*** PALAUTUMISTIEDOTE: *** FinWX:n LTE-antenni ja sademittari asennettu

Aloittaja J.Jäntti, lauantai, 14.05.2016, 15:08

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

J.Jäntti

Tämä tiedote tulee myöhässä perhetilanteen vuoksi.

FinWX:n sivustoa koskeneen tietoliikennehuoltotyön 1. vaihe alkoi 29.04.2016, kello 21:00.
Nettitikku irrotettiin verkosta ja reititin sammutettiin, jonka jälkeen yhteydet vanhaan ristipolarisaatioantenniin irrotettiin ja nettitikku jätettiin oman diversiteettiantenninsa varaan.
Reitittimelle suoritettiin viimeisimmän laitteisto-ohjelmiston (Firmware) päivitys. Päivitys sujui ongelmitta ja yhteyden taajuuslukon alentaminen 2600MHz:sta 1800MHz:iis suoritettiin, samalla tarkistaen sekä signaalin voimakkuusarvot, että kuormittamattoman yhteyden nopeusmittaus.

Signaaliarvot 1800MHz:n LTE-taajuuslukolla olivat 89% voimakkuus ja nopeus 25Mbit/s sisään, 20Mbit/s ulos, viive 20ms ±2ms. Jos tällaisiin lukemiin päästiin pelkän tikun diversiteettiantennin kanssa, pitäisi nopeuden olla huomattavasti suuremmat suunta-antennin kanssa. Yhteys palautettiin palomuurille kello 21:31. Vanhan antennin purkutyöt aloitettiin välittömästi yhteyksien palauduttua.

Uusi rima käytiin hakemassa päivän aikana FinWX Lohja-12A:n suunnalta, jossa ex-appiukko löysi sopivan mittaisen ruostumattoman teräsputken, johon porasi soveltuvat reiät ja sahasi putken sopivan mittaiseksi antennia ja sademittaria varten. Kiitos hänelle avusta sopivan materiaalin valinnassa.

Illalla palattiin putken ja asennuskappaleen kanssa ns. pääkallopaikalle ja kello 22:00 aloitettiin asennustyöt. Sisäverkko ajettiin eristyksiin kello 22:15 ja tietoliikennetyön 2. vaihe alkoi.
Riman asennuskappaleen kanssa oli lievästi haasteita. Ensimmäinen yritys päättyi siihen että asennuskappale irtosi paikaltaan ja irrotuksesta aiheutunut heiluriliike heilautti haruksen varassa olevan teräsputken otsaani sen verran kovaa, että otsaan tuli pintanaarmu ja mustelma. Törmäys pääkalloni kanssa aiheutti sen että molemmat (ja samalla ainoat) kiinnitykseen tarkoitetut 6mm:n pultit aluslevyineen päättivät hypätä alas. Putki ei seurannut perässä, kiitos haruksen. Aikaa tuhraantui yhteensä noin puoli tuntia kun ensin piti löytää tie parvekkeeni alle. Se ei ollut helppo toimenpide sillä alue oli toiselta puolelta ja toiselta puolelta kalliota pääsyä oli vaikeutettu sen verran ettei sinne ihan noin vain kävelty. Lopulta kuitenkin sopiva reitti löytyi ja paikalle päästiin. Otsalampun valossa meni vielä noin viisi minuuttia että pultit aluslevyineen löytyivät kallion päältä. Pulttien löydyttyä palattiin takaisin asentamaan rimaa uudelleen. Asennus onnistui tällä kertaa. Antenni ja sademittari saatiin asennettua 01.05.2016 kello 00:00. Antennin kaapelit vedettiin ensin "vähän sinne päin", jotta purku onnistuu helposti, jos homma ei toimisikaan jostain syystä.

Suuntaus aloitettiin seuraavilla spekseillä:
- Antennipaneeli 90°/90° (jolloin antennit paneelin sisällä 45°/45°), pystysuuntaus 0°
- Antennin kääntösäde (suuntima) 68° - 200°
- Merkittävät maamerkit kääntösäteellä:
    * HELEN, Myllypuron kaukolämpökeskuksen savupiippu (86°, 5km)
    * HSY, Myllypuron vesitorni (98°, 4km)
    * Hernepellontien Teollisuusalue, toimitalo (106°, 0,5km)
    * Helsingin kaupungin Pelastuslaitos; Roihupellon harjoitusalue; Tukiasemamasto (113°, 4km)
    * HSY, Herttoniemi/Roihuvuoren vesitorni (130°, 4km)
- Signaalitason oltava 80% tai korkeampi, jotta nopeusmittaus suoritetaan

Tukiasemalaitteistoja on havaittu kaikissa näissä kohteissa, mutta operaattorista ei ole tietoa.




