Talvi 2019-2020

[einari]

Kaikki on niin suhteellista.. 3.3°C jäätiin siitä +11°.. jos esim. leppoisana kesäpäivänä +21° huudellaan helteistä... niin lämmön "palvojat" pettyisivät rankasti.. 

sama + 7.7 näkyy perttelissäkin tälle päivälle....

[Jussa]

Taivalkoskelle oli ennusteissa +4 - +7. Alin lukema oli EWN:n ja se piti lähiten kutinsa, +2,4 kävi minulla, +2,8 FMI:llä. Tammikuusta on kuitenkin tulossa Koillismaalla lämpimin ainakin 111-vuoteen. Tuolta ajalta löytyy tilastoa Kuusamosta. Tähän mennessä lauhin tammikuu vuodelta 1925 jolloin keskilämpötila Kuusamossa -4,8. Hauska huomio muuten kun Kuusamon tammikuiden 111-vuoden trendi on 0,3 astetta kylmenevä.

Teksti minun sääaseman naamakirjasta;
"Tarkasteltaessa sydäntalvien eli tammikuiden keskilämpötiloja Koillismaalta, huomataan selvä syklisyys lauhojen ja kylmien sydäntalvien osalta. Koillismaalta ilmatieteenlaitoksen Kuusamon lentoaseman (asemakoodi 101886) säädata on pisin ja siten paras asema tarkastella näitä tilastoja. Aseman mittaukset alkoi jo vuonna 1909, eli säätilastoa on jo 111-vuoden ajalta.

Kuusamon lämpimimmät tammikuut ajoittuu 1930-luvulle kuten oikeastaan koko suomen osaltakin. 1930-luvulla on mm. kylvetty ruista jo tammikuussa Oulun korkeudella asti. Koillismaalla ei sentään niin lämmintä ole ollut. Lämpimin tammikuu Kuusamossa mitattiin vuonna 1925 jolloin keskilämpötila oli -4,8 astetta. Vuosikymmenittäin lämpimimmän 1930-luvun tammikuiden keskilämpötila oli -9,9 astetta. 2000-luvun tammikuiden keskilämpötila on ollut puolestaan -11,0 ja nyt päättyneen 2010-luvun -12,6.

Kylmin hetki sydäntalvien osalta vuosikymmenittäin on ollut 1980-luvulla jolloin mitattiin aseman historian tähänasti kylmin tammikuu 1985 jonka keskilämpötila oli -26,8 astetta. 1980-luvun tammikuiden keskiarvo puolestaan on ollut -15,4 astetta.

10-vuoden trendi kertoo, että nyt oltaisiin menossa taas kohti kylmempiä sydäntalvia. Koko 111-vuoden ajalta lineaarinen trendi on myös kylmenevä, mutta on niin vähäinen ettei ole merkitsevä.

Kun verrataan tammikuiden keskilämpötiloja AMO-indeksiin niin huomataan näiden korreloivan varsin hyvin keskenään. AMO on siis atlantin monivuosikymmeninen oskillaatio jonka syklin koko pituus on noin 65-vuotta ja siihen kuuluu karkeasti arvioituna reillut 30-vuotta kylmää ja vastaavasti reilut 30-vuotta lämmintä. Eli syklin ollessa negatiivinen, meillä on kylmempää ja sen oleessa positiivinen meillä on lämpimämpää. Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC myös kertoo omissa tieteellisissä raporteissaan AMO:n olevan yksi tärkeimmistä Pohjois-Euroopan ilmastoon vaikuttavista tekijöistä NAO-indeksin ja suihkuvirtausten vaihteluiden osalta.

Kuusamon sydäntalvet siis oli lämpimillään edellisen AMO:n positiivisen vaiheen aikana joka kesti 1925-1962 ja kylmimmillään AMO:n negatiivisen vaiheen aikana joka kesti 1963-1994. Nykyinen AMO:n lämmin jakso alkoi 1995 ja sen arvioidaan päättyvän nyt 2020-luvulla, ehkä 2025-27. AMO:n syklien alku ja loppuajat hieman vaihtelevat eri lähteistä ja laskentatavasta riippuen.

Kuusamon tammikuiden keskilämpötila vuosikymmenittäin;
1910-luku: -13,6
1920-luku: -12,4
1930-luku: -9,9 LÄMPIMIN
1940-luku: -13,3
1950-luku: -12,9
1960-luku: -14,4
1970-luku: -12,8
1980-luku: -15,4 KYLMIN
1990-luku: -11,9
2000-luku: -11,0
2010-luku: -12,6

Joulukuun osalta Kuusamon lämpötilakehitys on osin samansuuntainen kuin tammikuussa. Eli 1930-luku on ollut lämpimin ja 1980-luku kylmin. Tammikuussa näkyvää aikasarjan loppupään kylmenemistä ei vielä joulukuun osalta ole ja 2010-luku on ollut toiseksi lämpimin, kuitenkin 0,8 astetta kylmempi kuin 1930-luku. 111vuoden trendi on joulukuun osalta on noin 0,3 astetta lämpenevä kun se tammikuun osalta on noin 0,3 astetta kylmenevä. Molemmissa tapauksissa ei merkitsevä.

