Sadekipon lämmitin

Aloittaja meteorologi, lauantai, 04.10.2008, 13:45

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

J.Jäntti

Lainaus käyttäjältä: weatherc - torstai, 09.10.2008, 23:41
Ei millään pahalla LaCrossea kohtaan.

Ei varmastikaan, mutta tosiasia on se, että kun LaCrossen sademittarin avaa ja katsoo, mitä sen piirilevy on syönyt, huomaa, miksi mittarin lämmittämisessä voi olla ongelmia. Piirilevyssä on tasan neljä kappaletta juotospisteitä: signaalijohdolle kaksi ja toiset kaksi magneettireleelle - siinä kaikki. Piirilevykin on sen verran hätäisesti suojattu kaksiosaisella sademittarin muovikotelon osalla, että Kreikan Peristerin sääasemaoperaattorin mukaan jopa piirilevyn päälle möngertänyt hämähäkki toimi omana "magneettireleenään" ja kehitti sadetta keskellä kirkasta, selkeää päivää. ;D

Lainaus käyttäjältä: weatherc - torstai, 09.10.2008, 23:41
Mutta asiaan, tottahan ne voi häiritä, varsinkin jos ne toimii jonkun piirilevyn avulla esim. termostaatin avulla. Ja totta myös se että Peet Broosin ja Davisin lämmittimet ovat tehty ja testattuja juuri kyseistä sademittaria varten mutta voisi ne kuiteskin olla hiukan ihmillisemmissä hinnoissa (kutem myös muut lisä/vaihto-osat)...

Olen samaa mieltä, joskin voisin luulla, että korkea hinta johtuu lähinnä siitä, että lämmittämätön sademittari on yleisimmin tilattu malli ja meille arktisten olojen asukkaille tehty mittari on pienten tilausvolyymien vuoksi korkeampi. Toisaalta kun asiaa ajattelee vähän pidemmälle, 100 dollaria lisää hintaa termostaattiohjatusta lämmitinelementistä ei kuulosta millään muotoa perustellulta, etenkin, jos Partco Oy:stä tai Bebek:stä saa käytännössä samat osat murto-osalla tuosta lisähinnasta.

Itselläni ei ole Davisin sääaseman varaosien hinnoittelusta tietoa, mutta sen tiedän Peet Bros:sta, että hinnoittelu varaosien suhteen on yllättävän maltillista ja heidän ulkosensoreihin saa käytännössä kaikki kuviteltavissa olevat osat tilattua.
Juha Jäntti
Foorumin ja sivuston ylläpitäjä
Finland Weather Exchange (FinWX)

http://www.finwx.net/
------------------------------------------
Ukkoskausi avattu Suomessa: --.--.2024
Ukkoskausi avattu Helsingissä: --.--.2024
-------------------------------------------
Ukkospäivälaskuri 2024; Helsinki/Viikinmäki
0 ukkospäivää.
------------------------------------------
X, FinWX:n ylläpidon ilmoitukset
------------------------------------------

khyron

Vähän vanha aihe, mut mennee samaan. Miten sademittarit kestää jäätymistä? Lumen ne varmaan kestää ihan hyvin mut ajattelin et loska saattais rikkoa jotain jäätyessään ja tukkiessaan mittarin.

Snowi

Lainaus käyttäjältä: khyron - keskiviikko, 15.09.2010, 14:32
Vähän vanha aihe, mut mennee samaan. Miten sademittarit kestää jäätymistä? Lumen ne varmaan kestää ihan hyvin mut ajattelin et loska saattais rikkoa jotain jäätyessään ja tukkiessaan mittarin.


Itsellä ei viime talvena tämän Daviksen aseman kanssa ollut mitään ongelmia jäätävän sateen ja loskan kanssa. Minkäänlaisia vaurioita ei talven jälkeen ollut. Myös tuo La Crossen aseman sademittari näyttäisi säilyneen aivan kunnossa. Kyllä nämä sademittarit näyttävät hyvin noita kestävän, mutta jäätyessään eivät tietenkään pysty sademääriä mittaamaan   :)
Tarkoitus olisi täksi talveksi asentaa sademittarin lämmitin, jotta saataisiin mitattua lumisateita veden muodossa. Mittaan kyllä lunta myös senttimetreinä käsipelillä.

J.Jäntti

Lainaus käyttäjältä: khyron - keskiviikko, 15.09.2010, 14:32
Vähän vanha aihe, mut mennee samaan. Miten sademittarit kestää jäätymistä? Lumen ne varmaan kestää ihan hyvin mut ajattelin et loska saattais rikkoa jotain jäätyessään ja tukkiessaan mittarin.

