La Crosse/TFA/Technoline-sääsemien maadoitus sekä salama/ylijännitesuojaus

[J.Jäntti]

Toinen seikka mitä myös kannataa tarkistaa, johon minä törmäsin, on se, että onko maadoitettu töpseli ihan oikeesti maadoitettu, mulla ei nimittäin ollut vaikka töpselin ulkokuori niin väitti, eli oli silkkaa huijausta koko värkki

Hui saamari. Tuohan meinaa mennä jo hengenvaaralliseksi touhuksi. 

Jo yksistään PC:n virtalähde on vuotovirtaa täynnänsä. Itselläni oli tuollainen samantyyppinen tilanne joskus aikana kivi, keppi ja kypärä.
Mittasin maapotentiaalin (lämpöpatteri) ja PC:n kuoren välisen jännitteen, kun PC oli maadoittamattomassa rasiassa kiinni (talossa ei ollut maadoitettuja rasioita kuin WC:ssä ja keittiössä) ja kävi ilmi, että koneen päällä ollessa sen kuoressa kulki kiitettävät 92V jännitettä ja virtaakin siinä taisi olla 10-15mA, eli juuri sen verran, että jos olit maapotentiaalin ja PC-kuoren välissä niin tasavarmasti sattui ja kunnolla. Koneen ollessa pois päältä kuoressa kulki 65V jännite, mutta virta taisi pysyä suunnilleen samoissa luvuisssa

Sain tuolta koneelta pari kertaa näpeilleni, kun ruuvasin kiinni sarjaporttiin modeemia ja käsi osui lämpöpatterin maalaamattomaan kohtaan. Lopulta vedin keltavihreän johdon lämpöpatteriin ja siitä U:n muotoisella lattaliittimellä koneen kuoren yhteen kiinnitysruuveista. Loppui muuten se käden satuttaminen siihen paikkaan.

[weatherc]

Jeps, hauskaa eikö?

Ainakin vaikuttaa siltä että kyseinen töpseli olisi asennettu jälkeenpäin, ei ole mikään maailman tyylikkäimpiä asennuksia 
Noh, se ei kuiteskaan ole käytössä kun pöydän lampulla ja visusti piilossa pöydän takana joten ei se pahemmin häiritse. 

Mittasin maapotentiaalin (lämpöpatteri) ja PC:n kuoren välisen jännitteen, kun PC oli maadoittamattomassa rasiassa kiinni (talossa ei ollut maadoitettuja rasioita kuin WC:ssä ja keittiössä) ja kävi ilmi, että koneen päällä ollessa sen kuoressa kulki kiitettävät 92V jännitettä ja virtaakin siinä taisi olla 10-15mA, eli juuri sen verran, että jos olit maapotentiaalin ja PC-kuoren välissä niin tasavarmasti sattui ja kunnolla. Koneen ollessa pois päältä kuoressa kulki 65V jännite, mutta virta taisi pysyä suunnilleen samoissa luvuisssa

On muuten aika metkaa että tuosta ei ole sen enempää meteliä nostettu ja painotettu maadoitetun töpselin tärkeyttä siinä, onhan tietokone kuiteskin "aikas" yleinen vekotin..Jos tehtäis tarkistus jokaiseen kotiin niin kuin iso prosentti PC:stä mahtaa olla oikeesti maadoitettu? Veikkaanpa että ei mikään kovin häävi prosentti..

[yka]

On muuten aika metkaa että tuosta ei ole sen enempää meteliä nostettu ja painotettu maadoitetun töpselin tärkeyttä siinä, onhan tietokone kuiteskin "aikas" yleinen vekotin..Jos tehtäis tarkistus jokaiseen kotiin niin kuin iso prosentti PC:stä mahtaa olla oikeesti maadoitettu? Veikkaanpa että ei mikään kovin häävi prosentti..

