FinWX Lohja-70A:n sääaseman salamakuoleman ja ukkoskauden avauksen johdosta suoritin hieman googlettamista ja tutkimustoimia.
Seuraava tieto saattaa kiinnostaa kaikkia teitä, jotka omistatte La Crosse-sääaseman (ja miksei muunkinmerkkisen sääaseman).
Salama- tai ylijännitesuojausta ei La Crosse WS-23xx- eikä WS-36xx-sarjan sääasemissa, eikä niiden sisartuotenimikkeissä (TFA, Technoline jne.) ole lainkaan.
Tämä pieni, mutta sitäkin merkityksellisempi asia on jäänyt täysin huomiotta, kun nimetön aasialainen elektroniikkavalmistaja on kyseisiä laitteita suunnitellut.
Suunnittelun erikoisuuksiin (tai niiden puutteeseen) kuuluu mm. se, että La Crosse käyttää RS232:n DTR- ja RTS-linjoja (DTR = Data Terminal Ready, RTS = Request To Send) luodakseen ns. virtuaalisen (tai kelluvan) maan konsolin ja tietokoneen välille. Yksi näistä linjoista on sidottu sääasemakonsolin piirilevyn maapisteeseen ja se kulkee siitä myös suoraan ulkoanturikeskittimelle ja siitä se jatkaa tuulimittarille asti.
Tällainen suunnittelu johtaa valitettavasti siihen, että mikäli sääasema on eri töpselissä (= eri 230VAC vaiheiden takana), kuin tietokone, jossa asema on kiinni, aiheuttaa se silloin potentiaalieron näiden laitteiden välille ja se puolestaan aiheuttaa kelluvaan maahan potentiaalierosta johtuvaa huminaa. Koska La Crossen sääasemat ovat rakenteeltaan sellaisia, että ne generoivat analogista signaalia kaapeliin, näkyy potentiaaliero useimmiten virheellisinä tuulilukemina. Pelkkien paristojen varassa häiriöitä ei esiinny.
Koska DTR- ja RTS-linjat kulkevat ulos asti, kun laite on kaapelilla kytketty ulkoanturiin, on koko säämittauskalusto konsolia ja tietokonetta myöten vaarassa salamavauriolle, koska koko laitteiston läpi kulkeva DTR/RTS-linja toimii periaatteessa ukkosenjohdattimena tai vähintäänkin silmukka-antennina, johon indusoituu herkästi suuriakin jännitteitä salamaniskun seurauksena. On yleisesti tiedossa, että La Crosse-sääasemia, tietokoneen COM-portteja ja jopa kokonaisia tietokoneita on rikkoontunut yksittäisestä salamaniskusta, joka on tapahtunut puolen kilometrin säteellä sääasemasta.
FinWX Lohja-70A:n La Crosse-sääasemien kohtalo on ollut identtinen pientä poikkeusta lukuunottamatta. Aikaisemman, La Crosse WS-3600-sääaseman, näyttö paloi samalla kertaa, kun salama löi arvion mukaan kolmensadan metrin päähän asemasta. Tietokoneen COM-portti ja itse tietokone selvisivät tällistä säikähdyksellä. 11.05.2009 tapahtunut salamanisku riitti indusoimaan DTR/RTS-linjojen kautta riittävän suuren jännitteen, joka ei tuhonnut ulkoantureita, mutta joka pääsi kuitenkin sääaseman omaan UART/FIFO-piiriin asti. UART/FIFO käyttää 5V tasajännitettä toimiakseen. Salaman indusoiman jännitteen ei tarvitse nousta kuin 12V tai korkeammalle ja piiri on hengiltä. Yleensä linjoihin indusoituu lähellä iskeneessä salamassa jännite, joka voi nousta sadoista volteista tuhansiin. Siksi aina varoitetaan siitä, että ukkosen aikana ei pidä tietokoneen tai minkään muunkaan laitteen kaapeleita käpistellä.
Toistuneesta vahingosta viisastuneena aloin ottamaan selkoa siitä, miten saada vastaisuudessa salaman aiheuttaman ylijännitteen suodatettua pois ja haluan jakaa listan yhteisön eduksi, jotta kenenkään ei tarvitsisi kohdata samanlaista tilannetta. Hankin seuraavat laitteet suojaamaan tulevaa sääasemaa ja vaikka kyseessä ei ole sama sääasema, peruspiirteet ovat samat.
