Sääasemavertailu

[weatherc]

Tätä se sadesää teettää  
Vertailu niitten sääasemien kesken joista täälläkin eniten puhuillaan eli aina WS1600:sta Davisiin. mukana myös rajaarvot sekä tarkkuus pääarvoille. siinä taulukossa mukana myös HB:n 1-wiret. Suurin kiitos menee weathershack.com:lle josta suurin osa infosta.

[teutari]

Tuossahan noita sääasemien eri ominaisuuksia on hyvä vertailla.

Tuosta WS-2300:n sade resoluutiosta saa äkkiseltään hiukan harhaan johtaneen mielikuvan että se näyttäisi jo 0.1mm sateen mikä todellisuudessa on 0.5mm ennenkuin sadekiposta tulee minkäänlaista tietoa sateesta kun esim. Davisin VP näyttää jo tuon 0.2mm sademäärän.
No..., reso on reso ja se on eri asia mistä vesimäärästä sadekippo lusikkansa kellistää.

Eipä ole koskaan tullut sen paremmin tutkittua että kuinka pienestä vesimäärästä noi muut listassa olevat sääasemat ja niiden sadekipot antavat ensimmäiset tiedot sateesta.

[weatherc]

Tuosta WS-2300:n sade resoluutiosta saa äkkiseltään hiukan harhaan johtaneen mielikuvan että se näyttäisi jo 0.1mm sateen mikä todellisuudessa on 0.5mm ennenkuin sadekiposta tulee minkäänlaista tietoa sateesta kun esim. Davisin VP näyttää jo tuon 0.2mm sademäärän.
No..., reso on reso ja se on eri asia mistä vesimäärästä sadekippo lusikkansa kellistää.

Oli aika hauskaa selailla noita PDF:jä mitä löytyy noista, nuo LaCrossen oli yllätys, yllätys surkeimpia, niistä puuttui tarkkuus kokonaan (tiedä häntä jos eivät kehtaa pistää niitä ulos), tosin eipä ollut Oregoninkaan mitään kovin hääppösiä noitten tietojen suhteen.

Kun selaili Peet Brosin ja Davisin taulukoita noin "vierekkäin" tuli väkisinkin mieleen se että PB on kiusatakseen Davista laittaneet omat arvot aina pikkasen paremmaksi, vrt. alin lämpötila PB -48 / Davis -40, oli siellä muitakin.

Silmiin pistävää on se ettei mikään noista pärjää kunnon paukkupakkasissa, siis sellaisissa alle -50 asteen, 1-wirekin hyytyy -55 asteessa, onhan kuitenkin asutusta esim Alaska/Kanadassakin meidän Pohjolan lisäksi missä kylmää ja siellä vielä kylmempää kun täällä.
Tuli siitä mieleen että onhan Etelänavalla WD-asema jollain tutkimuskeskuksella, mulla ollut heidän linkki joskus, täytyy katsoa että löytyykö ja tutkailla mikä asema heillä on, siellähän on kylmää jos jossain.

[meteorologi]

Hyvä taulukko, Henkka!

Tuosta WS:n tarkkuudesta... La crosse ei itse paljon pukahda ääriarvoista ja tarkkuuksista, mutta olen kaivanut hiukkasen tietoja muualta:
-Kosteustarkkuus +/- 3%
-Ilmanpaine +/- 0,5 hpa, ei ihan varmaa tietoa
-Lämpötila +/- 1 C


Ja muuten, ensi kertaa aseman historian aikana, noin 5 minuuttia sitten, sääaseman kosteusanturi meni 99:ään.
Näyttäisi siis pitävän paikkaansa tuo 99:n ääreisarvo.
Minimissään se taisi olla keväällä 16-18:ssa.

[djmake]

Tuosta WS:n tarkkuudesta... La crosse ei itse paljon pukahda ääriarvoista ja tarkkuuksista, mutta olen kaivanut hiukkasen tietoja muualta:
-Kosteustarkkuus +/- 3%
-Ilmanpaine +/- 0,5 hpa, ei ihan varmaa tietoa
-Lämpötila +/- 1 C


Ja muuten, ensi kertaa aseman historian aikana, noin 5 minuuttia sitten, sääaseman kosteusanturi meni 99:ään.
Näyttäisi siis pitävän paikkaansa tuo 99:n ääreisarvo.
Minimissään se taisi olla keväällä 16-18:ssa.

