WS2800

[Argonex]

Onkos kenelläkään foorumilla käyvällä omistuksessaan WS2800 sääasemaa/kokemuksia ko. kapistuksesta?

Itellä nyt viikonpäivät kyseinen Technolinen kuorilla varustettu malli on ollut käytössä, eikä tässä ihan ilman ongelmia ole selvitty.
Välistä tuo sadekipon mittalukemakohta muuttuu viivoiksi ( ----.--) ensimmäisellä kerralla en sitä siitä saanut asettumaan kun resetoimalla nuo lähettimet ja tekemällä lähettimien asennusprosessin alusta uusiksi, nyt toisen kerran kun tuo teki saman tempun annoin sen vain olla ja näköjään sinne illanmittaan on ilmestynyt takaisin 0.0mm, mutta sääasema näyttää ettei yhteyttä siihen sadekippoon ole, onkohan tuo joku "virransäästö" toimenpide vai onkohan se jälleen tippunut pelistä pois.

Toinen kohtaamistani ongelmista on sääaseman ja tietokoneen välinen langaton datayhteys, joka tuntuu putoilevan pois päältä millon sattuu, ja miten sattuu.. Eli välistä tuo yhteys saattaa olla jopa tunteja poikki, ja sitten se taas palautuu normaaliksi. toisinaan se katkeaa vain minuuteiksi tai sekunneiksi. Heavy weather herjaa vain ettei asemaa löydy. Ajattelin alussa, että tuossa olisi ongelmana aseman ja pc:n välinen etäisyys, mutta yhteys katkeilee yhtälailla vaikka laitteet olisivat rinnakkain.

Lähinnä tässä kiinnostaisi tietää, että onko tuo ko. asemien ominaisuus vaiko jokin vika tässä minun asemassani, vai onko nuo ws asemat luokiteltu jotenkin laadunvalvonnan mukaan, tfa ja la crosse kun ovat tuota kalliimpia, niin ovatko ne paremmista hiluista kasattu ja tämä sitten lopuista jäljelle jääneistä.

[J.Jäntti]

Lähinnä tässä kiinnostaisi tietää, että onko tuo ko. asemien ominaisuus vaiko jokin vika tässä minun asemassani, vai onko nuo ws asemat luokiteltu jotenkin laadunvalvonnan mukaan, tfa ja la crosse kun ovat tuota kalliimpia, niin ovatko ne paremmista hiluista kasattu ja tämä sitten lopuista jäljelle jääneistä.

En usko, että tässä on kyse laadunvalvonnasta, jonka mukaan päätetään kuka saa minkäkin laitteen.
TFA ja La Crosse ovat kalliimpia sen vuoksi, että niillä on laajempi jälleenmyyntiketju takanaan, ei mitään muuta. Siinä missä nämä kaksi ja Technoline ovat samalla viivalla, on se, että laitteiden elektroniikkaosat tulevat samalta tuntemattomalta/nimeämättömältä aasiaisvalmistajalta, josta ne menevät sitten suoraan eri merkkisiin kuoriin. Näiden sääasemien ohjelmatkin ovat joko täysin samat tai jollain vastaavalla nimellä varustetut, mutta voin melkein luvata, että ne toimivat ristiin, kunhan sääaseman mallinumero (2800) on sama.

Itellä nyt viikonpäivät kyseinen Technolinen kuorilla varustettu malli on ollut käytössä, eikä tässä ihan ilman ongelmia ole selvitty.
Välistä tuo sadekipon mittalukemakohta muuttuu viivoiksi ( ----.--) ensimmäisellä kerralla en sitä siitä saanut asettumaan kun resetoimalla nuo lähettimet ja tekemällä lähettimien asennusprosessin alusta uusiksi, nyt toisen kerran kun tuo teki saman tempun annoin sen vain olla ja näköjään sinne illanmittaan on ilmestynyt takaisin 0.0mm, mutta sääasema näyttää ettei yhteyttä siihen sadekippoon ole, onkohan tuo joku "virransäästö" toimenpide vai onkohan se jälleen tippunut pelistä pois.