Ei varmaankaan kovin häävi. Yleensähän kotitietokoneet ovat kuivissa huonetiloissa, joita ei ole varustettu maadoitetuilla pistorasioilla. En ole tullut mitanneeksi vuotojännitteitä, täytyy oikein tehdä homma. Tietääkseni eivät ainakaan kaikki ukkossuojat toimi lainkaan, jos laitetta ei ole kytketty maadoitettuun rasiaan. Foorumin sähkömiehet varmaan tietävät asiasta enemmän. Toinen asia, johon kaipaisin selvyyttä on, että miksi uudemmissa yritystiloissa on maadoitetut rasiat merkinnällä "ATK" ja vieressä samanlainen maadoitettu rasia ilman tuota merkintää. Kyllä siinäkin tietokone toimii ihan nätisti. Onko siis ATK-rasialla ja tavallisella maadoitetulla rasialla jokin ero?
yka

[djmake]

Totta joka sana, mutta joissakin paikoissa olen törmännyt sellaiseen tilanteeseen, jossa sähkömiehellä (tai sähköistyksen suunnittelijalla) on iskenyt laiskuus ja samassa huoneessa saattaa olla syöttöä kahdesta eri vaiheesta. Inhottavinta asiassa onkin sitten se, että tavallinen sähköä kuluttava ihmisparka ei pysty erottamaan, mikä vaihe syöttää mitäkin töpseliä.

Itseasiassa sillä ei pitäisi olla normaalille sähkön käyttäjälle minkäänlaista merkitystä, että missä vaiheessa mikäkin pistoke on. Mutta toki ne rasiat voisi merkitä kotioloissakin ihan kunnolla. Tämä kuitenkin maksaa, eikä sitä vaadita, joten harvoin on selkeitä teippauksia rasioissa.

Mitä laiskuuteen tulee, niin sillä ei asian kanssa yleensä ole tekemistä. Suuri tekijä on kustannusten säästö, eli seinän vastakkaisilla puolilla olevat pistorasiat ovat samassa sulakkeessa tms. Ja toisaalta vaikkapa oikein suunnitellussa keittiössä on sähköjä useamman vaiheen perästä. Kuorma on kuitenkin pyrkimyksenä jakaa tasaisesti jokaiselle vaiheelle, eikä vaikkapa niin, että keittiössä olisivat kaikki enemmän kuluttavat laitteet yhdessä ja samassa vaiheessa. Tosin tiloistahan tuo paljon riippuu ja myös siitä suunnittelijasta.

Paras, joskaan ei esteettisesti miellyttävin, tapa on kytkeä kaikki tietokoneet oheislaitteineen päivineen jatkojohtoon. Siten ainakin laitteet ovat saman vaiheen alla tasavarmasti. Esteettisyys alkaa kärsimään siinä vaiheessa, kun jatkojohdossa on paikkoja enemmän, kuin 6 kappaletta...

Tuohon toteutuu automaattisesti, jos käytössä on riittävän iso UPS. Silloin laitteet ovat varmasti samassa. Muutenkin toki näin voi tehdä. Kannattaa vielä lisäksi huomata sekin, että pistokkeen kääntämisellä voi olla suurikin merkitys. Audiopuolella pääsee välillä surinoista, kun koittaa käännellä laitteiden pistokkeita.
Ja jos esteettisesti nätin haluaa, niin ainahan siihen laitepisteen yhteyteen voi asennuttaa pätkän soppelia kourua ja siihen riittävä määrä pistokepaikkoja. Tosin hintaa tulee oikein melkoisesti enemmän verrattuna niihin jatkojohtoihin.

Toinen seikka mitä myös kannataa tarkistaa, johon minä törmäsin, on se, että onko maadoitettu töpseli ihan oikeesti maadoitettu, mulla ei nimittäin ollut vaikka töpselin ulkokuori niin väitti, eli oli silkkaa huijausta koko värkki

Jos tuollaisen on asentanut ammattilainen, niin joutaa vastuuseen tekemisistään. On niin vaarallinen temppu. Mutta samasta syystä tarkistin juuri siskon muuttettua kaikki pistorasiat. En uskalla aina oikein luottaa.
Oliko tuo rasia muuten oikein oikeasti maadoittamaton vai mahdollisesti vanhaan tapaan nollattu? Eli kaksi johtoa ja hyppy nollasta maahan? Tämä on olemassaolevissa asennuksissa edelleen laillinen tapa.

