Tuoreimmat viestit

Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 10
11
Sää ja ympäristö / Vs: Kesä 2019
« Uusin viesti kirjoittanut Naruskan Ukka Matinpoika Lauantai, 13.07.2019, 15:06 »
Viileä kesä hyvä kesä myös Lapille. Naruska on luonnoltaan karua seutua. Kuiva kesä sitä runtelee vielä karummaksi kasveiltaan, mutta tällainen helteetön on kaikelle kasviperäiselle harossi. Meidän pihapiirissä kaikki on normaalia huomattavasti rehevämmällä mallilla raparperistä erilaisiin pensaisiin, ruusut mukaan lukien.

Helteen ystävät kiroavat, mutta ulkotyöläiset ja porot kiittävät, koska esimerkiksi pahaa räkkää ei tälle kesälle ole näköpiirissä. Porot harhailevat tokkaantumatta, kun niitä eivät paarmat ja mäkärät ja sääsket vaivaa. Rakennusmiehet ovat rakennuksillaan mielissään ja niin edelleen.

Lämpösummaa kertyy hitaanlaisesti. Sekään ei haittaa, koska marjasato saakin kypsyä pidemmällä aikavälillä. Koillisen ja pohjoisen puoleiset tuulet kun ilman viilentävät, niin ainut pelko perseentakana on selkeä yö tai yöt, jolloin saattaa iso marjanpoimuri nimeltään halla pyyhkiä marjapöydän puhtaaksi. Kuivuus ei hillasatoa enää ehdi pilata, koska jängät ovat nyt alkukesän sateista litimärjät, eikä vettä sieltä haihdu, kun päivälämpötilat pysyvät maltillisina alle viidessätoista tai alle parissakympissä.

Tulee ulkomuistista mieleen toissakesä, jolloin Naruskalla kävi kesä-elokuun aikana lämpötila kolmena vuorokautena yli kahdessakympissä. Jos oikein muistan...Tämä kesä kulkee samaa perusrataa. Vaatetta kun pitelee päällä, niin kyllä tarkenee tuulessakin. Onhan kuitenkin lämpöisempää kuin talvella... ;)
12
Sää ja ympäristö / Vs: Kesä 2019
« Uusin viesti kirjoittanut einari Lauantai, 13.07.2019, 07:27 »
Heinäkuun alku on ollut lämpötilojen osalta sopiva, keskilpt 12 ensimmäiseltä päivältä 13.33°C.. viime vuonna vastaavan ajan keskilpt oli 17.25°C..  siis täällä Rouvissa...

Sopiva monellakin tapaa, jaksaa tehdä ulkohommia paremmin,  muutenkin ihmisten terveyden kannalta parempi. myös luonto ja kasvit kiittävät näistä lämpötiloista.. mansikatkin ovat tosi makeita :D

Sataa saisi hieman, tekisi hyvää perunalle.. ja naapurin kuiville heinille.. kuten sanonta kuuluu 8)

Laitan yhden linkin jossa asiaa sivutaan, siellä on linkki myös hs:n kuukausiliitteeseen joka kertoo asiasta hieman laajemmin..
Jutussa hieman sivutaan aikaisemmin käytyä keskustelua keskusten ja kaupunkien. yms sääasemien sijoittelusta.. miten sen muuten tietäisi mitä kaupungissa on lpt.... kysyn vaan... ::)