Toinen kohtaamistani ongelmista on sääaseman ja tietokoneen välinen langaton datayhteys, joka tuntuu putoilevan pois päältä millon sattuu, ja miten sattuu.. Eli välistä tuo yhteys saattaa olla jopa tunteja poikki, ja sitten se taas palautuu normaaliksi. toisinaan se katkeaa vain minuuteiksi tai sekunneiksi. Heavy weather herjaa vain ettei asemaa löydy. Ajattelin alussa, että tuossa olisi ongelmana aseman ja pc:n välinen etäisyys, mutta yhteys katkeilee yhtälailla vaikka laitteet olisivat rinnakkain.

WS-2800, jälleenmyyjästä riippumatta, käyttää antureiden ja konsolin, sekä konsolin ja PC:n välillä 868MHz:n taajuutta.
Tätä samaa taajuusaluetta käyttävät myös jotkin langattomat lähettimet, kuten esimerkiksi radiotaajuudella toimivat kuulokkeet tai vaikka kotiteatterilaitteen satelliittikaiutinten langattomat lähettimet (niitäkin on tavattu). Koska sääasemasi kaikki anturit toimivat itsenäisellä virtalähteellä (paristot ja tuulimittarin aurinkokenno), ne eivät lähetä tietojaan jatkuvana virtana, vaan ajastetuilla lähetteillä (kerran noin 10-20 sekunnissa) ja käyttävät erittäin alhaista lähetystehoa silloin. Jos lähistöllä (naapurilla esimerkiksi) on yksikin yllämainitun kaltainen lähetin, joka toimii 866-868MHz:n alueella, se kävelee sääaseman datalähetteen yli, koska niillä on tyypillisesti korkeampi lähetysteho käytössään. Tämä selittäisi ehkä parhaiten sen, että joissakin tapauksissa sademittarisi katoaa ja palaa takaisin, sekä tuon sääasemakonsolisi ja PC:n välisen yhteyden pätkäisyn, kuten myös sääaseman katoamisen PC:n näkyviltä.

Toinen selitys kuvaamallesi anturin katoamiselle löytyy La Crossen WS-2800-sääaseman manuaalista, jonka mukaan tuuli- ja sadeanturilla on kaksi tilaa: Idle-tila ja Stop-tila.
Idle-tila kytkeytyy päälle sellaisessa tilanteessa, jossa laitteen aurinkokennolla ladattavan akun jännite on matala. Silloin laite katkaisee signaalin lähettämisen, tarkistaa akun jännitteen ja aurinkokennon kunnon. Kun aurinkokenno saa riittävästi valoa ladatakseen akkua, lataus aloitetaan automaattisesti. Kun akku on riittävästi latautunut, alkaa signaalin lähettäminen konsolille uudelleen.
Stop-tila on laitteen akun suojakeino estää akun syväpurkaantuminen, mikä lyhentää sen käyttöikää. Tämä tila kytkeytyy päälle sellaisessa tilanteessa, jossa joko käyttäjä peittää aurinkokennon kymmenen sekunnin ajaksi ja painaa anturin RESET-nappia tai jos aurinkokenno ei ole saanut 24 tuntiin valoa ladatakseen akkua. Käyttäjän pitää tällöin itse suorittaa akkujen lataamisen (60W:n hehkulamppu suositeltavaa) ja suorittaa tämän jälkeen anturin käyttöönotto uudelleen.

Konsoli mittaa sisälämpötilan ja -kosteuden 15 sekunnin välein.
Lämpötila-kosteusanturi, joka kerää datan sade- ja tuulianturilta myöskin (toimii antureille langattomana keskittimenä), lähettää lämpötila- ja kosteustietojaan normaalisti 13 sekunnin välein.
Sademittari lähettää sadeinformaationsa normaalisti 19 sekunnin välein.
Kumma kyllä, tuulimittarin lähetysaikaa ei mainita missään.

Kannattaa tuo häiriölähteen olemassaolo tarkistaa ensimmäiseksi. Käy läpi kaikki sellaiset laitteet kotonasi ainakin ensin, jotka voisivat toimia samalla tai lähellä samaa taajuutta, kuin sääasemasi.
Lataa tuuli- ja sademittaria hehkulampun alla 24 tunnin ajan ja asenna ne sitten ulos uudelleen.

