FinWX Foorumi
lauantai, 16.12.2017, 01:50 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset:

Ei uusia uutisia.
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Kalenteri Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: 1 2 3 [4] 5
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Sääaseman rakentelua  (Luettu 4715 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
einari
Mielipidepresidentti
****
Poissa Poissa

Viestejä: 136


« Vastaus #30 : torstai, 07.12.2017, 07:37 »

niimpä.. se oli silloin ennen, ovat näköjään heränneet vähän tähän nykyaikaan, minkä hyvin näkee kuvista.. pari liitteenä..
Itse ajattelin vannehopeaa siinä alaosan pinnoituksessa, pysyy ainakin muovissa.. ja hopeanharmaalta nuo nykyään näyttää  Virnistää

Voi olla että liioittelen, mutta voihan sitä kokeilla millaisia arvoja saa verrokkianturilla..



* JuvaPartalaTemp220.png (120.99 kilotavua, 220x293 - tarkasteltu 28 kertaa.)

* lämpötila_nuuksio.jpg (110.01 kilotavua, 240x320 - tarkasteltu 33 kertaa.)
tallennettu
weatherc
Ylläpito
*****
Poissa Poissa

Viestejä: 7555


« Vastaus #31 : torstai, 07.12.2017, 19:45 »

Omasta kokemuksesta sanoisin että nuo nykyiset lautasmalliset eivät yksisseen estä lämpeämistä kovinkaan häävisti vaan vaativat aina tuuletuksen. Ainakin niin halpis-versio (olisko ollut Nexuksen) kuin Daviksen oma lämpeävät ihan kiitettävästi ilman tuuletusta jos on tyyntä. Veikkaan että FMI:n (ja Liikenneviraston) purnukoissa löytyy jonkin sortin ropelli pitäämässä ilmaa liikkeellä.

Nuo pitäisi kyllä olla valkoiset päältäpäin mutta ainakin täällä ne tulee todella nopeasti - jopa kuukaudessa - likaiseksi joten niitä pitäisi myös muistaa tiskata. Vuodessa tuo oma Perttelin purnukka ainakin on ihan musta reunoiltaan (Kemiönsaaressa oleva taas ei tuu likaiseksi).
tallennettu

einari
Mielipidepresidentti
****
Poissa Poissa

Viestejä: 136


« Vastaus #32 : torstai, 07.12.2017, 19:59 »

Minä kun ajattelin että saattaisi olla anodisoitua alumiinia, hyvä säänkesto ja alhainen lämmönjohtavuus.. pitäisi käydä vakoilemassa jossain  Virnistää
tallennettu
weatherc
Ylläpito
*****
Poissa Poissa

Viestejä: 7555


« Vastaus #33 : torstai, 07.12.2017, 21:29 »

Minä kun ajattelin että saattaisi olla anodisoitua alumiinia, hyvä säänkesto ja alhainen lämmönjohtavuus.. pitäisi käydä vakoilemassa jossain  Virnistää

Mikset laita suoraa kyssäriä FMI:lle?
tallennettu

khyron
Kiinteä osa Foorumia
*****
Poissa Poissa

Viestejä: 300


WWW
« Vastaus #34 : lauantai, 09.12.2017, 12:39 »

Minä kun ajattelin että saattaisi olla anodisoitua alumiinia, hyvä säänkesto ja alhainen lämmönjohtavuus.. pitäisi käydä vakoilemassa jossain  Virnistää

Alumiiniä käytetään jäähdytyssiileissä koska sillä nimenomaan on hyvä lämmönjohtavuus.
tallennettu

einari
Mielipidepresidentti
****
Poissa Poissa

Viestejä: 136


« Vastaus #35 : lauantai, 09.12.2017, 13:50 »

Tarkoitin lähinnä sitä ettei johda lämpösäteilyä kun heijastuu lähes täydellisesti pois, joidenkin lähteiden mukaan noin 3 % lämpösäteilystä absortoituu alumiiniin, loppu heijastuu pois.. enempi ilmanmukana sinne kulkeutuu..

Tätä kaikkea on alumiini!