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006172357.html?ref=rss

Noissa pihahommissa meinaa kauha käydä pieneksi.... tosin ei sitä kuvan kiveä minikaivurilla olisi saanut hievahtamaankaan.. noin30 tonninen kaivuri oli.. olisko ollut jopa 45 Tn.. (kuva)  ;D
13
Helsinki-71 / Vs: Salamatutkan kuulokykyä parannetaan mastotekniikalla
« Uusin viesti kirjoittanut J.Jäntti Keskiviikko, 10.07.2019, 22:23 »
3D-printattu salamatutkakotelo on nyt viimeinkin valmis.
Finaaliversioon piti lisätä vielä ns. pohjoisreferenssimerkki koteloon ja kotelon pohjaosaan pohjois- ja itäreferenssimerkit, jotta tutka-antenni saadaan suunnattua niin oikein kuin mahdollista, ennen kuin se saatiin printteristä pihalle.
Lasikuitukepin nokkaan tullut kotelo istuu erittäin tukevasti kepin päässä ja koska se on printattu käytännössä tyhjää täyteen (täyttöaste (infill amount) on 2%), se on äärimmäisen kevytrakenteinen ja ideana onkin, että kapineen mahdollisimman pieneksi puristettu sylinterimäinen muoto ja sen kupera hattuosa tekevät siitä niin aerodynaamisen, kuin vain omalla osaamisella vain saa, jotta se heiluisi mahdollisimman vähän (jos lainkaan) tuulessa.

Huomioni kiinnittyi myös salamatutkan S/FTP-kaapeliin, jossa huomasin mokanneeni johtimien kanssa hieman. On tärkeää, että kyseisessä antennikaapelissa ovat johtimet suorassa, liitospisteestä puristuskohtaan saakka, jotta mahdollinen ristikuuluvuus saadaan pidettyä poissa. Kaapelin toisen pään yksi johtimista juoksee kolmen johtimen yli joten se pitää sitten vaihtaa vielä. En tiedä onko sillä varsinaisesti merkitystä, mutta mieluummin olen tässä kohtaa perfektionisti, kuin se, että joutuisin ottamaan maston alas heti saman tien kun havaitsen salamoiden paikantuvan väärin, heijastuvan vähän minne sattuu, tai loistavan poissaolollaan kokonaan. UTP-kaapeli näyttää olevan ns. täydellisesti tehty ja valmiina käyttöön.

Seuraava projektin askel on itse alumiinimaston ylimmän osan suojaan reiän poraaminen. Vaatimuksena ei ole kuin halkaisijaltaan 19mm:n reikä keskelle suojaa, josta lasikuitukeppi tulee läpi ja lukittuu noin metrin mittaan (lasikuitukeppi on hyvin tiukka kartion muotoinen kappale, yläpäästään 16mm, alapäästään 20mm, josta alaosa on karhennettu, jotta se ottaisi kiinni tehokkaammin kitkalukituksella). Lukitusta tulee vahvistamaan vielä erikseen letkunkiristin, jonka tehtävänä on estää lasikuitukepin putoaminen alaspäin, jos se sattuisi jonkun luonnonoikun seurauksena heiluttamaan itsensä kitkalukituksestaan irti.

Toinen askel on puolestaan kaapelitesti laitteen vielä ollessa vanhassa paikassa. Ideana on tarkistaa että miten S/FTP-kaapeli ja UTP-kaapeli pelaavat ukkosten ollessa läsnä, kaapelin ollessa levitettynä pitkin pituuttaan parvekkeen lattialla, sillä mikäli ongelmia tulisi, 14m mittaisen antennikaapelin repiminen alas ja vaihto ovat puuhaa, johon en halua sotkeentua kuin äärimmäisen pakon edessä.
14
Helsinki-71 / Vs: Salamatutkan kuulokykyä parannetaan mastotekniikalla
« Uusin viesti kirjoittanut J.Jäntti Keskiviikko, 10.07.2019, 21:37 »
Kiinostava projekti ja hyvin kerrottu. Kuvia olisi myös kiva nähdä. Kiinostaisi myös millainen antenni oli tuossa 0-30 MHz SDR vastaanottimessa?

Kiitoksia.
Kuvia projektista on tulossa, kunhan saan ne tuosta luuristani repäistyä ja pienennettyä sellaiseksi ettei niiden avaamiseen mene koko päivää.
Liitteenä on kuva 0-30MHz:n SDR-antennista. Kyseessä on ns. PA0NHC-miniwhip, horisontaalipolarisoitu aktiiviantenni, jolla on oma jännitesyöttönsä.