Liitän mukaan varoiksi La Crossen WS-2800-sääaseman manuaalin. Saattaa olla, että Technoline:n sääaseman manuaali on identtinen, mutta aina kannattaa kokeilla, jos tästä manuaalista löytyisi jotain sellaista, ehkä jopa ratkaisevaakin, joka Technoline:n manuaalista puuttuu.

[Argonex]

WS-2800, jälleenmyyjästä riippumatta, käyttää antureiden ja konsolin, sekä konsolin ja PC:n välillä 868MHz:n taajuutta.
Tätä samaa taajuusaluetta käyttävät myös jotkin langattomat lähettimet, kuten esimerkiksi radiotaajuudella toimivat kuulokkeet tai vaikka kotiteatterilaitteen satelliittikaiutinten langattomat lähettimet (niitäkin on tavattu). Koska sääasemasi kaikki anturit toimivat itsenäisellä virtalähteellä (paristot ja tuulimittarin aurinkokenno), ne eivät lähetä tietojaan jatkuvana virtana, vaan ajastetuilla lähetteillä (kerran noin 10-20 sekunnissa) ja käyttävät erittäin alhaista lähetystehoa silloin. Jos lähistöllä (naapurilla esimerkiksi) on yksikin yllämainitun kaltainen lähetin, joka toimii 866-868MHz:n alueella, se kävelee sääaseman datalähetteen yli, koska niillä on tyypillisesti korkeampi lähetysteho käytössään. Tämä selittäisi ehkä parhaiten sen, että joissakin tapauksissa sademittarisi katoaa ja palaa takaisin, sekä tuon sääasemakonsolisi ja PC:n välisen yhteyden pätkäisyn, kuten myös sääaseman katoamisen PC:n näkyviltä.

En kyllä keksi ensimmäistäkään laitetta mikä tuota taajuutta pystyisi sotkemaan, tässä ei lähimmän 300m etäisyydellä ole yhtään naapuria, ja talossa itsessään ei langattoman lähiverkon +langattoman internet-yhteyden (wimax 3.5ghz) lisäksi muita langattomia laitteita ole kuin tv:n yms kaukosäätimet ja logitechin langaton hiiri (mx1000 laser).  Muutaman kilometrin päässä on toki linkkimasto johon on asenneltu laitteita millä ne siirtäävät 3g:n 900 verkon datasiirtoa linkkien välillä, mutta tuskimpa senkään siirtotaajuus tuon lähelle osuu.

Toinen selitys kuvaamallesi anturin katoamiselle löytyy La Crossen WS-2800-sääaseman manuaalista, jonka mukaan tuuli- ja sadeanturilla on kaksi tilaa: Idle-tila ja Stop-tila.
Idle-tila kytkeytyy päälle sellaisessa tilanteessa, jossa laitteen aurinkokennolla ladattavan akun jännite on matala. Silloin laite katkaisee signaalin lähettämisen, tarkistaa akun jännitteen ja aurinkokennon kunnon. Kun aurinkokenno saa riittävästi valoa ladatakseen akkua, lataus aloitetaan automaattisesti. Kun akku on riittävästi latautunut, alkaa signaalin lähettäminen konsolille uudelleen.
Stop-tila on laitteen akun suojakeino estää akun syväpurkaantuminen, mikä lyhentää sen käyttöikää. Tämä tila kytkeytyy päälle sellaisessa tilanteessa, jossa joko käyttäjä peittää aurinkokennon kymmenen sekunnin ajaksi ja painaa anturin RESET-nappia tai jos aurinkokenno ei ole saanut 24 tuntiin valoa ladatakseen akkua. Käyttäjän pitää tällöin itse suorittaa akkujen lataamisen (60W:n hehkulamppu suositeltavaa) ja suorittaa tämän jälkeen anturin käyttöönotto uudelleen.

Ensimmäisellä kerralla kun tuo sadekippo jumittui ni se oli kyllä huoneessa missä ei kauheasti tuota luonnonvaloa ollut, sillonhan se ei enää automaattisesti käynnistynyt. Senjälkeen olen sen pitänyt talon eteläseinustalla olevan ikkunan edessä, mistä se sitten ite osasi herätä takasin eloon.