Se ilmeni siten että kun asensin Davisin niin tuulen suunta kävi oikeassa lukemasa mutta siirtyi heti takaisin perusasentoon 0 astetta. Kun mahdollisia syypäitä etsittiin ww-foorumilla niin oli maadoitus yksi vaihtoehto. Eli eiku vetämään 5 m maadoitettu jatkokaapeli varmasti maadoitetusta töpselistä, lähin oli pesukoneen töpseli ja kas kumma, homma rupes pelaamaan. Nyttemmin on tietokoneelle vedetty sitten oma maadoitettu töpseli.

Jatkojohdon veto huoneesta toiseen ei ole mitenkään suotavaa. Suurempi riski tulee silloin, jos vedät maadoitetun jatkojohdon tilaan, jossa on alkujaan maadoittamattomat rasiat.
Eli kannattaa olla tarkkana, ettei satu mitään vahinkoja.

Siitä ollaan kyllä samaa mieltä, että maadoitus ja yleisesti potentiaalieroista aiheutuu liian paljon ongelmia. Jopa saman huoneen eri pistorasioiden kesken voi tulla ongelmia. Toinen voi olla helposti parikymmentä metriä pidemmän johdon perässä ja jo tästä aiheutuu joissakin tilanteissa ongelmaa.

Tuollainen aiheuttaa jo vaaratilanteita, sehän on sama jos silitysrautaan tai muuhun vastaavaan kojeeseen laittaa tavallisen maadoittamattoman pistotulpan. Asentajalta on varmaan loppunut kolminapainen suojajohtimella oleva kaapeli ja laiskuuttaan asentanut kaksinapaisella.

Silitysraudat ovat toki poikkeuksetta maadoitettuja, mutta suojaeristettyjä laitteita on mm työkaluissa paljon. Eli kaikissa ei ole maadoitusta, vaikka sellaiseen rasiaan toki sopivatkin. Ja 0-luokan tulpan vaihtaminen on toki kiellettyä, muttei välttämättä aiheuta mitenkään välitöntä vaaraa. Laitttahan ei saisi enää sopimaan maadoitettuihin rasioihin, eli sen käyttäminen onnistuisi ainoastaan tiloissa, joissa on maadoittamattomat rasiat.

Laiskuuteen en oikein jaksa uskoa. Todella harva ammattilainen lähtee uhraamaan uraansa tuollaisella tempulla. On nimittäin ura siinä viimeistään silloin, jos tuollaisen takia jotakin sattuu.
Asennuksen iästä ei ollut tietoa, mutta kaksinapainen kaapeli on kiinteän asennuksen puolella todellinen harvinaisuus nykyään. Samaten MMJ ilman S:ää (eli ilman keviä, eli maajohtoa) on sekin harvinaistunut melkoisesti.

Jo yksistään PC:n virtalähde on vuotovirtaa täynnänsä. Itselläni oli tuollainen samantyyppinen tilanne joskus aikana kivi, keppi ja kypärä.

Näin se on ja powerin ikääntyessä tilanne ei ainakaan parane. Periaatteessa maapiste "kelluu" jossakin nollan ja vaiheen välillä ilman sitä maadoitettua rasiaa.

Sain tuolta koneelta pari kertaa näpeilleni, kun ruuvasin kiinni sarjaporttiin modeemia ja käsi osui lämpöpatterin maalaamattomaan kohtaan. Lopulta vedin keltavihreän johdon lämpöpatteriin ja siitä U:n muotoisella lattaliittimellä koneen kuoren yhteen kiinnitysruuveista. Loppui muuten se käden satuttaminen siihen paikkaan.

Monen laitteen kanssa on tosiaan mahdollista saada napsu kynsilleen. Ja monta laitetta on mahdollisuus polttaakkin. Eli fiksumpi asentaja napsisi kaikki mahdolliset sähköjohdot irti ennenkuin kytkee tai irrottaa mitään. Tosin sekään ei takaa sitä, ettei vaikka se vuotava poweri maadoittuisi stereoiden kautta ja polttaisi sieltä jotakin.

