselta kuhan se ei lopu minnekkään keskelle taloa, mutta en ole asiantuntija tässä asiassa. Minä ainakin yrittäisin tarkistaa että se pikkurillin kokoinen johto on ehjä eikä katki mistään kohtaa matkan varrella niin hyvin kun sitä pystyy tarkistamaan.

[tito]

Liitoskappale on nyt pultattu tyviosaan läpipultilla. Yläosan tanko on laskettu ylhäältäpäin tähän liitosputkeen niin, että tangon alapää vastaa läpipulttiin. Tanko on suuntaamisen jälkeen pultattu pienellä tangon pyörimisen estävällä läpipultilla vuorostaan liitoskappaleen yläosaan. Liitos ei ole kiinteä, eikä sen tarkoituskaan minulla ollut kuin estää retelin pyöriminen.

Maadoitus on muuten kunnossa, mutta yläosa on putken katkaisun jälkeen varmaan hieman huterasti yhteydessä maadoitukseen. Asian voi helposti varmistaa laittamalla tyviosaan ja yläosaan maadoitusliittimen, esim tällaisen http://sahkokaluste.fi/product/1225/maadoitusliitin-30-36mm-1--1343  ja kytkemällä nämä yhteen  16 mm2 maadoituskuparijohtimella. Näin masto on tarvittaessa helposti kaadettavissa irroittamalla johtimen toisesta liittimestä.
Maston tyviosaan tuleva maadoitusjohdin tulee luultavasti kiinteistön pääkeskuksen maadoituskiskosta jonka voi vielä mittauksella varmistaa, eli asia lienee näiltä osin kunnossa.

[tito]

Löysin APC:n sivuilta http://www.apcmedia.com/salestools/ASTE-6Z7UZR_R0_EN.pdf  ohjeen PTEL2 vastaavan ylijännitesuojan asennuksesta. Siinä on maininta "For 120-volt systems only", joka tarkoittaa USAlaista sähköverkkoa. Meidän TUKES ei hyväksy tällaista maadoitusjohtimen kytkentää eikä pistorasian kannen kiinnitysruuvi ole muutenkaan tarkoitettu maadoitusjohtimen kiinnitykseen/kytkentään.
Mielenkiintoista olisi tietää virallinen hyväksytty tapa tehdä meillä kytkentä hyväksytysti, joten yritän selvittää asiaa alan viranomaisilta ja palata asiaan myöhemmin uudelleen.

[J.Jäntti]

Löysin APC:n sivuilta http://www.apcmedia.com/salestools/ASTE-6Z7UZR_R0_EN.pdf  ohjeen PTEL2 vastaavan ylijännitesuojan asennuksesta. Siinä on maininta "For 120-volt systems only", joka tarkoittaa USAlaista sähköverkkoa. Meidän TUKES ei hyväksy tällaista maadoitusjohtimen kytkentää eikä pistorasian kannen kiinnitysruuvi ole muutenkaan tarkoitettu maadoitusjohtimen kiinnitykseen/kytkentään.
Mielenkiintoista olisi tietää virallinen hyväksytty tapa tehdä meillä kytkentä hyväksytysti, joten yritän selvittää asiaa alan viranomaisilta ja palata asiaan myöhemmin uudelleen.

Kyseisessä manuaalissa esiintyvä laite ei suojaa puhelinlinjaa, vaan antenniverkkoa. Sen maadoitusta koskeva säädäntö lienee erilainen, vaikka transienttisuojasta on siinäkin kyse.

Kuvassa esiintyvää maadoitusmenetelmää, eli pistorasian ulkoista modifiointia ei varmasti TUKES hyväksy, mutta koko laitteen perusideanahan on todennäköisesti se, että PTEL2:n KeVi-kaapeli ruuvataan esimerkiksi PC:n kotelon kiinnitysruuviin tai muuhun vastaavaan, yhtä hyvään tai parempaan maadoituspisteeseen. Minä ainakin kytkisin sen siihen, jos muuta maadoitettua pistettä ei ole saatavilla.

[tito]

Manuaalissa oli tosiaankin antenniverkon ylijännitesuojaus, mutta sillä ei ole mitään väliä. Maadoitus on silti aina tehtävä yhtä luotettavalla tavalla oli sitten kyseessä puhelin tai muu suojattava kohde jos suojauksen haluaa toimivan. Ukkosuojaus ei kuulu Tukesin vastuualueisiin, mutta mielestäni siihen kannattaa silti suhtautua kriittisesti, eli maadoitusasiat ovat siinäkin tärkeitä.

[weatherc]

Sitten tämmöinen käytännön kysymys meitin asiantuntioille:

Jos haluan asentaa tuollaisen PTEL2:sen johonkin koneeseen tulevaan piuhaan niin mikä olisi teidän mielestä hyvä paikka kytkeä tuo maadoitusjohto jos talossa ei ole patteriverkostoa (sähköpatterit) eikä halua lähteä sorkkimaan pistorasioita?

Asunto on rivari ja kone on ikkunan lähellä joten se on täysin mahdollista vetää johto ulos ikkunasta muitten wx-johtojen mukana ja ulkopuolella vetää se maahan esim tuollaisen maadoitusrautaan (ei hajuakaan talon omasta maadoituksesta eikä asunnon kytkentäkaavoista ainakaan sitä saanut selville)

[tito]

Hyviä ohjeita löytyy linkin http://www.sral.fi/files/ukkossuojaus.pdf kohdasta 5. RADIOAMATÖÖRIASEMAN UKKOSSUOJAUKSEN TOTEUTTAMINEN, joita periaatteessa voidaan soveltaa sääaseman laitteiden suojaamiseen. Mitä enemmän tätä asiaa tutkii sitä monimutkaisemmalta ja vaikeammalta toteutus alkaa tuntua. Talon päämaadoitus ja tarvittaessa lisäpotentiaalintasauskisko on tärkeä maadoituksen onnistumiseksi, mutta nämä ovat varsinkin vanhoissa taloissa ja rivitaloasunnoissa usein hankalasti sijoitettu toteutettaessa asuntokohtaista lisäsuojausta.
Pelkän antennimaston maadoittaminen rakennuksen sähkömaadoituksesta erilliseen maadoituselektrodiin on huono ratkaisu. Vaarassa ovat vastaanottimen lisäksi rakennus ja ihmiset. Tietenkään tuulianturin mastoa ei voi suoraan verrata kymmeniä metriä korkeisiin radiomastoihin, mutta niidenkin maadoitus olisi voitava yhdistää talon päämaadoitukseen.

Jos haluan asentaa tuollaisen PTEL2:sen johonkin koneeseen tulevaan piuhaan niin mikä olisi teidän mielestä hyvä paikka kytkeä tuo maadoitusjohto jos talossa ei ole patteriverkostoa (sähköpatterit) eikä halua lähteä sorkkimaan pistorasioita?

Paremman tiedon vielä puuttuessa en tuohon osaa antaa neuvoa, mutta jos jollakin on ratkaisu kertokoon sen täällä, sillä tieto on kuin sontaa,siitä on hyötyä vain levitettynä.