Kuusamon joulukuiden keskilämpötilat vuosikymmenittäin;
1910-luku -10,8.
1920-luku -9,3.
1930-luku -7,4. LÄMPIMIN
1940-luku -9,3.
1950-luku -10,2.
1960-luku -11,5.
1970-luku -10.
1980-luku -13,2. KYLMIN
1990-luku -9,2.
2000-luku -8,6.
2010-luku -8,2."

https://www.facebook.com/taivalkoskiweather/posts/1242401959289438?__tn__=K-R

[weatherc]

Yr:n sivuilla oli juttua tammikuiden sademääristä ja että menossa oleva tammikuu ollut normaalia märempi. Ei siinä mitään kummallista paitsi nuo määrät 

Koodi [Valitse] Laajenna


Lurøy  547 mm
Bodø   195 mm
Tjøtta  186 mm


Tuo 547 mm on jutun mukaan 220% yli normaalin 

https://www.nrk.no/nordland/statsmeteorolog_-vaerstasjon-i-hattfjelldal-malte-dobbelt-sa-mye-nedbor-som-normalt-1.14870325

[weatherc]

14 vuoden asemahistorian lämpimin tammikuu on sitten paketissa. Keskilämpötila +1.8° mikä on reilusti korkeampi kuin edellinen ennätys (+0.1° vuodelta 2008). Tammikuita joissa keskilämpö ollut plussalla ovat nuo 2. Ero alueen FMI-normaaliin oli aika huikeat 6.2°.

Mielenkiintoista kyllä kuukauden korkein +7.9° ei lyönyt ennätystä. Eikä edes kuukauden alin -8.8°, mikä on kyllä umpisurkea alin lämpötila tammikuulle jopa tälä kulmalla.

Kokonaiskuvana oli kuukausi märkä ja vetinen. Pellot ui vedessä ja autoa olisi saanut pestä ihan alvariinsa jos olisi halunut ettei olisi ollut umpikurassa.
Talvesta oli sen verran osviittaa että muutamana kertana oli sentin verran lunta maassa hetken ja muutamana iltana/päivänä oli hitusen jäistä. Marraskuu joka tuli uusintana...

[J.Jäntti]

Uuden vuosikymmenen ensimmäinen Tammikuu löi tilastot seuraavan näköisiksi FinWX Helsinki-71:llä:

Ylin mitattu lämpötila     : + 7,9°C  (Mitattu 21.01.2020 kello 09:50) SÄÄASEMAN UUSI ENNÄTYS
Alin mitattu lämpötila     : - 5,2°C  (Mitattu 10.01.2020 kello 23:55)
Kuukauden keskilämpötila   : + 2,6°C  SÄÄASEMAN UUSI ENNÄTYS

Korkein mitattu ilmanpaine : 1026,41hPa  (Mitattu 20.01.2020 kello 03:29)
Matalin mitattu ilmanpaine :  985,78hPa  (Mitattu 04.01.2020 kello 12:34)

Kuukauden kuivin päivä     : 05.01.2020 (Vuorokauden keskimääräinen kosteus 66%)
Kuukauden märin päivä      : 30.01.2020 (Vuorokauden keskimääräinen kosteus 94%)

Kuukauden sademäärä        : 42,16mm
Sateisin päivä             : 30.01.2020 (9,65mm vuorokauden aikana)

- Pakkaspäiviä (lämpötila 24h alle ±0°C): 0 kpl.
- Sääasemalla tehtiin Tammikuun korkeimman mitatun lämpötilan ja kuukauden keskilämpötilan ennätys.
=========