Suuntaustyöt aloitettiin tilanteesta, jossa nettitikku asetettiin automaattitilaan.
Tikku päätteli parhaaksi taajuudeksi 2600MHz ja lukittui siihen.

Signaalitasoja mitattiin tällä taajuudella 6.29° askelilla, suuntimasta 68°, suuntimaan 187.5. Parhaimmat signaalitasot tulivat suunnasta 68°. Lukemat heikkenivät kuitenkin nopeasti kääntäessä paneelia etelämmäksi. Alimmat lukemat tulivat maamerkkien suunnista, Myllypuron vesitornin, Roihupellon, sekä Hernepellontien teollisuusalueen suunnasta. Signaalitaso pysyi koko mittauksen ajan 50% molemmin puolin.
Koska signaalin tasokynnys ei ylittynyt, nopeusmittausta ei tämän taajuuden osalta tehty lainkaan.

Päätellen suuntauksen aloituksen korkeasta lukemasta, Elisan 2600MHz:n LTE-tukiasemia on oltava alueella tasantarkkaan yksi kappale ja se sijaitsee todennäköisimmin Pihlajamäen pistekerrostalon päällä (kuvassa talo, jossa pisin antennimasto), suunnassa 52°, noin 1.5km:n päässä, mutta paneeliantennin kääntösäde ei mene niin pitkälle. Lisäksi tukiasemaan ei ole suoraa näkökontaktia. Väliin tulee Pihlajistossa sijaitseva kerrostalo, jonka tukiasemaan päin vinottain asettuvat seinät kimmottavat tuon taajuuden signaaleja perin tehokkaasti.




Seuraava testi olikin puolestaan 800MHz:n LTE-taajuus. Lukitsimme nettitikun kyseiselle taajudelle ja aloitimme testit.
Signaalitasoja mitattiin tämän taajuuden osalta 8.8° askelilla, suuntimasta 68°, suuntimaan 191,2°.
Signaalitasot alkoivat 100%, mutta alkoivat heiketä hitaasti mitä etelämmäksi paneelia käännettiin, kuitenkin pysyen pääsääntöisesti 90% tai sen yläpuolella. Tasot putosivat alle 90% suunnassa 191.2, jonka jälkeen keskeytimme mittaukset taajuuden osalta.

Joka käännön kohdalla mittasimme nopeudet. Nopeusvaihtelu 800MHz:n taajuudella oli seuraava:

Elisa => Sonera:
Latenssi: 16ms - 20ms (Keskiarvo 18ms)
Sisääntuleva nopeus: 14,2Mbit/s - 17,3Mbit/s (Keskiarvo 15,6Mbit/s)
Ulosmenevä nopeus: 17,1Mbit/s - 20,1Mbit/s (Keskiarvo 18,4Mbit/s)

Elisa => DNA:
Latenssi: 15ms - 16ms (Keskiarvo 16ms)
Sisääntuleva nopeus: 13,2Mbit/s - 15,6Mbit/s (Keskiarvo 14,5Mbit/s)
Ulosmenevä nopeus: 16,9Mbit/s - 19,8Mbit/s (Keskiarvo 18,8Mbit/s)

Elisa => Elisa:
Latenssi: 12ms - 16ms (Keskiarvo 15ms)
Sisääntuleva nopeus: 11,6Mbit/s - 19,2Mbit/s (Keskiarvo 14,3Mbit/s)
Ulosmenevä nopeus: 16,9Mbit/s - 19,5Mbit/s (Keskiarvo 18,9Mbit/s)


Päätellen signaalin heikentymisestä 2600MHz:n tavoin, mutta hitaammin (johtuu taajuudesta joka läpäisee seiniä paremmin) kyseessä lienee sama talo ja sama tukiasemanippu 2600MHz:n kanssa. LTE800-tukiasemia lienee niin ikään olevan vain yksi. Ristipolarisaatioantennin vahvistus 800MHz:n taajuudelle oli 10dBi.

Latenssi oli hyvällä tasolla jopa heikoimmillaankin, mutta tiedonsiirtonopeudet jättivät hieman kylmäksi 100% signaalitasollakin.