Antennista lähtee maakaapeli, joka oli kiinni antennimastossa ja antennimasto oli "vähän sinne päin" maadoitettu, tarkemmin parvekkeen betoniseinään, joka oli riittävästi maapotentiaalia omaava, että antenni toimi. Sen verran herkästä antennista oli kuitenkin kysymys, ettei sen maadoitus esim. pistorasian maadoitukseen kannata sillä sen maapotentiaalissa on kamala hälinä ja kohina.

Itse antenni ei ole enää tässä kohtaa minulle tarpeellinen, koska sen asennuspaikan on nyt virallisesti viemässä salamatutkan antenni.
15
Helsinki-71 / Vs: Salamatutkan kuulokykyä parannetaan mastotekniikalla
« Uusin viesti kirjoittanut angle Keskiviikko, 10.07.2019, 01:12 »
Kiinostava projekti ja hyvin kerrottu. Kuvia olisi myös kiva nähdä. Kiinostaisi myös millainen antenni oli tuossa 0-30 MHz SDR vastaanottimessa?
16
Helsinki-71 / Vs: Salamatutkan kuulokykyä parannetaan mastotekniikalla
« Uusin viesti kirjoittanut J.Jäntti Tiistai, 09.07.2019, 22:15 »
Huomenna sitten näkee, tuliko laskutoimitus tehtyä oikein, kun ns. "Release Candidate"-versio kotelosta valmistuu.

Paitsi että se näkyikin jo tänään, kun en jaksanut odottaa ja hain RC-version tulostimesta illan tunteina.
Vartin testi osoitti tutkaboksin menevän niin koteloon sisään millilleen kuten pitääkin, kuin ruuvireikienkin osalta täydellisesti paikoilleen. Ylä- ja alakansi tarvitsi vielä säätöä, mutta ne ovat tässä kohtaa nopeammin tulostettavaa sorttia niiden koon vuoksi, joten niitä pystyy säätämään huomisen aikana sellaisiksi että ne istuvat kaikin puolin.

Itse salamatutka ns. roikkuu ilmassa, katossa kiinni olevan ylimmän lasikuitusegmentin varassa ja se palvelee siihen saakka että mastoa aletaan rakentamaan lopulliseen muotoonsa. Keskimmäinen osa lasikuitumastosta tulee mukaan testeihin ja se jää tämän jälkeen heiluntatestiin, joka määrää sen, onko keskimmäinen lasikuitumaston pätkä se, joka tulee ns. tuotantokäyttöön, vai joudutaanko vielä pohjaosaa antennista muokkaamaan. Odotukset ovat sellaiset, että keskimmäisellä maston pätkällä mennään, sillä se ei vaikuta heilumiseen taipuvaiselta vähäisellä kuormalla. Lasikuitumaston pätkän tehtävänä on eristää tutka-antenni niin kauas kaikista metalliesineistä kuin suinkin mahdollista. Tämä pätkä on metrin pituudeltaan mikä on minimisuosituksen (91cm) ylittävä.
17
Helsinki-71 / Vs: Salamatutkan kuulokykyä parannetaan mastotekniikalla
« Uusin viesti kirjoittanut J.Jäntti Tiistai, 09.07.2019, 14:38 »
Ukkosten väistyttyä ja aktiivisuuden lakattua alueella oli aika ottaa antenni irti ja tarkistaa, miten hyvin se mahtuu 3D-printattuun koteloonsa.
Olo tuntui kieltämättä jotenkin älyllisesti vajavaiselta tunkea liki suorakulmion muotoista esinettä pyöreään reikään, mutta kotelon muodolla oli syynsä.