Aiheen ikäilmoitus tulee silloin, kun aiheella ei ole ollut aktiviteettia viimeiseen puoleen vuoteen. Se ei kuitenkaan estä kirjoittamasta ja on täysin sallittu toimenpide. :)

Vesihän tunnetusti laajenee jäätyessään, joten on toki olemassa riski, että mittarille voisi syntyä vaurioita jos vesi mittarissa jäätyisi. Onneksi se ei vain sitä kovin helposti tee.

Sademittarin kouru on avoin rakenteeltaan, joten kouruun mahdollisesti jäävällä vedellä on tilaa laajentua, jolloin esim. halkeamista tuskin tapahtuu. Jos mittarin sisällä oleva vesi jäätyy, voisin kuvitella sen olevan mitätön määrä keinuvivun yläosassa. Räntäsade ei todennäköisesti tuki sademittaria, sillä osittain sulaneessa muodossaan se osuessaan mittarin kouruun todennäköisimmin muuttuu kokonaan nesteeksi ja valuu mittarin läpi. Toisekseen lämpötila on melko varmasti nollan yläpuolella räntäsateen sattuessa joten edes tiheä räntäsadekaan mittaria luultavasti tuki. Kerääntynyt räntä todennäköisesti sulaa ilman lämpötilan vaikutukesta ja virtaava vesihän ei tunnetusti jäädy, joten kerääntynyt räntäloska valuu todennäköisesti mittarin läpi ilman suurempia ongelmia. Jos lämpötila laskee räntäloskan yhä mittarin kourussa ollessa, ei se jäädy täydelliseksi jääklöntiksi, vaan sen rakenne jäänee höttöiseksi ja kun lämpötila nousee taas nollaan tai sen yläpuolelle, alkaa sulaminen.

Mittareita tosin uhkaa sekundääriset ongelmat. La Crossen sademittarin elektroniikkaosat (tarkemmin: Piirilevy, jossa Reed-rele ja kaksi johtoa) ovat näennäisesti suojattu. Ne ovat kyllä suoralta veden kosketukselta mekaanisesti suojassa, mutta esim. jatkuva jäätyminen ja lämpeneminen ja kostea ilmanala tiivistää kondensiovettä piirilevyä suojaavan suojakotelon sisälle, lopulta oikosulkien piirilevyn joko osittain tai täysin. Osittain oikosulkeutunut levy alkaa ns. kohisemaan ja La Crossen anturikeskitin kuvittelee, että Reed-rele nakuttaa pulssia (vettä tulee kuin aisaa) ja ilmoittaa sen eteenpäin konsolille saakka. Lopputuloksena on haamusadetta, joka voi lähteä ihan kokonaan lapasesta.

Peet Bros:n sademittareista elektroninen malli on rakennettu siten, että kouruun satava vesi ohjataan tiheän metalliverkon läpi anturiin ja siitä suoraan ulos. Metalliverkon muodostama pisara kehittää anturissa pulssin joka siirretään ohjainpiirille, joka lähettää sademittarin sadetiedot sääasemakonsolille. Kotelo on erittäin hyvin suojattu, mutta esim. listoilta poistuneen FinWX Lohja-70A:n sademittarin suojakuori oli lähtenyt mystisesti irti talven taituttua (epäilemme lämpölaajentumista) ja piirilevy oli muutaman viikon täysin alttiina sateelle sen seurauksena. Erikoisinta oli vain se, että piirilevy tai muut sisuskalut eivät olleet tästä millänsäkään ja mittari toimi normaalisti kun vesi oltiin saatu sisältä pois, laitteen sisus kuivattua ja kotelo uudelleen kiinni. FinWX Helsinki-42:lla tällaista kuoren aukipoksahtamista ei ole tapahtunut.

Muista sademittarimalleista, kuten Oregon Scientific tai Davis, en osaa sanoa mitään.

Jos et suunnittele lämmittimen hankintaa sademittariin, etkä halua/voi sitä irrottaa ja viedä talveksi sisätiloihin kevättä odottamaan, voit sen vaihtoehtoisesti peittää esim. pienellä muovipussilla. Sen jättäminen talven yli ei luultavimmin haittaa, mutta kannattaa ottaa nuo sekundääriongelmat huomioon silloin.
Juha Jäntti
Foorumin ja sivuston ylläpitäjä
Finland Weather Exchange (FinWX)

http://www.finwx.net/
------------------------------------------
Ukkoskausi avattu Suomessa: --.--.2024
Ukkoskausi avattu Helsingissä: --.--.2024
-------------------------------------------
Ukkospäivälaskuri 2024; Helsinki/Viikinmäki
0 ukkospäivää.
------------------------------------------
X, FinWX:n ylläpidon ilmoitukset
------------------------------------------

weatherc

Kuten Laihokin sanoi niin ovathan nuo "suunniteltu" siten että pitäisi kestää talviolosuhteet, ja sitäpaitsi onhan alueita jossa talvikelit ovat paljon rajummat kun meillä, esim. Jenkkien jäämyrskyt jossa kaikki peittyy senttien paksuiseen jääkuoreen. Koska esim. Davis on "Made in USA" olisi aika outoa jollei sitä olisi otettu mitenkään huomioon suunnittelussa, ovathan nämä vehkeet tarkoitettu olla ulkona 365 päivää vuodessa.