Tuota idle/stop tilaa lähinnä mietin, että voiko se kytkeytyä silloinkin päälle jossei mittariin tule vettä/mittari on hämärässä tilassa, ilman että siitä olisi virta vähissä. Nimittäin pattereillahan ei ainankaan virranpuutetta ole, mittasin nuo akut silloin kun tuon sääkipon kanssa tappelin ja jännite oli 1.6v.

Konsoli mittaa sisälämpötilan ja -kosteuden 15 sekunnin välein.
Lämpötila-kosteusanturi, joka kerää datan sade- ja tuulianturilta myöskin (toimii antureille langattomana keskittimenä), lähettää lämpötila- ja kosteustietojaan normaalisti 13 sekunnin välein.
Sademittari lähettää sadeinformaationsa normaalisti 19 sekunnin välein.
Kumma kyllä, tuulimittarin lähetysaikaa ei mainita missään.

Noita mittausaikoja kun olen tuossa katsellut niin ne on jollaintapaa riippuvaisia tuulen voimakkuudesta, tänään nyt kun on ollut lähes tyyntä (alle 1m/s) niin tuossa sääasemassa vilkahtaa hetkellisesti noiden mittaus-anturoiden "yhteys merkki" noin 12-14 sekunnin välein.  Ja muina päivinä kun tuota tuulta on ollut 2-3-->m/s niin nuo yhteysvalot ovat olleet kokoajan päällä ja tuo tuulen nopeus on päivittynyt n. 4 sekunnin välein.

Pc-ohjelmistolla laitoin alunperin datan loggauksen asemaan/ohjelman historiatietoihin 1 min välein ja nyt eilen siirtäessäni sen tallennusvälin 5 min niin totesin, että tuo yhteys on alkanut toimimaan hiukan paremmin. Voisikohan tuo aseman ja koneen välisen yhteyden piiputtaminen jotenkin johtua sen aseman muistin täyttymisestä?

Tuota login tallennusväliä tietysti voisi vielä pidentää, toki aina tarkemman tilaston saa aikaiseksi mitä pienempi tuo tallennusväli on.

Tässä on jo pitemmänaikaa pyörinyt mielessä semmoisen pienen hybridivoimalan rakennus idea, joten lähinnä siitä tämä koko sääasema-ideakin sitten lähti. pitäis vielä jostain vaan metsästää joku sarjassamme pirun pitkä tolppa minkä päähän tuon tuulimittarin nostaisi.

[J.Jäntti]

En kyllä keksi ensimmäistäkään laitetta mikä tuota taajuutta pystyisi sotkemaan, tässä ei lähimmän 300m etäisyydellä ole yhtään naapuria, ja talossa itsessään ei langattoman lähiverkon +langattoman internet-yhteyden (wimax 3.5ghz) lisäksi muita langattomia laitteita ole kuin tv:n yms kaukosäätimet ja logitechin langaton hiiri (mx1000 laser).  Muutaman kilometrin päässä on toki linkkimasto johon on asenneltu laitteita millä ne siirtäävät 3g:n 900 verkon datasiirtoa linkkien välillä, mutta tuskimpa senkään siirtotaajuus tuon lähelle osuu.

Jos talossasi ei ole yhtään sellaista laitetta, sääasema poislukien, joka toimii 866-868MHz:n taajuusalueella ja lähimmät naapuritalot ovat yli 300m, häiriölähde saattaa olla myös paikallinen (monitori, PC:n virtalähde, laitteen tuulettimet, jne.). Logitechin langaton hiiresi ei ole spesifikaatioiden mukaan lähelläkään tuota taajuusaluetta (27MHz), joten sen osalta syytteet voidaan hylätä.

Jos mahdollista, kannattaa kokeilla USB-jatkojohtoa, jolla etäisyyttä lähetinpalikan ja koneen välillä voidaan lisätä. Varmaa nimittäin on se, että kilometrien päässä olevalla radiomastolla ei varmasti ole mitään tekemistä itse häiriön kanssa, muutoin tuollaisien laitteiden palautusprosentti olisi lähempänä sataa.

