Uutiset:

Ei uusia uutisia.

Main Menu

Netatmo PeetBrosin rinnalle.

Aloittaja Naruskan Ukka Matinpoika, torstai, 20.07.2017, 09:38

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

systeemi

No en tiedä Einarin sääasema historiasta, mutta ennenkuin oikein hehkutat halppis sääasemia niin odotellaan nyt ensin pari vuotta että vieläkö se halppis sääasema on linjoilla. Lisäksi näissä halppiksissa tuppa olemaan kaikenlaisia ongelmia, jotka tulevat vasta ajan myötä ilmi. Omassa historiassa löytyy useampaa halppis asemaa ja yksi kunnollinen (Davis vantage pro2) wh-1080 olen ostanut kolme. Näillä kolmella on nyt saanut pidettyä sääasema Mellakosken pystyssä saman ajan kuin yhdellä Pro2:lla. Lisäksi ensimmäinen minkä ostin oli "parempi" halppis ja ei se koskaan toiminut kunnolla. Yhteysvikaa, tuulianturi jäässä ja jumissa ja jne..

Henkan kanssa täysin samaa mieltä siitä (omasta kokemuksesta) että asennuksella saa pilattua kaiken! Ei siinä auta että onko halppis vai ei jos asennus päin p...ä. En ole edes nykyiseen asennukseen täysin tyytyväinen kun trendeistä edelleen näkee esim. lämpötila ei käyttäydy niin kuin pitää.




Sääasema Nauska, Kemi

www.kemiweather.fi

weatherc

Lainaus käyttäjältä: einari - tiistai, 22.08.2017, 17:15
Seurasin tuossa hieman Ukan ja weatherc;n käymää keskustelua lievästi huvittuneena.. taitaa olla ylläpidolla hieman jotain hampaankolossa ns. halpistuotteita kohtaan ja niiden näkyvyydestä wundermapissa.

Ei suinkaan, onhan mullakin ollut noita halpiksia. Se mikä risoo esim EWN:än ylläpitäjänä on se ettei läheskään kaikki asenna niitä asiallisesti ja ajatuksella, tuloksena se että asema puskee esim. aurinkolämmitettyä lämpötilaa päivisin. Eikä tuo koske ainostaan halpiksia. Saa Daviksestakin lämmintä lukemaa asentamalla se "sopivaan paikkaan". Toki tiedän hyvinkin, itse rivarissa asuvana, ettei sen hyvän paikan löytäminen aina ole helppoa saatikka aina edes mahdollista. Mutta kuitenkin.

Jotkut verkot myös vertaa asemia keskenään "napatakseen virheelliset pois", mutta tilanteessa jossa on useampi aurinkolämmitetty ja vaikkapa yksi asiallisesti asennettu lähekkäin on tulos se että tuo asiallinen voidaan tulkita virheelliseksi ja nuo lämmitetyt "oikeiksi". Ja juuri tuota olen lukenut muilla voorumeilla myös tapahtuvan. Tämä on yksi syy miksi EWN ei vertaa asemia keskenään (muitakin syitä on).

Se miksi tuollaiset väärät lukemat osunee useammin halpiksiin lienee se ettei niissä läheskään aina ole edes asiallista säteilysuojaa. Toinen vaikuttava asia lienee niiden hinta eli edullisia Netamoja ja muita halpiksia on enemmän mitä kalliimpia Davikseja.