Ilmeistä kehitystä tapahtunut. 95% ainakin osa on jäänyt ja samaa prosenttilukua on muuallakin näkynyt. Saisivat kyllä tehdä vaikka pyöristyksen sataseen siinäkohtaa, kun mitattu arvo on yli maksiminäyttämän. Tosin sellainen tuntuma on jäänyt, että LC:n antureita pitäisi uittaa, että päästään maksimiin asti.

Lämpötilan uskoisin melko hyvin kaikissa paikkansa pitävän. Mitä joskus kokeillut jotain ihan halpojakin pelkkiä lämpömittareita, niin onhan niissä eroja toisiinsa nähden, mutta mittauksien toistettavuus on niissäkin ollut ihan siedettävä. Mutta sitähän ei spekseissä kerrota. Pitäisin itse kiinnostavana tietona kuitenkin.

Ja mitä ilmanpaineeseen tulee, niin mitä aikanaan 3600 käppyröitä virallisiin vertaillessa totetesin yllättävänkin tarkaksi.

Mitä tuota taulukkoa muuten katseli, niin 968 (tai eurooppalaisittain 928) pitää kyllä sisällään tuon radio-ohjatun kellon.
Ilmanpainettakin katselin. Onkohan oikeasti noin, että Vuessa on tarkempi anturi, mitä pro:ssa. Ääripäät ovat kuitenkin samat. Ja toinen aikaisemminkin silmään ottanut asia ovat juurikin nuo ääripäät. Kohtuullinen osa alueesta on täysin turhaa ja monesti kapeammalle alueelle tehdyllä (laadukkaalla) anturilla on mahdollisuus tarkempaan tulokseen.

Oli aika hauskaa selailla noita PDF:jä mitä löytyy noista, nuo LaCrossen oli yllätys, yllätys surkeimpia, niistä puuttui tarkkuus kokonaan (tiedä häntä jos eivät kehtaa pistää niitä ulos), tosin eipä ollut Oregoninkaan mitään kovin hääppösiä noitten tietojen suhteen.

Huonosti on osasta, se on totta. Tosin sama asia pätee moneen muuhunkin tuotteeseen ja varsinkin halvempaan päähän. Joko ei kerrota tai sitten samalla tyylillä, mitä audiopuolella watit. Tottahan toki siitä tiiliskiven kokoisessa pikkusoittimessa irtoaa se 2*200 wattia tms. Tosiaalta välillä tuntuu, että huonosti on tietoja paremmistakin laitteista. Liekö ajatusmalli se, että "nää on niin hyviä, että arvot on kaikki riittäviä"

Mites muuten, oletko verrannut Davisin ilmoittamia siihen jossakinkohtaa linkkaamasi testin tuloksiin? Ja toisaalta, oletko törmännyt testiin, jossa olisi verrattu kahta tai useampaa samanmerkkistä / mallista asemaa keskenään?

Kun selaili Peet Brosin ja Davisin taulukoita noin "vierekkäin" tuli väkisinkin mieleen se että PB on kiusatakseen Davista laittaneet omat arvot aina pikkasen paremmaksi, vrt. alin lämpötila PB -48 / Davis -40, oli siellä muitakin.

Saman pistin merkille. Jos arvot todellisia ovat, niin eihän siinä mitään. Kyllähän Davis ehdottomasti tarvitsisi vakavastiotettavan kilpailijan.

Silmiin pistävää on se ettei mikään noista pärjää kunnon paukkupakkasissa, siis sellaisissa alle -50 asteen, 1-wirekin hyytyy -55 asteessa, onhan kuitenkin asutusta esim Alaska/Kanadassakin meidän Pohjolan lisäksi missä kylmää ja siellä vielä kylmempää kun täällä.
Tuli siitä mieleen että onhan Etelänavalla WD-asema jollain tutkimuskeskuksella, mulla ollut heidän linkki joskus, täytyy katsoa että löytyykö ja tutkailla mikä asema heillä on, siellähän on kylmää jos jossain.