Mitä tuohon omaan maadoitukseen tulee, niin sen toteuttamista kannattaa miettiä vielä kolmannenkin kerran. Ei nimittäin ole kaikkein paras ja turvallisin ratkaisu. Jos osa laitteista on kuitenkin maadoitetussa rasiassa, niin se patterin tms maataso ei taatusti täsmää pistorasian maahan ja jälleen ollaan ongelmissa. Ja pahemmassa tapauksessa se patteriverkoston tai vesijohdon tai muun maadoitus ei olekkaan kunnossa. Ja kun se maadoitettu kone hajoaakin kunnolla ja vuotaa vaiheen runkoon, niin meillä onkin jännitteellinen patteriverkosto. Ja kunnollisen maadoituksen puuttuessa ei sulakekaan pala.

Tietääkseni eivät ainakaan kaikki ukkossuojat toimi lainkaan, jos laitetta ei ole kytketty maadoitettuun rasiaan.

Riippuu toki suojasta. Jos puhutaan tuollaisesta sarjakaapelin väliin tulevasta suojasta, niin niissä toteutus on monesti optoerottimin tehty. Eli galvaaninen yhteys puuttuu. Tällainen suoja suojaa maksimissaan sen suuruiselta piikiltä, mitä tarvitaan erottimen sisäiseen läpilyöntiin.
Toinen suojatapa on toki johtaa ukkosen tai muun aiheuttamat piikit maihin. Tällainen suoja on tietysti hyödytön ilman maapontentiaalia.

Toinen asia, johon kaipaisin selvyyttä on, että miksi uudemmissa yritystiloissa on maadoitetut rasiat merkinnällä "ATK" ja vieressä samanlainen maadoitettu rasia ilman tuota merkintää. Kyllä siinäkin tietokone toimii ihan nätisti. Onko siis ATK-rasialla ja tavallisella maadoitetulla rasialla jokin ero?

Lyhyt vastaus olisi on ja ei.
Pidempi versio on se, että rasioita voidaan merkitä lisämäärein monestakin syystä. Joissakin paikoissa ne ATK-rasiat voi olla varustettu yhdellä isolla upsilla, jolloin ei tietenkään ole tarkoituksenmukaista liittää niihin mitään ylimääräistä. Toisaalta ko rasioiden syötössä voi olla jotakin ylijännitesuojauksia tai vastaavia, mitä muissa ei ole. Tai yksinkertaisesti rasiat ovat eri sulakkeiden perässä ja halutaan välttyä tilanteelta, jossa vaikkapa siivoojan pölynimuri polttaa sulakkeen ja koneet ovat alhaalla.
Lisäksi ainakin Strömfors tekee data-rasiaa, jossa on merkintänä DATA. Se on pikaisesti katsottuna lähes normaalin maadoitetun näköinen, mutta muotoilu eroaa senverran normaalista, että siihen sopii ainoastaan ko rasiaan tarkoitettu tulppa. Eli rasioihin ei saa liitettyä mitään ylimääräistä ja samalla pakotetaan tulppa aina "oikein" päin. Eli nollan ja vaiheen paikka ei vaihdu koskaan.

[J.Jäntti]

Tietääkseni eivät ainakaan kaikki ukkossuojat toimi lainkaan, jos laitetta ei ole kytketty maadoitettuun rasiaan. Foorumin sähkömiehet varmaan tietävät asiasta enemmän. Toinen asia, johon kaipaisin selvyyttä on, että miksi uudemmissa yritystiloissa on maadoitetut rasiat merkinnällä "ATK" ja vieressä samanlainen maadoitettu rasia ilman tuota merkintää. Kyllä siinäkin tietokone toimii ihan nätisti. Onko siis ATK-rasialla ja tavallisella maadoitetulla rasialla jokin ero?