Zalama

Itsellä on reilun parin vuoden kokemus tuosta netatmosta; ulko/sisälämpötilat + sademittaus. Näillä kokemuksilla laitan sen kyllä ennemmin laadukkaiden laitteiden kategoriaan kuin halpislaitteisiin. Muutaman kerran olen vertaillut davisin dataan ja hyvin on näyttänyt samaa. Ainut on tuo ilmapaineen mittaus jota joutuu juksaamaan korkeus asetuksella. Lämpötilan ja sateenkin saa tarvittaessa kalibroitua kohdalleen.

einari

Ja käyttäjissä olisi parantamisen varaa.. nimenomaan oikealla paikan valinnalla on merkitystä, myös oman aseman sielunelämään perehtyminen olisi paikallaan jotta osaa laittaa lähtöarvot kohdalleen.. ei niitä virheellisiä arvoja esiintyisi. Tosin olen käynyt nettatmon weathermapissa läpi aika kattavasti vyötärön korkeudelta norjan pohjoisosiin asemia pintapuolisesti ja joitakin tarkemmin, suuremmin en ole poikkeavuuksia löytänyt, jopa ukan uusi netatmo näyttää aika lailla samoin kun se parempi, samoin on laita melkein kaikilla.. jopa venäjän kovrodin asemalla..

weatherc

Norja on ihan oma lukunsa mitä tulee virhe-lämpötilojen nappaamiseen. Siellä kun 2 ihan lähekkäin olevalla asemalla voi olla satoja metrejä korkeuseroa.
En missään nimessä dissannut Ukkaa koska tiedän ettei hän asentele noita antureita miten sattuu :)

LainaaTosin olen käynyt nettatmon weathermapissa läpi aika kattavasti vyötärön korkeudelta norjan pohjoisosiin asemia pintapuolisesti ja joitakin tarkemmin, suuremmin en ole poikkeavuuksia löytänyt, jopa ukan uusi netatmo näyttää aika lailla samoin kun se parempi, samoin on laita melkein kaikilla.. jopa venäjän kovrodin asemalla..

En väitä että tuolla olisi päin p:tä asennettuja asemia mutta tarkistitko myös että paistoiko aurinko vai ei kun kävit niitä läpi? Pilvisellä säällähän lähes kaikki näyttää samaa oli säteilysuojaa tai ei.

weatherc

LainaaHalpisasemaksi nimittelyä en Netatmon kohdalla oikein käsitä. On niitä tosiasiassa kalliimpiakin olemassa, kuten aikanaan PeetBrosin päädyttyäni tutkin kahdeksisen vuotta sitten, mutta hinnaltaan Netatmo on hintavahko laitteisto pelkillä perusmittareilla. Tai jos neljättäsataa €uroa hyvän matkaa oleva hinta jonkun mielestä täyttää halpisasemat tunnusmerkistön, niin sitten joukosta unohtuvat todelliset halpisasemat, joihin pääsee käsiksi satasella-parilla. Ainakin elohopeamittarin saa irti alle satasella, laadusta en osaa sanoa.

Pitäiskö Netamon kohdalla sanoa etabloitunut halpiksen sijaan? Sehän on suht tuore tapaus joten ei oikeen ole tietoa sen pitempiaikaisesta kestosta esmex suomen talvessa. Sinänsähän siinä on (vihdoinkin) vähän "new-thinking" sääasema-palikka rintamalla mikä on ihan tervetullutta. Tärkeäähän olisi että yhteydet antureihin toimii kelissä kun kelissä, myös 30 pakkasessa, ja ettei esim. tuulianturi jäädy pienestä räntäsateesta jne.

Itse näkisin mielellään ettei antureissa olisi mitään liikkuvia osia tahikka hajoavia reed-releitä (tyyliin Daviksen tuuli- ja sadeanturit) eli kaikki helposti hajoavat osat korvattais jollain kestävämmällä systeemillä. Korjaile noita sitten -20 viimassa koska eihän ne koskaan hajoa kesällä auringonpaisteessa...