Ensimmäisellä kerralla kun tuo sadekippo jumittui ni se oli kyllä huoneessa missä ei kauheasti tuota luonnonvaloa ollut, sillonhan se ei enää automaattisesti käynnistynyt. Senjälkeen olen sen pitänyt talon eteläseinustalla olevan ikkunan edessä, mistä se sitten ite osasi herätä takasin eloon.

Tuota idle/stop tilaa lähinnä mietin, että voiko se kytkeytyä silloinkin päälle jossei mittariin tule vettä/mittari on hämärässä tilassa, ilman että siitä olisi virta vähissä. Nimittäin pattereillahan ei ainankaan virranpuutetta ole, mittasin nuo akut silloin kun tuon sääkipon kanssa tappelin ja jännite oli 1.6v.

Idle-tilalta tuo kuulostaa perin vahvasti, jos laite ymmärsi herätä itse eloon ilman, että sinun tarvitsi suorittaa täysresetointia sille (mikä olisi Stop-tilalle ominainen piirre).
Kuten aiemmin kirjoitin, idle-tilaan laite putoaa automaattisesti, jos akun jännite putoaa riittävän alhaiseksi. Se, mikä tilan liipaiseva kynnysjännite on, ei lue missään. En pitäisi sitä erikoisena asiana, jos laite putoaa idle-tilaan yön pimeimpinä tunteina, kun ilmatkin ovat vielä kylmät. Sitä en tiedä, miten laite reagoi idle-tilassa sateeseen. Jos keinuvipu liikahtaa laitteen ollessa idle-tilassa, herääkö se asiasta ilmoittamaan vai ottaako se sen vain tietoihinsa ja purkaa sen keskittimelle ja siitä konsolille kun kenno on saanut jännitteen riittävän ylös. Tällaisia perustavaa laatua oleviin kysymyksiin ei oikein tahdo vastausta löytyä. Jos idle-tilassa laite ei reagoi sateeseen lainkaan, eikä sitä jälkikäteen pura, voi tarkkuuden tällöin kyseenalaistaa aika voimakkaastikin. Stop-tilaan tuo laite ei putoa, ellet sitä itse siihen laita, tai jos aurinkokennolle ei ole tullut minkään sortin valoa vuorokauteen, muutoin sen pitäisi olla maksimissaan idle-tilassa, jolloin lukemat menevät ymmärtämäni mukaan viivoiksi.

Noita mittausaikoja kun olen tuossa katsellut niin ne on jollaintapaa riippuvaisia tuulen voimakkuudesta, tänään nyt kun on ollut lähes tyyntä (alle 1m/s) niin tuossa sääasemassa vilkahtaa hetkellisesti noiden mittaus-anturoiden "yhteys merkki" noin 12-14 sekunnin välein.  Ja muina päivinä kun tuota tuulta on ollut 2-3-->m/s niin nuo yhteysvalot ovat olleet kokoajan päällä ja tuo tuulen nopeus on päivittynyt n. 4 sekunnin välein.

On todennäköistä, että nuo mittausnopeudet vaihtelevat tuulen nopeuden mukaan ja jos näin on, se näyttäisi seuraavan WS-sarjan sääasemille tyypillistä kaavaakin. Onko jokaiselle laitteelle (sademittari, tuulimittari ja lämpötila/kosteusmittari) omat yhteysmerkkinsä tuossa konsolissa, vai onko se koko tuon mittauskaluston yhteinen?

Pc-ohjelmistolla laitoin alunperin datan loggauksen asemaan/ohjelman historiatietoihin 1 min välein ja nyt eilen siirtäessäni sen tallennusvälin 5 min niin totesin, että tuo yhteys on alkanut toimimaan hiukan paremmin. Voisikohan tuo aseman ja koneen välisen yhteyden piiputtaminen jotenkin johtua sen aseman muistin täyttymisestä?

Kuulostaa aika oudolta, jos tallennusväli on asetettu viiteen minuuttiin ja piiputtaminen on vähentynyt. Oletan siis, että tuolla tarkoitat sitä, että kommunikaatio on parantunut, muttei korjaantunut kokonaan.
Sikäli, kun luin La Crossen vastaavan sääasemakonsolin tietoja, muistipaikkoja säädatalle pitäisi olla 1797 kappaletta ja kyseessä on kiertopuskuri, eli kun kaikki 1797 muistipaikkaa on säädatalla täytetty, vanhin data poistetaan, kun uusin kirjoitetaan sisälle. PC-ohjelma, kytkeytyessään sääasemakonsoliin kiinni, kysyy laitteelta, onko sillä dataa purettavaksi ja aloittaa datan keruun muistipaikoista, samalla tyhjentäen sen.