Ihan Suomessakin tosiaan on mahdollisuus päästä lämpötiloihin, joihin ei ainakaan osa asemista pysty. Ja jos pystyy, niin tarkkuus ei välttämättä ole enää mitenkään paras mahdollinen. Toisaalta marginaalinen osa tuosta koskaan kärsii ja ammattilaisilla on helpommin ammattimaisemmat asemat. Harvempi siviili kuitenkaan asuu kaikkein kylmimmissä osissa.
Ja Etelänavalla on tosiaan Davisin asema, mutta joskus oikeasti kylmään aikaan katsellessa sieltä ei arvoja päivittynyt ollenkaan. Satelliittikatveessako silloin olivat tms.

Tuosta WS-2300:n sade resoluutiosta saa äkkiseltään hiukan harhaan johtaneen mielikuvan että se näyttäisi jo 0.1mm sateen mikä todellisuudessa on 0.5mm ennenkuin sadekiposta tulee minkäänlaista tietoa sateesta kun esim. Davisin VP näyttää jo tuon 0.2mm sademäärän.
No..., reso on reso ja se on eri asia mistä vesimäärästä sadekippo lusikkansa kellistää.

Eipä ole koskaan tullut sen paremmin tutkittua että kuinka pienestä vesimäärästä noi muut listassa olevat sääasemat ja niiden sadekipot antavat ensimmäiset tiedot sateesta.

On tosiaan varsin harhaanjohtava arvo, joka ei periaatteessa pidä koskaan edes paikkaansa. Oikeammin olisi jotakin 0 - -0,5 mm +- jotakin. Ja ensimmäisistä pisaroista jää vielä osa kippoa kastelemaan tms, joten saa sataa yli puolen millin, ennenkuin ensimmäinen pulssi tulee. Ja jos sataa harvakseltaan muutama tippa, niin menevät helposti ohi.

[meteorologi]

Ilmeistä kehitystä tapahtunut. 95% ainakin osa on jäänyt ja samaa prosenttilukua on muuallakin näkynyt. Saisivat kyllä tehdä vaikka pyöristyksen sataseen siinäkohtaa, kun mitattu arvo on yli maksiminäyttämän. Tosin sellainen tuntuma on jäänyt, että LC:n antureita pitäisi uittaa, että päästään maksimiin asti.

Tämä oma asemani on noin pari vuotta vanha.


Jostain muistan lukeneeni/havainneeni, että vanhemmissa LC:n asemissa maksimikosteus tyssäsi jo 87:ään prosenttiin.

[weatherc]

Se on totta että en oikeen munäkään ymmärrä mitä teet jollain 765 hPa:n ilmanpaineen ääripäällä? Et mitään. ennemmin saisivat satsata siihen että se "käytössä oleva" alue pitää paikkansa.

Totta, että yllättävänkin hyvin pitävät kyllä hutinsa nuo arvot myös edullisimmilla härveleillä, mulla ollut lähekkäin niin davisin, oregonin kuin 1-wire-(lämpötila)anturit eikä niissä paljoa eroa ole ollut loppujen lopuksi.

Mites muuten, oletko verrannut Davisin ilmoittamia siihen jossakinkohtaa linkkaamasi testin tuloksiin? Ja toisaalta, oletko törmännyt testiin, jossa olisi verrattu kahta tai useampaa samanmerkkistä / mallista asemaa keskenään?

En muuten ole tehnyt sitä, täytyy ihan piruttain tehdä se jossain vaiheessa

ww-foorumilla joku tokaisi kerran kun oli juttua just resoista ym:sta että hupaisaa on se että voidaan kertoa resoksi 0.1 aste mutta paikkansapitävyys on +/- 2 astetta, mitä siinä 0.1 asteella on merkitystä jos heittoa voi olla 2 astetta suuntaan tai toiseen?