Yleiskuva Tammikuusta oli lähinnä raivostuttava: Ensin sadetta, sitten hetkellisesti aurinkoista tai ainakin poutaista ja sitten taas ihan äkkiarvaamatta vettä. Sääasema on sikäli samoilla linjoilla sillä jopa "kuivin" päivä oli keskiarvokosteudeltaan 66%. Alin lukema koko kuun ajalta on toki alempi, joskin marginaalisesti; 54%. Ilmanpaine heittelehti sääasemalla myös huomattavassa määrin kuun aikana siten että yhteen viikkoon mahtui sekä korkea- että matalapainevoittoisia lukuja. Lunta satoi sääasemalla myös kokonaista 4 kertaa kuukauden aikana, mutta se hävisi yleensä jo heti seuraavan vuorokauden koittaessa, kun lämpötila heilahti riittävän ylös ja sade muuttui lumesta vedeksi. Talvirenkaille ei varsinaisesti ole ollut juurikaan käyttöä Helsingin alueella, jossa sekä teille levitelty suola, että vesikelit pitivät päätiet täysin sulana. Yhtenä ainoana aamuna tultiin alas moottoritien ramppia osittain sivuvektorit päällä, mutta muutoin ollaan menty normaalikelin tavoin. Sitä alkaa jo miettimään että näinköhän tuo minun ranskanleipä läpäisee katsastusta renkaiden kunnon puolesta jos siitä on nastat syöty sileiksi. En ole tarkistanut asiaa mutten sille aio vielä muutenkaan tehdä mitään ja käytän sen insinöörin hakattavana/heilutettavana ja haukuttavana. Vikalistan kanssa sitten korjaamolle. Ei se kuitenkaan läpi mene kuin ruuvimeisseleiden osalta.

Luonto on jokseenkin hämillään tilanteesta. Metsissä mesoavat linnut kuin keväänä konsanaan ja jopa minun vanhempi koirani osoittaa keväälle (Maaliskuu-Huhtikuu) tyypillisesti ajoittuvan juoksuajan alkamisen merkkejä jo nyt. Sääliksi käy.
Vaikken enää olekaan öljylämmittäjä, voin uskoa että säästöä pukkaa.

Nyt edessä on Helmikuu, tyypillisesti luokiteltu vuoden kylmimmäksi kuukaudeksi. Koska lunta ei ole käytännössä tullut oikeastaan juuri lainkaan, en todellakaan toivo suursäätilaan enää sellaista muutosta, joka sen kääntäisi tapahtuvaksi, sillä tässä kohtaa lumen ilmestyminen pysyvänä peitteenä alkaisi kauniisti sanottuna vi***tamaan.

[weatherc]

Ehkä - siis ehkä - se talvi alkoi etelässäkin 3.2.
Nyt 5:s pakkaspäivä menossa klpt mukaan ja ollaan "jo" 13 astetta miinuksella klpt-laskuissa 

[einari]

Poikkeuksellinen talvi on... monessakin mielessä.
Juuri äsken näin pitkään kateissa olleen erittäin uhanalaisen lajin.. karhun raapimassa
kynsillään tietä.. parina kesänä oen kyllä nähnyt satunnaisesti kyseisen ihmeen sorateitä kulkemassa...
lajista en tiedä, mutta keltainen oli 

[einari]

Viikko sitten kuultua... Pikkuveli oli sattunut aura-auton kanssa samaan aikaan läheiseen risteykseen, oli pysähtynyt ja kysynyt että miksei aja karhuterä alhaalla kun tie on niin huonssa kunnossa ja urainen..

Vastaus oli.. ei voi kun terä kuluu.. ilmeisesti urakoitsijoilla on huonot sopimukset....

[weatherc]

Viikko sitten kuultua... Pikkuveli oli sattunut aura-auton kanssa samaan aikaan läheiseen risteykseen, oli pysähtynyt ja kysynyt että miksei aja karhuterä alhaalla kun tie on niin huonssa kunnossa ja urainen..

Vastaus oli.. ei voi kun terä kuluu.. ilmeisesti urakoitsijoilla on huonot sopimukset....

Lienee legendaa..Mutta se on totta että ei saa jollei käsky oo käynyt tai jollei kyseinen tie kuulu sopimukseen. Toimii myös toisinpäin, pitää tehdä vaikkei tarvis oliskaan jos käsky käy.
Aikoinas Korppoossa asuessani oli ensin paikallinen tiemestari, silloin homma toimis täysin ok. Sittemmin mestarointi muutti Paimioon ja jos siellä sato lunta piti saaristossa aurata. Tai jos saaristossa tuli roppakaupalla lämpimän meren vaikutuksesta mutta Paimiossa ei niin ei saanut aurata (ilman palkkaa olis tietty saanut)

Saman tyylinen pätee monessakin ammatissa jossa "alueet", kuten siivouksessakin, ei tehdä jollei ole sovittu ja jos tehdään niin vain sillä alueella joka kuuluu sopimukseen. Jos "roska" on 10 cm alueen ulkopuolella niin se on jonkun muun ongelma.

[einari]

Noin oli kuitenkin kuski vastannut...

Tuossa parin kilometrin päässä on maakuntaraja, jossa vaihtuu myös tiemestari.. tuo toisen alueen osalta muutamana aikaisempana vuonna hoidettiin huonosti.. tie oli kuin perunapellolla olisi ajanut, sitten tapahtui pari isompaa onnettomuutta joista toisessa täysi öljyrekka kaatui pohjavesialueella josta pedersöreen vettä pumpataan.. kauan siivosivat ja varmaan tuli kalliiksi. nyt sitä on hoidettu paremmin...