Sadekipon lämmitin

[systeemi]

Eli toisin sanoen kotiautomaatioprojekti käynnissä, kellarissa on raspberry+domotiga, valot x10 ja nexa, 1-wireä antureina, maalämpöpumpun valvontaa/ohjausta GPIO:n kautta ja rfxcom langattomille laitteille yms.. Harrastus tämä ennemminkin on.

Harrastus se on meille muillekin.

http://kemiweather.fi/index.php?page=6sivu

[Jippe]

Mulla on daviksen vantage pro2, mihin kohtaan lämpöanturi kannattaa sijoittaa?
Ohjaus esim. kipon lämmöt +9 päälle, +11 pois ja ulkolämpö alle +2? (tähän vielä se ilmanpaine mukaan niin saa pitkät korkeapaineet pois   )

[systeemi]

Huoh 

Mitä ilmanpaine kertoo tulevasta säästä?

Ilmanpaine ja sen muutokset liittyvät matala- ja korkeapaineisiin ja niiden liikkeisiin. Sään arvioinnissa ilmanpaineen muutokset ovat tärkeämpiä kuin itse painelukemat.

Matalapaineen lähestyessä ilmanpaine laskee ja sää "huononee" eli pilvisyys lisääntyy ja alkaa sataa. Korkeapaineen lähestyessä ilmanpaine nousee ja sää yleensä "paranee".

Mitä voimakkaampi paineenmuutos on, sitä nopeampi säänmuutos on odotettavissa. Muutosta, joka on yli 1 hPa tunnissa, voidaan pitää suurena.
Onko korkeapaineen vallitessa aina pilvetöntä?

Korkeapaineessa on sää yleensä kauniimpi, selkeämpi ja sateettomampi kuin matalapaineessa, jolloin on usein pilvistä ja sateista. Jos ilmapaine on hyvin korkea, yli 1030 hPa, on hyvin todennäköistä, että on pilvetöntä. Kotien ilmapuntarin merkinnät perustuvat tälle olettamukselle. Tämä on kuitenkin vain suuntaa antava oletus.

Pilvisyys ja ilmanpaine eivät kulje käsi kädessä. Ei ole myöskään mitään ilmanpainerajoja matala- ja korkeapaineelle. Matalapaineessa ilmanpaine on ympäristöään alhaisempi ja korkeapaineessa taas ympäristöään korkeampi. Ei ole olemassa mitään hPa -rajaa siitä, mikä on korkeapaine.

Sää voi vaihdella korkeapaineessakin. Etenkin talvella voi olla pilvistä, vaikka on korkeapaine. Tähän kaikkeen vaikuttaa auringon säteily ja ylempien ilmakerrosten fysikaalinen tila.

Myös pinnanmuodostus, vesistöt ja vuodenaika vaikuttavat pilvisyyteen. Talvella kylmien pintojen kuten lumen ja ympäristöään kylmemmän veden yllä ei synny ilmassa pystyvirtauksia. Tällöin ei myöskään synny herkästi kumpupilviä. Esimerkiksi laajojen vesistöjen ja meren yläpuolella sekä rannikoilla pilvisyys on keskimääräistä vähäisempää.

Syksyllä taas vesistöjen lämpötila voi olla korkeampi kuin maan yläpuolella. Vedestä haihtuva vesihöyry tiivistyy pilviksi ja sankat pilvet ovat etenkin meren päällä kun taas maalla voi olla täysin pilvetöntä.
Miten matala- ja korkeapaine vaikuttavat säähän eri vuodenaikoina?

Eri vuodenaikoina matala- ja korkeapaineiden säät ovat erilaiset. Kesällä korkeapainesää on tavallisimmin aurinkoinen ja lämmin. Kesäisessä korkeapaineessa voi esiintyä kuitenkin ns. lämpöukkosia iltapäivällä. Toisinaan kesäinen hellesää päättyy voimallisiin ukkosiin ja kylmän rintaman tuomaan viileään ilmaan.

Kesällä matalapaineet ovat selkeästi heikompia kuin talvella. Kesällä matalapaine tuo meille ensin lämpimän sektorin hiostavan kostean ilman ja sateita. Matalapaineet voivat kuitenkin pysähtyä meille ja silloin viileä kuurosateinen sää jatkuu pitempään ennen kuin seuraava korkeapaine löytää tiensä maahamme.