On tosiaan varsin harhaanjohtava arvo, joka ei periaatteessa pidä koskaan edes paikkaansa. Oikeammin olisi jotakin 0 - -0,5 mm +- jotakin. Ja ensimmäisistä pisaroista jää vielä osa kippoa kastelemaan tms, joten saa sataa yli puolen millin, ennenkuin ensimmäinen pulssi tulee. Ja jos sataa harvakseltaan muutama tippa, niin menevät helposti ohi.

Totta, sehän tuossa testissä taidettiinkin mainita että tämä lusikka-malli mitä meitinkin asemat käyttävät ovat oikeastaan siitä surkeammasta päästä jos halutaan tarkaksi mennä. Esim. just että voi sataa aika monta päivää 0.05 mm ennenkun kiepahtaa, varsinkin jos on kesä ja haihtuukin välillä. tai että lusikka on puolitäys, tulee muutama lisäpisara ja kiepaus.

[teutari]

Tuossa juuri katselin noista VP:n ja WS-2300:n konsoleista tietoja niin kosteuden ja sateen osalta näytti olevan eniten heittoa.
Kosteuden osalta olen huomannut että WS:ssä ei tahdo tuosta 92% millään kivuta ylöspäin se on niinkuin juntattu noihin lukemiin mutta lämpötilassa ja ilmanpaineessa ei oikeastaan heittoja ole sääasemien välillä, ne kulkevat aivan käsikädessä.
Tuo meikäläisen WS-2300 on yli 5 vuotta vanha mutta vielä se toimii niinkuin uutena, ainut mitä sille on tehty tuona aikana on anemometrille menevä kaapeli vaihdettu sekä hankittu uusi sadekippo.

Langaton lämpömittari VP:n sadekopassa näyttää:--> 4.0°C

Lämpötila:
VP --> 4.1°C
WS--> 4.1°C

Ilmanpaine:
VP --> 1002.3 hPa
WS--> 1002.4 hPa

Kosteus:
VP --> 98%
WS--> 92%

24h sade:
VP --> 4.6mm
WS--> 5.1mm

Tuuli:
Molemmissa: 0 m/s

[meteorologi]

Tuossa juuri katselin noista VP:n ja WS-2300:n konsoleista tietoja niin kosteuden ja sateen osalta näytti olevan eniten heittoa.
Kosteuden osalta olen huomannut että WS:ssä ei tahdo tuosta 92% millään kivuta ylöspäin se on niinkuin juntattu noihin lukemiin mutta lämpötilassa ja ilmanpaineessa ei oikeastaan heittoja ole sääasemien välillä, ne kulkevat aivan käsikädessä.
Tuo meikäläisen WS-2300 on yli 5 vuotta vanha mutta vielä se toimii niinkuin uutena, ainut mitä sille on tehty tuona aikana on anemometrille menevä kaapeli vaihdettu sekä hankittu uusi sadekippo.

Langaton lämpömittari VP:n sadekopassa näyttää:--> 4.0°C

Lämpötila:
VP --> 4.1°C
WS--> 4.1°C

Ilmanpaine:
VP --> 1002.3 hPa
WS--> 1002.4 hPa

Kosteus:
VP --> 98%
WS--> 92%

24h sade:
VP --> 4.6mm
WS--> 5.1mm

Tuuli:
Molemmissa: 0 m/s

Hyvä vertailu, teutari! 

Edelleen ihmettelen sitä, että minun ws2307 osaa näyttää korkeat kosteudetkin ihmeellisen hyvin, kun nytkin näyttää 98%. Samoissa lukemissa pyörii virallinen asemakin.


Entä oletko tenhyt vertailua tuulimittareiden välillä silloin kun tuulee?

[djmake]

Se on totta että en oikeen munäkään ymmärrä mitä teet jollain 765 hPa:n ilmanpaineen ääripäällä? Et mitään. ennemmin saisivat satsata siihen että se "käytössä oleva" alue pitää paikkansa.

Pikemminkin tuo menee niinpäin, että Davisin kohdalla 540 alkava alue saa epäilemään tarkkuutta. Laadukas laite toki, mutta niin monessa havaittu se turhan laajan skaalan olevan enemmän haitta kuin hyöty.

