Clasun ylijännitesuojat

[miihkali]

Onko kukaan kokeillut Clasun vehkeitä suojaamaan virtapiikeiltä?

http://www.clasohlson.com/fi/view/content/search?N=0&Ntk=All&Ntt=ylij%C3%A4nnitesuoja&Nty=1&D=ylij%C3%A4nnitesuoja&Ntx=mode+matchpartial&Dx=mode+matchpartial&showTabs=true

Ei nuo kovin hinnakkaita ole, mutta toiminnoista ei ole mitään kokemusta.

[J.Jäntti]

Täällä nousee käsi
Minulla on tuollainen valkoinen suoja tällä hetkellä UPSin syötön edessä ja tuon sisarversio, jossa on antenniliitännät, olohuoneessa suojaamassa viihdelaitteistoja (kotiteatteri, konsoli, TV, jne). Toistaiseksi kaikki on ollut OK, tosin eipä noita ylijännitesuojia ole juurikaan poksunut edes ukkosilla muualla, kuin puhelinlinjan ylijännitesuojan osalta.

Mitä enemmän noita suojaavia komponentteja on, sitä paremmin se suojaa erinäisiltä jännitepiikeiltä. Sitten vain on kyse enää siitä, minkälaista suojaustasoa tarjolla on kun laite esim. ukkosen seurauksena niksahtaa: Katkooko se linjan kokonaan (=paras mahdollinen suoja) vai toimiiko se sen jälkeen lähinnä koristeena (= purkaa ylijännitteen maahan, jonka jälkeen se päästää mitä vain läpi)? Sitä ei monikaan valmistaja kerro.

APC:lla taitaa olla sellaiset laitteet, jotka toimittuaan katkaisevat sähköt tai puhelinlinjan kokonaan laitteen toimittua, estäen mahdollisen uuden piikin läpipääsyn.

[khyron]

Noissahan on kaks valoa, toinen ilmaisee virran ja toinen suojan toimivuuden.

Mää ostin mökille jonkun aikaa sit finnparttiasta ryhmäkeskukseen/rasiaan asennettavat suojat, jos on uudempi keskus missä on automaattisulakkeet niin noitten asentaminen on helppoa. Joskus pitäs vielä jaksaa säätää pääkeskukseen karkeasuojat.

Sit kannattaa huomata et kaikki noi suojat vaatis kunnollisen suojamaadoituksen, sinne ne sen ylimääräsen sähkön purkaa.

[J.Jäntti]

Noissahan on kaks valoa, toinen ilmaisee virran ja toinen suojan toimivuuden.

Kyllä, juurikin niin; Protect-merkkivalosta viimeistään tietää, onko ylijännite käynyt kylässä. Jos se ei pala, laite on toiminut ja pitää vaihtaa.
Parhaimmat suojat ovat sellaisia, jossa suoja ylijännitteen maahan liipaistuaan katkoo myös syötön laitteilta, joita se suojaa. Siten se estää tilanteen, jossa suoja päästääkin seuraavan jännitehypyn perille esteettä.

Sit kannattaa huomata et kaikki noi suojat vaatis kunnollisen suojamaadoituksen, sinne ne sen ylimääräsen sähkön purkaa.

Aivan ja sekös pistääkin täällä mietteliääksi.
Itselläni on 1950-luvun lopulla rakennettu talo, jossa sähköt ovat hiljattain pääosin uusittu, poislukien sulaketaulu ja talon kerrosten syöttökaapelit sulaketaulusta ensimmäiseen jakorasiaan sekä pari vielä uusimatonta, vanhempaa asennusta.

Suojamaadoituskin oli vissiin jossain vaiheessa olemassa, mutta kaupunki suuressa viisaudessaan, vaihtaessaan talon runkovesiputken metallisesta muovi-komposiittiputkeen, riuhtoi maadoituskaapelin pannuhuoneessa poikki. Samalla kertaa tuhoutui myös maadoituskaapelin yhteys, eli talon viemäriputkeen ja käytöstä poistettuun vanhaan rautaputkeen liitetty panta, jota pitkin maadoitus ajettiin yläkerran sulaketauluun saakka. 