- kevyt, tiheys vain 2,7 g/ cm3
- kestää hyvin korroosiovaikutusta, kuumuutta ja mekaanista rasitusta
- hyvä sähkönjohtavuus, lähes kuparin luokkaa
- hyvä lämmönjohtavuus, miltei sama kuin hopealla, kuparilla ja kullalla
- suuri heijastuskyky, lämpösäteilyn suhteen n. 90%
- valutekniikka tarjoaa lähes rajattomat muotoilumahdollisuudet
- monipuoliset jälki- ja pintakäsittelymahdollisuudet
- helppo kuljettaa ja varastoida.
tallennettu
einari
Mielipidepresidentti
****
Poissa Poissa

Viestejä: 136


« Vastaus #36 : lauantai, 09.12.2017, 14:05 »

Olisi pitänyt kirjoittaa että huono lämpösäteilyn johtavuus tai lämmönsitomiskyky..  Hymyilee
tallennettu
einari
Mielipidepresidentti
****
Poissa Poissa

Viestejä: 136


« Vastaus #37 : lauantai, 09.12.2017, 20:58 »

Taitaa olla niin että jätän siitä ylempänä olevasta viritelmästä yhden välin pois ja päällystän sen alapään pömpelin alumiinilla.. pitää ensi viikolla hakea syntymäpitäjästä levy kun sitä näköjään saa ja anodisoituna vielä.. eikä matkaakaan ole kuin 50 km.. toisaalta olisi anodisoimaton helpompaa työstää..
 
Sattui silmiin että on se khyron myös joskus pohtinut alumiinin käyttöä putken muodossa, onhan nuo netatmotkin alumiiniputkessa maininnalla uv-resistant  Hymyilee

Tuolta saa myös kaikenlaista profiilia jos on tarvetta.. muistelisin että kymmenkunta vuotta sitten perustettu, olin silloin Mäkelä Alulla alumiinia pintakäsittelemässä jonkin aikaa ja kun Nordic aluminium poltti käsittelylaitoksensa kirkkonummella niin toisessa yrityksessä entisillä Nautorin altailla anodisoitiin reilu 10 tonnia/ vrk...  joka päivä niitä tuotteita näkee tien päällä, tukkirekkojen pankot ja tolpat (alucar) rekkojen apurungot ja koriprofiilit, (Ekeri, VAK ym. ) vaikka on kevyt niin jos on pitkiä profiileja ja paljon, niin kyllä ne alkavat painaa  Virnistää
vähän sitä kautta oli opiskeltava alumiinista, pintakäsittelystä jotain varsinkin kun oli vuoronvetäjä...

http://kauppa.al-men.fi/product/5/alumiinilevy-10-mm---anodisoitu-lv
 
« Viimeksi muokattu: sunnuntai, 10.12.2017, 08:04 kirjoittanut einari » tallennettu
einari
Mielipidepresidentti
****
Poissa Poissa

Viestejä: 136


« Vastaus #38 : maanantai, 11.12.2017, 12:07 »

Ei ne olleetkaan tulleet nykyaikaan...
mutta positiivistakin palautetta.. FMI:ltä
Netatmoakin vähän kehui..

Tervehdys,

Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä!

Nuuksion ja Juvan sääasemilla on standardin malliset säteilysuojukset (Vaisalan malli DTR-13) eikä niissä tarvita tuuletinta. Väriltään ne ovat valkoiset vaikka kuvissa hieman hopeanharmaalta voimakkaassa valossa näyttävätkin. Hyvällä  suojuksella tulisi olla seuraavat ominaisuudet: 1) ilman tulee kiertää suojuksen läpi 2) materiaalin tulee olla eriste (puu, lasivilla tms.) 3) pinnan tulee olla väriltään valkoinen ja mahdollisimman sileä 4) suojus ei saa päästää sisälle edes hajasäteilyä (siksi tarvitaan aina "molemminpuolinen" säleikkö) ja 5) materiaalin pitää olla mahdollisimman ohut jotta se ei varastoi pintaan mahdollisesti absorboitunutta säteilyä. Lisäksi ilmatila suojuksen sisällä pitäisi olla mahdollisimman suuri.

Kotioloissa hyvän säteilysuojuksen valmistaminen on haastavaa. Vaikka anturi olisi hyvin suojattuna suoralta säteilyltä niin ongelmaksi tulee muun muassa maasta, taivaalta, puista jne. heijastuvaa hajasäteily, jota saattaa absorboitua suojuksen pintaan ja kulkea myös säleikön läpi jos se ei ole kaksinkertainen. Tyypillisesti myös suojuksen pinta imee sekä varastoi suoraa auringon säteilyä. Yleensä pelkästään suoralta säteilyltä suojattu anturi näyttää selkeinä kesäpäivinä 0,5-1 astetta liian lämmintä vaikka suojus olisi suhteellisen varjoisassa paikassa. Siksi niin kotitekoiset kuin jokamiehen (tai puoliammattilaistenkin) käyttöön tarkoitetut säteilysuojukset tarvitsevat tuulettimen. Ilmatieteen laitoksen ja Liikenneviraston käyttämät DTR-13 säteilysuojukset maksavat yli 500 euroa.