Copy-paste Ilmatieteen laitoksen sivuilta:
Korkein 1083 hPa Agata, USSR; nykyisin Venäjä (Siperiassa) 31.12.1968
Alin 870 hPa taifuuni Tip, (trooppinen hirmumyrsky) lokakuu 1979
Korkein 1066 hPa Helsinki 22.1.1907
Alin 940 hPa Rauma, Kuuskajaskari 27.2.1990

Eli Ultimeter / 1-wire järkevämmästä päästä. Vanhempi VMR on sekin seuraajaansa järkevämpi.
Taitaa vielä olla niin, että kovin harvalla on sen hirmumyrskyn kohdalleosuessa ensimmäinen ajatus ilmanpainemittarin skaalan riittäminen. varaahan jää noilla annetuilla arvoilla monen laitteen kohdalla vähintään 100 hPa.

Totta, että yllättävänkin hyvin pitävät kyllä hutinsa nuo arvot myös edullisimmilla härveleillä, mulla ollut lähekkäin niin davisin, oregonin kuin 1-wire-(lämpötila)anturit eikä niissä paljoa eroa ole ollut loppujen lopuksi.

Pitävät hutinsa... Taitaa niitä huteja arvoihin tulla kuitenkin melkoisen paljon asennuksesta ja asemmuspaikasta

Tosiaan ihan pelkkiä lämpömittareitakin jokusen ehtinyt testata. Ei siinä lämpötilassa isoa eroa ole. Lidlin myymiä "sääasemia" jäi niitäkin aikanaan muutama risa käteen. Pari ehjää "konsolia" ja taisi neljä ulkoanturia loppuviimeksi jäädä käteen. Lämpötilassa ei isoja heittoja ole, mutta yllättäen ilmanpaine on kohtuullinen ja kosteus jopa yllättävän hyvä. Muutamaa prosenttia maksimissaan laitteiden välillä eroja.
Tuuli onkin sitten helposti se vaikeampi ja samalla vaikein verrattava eri laitteiden välillä. Harvalla harrastajalla edes on mahdollisuuksia kaikkein optimaallisimpaan sijoituspaikkaan.

Mites muuten, oletko verrannut Davisin ilmoittamia siihen jossakinkohtaa linkkaamasi testin tuloksiin? Ja toisaalta, oletko törmännyt testiin, jossa olisi verrattu kahta tai useampaa samanmerkkistä / mallista asemaa keskenään?

En muuten ole tehnyt sitä, täytyy ihan piruttain tehdä se jossain vaiheessa

Tätä jäämme odottelemaan, ellei itse innostu tuota tekemään jossakinkohtaa.
Ja jos tuota samojen asemien välistä testiä jossain ottaa silmään, niin kiinnostaa kyllä vilkaista.

ww-foorumilla joku tokaisi kerran kun oli juttua just resoista ym:sta että hupaisaa on se että voidaan kertoa resoksi 0.1 aste mutta paikkansapitävyys on +/- 2 astetta, mitä siinä 0.1 asteella on merkitystä jos heittoa voi olla 2 astetta suuntaan tai toiseen?

Näinhän ne yleensä ilmoitetaan. Voi käyttää hieman halvempia osiakin ja jos joku valittaa, niin vedota spekseihin. Toisaalta ei olisi iso asia tehdä laitteisiin vaikka +-2 asteen hienosäätömahdollisuutta. Vaikkei sitä erikseen (valitettavasti) kerrota, niin toistettavuus on yleensä kuitenkin melko hyvä, joten kalibrointia ei tarvitsisi tehdä ainakaan jatkuvasti.

On tosiaan varsin harhaanjohtava arvo, joka ei periaatteessa pidä koskaan edes paikkaansa. Oikeammin olisi jotakin 0 - -0,5 mm +- jotakin. Ja ensimmäisistä pisaroista jää vielä osa kippoa kastelemaan tms, joten saa sataa yli puolen millin, ennenkuin ensimmäinen pulssi tulee. Ja jos sataa harvakseltaan muutama tippa, niin menevät helposti ohi.