No, eihän se hitto vieköön mahtunut. Tuijotin tutkaboksia ja koteloa hetken aikaa ja sitten se iski: En piru vie ole ollut nuorempana geometrian tunneilla hereillä kovinkaan hyvin tai sitten en ole ollut koskaan tilanteessa, jossa minun pitäisi saada suorakulmion muotoinen esine pyöreään koteloon mahdutettua. Tarkistin piirtämääni pohjaa tutka-antennista ja totesin että olin käyttänyt tutkaboksin leveintä kohtaa kotelon sisäpinnan halkaisijan referenssinä. Tuli äkkiä selväksi että se toimisi vain, jos boksi olisi keskellä koteloa ja ohut.

Mitään havaintoa ei illan aikana ollut siitä miten saisin määriteltyä boksin mahtuvaksi putkeen, joten nukkumaan mentiin kysymykset päässä.
Aamupäivällä otin tutkaboksin piirrustuksen esiin ja aloin pyörittämään ajatusta että mikä meni pieleen ja vähitellen selkisi että olin varsin idioottimaisesti ajatellut kaiken vain kaksiulotteisesti, eli vain kahden arvon mukaisesti - tässä tapauksessa siis vain ja ainoastaan tutkaboksin leveimmän kohdan ja pituuden mukaan - jättäen korkeus pois, jolla on merkitystä myös siinä miten esine mahdutetaan tuollaiseen koteloon.

Kun laskin mukaan myös tutkaboksin korkeuden, ei varmaan ole yllätys kenellekään että lopputulokseksi tuli isompi sisähalkaisija kotelolle.  ::)
Toinen havainto oli, että nailonruuvien reiät eivät olleet oikeassa kohdassa. Lukema oli oikein näytössä (90mm) muttei esineessä. Pieni mittailu paljasti että ruuvireikien etäisyys heitti printissä 4mm, ollen 86mm, mikä oli melko tarkalleen ruuvinreiän kokoluokan verran. En ymmärtänyt mikä ihme oli vikana, ennen kuin katsoin miten mallinnusohjelma reikiä käsitteli; Minun piirrustuksessa 90mm oli reikien keskipisteestä lukien - mallinnusohjelmassa se oli reikien kaukaisimmista reunoista lukien. Tässä kohtaa alkoi huumori olla vähän heikoissa kantimissa, sillä mallinnusohjelman logiikka oli mielestäni outo.

Siinä meni kotelon mitat uusiksi ja 3D-tulostus aloiteltiin sitten uusin arvoin. Tänään (09.07.2019) kertoo hätäisesti tulostettu kotelon isompi versio olenko edes oikeilla jäljillä kokoluokassa. Ideana on, että lopullinen kotelo sisältää mahdollisimman vähän tyhjää tilaa ja että tutkaboksi pysyy sisällä tukevasti nailonruuveilla ja -muttereilla. Huomenna sitten näkee, tuliko laskutoimitus tehtyä oikein, kun ns. "Release Candidate"-versio kotelosta valmistuu.
18
Rajuilmat ja ukkonen / Vs: 07.07.2019
« Uusin viesti kirjoittanut J.Jäntti Sunnuntai, 07.07.2019, 20:27 »
Sunnuntain viimeisiä ukkosia viedään.
Eteläosassa maata ukkoset liikkuivat merelle jossa niillä loppui voimat. Tällä hetkellä ukkoset ovat loppuneet Uusikaupunki/Joensuu-linjan eteläpuolella.
Muutama sitkeä kuurosadealue vielä liikkuu kuitenkin ja ne vaikuttavat vielä Raumalta Poriin ulottuvalla alueella, keskittyen rantaviivaan, Virtain itäpuolella ja Leppävirralta pohjoiseen.

Pääkaupunkiseutua kohti tullut sadealue ulottui juuri ja juuri ainakin FinWX Helsinki-71:lle, jossa vettä satoikin jonkin verran. Aluetta kohti on tulossa vielä yksi kohtalaisen kovaa satava kuurosadealue, mutta päätellen siitä, että Kirkkonummelta Porvooseen ulottuvalla alueella sadealueet kuivuvat vauhdilla pois, lienee sama kohtalo odottamassa myös tätä kyseistä sadealuetta ennen kuin se ehtii Helsinkiin saakka. Todennäköisimmin paikalle vyöryvät vain sadepilven rippeet.

