Kevät 2019

[einari]

Onhan siinä se selitys.. marraskuun 18 päivästä takaisinpäin se 2 viikkoa jolloin keskilpt on alle
ajanjakson huipun... muista arvoista ei tarvi välittää
siitä voisi tehdä paremmankin käppyrän.. jossa olisi se keskilpt ainoastaan, kunhan ehdin...

Tämä myös weatherc:lle tiedoksi.. silti ilmeiseti tarkastellaan edelleen 2 viikon jaksoja, ei 3 päivällä ole mitään merkitystä.. eikä viikollakaan kun niin pitkiä kylmiä jaksoja ei voi tulla, kiitos auringon 

[Jussa]

Lokakuun 24. Päivän jälkeen ehti tulla lämpö- tai siis tässä tapauksessa pakkassummaa jotain -40 astetta. Marraskuun alkupuolen lauha sai tuon summan kääntymään vielä plussan puolelle, eli talven alku siirtyi siihen päivään kun mentiin taas pakkaselle.

En valitettavasti ymmärrä mitä Einari yrität kertoa?

[einari]

"Ei kukaan ole niin väittänytkään. Eikä kesä ole keskellä talvea jos on pari plussavuorokautta. Lämpösumma, siis summa, eli yhteenlasketut vuorokausikeskiarvot on määräävä tekijä. Juhannuksena ollaan lämpösummassa luultavasti niin paljon jo kesän puolella, että pitäisi tulla aika pitkä pakkasjakso, että kesä katkeaisi kesken kaiken Kesän lämpösummaahan lasketaan 10-astetta ylittäviltä vuorokausilta, eli 12,9 asteen vuorokausi kerryttää lämpösummaa kesän hyväksi 2,9 astetta. Mutta joku 15 asteen lämpösumma näin keväällä voi kääntyä jo tosiaan muutamassa vuorokaudessa talven puolelle takaisin. Kolme -5,1 asteen vuorokautta ja se on siinä "

Taisi nyt päästä sammakko weatherc:n suus.. eikun sormista... olisi aika vaatimaton lämpösumma suomen suvessa..  jos 10 astetta pitäisi aiheetta vähentää... se 12,9 astetta kun lisäisi tehoisaa lämpösummaa 7,9  astetta

Onhan se hyvä että asia tulee perinpohjin ruodittua..  kuma kyllä, ettei asiasta ole inormoitu sen kummemmin.. mediakin yleensä uutisoi että kun 2 viikkoa on ollut keskilämpötila nollan yläpuolella niin sitten on se kevät... yhtälailla se voi sen jälkeen olla nollan alapuolella vaikka oisen kaksi viikkoa niin ei se sitä kevään alkamista mihinkään siirrä.. jos se on tullut niin se on tullut... oli se sitten lämmin tai kylmä kevät

[einari]

Lokakuun 24. Päivän jälkeen ehti tulla lämpö- tai siis tässä tapauksessa pakkassummaa jotain -40 astetta. Marraskuun alkupuolen lauha sai tuon summan kääntymään vielä plussan puolelle, eli talven alku siirtyi siihen päivään kun mentiin taas pakkaselle.

En valitettavasti ymmärrä mitä Einari yrität kertoa?

Ihan sitä että jos tarkastelet syksyn lämpösummaa  syyskuun alusta lähtien, vaikka marraskuuhun asti...  eli lasket jokaisen päivän keskilämpötilat yhteen, teet vaikka ecxeliin taulukon jokaisen päivän keskilämpötilasta...  silloin kun se on isoin lpt-arvo, eikä sitä ylitetä niin talvi alkaa siitä.. päinvastoin keväällä.. kevät alkaa kun alin kertynyt lämpösumma jää voimaan.. koska kaikki ei ilmeisesti sisäistä tätä asiaa niin laitan tähän esimerkin maaliskuulta jolla päädyin seurannassa  samaan päivämäärään kuin Fmi. nuo tämän päivän ja loppukuun arvot ovat ennusteita

Nyt riitti tuo kuukauden seuranta.. ei pitempi sitä mihinkään olisi muuttanut.. ainoastaan kasvattanut miinuskertymää, eli sama tulos olisi ollut

eli kevät alka kun alinta lämpösummakertymää ei aliteta ja talvi taasen kun ylintä lämpösummakertymää ei ylitetä kahteen viikkoon, plus tai miiinuspäivillä ei siinä ole merkitystä...  asiaan on saatu selvä normi.. ei tarvitse arpoa

edit// tuossa näkee että alin kertynyt lämpösumma on 14.3..  -93,6 astetta eikä sen alle ole menty,, joten kevään kriteerit ovat täyttyneet 15.3

[Jussa]

Einari, kun siitä (esim. tuossa minun talven alkamisen tapauksessa) nimen omaan on kyse. Eli marraskuun lauha oli niin kova, että sai tuon lämpösumman vielä tuosta lähes -40 asteen pudotuksesta huolimatta nousemaan korkeammalle kuin se oli 23. lokakuuta

Ja ei weatherc ole kommentoinut, minä tuon kesäesimerkin kirjoitin. Eli kun kevät vaihtuu kesäksi, ruvetaan laskemaan 10 asteen ylittäviä vuorokausia, sitä taas seurataan jonkin aikaa onko kesä varmasti alkanut. esim. 1.-10. kesäkuuta joka päivä on 12 asteen keskilämpötila(olettaen että 31. toukokuuta ja sitä ennen oltiin vielä alle 10 asteen), tulee kesän hyväksi lämpösummaa 10*2 eli 20 astetta. Vaan jos 11.-20 kesäkuuta onkin joka päivä 7,9 asteen keskilämpötila (10*2,1=21), siirtyy kesän alku ainakin 21. päivään kesäkuuta. 20-21=-1, simppeliä, eikö?