einari

Lisäys

Tuo netatmon tuulimittari toimii ultraäänitekniikalla kuten toinen ranskalainen valmistaja josta linkki.. ilmatieteen laitos käyttää ultraäänitekniikkaa lumensyvyysmittauksissa ainakin.. netatmo on halvempi :-)


http://www.ruorimies.fi/lcj-ultraaani-saaasema-moneen-kayttoon/

einari

Veaatherc:n "varoituksista" huolimatta hieman hehkutella netatmoa asiaa eri kantilta pohtiessa. Yksi syy on selkeä, kun asiaa tutkailin niin näyttäisi olevan wundermap tyhjää täynnä ilman netatmoa.. vähintään 70-80 % suhtkoh luotettavasta tiedosta jäisi saamatta. Jos otetaan esimerkkejä niin katkaistaan suomi kemi-kuusamo linjalta, sen yläpuolella on noin 55 sääasemaa joista 2 on yksityistä sääasemaa, 2 lapin yliopiston, 5 lentoasemaa ja näkötorni kemissä, loput 45 on netatmoja. prosenteissa netatmon hyväksi noin 81/19 %. jos tuodaan linjaa alaspäin, oulunsalon lentoaseman yläpuolelta  kun kuvitteellisesti katkaistaan, niin asemia n. 110, joista 95 netatmoa ja 15 muuta, suhteet on silloin 85/15 %. Huippuvuorilla on vain 7 sääasemaa, 5 netatmoa ja toinen 2 lentoasemalla ja toinen jokin amb.... suhde n. 70/30 %. Ilmeisesti sama linja jatkuu lähes koko maaimassa missä on wifi-verkko olemassa. Netatmon suosion näkee kun käy metatmon weathermapissa ja zoomailee karttaa... on helpompikäyttöisempi ja huomattavasti nopeampi kuin wunderin.

Eras suurimmista syistä suosioon on varmaan sen monikäyttöisyys, sisä- ulkotilojen seurantaan hälytyksineen ihan käypä laite ja kun ihmisillä on muitakin tarpeita kuin säätilan tarkkailu on netatmo iskenyt oivaan rakoon. Kieltämättä laitteiden monikäyttöisyys tuo joskus myös väärää informaatiota ja ehkä sen seurauksena laskee arvostusta. mutta vika on yleensä käyttäjässä.. niinkuin melkein aina... toivottavasti ei tuota sentään disinformaatiota..  :)

Kirjoittelin aiemmin että selvitän miksi savukoskelta tulee korkeita lämpötiloja, selvitin ja en kovin väärässä ollut arvailujeni kera, eristeisiin ja veteen asia liittyi, ulkoyksikön sijoituspaikka olu lämmönjakohuoneessa eristetyn jakotukin päällä, informoin omistajaa että näkyy maailmalla mutta asiaan tulee muutos, luulisin. Syykin oli selkeä, antaa pelivaraa talvipakkasille kun omistajat asuu kaukana..

laitan tähän vielä yhden linkin joka kuvaa osin syitä netatmon valintaan.. ja mitä tulee kartoissa näkyvään informaatioon niin vertailemallahan oikea tiedonjyvänen löytyy  ;)

http://mattimattila.fi/netatmo_saaasema.html


systeemi

Väkisinkin tulee mieleen että Einari taitaa olla Nettamon jälleenmyyjä :D
Sääasema Nauska, Kemi

www.kemiweather.fi

einari

ENenempää hehkuta, tein testin pötkylällä, kuten arvata saattaa niin harjattu alumiinikin sitoo lämpöä jonkin verran. minun pötkyläni ei yleensä auringonvaloa näe, pihan varjoisin ja samalla kostein paikka.. testi ei ehkä ole ihan olosuhteiltaan optimaalinen, varjosta koko päivän auringossa olleelle puutarhapöydälle tunniksi... loppuvaiheessa ero oli reilut 2 astetta.. ehkä pienempi jos johonkin kepin nokkaan, mene ja tiedä. Siinä pohdin.. oikeastaan pitäisi patentti hakea.. :) ehdottomaan, absoluuttiseen totuuteenhan ei päästä ennen kuin saavutetaan se absoluuttinen nollapiste... mutta olen miettinyt hieman, täälläkin katekoriassa on pohdittu erilaisia säteilysuojia.. jos jonkinmoista pömmpeliä, on 2-3 kertaisiakin erilaisilla tuuletuksilla varustettuina. Ehkä tässä pitäisi kääntyä fyysikoiden, tai tekniikan tohtoreiden puoleen.. ei vainen. niillä on liian suppea ajatusmaailma, olen huomannut.