Auringon vaikutus alkaa myös vähenemään, joten ukkospilvien kehittyminen on pysähtymässä kiihtyvällä vauhdilla. Leppävirran lähellä oleva ukkonen lienee näillä näkymin viimeinen kuurosadealue joka tarjoaa vielä salamointia ja senkin kyvyt salamoida hävinnee seuraavan parin tunnin sisään.

Kaikkiaan sunnuntai on ollut melko aktiivinen päivä. Seuraavaa odotellessa, siis; Sitä saataneen ainakin pääkaupunkiseudulle odotella, sillä viimeisin ennuste on pyyhkinyt viimeisetkin ukkosen todennäköisyyden rippeet pois siten, että lukemat ovat pyöreää nollaa koko seuraavan viikon ajan.
19
Rajuilmat ja ukkonen / Vs: 07.07.2019
« Uusin viesti kirjoittanut J.Jäntti Sunnuntai, 07.07.2019, 17:41 »
Ukkoset ovat siirtyneet maan lounaisosassa rähinöimään saaristoon.
Hanko/Kemiönsaari-linjalla salamoi tätä postausta kirjoittaessa. Kyseessä on samainen alue joka esitteli voimiaan mm. Kirkkonummella, Lohjalla ja Salossa.
Toinen nauhamainen ukkosalue löytyy puolestaan Vehmaalta Harjavaltaan. Turku on säästynyt täysin ukkosen vaikutuksilta ja alueet kiersivät kaupungin etelästä ja pohjoisesta.

Siinä missä Turku on säästynyt, Tampere ei niinkään. Tampereen eteläpuolella on yksittäin kuuroalue, joka kiusaa/viihdyttää Hervannan asukkeja.
Muita alueita ovat mm.:
- Jämsän eteläpuoli
- Joutsan ja Jyväskylän välinen alue
- Konneveden kaakkoispuoli
- Enonkosken pohjoispuoli

Myös Halsualla, sekä Alavuden länsipuolella on ukkostanut mutta tilanne noilla alueilla on tätä kirjoittaessa jo ohi.
Pääkaupunkiseutua lähestyy näillä näkymin kuluvan päivän viimeinen sadealue, joka on lyönyt ainakin yhden salaman Sipoosta pohjoiseen. Se ohittanee Helsingin keskusta-alueen niukasti, ellei sitten ala levittäytymään eteläsuunnassa päästyään kaupungin päälle.
20
Rajuilmat ja ukkonen / Vs: 07.07.2019
« Uusin viesti kirjoittanut J.Jäntti Sunnuntai, 07.07.2019, 16:14 »
Ukkostavat alueet ovat siirtyneet enemmän kohti lounaisosaa maata parin tunnin aikana.
Nauhamainen ukkostava sadealueen etureuna on liikkunut vauhdikkaasti länsilounaaseen ja ukkosta on tähän mennessä esiintynyt linjalla Kirkkonummi (Porkkalan niemi) - Lohja - Salo (Kruusila).
Muita alueita, jossa ukkosti tämän postauksen kirjoitushetkellä oli mm.
- Huittisen ja Euran välissä
- Lapualta länteen
- Alajärven etelä- ja pohjoispuolella
- Peltokankaan ja Puhoksen luoteispuolilla
- Pieksämäen ja Juvan lounaispuolilla

Muutamia yksittäisiä salamoita on myös paikantunut ympäriinsä, mutta niistä ei juurikaan ole kerrottavaa sellaisenaan.
Salon ohittanut, merelle vähitellen siirtyvä sadealue on sadetutkan mukaan ainoa kooltaan merkittävä sadealue. Sen perässä tulevat ovat enemmän paikallisia, ajoittain kovaa satavia sadealueita, joiden salama-aktiivisuus on joko vähäistä tai täysin nolla.
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 10