Seuraava testi olikin puolestaan paljon puhuttu ja tuettu 1800MHz:n LTE-taajuus. Lukitsimme nettitikun tälle taajuudelle ja aloitimme aloitimme testit.
Signaalitasoja mitattiin tämän taajuuden osalta 3.4° askelilla, suuntimasta 68°, suuntimaan 197,2°.
Signaalitasot pysyivät kauttarantain 100%, pudoten vasta suunnassa 197,2° 96%:iin. Koska kaikki muut tulokset olivat jatkuvaa 100%, alle 100% putoaminen oli riittävä syy keskeyttää suuntaus kyseisen taajuuden osalta.

Joka käännön kohdalla mittasimme nopeudet. Nopeusvaihtelu 1800MHz:n LTE:n taajuudella olivat seuraavat:

Elisa => Sonera:
Latenssi: 19ms - 24ms (Keskiarvo 22ms)
Sisääntuleva nopeus: 22,3Mbit/s - 46,8Mbit/s (Keskiarvo 38,9Mbit/s)
Ulosmenevä nopeus: 35,4Mbit/s - 46,6Mbit/s (Keskiarvo 42,7Mbit/s)

Elisa => DNA:
Latenssi: 20ms - 24ms (Keskiarvo 23ms)
Sisääntuleva nopeus: 30,3Mbit/s - 45,7Mbit/s (Keskiarvo 39,0Mbit/s)
Ulosmenevä nopeus: 16,9Mbit/s - 19,8Mbit/s (Keskiarvo 43,4Mbit/s)

Elisa => Elisa:
Latenssi: 19ms - 24ms (Keskiarvo 20ms)
Sisääntuleva nopeus: 31,9Mbit/s - 48,4Mbit/s (Keskiarvo 39,5Mbit/s)
Ulosmenevä nopeus: 33,9Mbit/s - 45,2Mbit/s (Keskiarvo 40,9Mbit/s)


1800MHz:n signaalin jatkuva tapissa olo aiheutti pienen ongelman lähinnä sen pohjalta, että muita mittareita kuin signaalitaso prosentteina ja voimakkuus yhdellä dBm-lukemalla. Muita yhteyden tasoon vaikuttavia lukemia ei saatu mistään, joten suoritimme testauksen nopeuteen ja latenssiin perustuen koko 100% alueelta.

Parhaimmat siirtolukemat saatiin Roihupellon Teollisuusalueen tukiasemamaston ja Herttoniemi/Roihuvuoren vesitornin suunnista. Tästä voidaan tehdä johtopäätös, että Elisan 1800MHz:n LTE-lähettimet sijaitsevat näissä kahdessa paikassa. Yritykset hyötyä molemmista lähettimistä kääntämällä antenni näiden kahden paikan väliin ei tuonut toivottua tulosta, vaan nopeudet notkahtivat rajusti alaspäin. Suhteellisesti parhaat lukemat saatiin Herttoniemi/Roihupellon vesitornista.




Todennettuamme parhaimman nopeuden suunnan mukaan, käänsimme antennin kyseiseen suuntaan, mittasimme vielä kerran tuloksen ja todettuamme sen hyväksi, lukitsimme antennin paikoilleen. Tämän jälkeen suoritimme antennikaapelin asennuksen paikalleen odottamaan päivän aikana suoritettavaa loppuasennusta, jolla ei ole enää vaikutusta FinWX:n toimintaan.
Reititin kytki FinWX:n sisäverkon päälle ja serverit linjoille takaisin kello 04:39, 39 minuuttia asetetun huoltotyön takarajasta myöhässä.

Nyt FinWX on 4G-ajassa ja siinä pysyy. Ulospäin kulkeva nopeus on suurempi kuin sisälle päin kulkeva ja päihittää jopa DNA:n kaapelimodeemin ulospäin kulkevan kaistan määrässä. Syökää sisuksenne siellä Läkkisepäntiellä! ;D ;D

Kuva on otettu kokonaan valmiista asennuksesta.
Juha Jäntti
Foorumin ja sivuston ylläpitäjä
Finland Weather Exchange (FinWX)

http://www.finwx.net/
------------------------------------------
Ukkoskausi avattu Suomessa: --.--.2024
Ukkoskausi avattu Helsingissä: --.--.2024
-------------------------------------------
Ukkospäivälaskuri 2024; Helsinki/Viikinmäki
0 ukkospäivää.
------------------------------------------
X, FinWX:n ylläpidon ilmoitukset
------------------------------------------