Talvella korkeapaineessa on kaikkein kylmin sää. Silloinkin sää on usein selkeää, mutta siitä seuraa, että lämpö karkaa maan pinnalta avaruuteen ja ilma jäähtyy. Talvikorkeapaine on usein peräisin Venäjältä tai Siperian mantereelta, jossa ilma on napayön aikana jäähtynyt valmiiksi jo perusteellisesti. Keväämmällä, kun aurinko nousee korkeammalle ja lämmittää jo päivällä, on kylmän yön jälkeen korkeapaineen vallitessa mitä hienoin kevättalvinen sää. Maaliskuussa päivällä auringon lämpö sulattaa hankia, mutta yöllä ne jäätyvät vielä uudestaan.

Talvimatalapaineet taas tuovat lauhan, mutta harmaan pilvisen sadesään lähes aina meille. Vuodenaikojen vaihtelu säätelee vahvasti meillä kulloinkin vallitsevan sään luonteen.

[Jippe]

Kiitoksia tästä tietoiskusta 

Tänään virittelin anturia sadekippoon mutta en saanu sitä millään auki. Vaikka lämmitys oli päällä niin se oli umpijäässä reunoilta.
Työnsin anturin sitten alakautta reiästä sisään, enkä tiedä mihin kohtaan se sinne jäi 
Lämmitys lähtee päälle kun ulkolämpö on alle 2 ja sadekipon lämpö alle 3 astetta, pois päältä se menee kun kipon lämpö on yli 5. Miltäs kuulostaa?

[teutari]

Lämmitys lähtee päälle kun ulkolämpö on alle 2 ja sadekipon lämpö alle 3 astetta, pois päältä se menee kun kipon lämpö on yli 5. Miltäs kuulostaa?

Veikkaampa että sylkykupit muurautuu jäähän kun löylyt ei riitä. (on kokemuksia)
Davisin orginellissahan on bimetallitermostaatti joka säätää löylyjä, sulkeutuu 30˚C ja avautuu 43˚C sekä on/off nappi, käytetään sulatusta silloin kun tarvitaan. 

Sun tarvitsee viedä tuota projektia pikkusen pidemmälle.....  sisälämpö säätyy automaattisesti pakkasen mukaan vaikka 5˚C pykälissä.
Tuo nyt oleva kipon lämpö 5˚C rittänee nipin napin +/- 0˚C kelillä.

[Jippe]

Ymmärsinkö oikein että davisin oma lämmitin pitää kipon sisälämmön 30-43 asteessa? Mistä kohtaa mitattuna?
Tarkoitus on laittaa anturi "suppilon" sisäpintaan alumiiniteipillä kiinni ja säätää lämmitystä sen mukaan.
Vastus on muistaakseni 48W ja pari talvea lämmitin ilman mitään ohjausta, haihtumista tapahtui paljon ja lukemat jäivät pieniksi.
Anturin paikan kun saisi sellaiseksi, että lämpötilan voisi pitää vakiona ulkolämmöstä riippumatta.

[teutari]

Ymmärsinkö oikein että davisin oma lämmitin pitää kipon sisälämmön 30-43 asteessa? Mistä kohtaa mitattuna?

Ymmärsit aivan oikein.

[systeemi]

Niin jos luet miten esim. minä olen tuon tehnyt, miksi keksit pyörää uudelleen?? Minulla se toimii.

[teutari]

Muuten sijaitseeko tuo sadekippo vielä tuolla?
En mä mitään saarnaa mutta tuo ei nyt ole kaikista parhain paikka...... siinä on niin paljon noita häiriötekijöitä mistä kanssa voi noi vähät tipat johtua.

[Jippe]

Ei tässä pyörää uusiksi keksitä, tasapainotetaan ja laakeroidaan vain  
Anturi on nyt suunnilleen samalla paikalla ja korkeudella kuin systeemin kipossa. Tuo 10 astetta riittää siis ulkolämmöstä riippumatta?

Siellä se vieläkin on, paikka on hankala ja korkealla. (huoltoa ajatellen) Tuosta kuvasta ei oikein näy miten jyrkkä ja korkea katto todellisuudessa on.
Piipun päältä on etupihalle 7,5 ja takapihalle 10 metriä maahan. (talo on rinteessä)
Tuo valikoitui paikaksi siksi että johtojen veto oli helpointa. lämpö- ja kosteusanturin johto tulee käyttämätöntä hormia pitkin katolle.
Paras paikka varmaan olisi keskellä nurmikkoa mutta sinne pitäis vetää se piuha jotenkin..

Vesisateella näyttää ihan järkeviä lukemia mutta lumisade ei osu tai sitten sulatuksessa häikkää.