Tätä painotettiin myös noissa APC:n puhelinlinjan ylijännite/ukkossuojan manuaalissakin, kun sitä pläräsin, että tietokoneen tulee olla maadoitettu, muutoin ylijännite ei pääse purkautumaan pois ylijännitesuojasta oikealla tavalla ja mikäli esimerkiksi myös esimerkiksi linjasuojan oma maadoitus on hoidettu huonosti tai ei lainkaan, linjasuojan pituussuuntainen (linjoista maahan) suojaus ei toimi lainkaan, jolloin laitteesta ei ole mitään riemua, kun sitä kipeimmin tarvitaan. Sarjaporttisuojaus ei ole erillismaadoitettu, mutta manuaalissa on todettu, että on ensisijaisen tärkeää, että kytkettävän sarjaportin liittimen kuoriosa on metallia, jotta suojaus olisi täydellinen. Ainakin APC:n sarjaporttisuojauksessa myös kaikki 9 linjaa on suojattu pitkittäin (linjan myötäisesti) ja poikittain (linjojen yli), joten tehokas se suojaus on tuollaisenaankin. Joissakin suojaus on toteutettu optoeristyksellä ja vaikka se takaakin 100% suojan, yksikin riittävän kova purkaus portin suuntaan riittää nirhaamaan optoeristyksen ensiöpuolen täältä ikuisuuteen.

Yritystiloissa oleva ATK-merkintä tarkoittaa sitä sähkönsyöttöryhmää, joka yleensä on todella suuren UPS:n takana tai syötön väliin on kytketty ylijännitesuojia ja häiriönpoistosuodattimia, jotka puhdistavat tulevan jännitteen kuvion takaisin siniaalloksi, jos sinne mukaan sotkeentuu esim. harmonisia häiriöitä (= siniaaltoon kehittyy pieniä piikkejä aallonharjalla/aallonpohjalla) tai jopa kytkentätransientteja (= siniaalto "katkeaa" kesken nousu/laskuvaiheen).

[J.Jäntti]

Mitä tuohon omaan maadoitukseen tulee, niin sen toteuttamista kannattaa miettiä vielä kolmannenkin kerran. Ei nimittäin ole kaikkein paras ja turvallisin ratkaisu. Jos osa laitteista on kuitenkin maadoitetussa rasiassa, niin se patterin tms maataso ei taatusti täsmää pistorasian maahan ja jälleen ollaan ongelmissa. Ja pahemmassa tapauksessa se patteriverkoston tai vesijohdon tai muun maadoitus ei olekkaan kunnossa. Ja kun se maadoitettu kone hajoaakin kunnolla ja vuotaa vaiheen runkoon, niin meillä onkin jännitteellinen patteriverkosto. Ja kunnollisen maadoituksen puuttuessa ei sulakekaan pala.

Tuosta maapotentiaalierosta olin itsekin selvillä ja tiedostin riskin, mutta kun kyseessä oli se, että joko otan koneen kuoresta, paljain jaloin ollessani ja jalan koskettaessa, vuotojännitettä jalkaan (ei ole sekään muuten kiva tunne), maadoitan sen lyhyttä tietä pitkin patteriin tai kerään jostain rahaa 15-metriseen kumikaapelin, jonka vedän huoneeseen vessasta.
Mahdollisuus siihen, että kone olisi mennyt niin pahoin epäkuntoon, että se ajaisi jännitteen pattereihin oli laskennallisesti niin vähäinen - suorastaan olematon, että uskalsin moisen tempun tehdä.

Nykyisessä olinpaikassani, vuonna 2000 valmistuneessa talossa, on kaikissa huoneissa maadoitetut töpselit ja yksi töpseleistä on vielä erillisen vikavirtasuojan takana, joten pattereihin ei paljoa maadoitteluja enää tarvita.

[djmake]

Tuosta maapotentiaalierosta olin itsekin selvillä ja tiedostin riskin, mutta kun kyseessä oli se, että joko otan koneen kuoresta, paljain jaloin ollessani ja jalan koskettaessa, vuotojännitettä jalkaan (ei ole sekään muuten kiva tunne), maadoitan sen lyhyttä tietä pitkin patteriin tai kerään jostain rahaa 15-metriseen kumikaapelin, jonka vedän huoneeseen vessasta.
Mahdollisuus siihen, että kone olisi mennyt niin pahoin epäkuntoon, että se ajaisi jännitteen pattereihin oli laskennallisesti niin vähäinen - suorastaan olematon, että uskalsin moisen tempun tehdä.