Nyt maadoituksen virkaa hoitaa modernisoinnin yhteydessä suoritetut jakorasioissa tehdyt nollaukset, jossa maadoitusjohto on yhdistetty nollajohtimeen. Mielestäni tämä pitäisi tehdä vain lähimpänä virransyöttöä, eli sulaketaulussa. Toinen vaihtoehto on testata, tuhosiko kaupunki talon maadoituspisteen totaalisesti, vai onko vielä mahdollisuutta rakentaa maadoitusta taloon uudelleen potentiaalintasauskiskolla ja uudella maakaapelilla.

Yhtä kaikki, tällä hetkellä talossani tapahtuu jännittäviä asioita, jos ylijännite tärähtää ylijännitesuojaan. Se purkaa sen kyllä maahan, mutta ensin se purkaa sen talon AMKA-kaapelista nollajohtimen kautta ulos niin että sihinä käy.

[miihkali]

No hyvä. Tuli näet mieleen, että viime kesänä oli liikaa muistamista ukkosen alkaessa lähestyä. Nyt on lisäksi vielä tuo TP-link, jonka kohtalona saattaa olla mykistyminen pienestäkin piikistä. Jotenkin on näet jäänyt mieleen männä vuosien digilankapuhelin. Se lopetti toiminnan kertaheitolla ukkosen vierailtua muutaman kilometrin päässä. Aika pieni hinta tulee suojaukselle, jos ajattelee vaikkapa tietsikan, tv:n ynnä muiden härveleiden uusimista. Hurjia juttuja on tosin kuultu siitä, että sopivasti iskevä salama "loikkii" suojausten ohi ja tekee mitä haluaa. Silloin taitaa olla vaarassa muutkin kuin nämä elämää helpottavat keksinnöt.

[SääSami]

Jos noita paljon tarvii niin kannattaa harkita keskukseen asennettavaa ylijännitesuojaa. Tulee koko talo kerralla suojatuksi.
http://sahkotuote.fi/kauppa/index.php?main_page=product_info&cPath=99989_100290&products_id=5808016&skau=ylij%E4nnitesuoja_kiinteist%F6_v25-b+c/1npe_280v

Suojamaadoituskin oli vissiin jossain vaiheessa olemassa, mutta kaupunki suuressa viisaudessaan, vaihtaessaan talon runkovesiputken metallisesta muovi-komposiittiputkeen, riuhtoi maadoituskaapelin pannuhuoneessa poikki. Samalla kertaa tuhoutui myös maadoituskaapelin yhteys, eli talon viemäriputkeen ja käytöstä poistettuun vanhaan rautaputkeen liitetty panta, jota pitkin maadoitus ajettiin yläkerran sulaketauluun saakka. 

Vesijohtomaadoituksen katkaisu on kyllä joissain tapauksissa jopa hengenvaarallinen tilanne! Käsittääkseni vesilaitoksia on ohjeistettu asiasta jotta vetäävät erillisen maan sitten mittarin yli tai kuparia kaivantoon.

Nyt maadoituksen virkaa hoitaa modernisoinnin yhteydessä suoritetut jakorasioissa tehdyt nollaukset, jossa maadoitusjohto on yhdistetty nollajohtimeen. Mielestäni tämä pitäisi tehdä vain lähimpänä virransyöttöä, eli sulaketaulussa.

Olet oikeassa. Pistorasian nollaaminen uusissa asennuksissa on ollut kiellettyä jo vuosikausia. Nollataan vasta keskuksen maadoituskiskostossa.

[angle]

Nyt maadoituksen virkaa hoitaa modernisoinnin yhteydessä suoritetut jakorasioissa tehdyt nollaukset, jossa maadoitusjohto on yhdistetty nollajohtimeen.

Tällä tavalla tehdyssä nollauksessa piilee semmoinen vaara, että jos nolla johdin katkeaa/irtoaa jakorasian ja keskuksen väliltä niin kaikki em. ryhmän pistorasioihin liittettyjen suojamaadoitettujen laitteiden kuoret tulevat jännitteisiksi kun yksi kytketään päälle.