Esittämäsi oma säteilysuojus on mielenkiintoinen koska se saa tavallaan automaattisesti ylöspäin menevän virtauksen ja tuuletuksen. Siinä tulee kuitenkin esille sama ongelma heijastuvan ja hajasäteilyn osalta. Mikäli virtausnopeutta ei saa tarpeeksi suureksi niin putken alaosan imemä heijastunut säteily lämmittää suojuksen alaosan ja koko putken ympäröivää ulkoilmaa lämpimämmäksi. Lisäksi pinta todennäköisesti absorboi kuitenkin jonkin verran säteilyä. Olisi kyllä mielenkiintoista tietää kuinka tuo toimisi, sitä on aika vaikea arvioida. Jos saa veikata niin kuvittelisin kuitenkin sen tarvitsevan suuremman virtausnopeuden jotta sekä suora, heijastuva että hajasäteily eivät sitä lämmittäisi. 

Netatmoa on meilläkin muutama henkilö testaillut. Laite on sinänsä tarkka ja hyvä mutta suureksi ongelmaksi lämpötilan suhteen tulee puuttuva säteilysuojus. Suomessa näkee aika monia suojaamattomia Netatmo -havaintopaikkoja jotka näyttävät jopa 10 astetta liian lämmintä. DTR13 säteilysuojuksen sisältä langaton tiedonsiirto ei taas toimi ja omatekoiseltakin säteilysuojukselta se pitäisi huomioida. Asennuspaikan pitäisi olla mahdollisimman varjoisa ja on vain hyväksyttävä yli 1 asteen virhe kesäpäivinä.  Lisäksi öisin ulossäteily jäähdyttää sen herkästi vähän ilmaa kylmemmäksi jolloin jokin suojus kuitenkin tarvitaan.
 
Ystävällisin terveisin
Juho-Pekka Kaukoranta
Ilmatieteen laitos, Havaintopalvelut
tallennettu
Jussa
Moderaattori
*****
Poissa Poissa

Viestejä: 1022



« Vastaus #39 : maanantai, 11.12.2017, 13:09 »

Asiallinen vastaus ilmatieteenlaitokselta! Hymyilee Aika pitkälti samoja mietteitä itselläkin ollut kun tuota suojusta on kehitellyt. Siekkisen sääaseman anturi on tällä hetkellä kolminkertaisen säteilysuojan takana. Ulommaisena siis tuo puu säleikkö/ritilikkö, seuraavana valkoinen muoviputki ja lopuksi anturin oma lautasmallinen säteilysuoja. Tuosta tuuletuksesta, eli silloin kun sitä eniten tarvitaan, eli kevään ja kesän paisteella, tulee se tuohon putkirakenteeseen luonnostaan, toki yläpään tuuletin sitä tehostaa. Kuten Kaukorantakin arvelee, tuota ei ilman testaamista saa selville. Väittäisin kuitenkin omien kokemusten (testaamisen) perusteella tuon olevan erittäin toimiva. Hajasätelyn estämiseksi tuo kuitenkin tosiaan tarvii tuon laajemman säteilysuojan anturin ympärille.

Siekkisen aseman lämpöennätys on 30,7 kesältä 2014, tuolloin ei vielä anturi ollut tuuletettu, mutta oli isossa valkoisessa kojussa. Samalla hetkellä ilmatieteenlaitoksen mittari 7km päässä näytti 29,9. Tuossa ennätyksessä voi olla joitain kymmenyksiä liikaa, mutta paikallisten erojen vuoksi sitä on mahdoton jälkikäteen sanoa. Näiden havaintojen vuoksi sanoisin riittävän laajan ja suojaavan, puisen valkoiseksi maalatun kojun olevan myös erittäin hyvä suoja. Siihen jos vielä saa toimivan tuuletuksen, niin on mittaamisen tarkkuus kyllä varmasti riittävää Hymyilee
tallennettu

Sivuja: 1 2 3 [4] 5
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.20 | SMF © 2011, Simple Machines Validi XHTML 1.0! Validi CSS!