Lähden nyt liikkeelle näistä säteilysuojista, aurinkohan tuottaa sekä lämpö- että ultravielettisäteilyä, suora lämpösäteilyhän on sinänsä torjuttavissa mutta uv onkin hieman hankalampi juttu kun siroaa.. siis säteet pomppii sinnetänne... kumpikin nostavat kohteen pintalämpötilaa kun saavuttavat sen. Minulla on tuosta uv-säteilystä ihan konkreettista hk. haittaa valkopälvi, eli melamiinikato kiusana varsinkin käsissä. Silti en suosittele lämpöanturia voitelemaan rasvalla :-)

Ajatukseni on sellainen, en nyt ala piirtämään kuvia joten sanallinen selvitys saa tällä erää riittää.. puulatokaan ei saa olla liian täynnä jotta puut kuivaa.. eli liian pieni säteilysuoja ei minusta aja asiaa, eikä liian suljettu. Jos ajatukseni säteilysuojasta, joka olisi seuraavanlainen, saa kannatusta kertokaa ihmeessä. Väitetään, että ilman lämpötila on vakio, tuuli tai ei... mutta on yksi mutta, kappaleiden lämpötila ei ole vakio.. tuuli vai ei..
en ala nyt erittelemään eri materiaaleiden lömpötilakertoimia ja lämmmönsitovuutta :)

Eli, minun ajatuksieni mukainen säteilysuoja on justiin sen kokoinen kuin tarvitaan.. mutta riittävän etäällä kohteesta ja vain suojaa sieltä suunnalta mistä säteily tulee, jos suojattavan yksikön pitää myös välttää sadetta.. pitää sadekatoskin antaa ilman vapaasti liikkua. Puu on aika huono ratkaisu suojan raakentamiseen kun sitoo lämpöä ehkä eniten, torvi.. ym. muut ratkaisut epäilyttää. jos joku taho on kiinnostunut ajatuksistani, voin niitä tarvittaessa selventää.. sen verran kuitenkin mainitsen että kasvihuoneissa pyritään kasvien pintalämpötilaa laskemaan suojilla, lasihuoneissa pysyi kohtuullisena uv:n läpäisemättömyyden ansiosta..  Polykarbonaatilevy, ja uv-suojattu muovi katkaisee aika hyvin sen säteilyn(hiilli). Tässä tarkoituksessa riittänee jokin heijastava materiaali, joka tarvittaessa on ilmaa jonkin verran läpäisevä, kaareva muoto on myös eduksi. jos tarvitsee itä, etelä ja länsipuolele, niinkuin yleensä suojan.. ei sitä miusta muille suunnlille tarvita, mutta jos tarvii, tekee toisen, vähän isomman tai pienemmän kaaren jotta  ilma kiertää vapaasti, samoin sadehatuksi kareva muoto riittävän ylös.. jokin ilmastointijuttuihin tarkoitettu saderitilä voisi olla ok.

Nyt sitten netatmoon.. ja muihinkin sääasemiin..Davikseenkin myös. Asioihin löytyy yleensä pohtimalla ratkaisu, jollei, niin ainakin tyydyttävä selitys niinkuin Huovisen havukkka-ahon ajattelijassa :)  Shakespeare ei käynyt koskaan veronassa (romeo ja julia), eikä verne maapallon keskipisteessä.. eli tarvitaan  hieman luovaa ajattelua ja mielikuvitusta..