Jos datan keruuväli oli aiemmin kerran minuutissa, muisti täyttyisi kokonaan likimain vuorokaudessa ja kuudessa tunnissa (29,95 tunnissa). Nyt, kun asetit lukeman viiteen minuuttiin, asetit sen myös samalla konsolille. Kun PC-ohjelma ei ole dataa suoraan hakemassa, riittää konsolin puskurimuisti keräämään dataa 149,75 tuntia, eli lähes viikko (hieman päälle 6 vuorokautta).

Tässä on jo pitemmänaikaa pyörinyt mielessä semmoisen pienen hybridivoimalan rakennus idea, joten lähinnä siitä tämä koko sääasema-ideakin sitten lähti. pitäis vielä jostain vaan metsästää joku sarjassamme pirun pitkä tolppa minkä päähän tuon tuulimittarin nostaisi.

Langattomuudesta on etua siinä, ettei kaapeleita ja niiden asennuksia, sekä salamasuojausta tarvitse miettiä, mutta olet nyt kuitenkin kokenut langattomuuden yhden negatiivisista lainalaisuuksista ja se on juuri tuo antureiden linkkijänteen pysyminen kasassa ja häiriöherkkyys. Jos joudut tappelemaan sääaseman antureiden kanssa pitkäänkin saadaksesi uskottavia ja luotettavia mittauksia ja joudut koko ajan olemaan vahtimassa sääasemaasi, voi koko langattoman asennuksen helppous lyödä äkkiä katkerasti näpeille katkeran pettymyksen muodossa.

Mittausten saannin varmuuden nimissä esimerkiksi itse suosin kaapelilla varustettuja sääsemia yli kaiken. Sain tarpeekseni langattomista sääasemista talvella, kun niiden paristot eivät kestäneet liki -20°C lämpötiloja, vaan lukemat alkoivat olemaan utopistisia ensin ja lopulta ne loppuivat kokonaan, kun paristo kertakaikkisesti hyytyi. Aurinkokennoilla varustettuja antureita ei silloin vielä ollut, kuin Davis Instruments:n laitteissa ja niiden hintaluokka oli silloin vahvasti harrastuksen aloittelijan budjetin ulottumattomissa.

[Argonex]

Noniin nyt taas kokeiltu kaikenlaisia temppuja, usb tikulle jatkopiuhaa, lyhennetty sääaseman ja koneen välimatkaa, asennettu wintoosa uusiksi (oli jo muutenkin sen tarpeessa) mutta ei, sama ongelma jatkuu edelleen. Ehkä tämä tietokoneen ja sääaseman välisen yhteyden pätkiminen on sitten ominaisuus eikä vika.

Nyt kuitenkin tuo sääasema on pitänyt nuo kaikki anturit muistissa ilman että niitä on tarvinut raplailla.

[J.Jäntti]

Noniin nyt taas kokeiltu kaikenlaisia temppuja, usb tikulle jatkopiuhaa, lyhennetty sääaseman ja koneen välimatkaa, asennettu wintoosa uusiksi (oli jo muutenkin sen tarpeessa) mutta ei, sama ongelma jatkuu edelleen. Ehkä tämä tietokoneen ja sääaseman välisen yhteyden pätkiminen on sitten ominaisuus eikä vika.

Nyt kuitenkin tuo sääasema on pitänyt nuo kaikki anturit muistissa ilman että niitä on tarvinut raplailla.