Niinkuin tuolla aikaisemmin totesin, niin se johdon veto vessasta tms ei ole kaikkein paras idea. Mutta toisaalta tosiasia on se, ettei varsinkaan vuokra-asunnossa ihan helpolla kukaan halua maksaa pistorasioiden vaihtoa maadoitettuihin.

Periaatteessahan muuten siitä koneen rungosta ei pitäisi kynsille tai jaloille tulla, jos ollaan tilassa, jossa on alkujaan maadoittamattomat rasiat. Eri asia on tässäkin johtojen kytkeminen tai irrottelu ja silloin saadut iskut.

Tuossa oma-aloitteisessa maadoittamisessa on sekin, että jos moni tekee saman asian samassa talossa, niin kerätään mahdollisesti lisää ongelmia. Ja sitäkin on kuultu, että maadoitetaan sähköpattereihin. Ainoa vaan, että nykypatterit ovat monesti suojaeristettyjä, eivät maadoitettuja.

Olen tosiaan pessimisti näiden omien maadoitusten osalta. Jossakin paikoissa ei aiheuttaisi käytännössä mitään ongelmia, mutta riski on aina olemassa. Ja osa lähes tappaa viritellessä itsensä tai jonkun muun. Että ei mitenkään syyttäen ketään, mutta varoituksena.

Jos vaan on mahdollista, niin kannattaa maadoittaa masto ja kaikki siihen liittyvät laitteet omalla maadoituksella. Eli kuparia maahan riittävä määrä "köytenä" tai tanko(i)na ja minimissään 6 mm2 johtoa siihen. Kaikki maston kanssa tekemisissä olevat laitteet ehdottomasti samaan maahan ja pc:lle meneviin johtoihin erotukset. Ja koneet sähköverkon maassa.

Vaikea asiahan maadoitus välillä on, siitä ei pääse mihinkään. Vastaavasti monesti asia, jota ei ensimmäisenä tulla ongelmatapauksissa ajattelemaan. Eikä huono maadoituskaan välttämättä näy missään ennenkuin salama tulee kylään tai muuta vastaavaa.

[weatherc]

Tästä ketjustahan on tulossa varsinainen maadoituksen ABC 
Onpa hyvä että joukkoomme on tullut myös tämän alan asiantuntioita, katsomaan asiaa myös siltä kantilta

Tuosta mun vessajohtovirityksestä, se oli vaan testi eikä jäänyt käyttöön sen pidemmäksi aikaa kun testin ajaksi syypään löytämiseksi, sen jälkeen alkoikin fundeeraaminen että miten saada asiallinen maadoitettu pistorasia tähän koneen viereen ja se toteutettiin pikimiten.

Jos vaan on mahdollista, niin kannattaa maadoittaa masto ja kaikki siihen liittyvät laitteet omalla maadoituksella. Eli kuparia maahan riittävä määrä "köytenä" tai tanko(i)na ja minimissään 6 mm2 johtoa siihen. Kaikki maston kanssa tekemisissä olevat laitteet ehdottomasti samaan maahan ja pc:lle meneviin johtoihin erotukset. Ja koneet sähköverkon maassa.

Hmm...kuten aikasemminkin oon sanonut on tuo mun maadoituspuoli pikkasen jäänyt retuperälle Tuo mun masto (joka on puoliksi rautaista antennimastoa ja puoliksi puuta) on sellaista "kelluvaa" sorttia, rauta ei ole kosketuksissa maahan laisinkaan, puhumattakaan että siinä olisi maadoitus    Pitäisi kyllä ottaa lapio kouraan ja vetästä pikkasen kuparia maahan sille, se on ollut "työn alla" siitä lähtien kun asensin tuon maston, jostain syystä aina vaan on jäänyt tekemättä.
Täytyy tässä vaiheessa kysäistä asiantuntijalta, onko sillä merkitystä kuin syvälle kuparin kaivaa entäs mitä olisi sopiva määrä (metreissä) ?

