Pakkasennätysjorinoita Naruskalta

[Naruskan Ukka Matinpoika]

Lapin Radiossa on taas tänään useampaan otteeseen arvioitu tämän talven pakkasia ja niiden vaikutuksia elämään. On myös puhuttu yhtäjaksoisten pakkaspäivien ennätyksestä Lapissa. Tässä Lapiradion linkki

http://yle.fi/alueet/lappi/2011/03/pakkasjakso_katkesi_monin_paikoin_lapissa_2398908.html

Ukka on vakaasti sietä mieltä, että uusien ennätysten syntymiseksi pakkasjakson on alettava syksytalvesta varhaisemmin kuin viime syksynä, eli esimerkiksi Naruskalla vasta 5.11.2010. Tämä on todennettavissa aika helposti, kun esimerkiksi maaliskuulla verrataan vuorokautisia alimpia ja ylimpiä lämpötiloja. Tänään maaliskuun 1. päivänä Naruskalla oli aamupakkasta parinkymmenen paikkeilla, mutta nyt iltapäivällä lämpötila on auringon paistaessa kiivennyt jo parin asteen päähän nollarajasta. Koko ajan ollan siis "veitsi kurkulla" nollarajan kanssa, jos noin kuolemanvakava vertaus tähän saumaan käy. Ukan mielestä räystään tippuminen pärjää erinomaisesti pakkasvaihtoehdolle. Tunturiin asumattomaan paikkaan saadaan varmaankin ennätys pakkasjaksosta syntymään, kun mittarille valitaan optimipaikka. Pakkasennätyksiä niissä korkeuksissa vuorostaan ei tehdä.

Aamulähetyksessä kuulin toisella korvalla, että Kittilän Pokassa oltaisiin siirtelemässä lämpötilan mittauspistettä nykyisestään toiseen paikkaan, koska mittari ei sijaitse kylmimmäksi tiedetyllä paikalla. Vähän samaan tapaanhan tapahtui Kevojärvellä Utsjoella, kun mittaria siirrettiin alemmaksi lähelle Kevojärveä.

Naruskallakaan FMI:n asemaa ei paikallisten asukkaiden kesken pidetä tämän seutukunnan kylmimpänä paikkana, vaan kylmempi paikka sijaitsee niin sanotulla Moilasenperällä muutaman kilometrin pohjoiseen virallisesta nykyisestä mittauspaikasta. Mittauspistehän voidaan nykyisin helposti viedä ainakin sinne, missä saatavilla on sähköä. Entisessä elämässähän takavuosina mittarit vaativat lukijakseen elävän ihmisen, joka kävi määrätyillä kellonlyömillä mittareita pälyilemässä. Myös lumenmittaus tehtiin manuaalisesti mittauspaikkoja suksilla tai moottorikelkalla kiertämällä. Nykyäänhän kaikki mittaukset tapahtuvat automaattisesti ja tietokonevälitteisesti ainakin siihen asti, kunnes tekniikka tenii.

FMI voisi meidän veronmaksajien varoilla aivan hyvin investoida liikkuvaan lämpömittarikalustoon, joka vietäisiin kylmimpinä ajankohtina täsmänä kylmiksi tiedettyihin paikkoihin, jotka löytyvät paikallisväestön opastamana.