Varsin merkillinen tapaus. 
Yksi villi teoria voi tietenkin olla se, että USB-palikan ja sääasemakonsolin välisen yhteyden ei ole tarkoitus olla kaikkea aikaa päällä, kun tiettävästi sääasemakonsoli itsessään toimii paristoilla, eikä sillä ymmärtääkseni ole muuta ulkoista virtalähdettä lainkaan, eli laite säästäisi paristojaan sillä tavalla. Jos sääasemaohjelma kuitenkin saa jossain vaiheessa yhteyden konsoliin uudelleen ilman ihmisen apua, voisi tuo kuulostaa vielä pätevämmältä syyltä. Ottaen kuitenkin huomioon sen, että itse ohjelma on todennäköisimmin tehty toimimaan muilla, kuten langallisilla sääasemilla, en pitäisi sitä ihmeenä, jos ohjelma olisi lähtökohtaisesti niin typerä, että se tulkitsisi sääaseman pariston säästötoimet ja yhteyden katkaisun siten, että koko sääasema olisi kadonnut teille tietymättömille.

Jos anturit näyttävät toimivan nyt normaalisti, ne ovat luultavasti saaneet riittävästi aurinkoenergiaa ylläpitääkseen akkujaan ja toimiakseen normaalisti niin, etteivät ne enää putoa Idle- tai Stop-tilaan. Langattoman yhteyden kanssa tilanne saattaa muodostua helposti sellaiseksikin, että kelitkin vaikuttavat yhteyteen, jopa vesisateenkin tiedetään häirinneen langattomien anturien yhteyksiä, mutta nämä ovat yleensä olleet tilanteita, jossa anturi on sijoitettu melko kauas.

[Argonex]

Tuo heavy weather ohjelmistohan on aina sääasemakohtainen, eli tälle ws2800 asemalle on ohjelma tarkalta nimeltään Heavy Weather Pro Ws2800, ohjelma herjaa heti asennuksen jälkeen automaattisesti mikäli usb tikku ei ole asetettuna paikalleen.

Ohjelman versiohistoriasta senverran että mulla on nyt viikon sisään kolmas ohjelmistoversio latauksessa, eli noita versioita tupsahtelee tällähetkellä kun sieniä sateella. (1.5.1, 1.5.2 ja nyt uusin 1.5.3)
Kävin äsken TFA:n La Crossen, Technolinen ja tuon sääohjelman omat kotisivut läpi ( http://www.heavyweather.info/ ).  Sääohjelman linkistä klikkaamalla löytyy ohjelmisto versiolla 1.5.2,  La Crossen sivuilta löytyy 1.5.3 versio ja noilta muilta sivuilta en löytänyt minkäänlaista versiota ohjelmistosta. Eli tässä näin alkaa olemaan nyt jo soppa valmiina. Sen lisäksi vielä aiemmin olen löytänyt tuosta 1.5.1 versiosta normaalin ja B mallin.. ja tämä b malli taasen ei suostunut edes löytämään koko sääasemaa.

Ja tuo sääaseman ja koneen välinen yhteys toimii täysin holtittomasti, eli yhteyden katkon pituus on milloin mitenkin pitkä, ja välillä se taasen toimii tuntikausia yhtäsoittoa, eli en okein jaksa uskoa että se olisi noin tarkoitettu toimimaan.
Alkaa tuntumaan että tuolla pätkimisellä ja noiden uusien versioiden julkaisumäärällä on nyt jonkunlainen yhteys toisiinsa. Taitaa olla pojat säätänyt ohjelmaa ja ovat onnistuneet jotain sieltä särkemään.

Eli nyt siis tuo uusin ohjelmisto asennukseen ja tutkitaampa tilannetta taas uudestaan.

EDIT:

Noniin nyt on uusin versio asennettu, ja toisin kuin asennustiedoston nimestä (HW_V1.5.3) voi päätellä, kyseessä on nyt versio 1.5.3b, ja tälläkertaa tuo b malli suostui tunnistamaan aseman.

[Argonex]

Ja jälleen on tullut uusi versio ohjelmistosta.. 1.5.4... Eihän näitä meinaa keretä asentamaan siinätahdissa kun puskee uusia.

[Argonex]

Nonniin, nyt alkaa pikkuhiljalleen tuntumaan siltä että tuo sääaseman ja koneen välisen yhteyden toimivuusongelma taitaa olla ratkeamassa.

Jokusen päivän nyt hyrrännyt tuo uusi sääpc ja tuo yhteys on toiminut täysin moitteetta, eli syypääksi taitaa joutua nytten tuo mun vanha läppärin raato mikä sitä yhteyttä silloin alussa piti yllä.