Totta, sehän tuossa testissä taidettiinkin mainita että tämä lusikka-malli mitä meitinkin asemat käyttävät ovat oikeastaan siitä surkeammasta päästä jos halutaan tarkaksi mennä. Esim. just että voi sataa aika monta päivää 0.05 mm ennenkun kiepahtaa, varsinkin jos on kesä ja haihtuukin välillä. tai että lusikka on puolitäys, tulee muutama lisäpisara ja kiepaus.

Näinhän se on. Eikä lusikan koon muuttamisesta kumpaan tahansa suuntaan tahansa ratkaista kaikia ongelmia. Metrinen suppilo sekään ole mikään hyvä ratkaisu. Lusikkamallissa on kuitenkin yksi ehdoton hyvä puoli, jonka takia sitä niin monessa laitteessa on. Se kun on äärimmäisen yksinkertainen ja halpa valmistaa.
Ja tuon haihtumisen kannalta on ennenkin ihmetellyt Davisin ja muutaman muunkin mustaa keräintä. Kesäisellä auringonpaisteella lämpiää väkisin varsin kuumaksi ja haihduttaa ensimmäiset pisarat.
Osa muistaa pahimmat roskat siivota ja pyyhiä päältäpäin, mutta moniko puhdistaa sen lusikan edes kerran vuodessa?

Noita pienempiä sateita menee varmasti ohi, mutta toisaalta oma ongelmansa on toki siinäkin, että monta pienempää sadetta näkyy yhtenä. Jälkimmäinen ei välttämättä ole ongelma, mutta siitäkin toisaalta pääsee osin eroon riittävän fiksulla softalla suodattamalla. Sateen kestoanturi on toki hyvä apu. Ja kun kokonaisuuteen vielä liittää sademittarin lämmityksen kuivattamaan ne muutamat pisarat, niin... Ja kohta rakentaakin vielä tusinan muuta viritystä, ennenkuin miettii uudelleen niiden kymmenysten tärkeyden ja joko unohtaa tai hankkii paremman mittarin.

Tuossa juuri katselin noista VP:n ja WS-2300:n konsoleista tietoja niin kosteuden ja sateen osalta näytti olevan eniten heittoa.
Kosteuden osalta olen huomannut että WS:ssä ei tahdo tuosta 92% millään kivuta ylöspäin se on niinkuin juntattu noihin lukemiin mutta lämpötilassa ja ilmanpaineessa ei oikeastaan heittoja ole sääasemien välillä, ne kulkevat aivan käsikädessä.
Tuo meikäläisen WS-2300 on yli 5 vuotta vanha mutta vielä se toimii niinkuin uutena, ainut mitä sille on tehty tuona aikana on anemometrille menevä kaapeli vaihdettu sekä hankittu uusi sadekippo.

Ihan mielenkiintoisia lukemia, joskaan ei kovin yllättäviä.
Sateen osalta tuossa on yksi lusikallinen eroa. Tulee mieleen, että edellisen sateen jäljiltä lusikkaan on jäänyt luokkaa hieman vajaa puolen millin sateen verran ja se näkyy nyt tuossa. Muuten melkein uskaltaisi väittää, että näyttää hieman vähemmän.

Ja mitä WS:n kosteuteen tulee, niin epäilen kosteusanturin likaisuutta syyksi tuolle. Siis olettaen, että tuo on niitä malleja, jossa alunperin maksimi on 95%

Edelleen ihmettelen sitä, että minun ws2307 osaa näyttää korkeat kosteudetkin ihmeellisen hyvin, kun nytkin näyttää 98%. Samoissa lukemissa pyörii virallinen asemakin.

Siinä on tosiaan sitten parannettu tuota mittauspuolta skaalan osalta. Vanhemmissa ongelma oli pikemminkin tarkkuuden sijaan se, että näyttämä loppui alemmas.
Nämä tämänhetkiset ilmat ovat vielä toisaalta melko helposti mitattavissakin. Kovemmilla pakkasilla kosteudessa virhemarginaali kasvaa helposti huomattavastikin.