Minä tosin alan laskemaan summaa aina ensimmäisestä rajan ylittävästä päivästä, lopputulos on sama eikä tarvi ynnäillä kuukausitolkulla noita.

[Jussa]

Mitä tulee mediaan, ne on monesti aika pihalla näistä termisistä vuodenajoista. Kysyvät kyllä asiaa varmaan joka vuodenaika meteorologeilta, mutta kun asia ei heitä varsinaisesti kiinnosta, ei siihen paneuduta eikä sitä ymmärretä. Tuo 2-viikkoa ei ole mikään raja, se on vain yleensä käytetty sanonta, että ainakin tuo aika hyvä seurata, että voi varmuudella sanoa vuodenajan vaihtuneen. Joskus se riittä, joskus ei.

Ja juuri siksi tuo lämpösummahomma on tullut, ettei voitaisi käyttää tulkinnanvaraa termisissä vuodenajoissa. Se se lämpösumma ja täts it!

2008 oli muistaakseni niin lauha talvi eteläsuomessa, että termisen talven määritelmä taisi toteutua vain muutaman viikon ajalta, ja sekin todettiin jälkikäteen kun kevät oli selvästi alkanut.

[einari]

Einari, kun siitä (esim. tuossa minun talven alkamisen tapauksessa) nimen omaan on kyse. Eli marraskuun lauha oli niin kova, että sai tuon lämpösumman vielä tuosta lähes -40 asteen pudotuksesta huolimatta nousemaan korkeammalle kuin se oli 23. lokakuuta

Ja ei weatherc ole kommentoinut, minä tuon kesäesimerkin kirjoitin. Eli kun kevät vaihtuu kesäksi, ruvetaan laskemaan 10 asteen ylittäviä vuorokausia, sitä taas seurataan jonkin aikaa onko kesä varmasti alkanut. esim. 1.-10. kesäkuuta joka päivä on 12 asteen keskilämpötila(olettaen että 31. toukokuuta ja sitä ennen oltiin vielä alle 10 asteen), tulee kesän hyväksi lämpösummaa 10*2 eli 20 astetta. Vaan jos 11.-20 kesäkuuta onkin joka päivä 7,9 asteen keskilämpötila (10*2,1=21), siirtyy kesän alku ainakin 21. päivään kesäkuuta. 20-21=-1, simppeliä, eikö?

Minä tosin alan laskemaan summaa aina ensimmäisestä rajan ylittävästä päivästä, lopputulos on sama eikä tarvi ynnäillä kuukausitolkulla noita.

ehkä simppeliä.. mutta samaa kaavaa pitää käyttää myös tässä kesän alkamisessa, silloin  se on selkeää ja suoraviivaista... aloittaa vaikka huhtikuun alusta seuraamaan viikottaista keskilämpötilaa ja kun on ollut yli 10 astetta koko ajan vaikkapa 2 viikkoa tuo keskilpt niin voisi ajatella kesän alkaneen pienellä varauksella

Toisaalta jos ajattelee toissavuoden kesää.. heinäkuun keskilpt oli jotain 15 astetta, kesä ja elokuu samaa luokkaa.. syyskuu jo alle rajan.. olikohan 9,3 astetta.. aika lyhyt kesä kun kevätkin alkoi vasta 24.4 virallisesti

[einari]

mietin vieläkin tuota siekkisen talventuloa... jos otetaan syyskuun alusta seuranta.. niin olisihan se aikaisemmin se terminen talvi

[einari]

Jatkan edelleen aikaisempaa juttua... kun lämpösumma on saavuttanut sen 10 astetta pitemmän aikavälin seurannassa, eli vaikka tammikuusta alkaen niin katsotaan lämpösummakertymää siitä eteenpäin. Jollei se alita sitä +10 asteen rajaa niin kesä on alkanut, ei takerruta kylmempiin tai lämpöisempiin päiviin, vaan pitäydytään siihen lämpösummaan. tuo Jussan ajatus kuulosti vieraalta minun ymmärtää... vaikka joskus saatan jotain ymmärtää

loppujenlopuksi.. on se aika viikko tai kaksi tai kuukausi jolloin lämpösumman katsotaan vakiinuneen tarpeeksi, ei kesän osalta  suurtakaan merkitse. Käsittääkseni vain se että lämpösumma ei voi ylittää ylintä/alinta arvoaan lähiaikoina on merkitsevä tekijä.. muu on spekulaatiota, päivien arvot voivat heitellä ylös/alas mutta kovin damaattista vaikutusta niillä ei ole vuorokautisen keskilämpötilan suhteen ja lämpösummakertymään.. se kun on suhtkoht vakio vuodesta toiseen kaikesta huolimatta.. satoi tai paistoi

[Jussa]

En valitettavasti vieläkään ymmärrä mitä Einari yrität kertoa Tuo tapa mitä kerron, on virallinen ja sitä käytetään jokaisen vuodenajan osalta. Ei siihen tarvi soveltaa mitään, se on lahjomaton ja kertoo selvästi vuodenaikojen vaihtumisen aina samalla kaavalla. Näin myös vuodenaikojen vaihtumisia voidaan verrata keskenään eri vuosilta.