Sitten jos hannkis tuolle tuuliviirille vielä sellaisen ylijännitesuojan niin eiköhän se masto-puoli olisi aika reelassa silloin?
Voiko/pitääkö muuten tuuliviirin johtoon tulevan maadoituksen kytkeä tuohon maston maadoitukseen?

[tito]

Voiko/pitääkö muuten tuuliviirin johtoon tulevan maadoituksen kytkeä tuohon maston maadoitukseen?

Teitpä hyvän kysymyksen, olen tuota miettinyt miten kuvan mukaisen PTEL2 suojamaadoitusjohdin kytketään. Suojahan tulee sisälle sääaseman yhteyteen ja itse asemassahan ei ole maadoitusta eikä verkkojänniteliitäntää. Suojajohdin kuitenkin pitää kytkeä kiiinteästi verkon suojamaahan eikä asuinhuoneissa ole erillistä suojamaadoitusjohtoa. Nämä erilliset ylijännitesuojat joita ei pistotulppaliitännällä kytketä maadoitettuun pistorasiaan aiheuttavat varmaan hankaluuksia ja ilman tuon suojajohdon kytkentää laite on viraton.
Antenniputken maadoitus on helpoin tehdä yhdistämällä putki talon päämaadoitukseen vähintään 6 mm2 kuparilla. Tuossa hommassa on paras kysyä neuvoja sähkömieheltä joka tarkistaa paikallisen tilanteen ja osaa siten antaa ohjeet maadoituksen tekemiseen. Itsekin tein tuon homman vasta äsken koska tarkoitus on siirtää tuulianturi TV-maston päähän. Lisäksi tulevat vielä erilliset ylijännitesuojaukset sääasemalle kunhan tuo edellämainittu suojamaadoituksen kytkentä selviää. Tuntuu vain tuo johtohässäkkä laitteiden ympärillä paisuvan 
Maadoitusasioista löytyy hyvää perustietoa näiltä sivuilta:
http://www.sahkoturva.info/index.php?id=288
http://koti.mbnet.fi/ijl/maadoit.html
http://www.sahkoala.fi/kohderyhmat/pienrakentajat/ukkossuojaus/fi_FI/ukkossuojaus/

[weatherc]

Teitpä hyvän kysymyksen, olen tuota miettinyt miten kuvan mukaisen PTEL2 suojamaadoitusjohdin kytketään. Suojahan tulee sisälle sääaseman yhteyteen ja itse asemassahan ei ole maadoitusta eikä verkkojänniteliitäntää. Suojajohdin kuitenkin pitää kytkeä kiiinteästi verkon suojamaahan eikä asuinhuoneissa ole erillistä suojamaadoitusjohtoa. Nämä erilliset ylijännitesuojat joita ei pistotulppaliitännällä kytketä maadoitettuun pistorasiaan aiheuttavat varmaan hankaluuksia ja ilman tuon suojajohdon kytkentää laite on viraton.

Mulla heräs se ajatus että pitäiskö se tuuliviiri suojata ennen tuota Davisin keskusyksikköä (ISS) (siis sadekippo/lämpömittari ym.) koska Davisissähän kaikki anturit kerätään siihen ennenkuin data lähetetään kohti konsolia ja se ISS:in uusiminen maksaa maltaita. Ainakin näin maalaisjärjellä ajatellen niin tuo 12 m johto joka tulee tuuliviiriltä ISS:iin olis aika otollinen "salamankerääjä". Maadoituksen näin ajattelin että vois kylmästi tehdä siten että "kuparia maahan"-systeemillä. Mitä insinöörit siihen sanovat?
Mastostahan tulee alas 2 johtoa, tuuliviiri ja tutka ja tutkallahan on oma suojaus PCI-kortissa.

Mulla tulossa 3 kpl noita PTEL2-suojia, nyt vaan tarvis keksiä niille hyvät paikat.