Ei täälläkään ole mitään ongelmia talven suhteen ollut, ei Oregonin aikaan eikä Daviksen aikaan. Jos ei ole lämmitintä tullut lumi jää yksinkertaisesti kippoon odottelemaan parempia kelejä. Mutta suojaksi voi laittaa Laihon mainitsema muovipussi tai joku muu muovinen sopivan kokoinen "hattu".

Edes itse harrastama lämmittimen osa-aikanen käyttö (eli päällä vain kun lunta luvassa) ei ole ollut ongelma, vaikka silloin pääsee kipon lämpötila välillä menemään pakkaselle.
Oli talvi jolloin lämmitintä loppujen lopuksi taidettiin tarvita peräti 4 kertaa ja taas viime talvena se oli päällä suuren osan ajasta.

khyron

Pitäneepä siis hankkia silica pussukka mittariin, näkee sit kondensoituuko sinne kuin paljon vettä.

Ja sitä mää lähinnä tässä pohdein et onko tarpeellista suojata mittari jollei siinä ole lämmitintä.

J.Jäntti

Lainaus käyttäjältä: khyron - perjantai, 17.09.2010, 08:15
Ja sitä mää lähinnä tässä pohdein et onko tarpeellista suojata mittari jollei siinä ole lämmitintä.

Se, haluaako lämmittämätöntä sademittaria suojata talven olosuhteita vastaan on lopulta oma henkilökohtainen mieltymys. Itse ainakin jätän tuon mittarin tuohon talveksi täysin suojaamatta. Sen eräänlainen "negatiivinen" piirre on vain se, että kun lämpötila alkaa nousemaan ja lumi mittarissa alkaa sulamaan, alkaa sadetta muodostumaan ns. väärään aikaan (vaikka puolipilvisenä kevätpäivänä, jolloin sadetta ei ole ollut lainkaan). Periaatteessa mittariin satanut sademäärä vain rekisteröidään hieman jälkijunassa. ;D
Juha Jäntti
Foorumin ja sivuston ylläpitäjä
Finland Weather Exchange (FinWX)

http://www.finwx.net/
------------------------------------------
Ukkoskausi avattu Suomessa: --.--.2024
Ukkoskausi avattu Helsingissä: --.--.2024
-------------------------------------------
Ukkospäivälaskuri 2024; Helsinki/Viikinmäki
0 ukkospäivää.
------------------------------------------
X, FinWX:n ylläpidon ilmoitukset
------------------------------------------

Snowi

Lainaus käyttäjältä: J.Laiho - lauantai, 18.09.2010, 23:42
Se, haluaako lämmittämätöntä sademittaria suojata talven olosuhteita vastaan on lopulta oma henkilökohtainen mieltymys. Itse ainakin jätän tuon mittarin tuohon talveksi täysin suojaamatta. Sen eräänlainen "negatiivinen" piirre on vain se, että kun lämpötila alkaa nousemaan ja lumi mittarissa alkaa sulamaan, alkaa sadetta muodostumaan ns. väärään aikaan (vaikka puolipilvisenä kevätpäivänä, jolloin sadetta ei ole ollut lainkaan). Periaatteessa mittariin satanut sademäärä vain rekisteröidään hieman jälkijunassa. ;D

Juu tuo on tuossa suojaamatta jättämisessä kyllä ongelmana. Itse ratkaisen tuon yksinkertaisesti niin, että kun tiedän lämpötilan olevan menossa kohti nollaa tai lähelle sitä, niin käyn tyhjentämässä sademittarin "kaukalon" lumesta, jolloin lumen sulaessa tulee ehkä vain 0.2mm merkintä sateesta. Vaikka tuo tavallaan vähentää sateen kokonaismäärää tilastoissa, mutta en halua monen millin haamusateita tilastoihin  ;D. Kuitenkin tulee talvella merkattua lumisateet senttimetreinä ja lumen syvyytenä.

weatherc

Sadekipon lämmitin on tarkistettu ja kytketty joten nyt voi lunta ruvet tulemaan ;D

Lämmittimenä toimii 2 X 12 V nuppia jotka kytketään päälle sisältä käsin aina tarvittaessa.
Lämpömittaria ei tänä talvena mittarissa ole kun poistin tuon 1-wireverkon tuossa aikasemmin.

HapaK

Monenkos watin nupit riittää kipon lämmittämiseen? Vinkkejä eristykseen? Pitäisi vitirellä lämmitin omaan yksikköön kun alkaa nuo kelit viilenemään. Lamppusysteemiin olen päätymässä sen yksinkertaisuuden vuoksi.




http://jyv-weather.info