[khyron]

Jos noita paljon tarvii niin kannattaa harkita keskukseen asennettavaa ylijännitesuojaa. Tulee koko talo kerralla suojatuksi.
http://sahkotuote.fi/kauppa/index.php?main_page=product_info&cPath=99989_100290&products_id=5808016&skau=ylij%E4nnitesuoja_kiinteist%F6_v25-b+c/1npe_280v

Toi lienee karkeesuoja, jos kunnon suojaa havittelee kannattaa laittaa ryhmäkeskukseen oma suoja, samaten pistorasioihin. Muistelen lukeneeni jostain että jos kaapelia on kymmenen metriä tai enemmän olisi järkevää laittaa uusi suoja.

Tietty jos asuu kaupungissa jännitepiikit on aika harvinaisia.

[J.Jäntti]

Hurjia juttuja on tosin kuultu siitä, että sopivasti iskevä salama "loikkii" suojausten ohi ja tekee mitä haluaa. Silloin taitaa olla vaarassa muutkin kuin nämä elämää helpottavat keksinnöt.

Ylijännitesuoja suojaa sen takana olevia laitetta tilanteessa, jossa salamanisku aiheuttaa induktiopiikin (linjaan indusoituu linjan lähellä iskeneen salaman aiheuttamana suuri hetkellinen jännite). Ylijännitesuojasta ei ole apua, jos salama pamauttaa suoraan taloon tai hyppää talon jännitesyöttöön tai muuhun talon maapotentiaalin esim. läheisestä puusta. Silloin koko huusholli on hetkellisesti samassa potentiaalissa salaman kanssa eikä salaman energialla ole välittömästi purkupaikkaa. Silloin salama pääsee yli jopa ylijännitesuojasta.

Jos haluaa pitää laitteensa turvassa, jokainen salamalle otollinen sisääntuloreitti pitää tukkia. Tämä tarkoittaa sitä, että sähkötöpselin ylijännitesuojan lisäksi tarvitaan myös puhelinlinjan ylijännitesuoja ja mikäli talossa on harava-antenni, myös antennin ylijännitesuoja on suositeltava.

Puhelinlinjaa ja antennijohtoa pitkin tuleva tälli ei ole potentiaaliltaan niin suurta, koska piuha, jota pitkin se kulkee, on kuitenkin poikkipinta-alaltaan niin vähäistä, ettei sieltä järjettömiä Ampeereita läpi tule (kaapeli palaa viimeistään liitoskohdastaan poikki ennen sitä), mutta jännite kykenee nousemaan tuhansiin voltteihin helpostikin, mikä voi riittää esim. modeemin piirilevyllä hypyn, josta se heikenneenä, mutta riittävän korkealla jännitteellä voi päästä tietokoneen verkkokortin liittimeen ja rikkoa pahimmassa tapauksessa koneen.

Nyt maadoituksen virkaa hoitaa modernisoinnin yhteydessä suoritetut jakorasioissa tehdyt nollaukset, jossa maadoitusjohto on yhdistetty nollajohtimeen.

Tällä tavalla tehdyssä nollauksessa piilee semmoinen vaara, että jos nolla johdin katkeaa/irtoaa jakorasian ja keskuksen väliltä niin kaikki em. ryhmän pistorasioihin liittettyjen suojamaadoitettujen laitteiden kuoret tulevat jännitteisiksi kun yksi kytketään päälle.

Juurikin siksi tuo pistääkin miettimään ja laittaa vakavaan harkintaan maadoituksen kunnollisen tekemisen tarpeen.
Nollan irtoamien jakorasiassa on toki mahdollista, mutta erittäin epätodennäköistä. Katkeaminen jakorasiassa on samalla tavalla mahdollista, mutta edellä mainittua epätodennäköisempää. Nollavika esim. N-johdin AMKA-kaapelissa poikki tai sen meneminen tolpasta poikki on täysin mahdollista myös ja sisäjohdotusta todennäköisempää. Tosin, jos maadoitus pitää rakentaa uudelleen, pitää ajatella nollaerotus tarkasti, ettei tule sitten AMKA:n nollaa kytkettyä maahan.