Netatmon tuulimittarista minulla ei ole vielä talvikokemusta, eikä sademittaristakaan.. siihen palaan myöhemmin tässä viestissä. Jos asiaa ajattelee eri kanteilta, voihan toki vinha räpäskäsade tukkia senkin. en ole tutkinut vielä minkälaista informaatiota weathermap on antanut tuuimittarin osalta talvikuukausina.. toisaalta en ihmettele olankohautusohituksiakaan netatmon taholta, onhan kyseessä langaton vehje, paristoilla ei paljoa lumia sulatella. Jos ajattelemani ratkaisu on toteutettavissa niin se on vapaasti sovellettavissa, lyhin saatavissa olleva itsesäätyvä lämpökaapeli kiepille tuulimittarin alle vaikka johonkin pyöreään rasiaan.. nyt toki tarvitsee hieman piuhaakin.. joko tepselistä itse irti ja kiinni.. tai asentaa kaukosäätimellä toimivan pistorasiakatkaisemen...

Davikseen ja muihinkin ympäripyöriviin vempeleisiin on tarjolla ratkaisuja.. eri kokoisia ja tehoisia.. uv- ja infrapunsäteilijöitä. Infrapunasäteilijä ehkä oisi tarkoitukksenmukaisin, kun lämmittää vain kohteen. Tietysti tämäkin tuo ongelmia jos on lämpöanturi samassa paketissa, mutta siitäkin päässee ohi suojaamalla suora säteily, eihän sitä lämpöä tarvi kuin hetken ja ei tarvi katolle kiivetä.. pudota niinkuin Ukka melkein  :) suosittelen harkitsemaan ja tutkailemaan tällaista ratkaisua, suuntaamaan lämpöä taivaalle.... sama kaukosäädin, tai tepseliratkaisu tähänkin.

Palaan nyt tähän sademittarijuttuun, netatmon purkki on samoin lämmitettävissä kaapelilla jos on tarpeen, itse asiasta tällä eteläpohjanmaan pohjoisosissa että syntymäpäivänni kun ensilumi tulee, pistän sen talviteloille. sanon näin julkisesti että 19.10 pitää melkein oltava talvirenkaat alla..
Itseeeä kiinnostaisi se aikaisemmin mainitsemani lumensyvyysmittaus ultraäänitekniikalla... minulle syy on ihan selkeä koska lumen satamismäärää ei oikein voi mitata tuollaisella pikkukupilla.. pitäsi olla hehtaarin, parin suppilo! toki lumensyvyysmittarikaan ei koko totuutta kerro.. itsellä on hieman kokemusta kyseisestä ultraäänimittaustavasta.. Vaikka pääosin aikaisemmin mainittuja aloja on tullut pääsääntöisesti harrastettua, niin tuli alumiiniakin anodisoitua sekä makelä-alulla että muuallakin reilun vuoden.. alumiini sinänsä on pehmeää, sähköllä ja rikkihapolla luodaan oksidikerros,
yleensä laskennallisesti kerroksen paksuuteen päädytään, aika/rikkihapon voimakkus/sähkömäärä.. mutta ultramittauksella tarkistettiin että on ohjeiden mukaisissa rajoissa.. mikrometreistä puhutaan, On sinänsä omituista että taipuisasta alumiinista tulee pienellä oksidikäsittelyllä taipumattomampi kuin teräs.. paljon esim. tukkirekkojen tolpat ja muutkin rekkojen apurungot on tehty näin... liikaa ei saa kuitenkaan oksidia olla, sitten murtuu,

Tuli mieleen.. kerran tuli norjasta alumiinikuorma anodisoitavaksi, pitkiä yli 13 metrisiä palkkeja ja ei oltu perästä suojattu... olivat 2 päivän aikana syöpyneet maantiesuolasta pilalle matkalla (norjassa ei saa olla yli 12 m puoliperävaunuja, suomessa kyllä) Meriolosuhteissa pitää alumiini olla anodisoitu. Se, miksi norjasta asti.. kyseessä on euroopan pisin anodisointiallas.. entinen Nautorin mastojen pintakäsittelyallas joka on muuttanut eri omistajalle hiilikuitumastoihin siirtymisen vuoksi...