- Tietokoneen ja sen laitteiden ja sääasemakonsolin sähkönsyöttö, sekä ADSL-linja:
Jos omistat UPSin, se toimii yleisesti ylijännitesuojana. Jos siinä on vielä erillinen puhelinlinjasuojaus, aina vain parempi. Tarkista UPSin valmistajalta tai manuaalista, kuuluuko UPS:n toimintoihin ylijännite/ukkossuojaus.
Jos et omista UPSia, sopii suojaksi loistavasti vaikka tämä:
APC Essential SurgeArrest 1 outlet with Phone Protection 230V Germany[/url]
Tuotenumero: P1T-GR (http://www.apc.com/products/moreimages.cfm?partnum=P1T-GR)
Tämä on standardi, maadoituksella varustettu töpseli. Mukana myös RJ11-liitin ja vajaa kaksimetrinen johto, joka voidaan kytkeä ADSL-modeemiin kiinni. Puhelinlinjan töpselipään RJ11 kytketään ylijännitesuojaan.
- Tietokoneen ja sääasemakonsolin välille:
APC ProtectNet standalone surge protector for Serial RS232 lines (9 pin female to male)
Tuotenumero: PS9-DTE (http://www.apc.com/products/moreimages.cfm?partnum=PS9-DTE)
Tämä kapistus menee suoraan koneen sarjaporttiin kiinni ja suojaa sääasemakonsolin suunnalta mahdollisesti tulevilta ylijännitteiltä.
- Ulkoantureiden ja sääasemakonsolin välille:
APC ProtectNet standalone surge protector for analog/DSL phone lines (2 lines, 4 wires)
Tuotenumero: PTEL2 (http://www.apc.com/products/moreimages.cfm?partnum=PTEL2)
Tämä laite soveltuu sekä La Crosse:n sääaseman ulkoanturien ja konsolin väliin, että muidenkin sääasemien konsolin ja anturin väliin, sillä suojan liittimiin menevät kiinni sekä RJ11-, että RJ45-liittimet.
Suojasta ulos tuleva maakaapeli liitetään esim pistorasian maadoitusosaan, lämpöpatteriin tai muuhun vastaavaan soveltuvaan maadoituskohtaan.
Vaikka tämä näyttää vahvasti APC:n mainokselta, minulla on ollut hyvä syy ottaa käyttöön juuri tämän valmistajan tuotteet.
Syy on se, että kun jotkin ylijännitesuojat jäävät vielä toimimaan suoran tällin jälkeen, ne eivät enää suojaa laitetta uudelta iskulta. Ongelmana on juuri se, että useasti suoja on jo toiminut, se ei vain näy ulospäin käyttäjälle mitenkään ja seuraavan ukkosen tullessa niskaan isku, jos sellainen kohdalle toisen kerran tulee, tuhoaa laitteet varmasti.
APC on rakentanut suojat sellaisiksi, että jos ylijännite on niin suuri, että suojan elektroniikka siitä tuhoutuu, katkaisee se samalla jännitteen/yhteyden laitteelta kokonaan suojatakseen sen kunnolla.
Hintaa näillä laitteilla ei ole paljoa. APC:n omassa verkkokaupassa (http://buy.apc.com/commerce/storefronts/etail/default.aspx?storefrontcode=apcfs&countrycode=fi&languagecode=fi) hintaa laitteille oli 13.05.2009 seuraavasti:
P1T-GR: 12.99 €
PS9-DTE: 14.99 €
PTEL2: 18.99 €
Hintoihin lisätään kuljetuskustannukset erikseen, jotka eivät liene päätähuimaavia, koska laitteet itsessään ovat kevyitä.
Myös Verkkokauppa.com myy (ainakin osaa):
P1T-GR: 16.90 € (Tuotenumero 17132)
PS9-DTE: Ei myynnissä. Myyvät tosin sisarmallia PS9-DCE:tä hintaan 22.90 € (Tuotenumero 0137), jossa liittimen sukupuolet ovat toisin päin. Asentaminen suoraan koneen sarjaporttiin saattaa osoittautua haasteelliseksi puuhaksi.
PTEL2: 24.90 € (Tuotenumero 6366).
Noilla kolmella vekottimella pitäisi saada ukkossuoja sellaiseksi, että sääasemakonsoli selviää ukkosesta vahingoittumattomana.
Kommentit ja mielipiteet asiasta ovat erittäin tervetulleita. :)
Hienoa tutkimustyötä! ;D
On pakko myöntää että itse olen ollut yhtä laiska ton ukkos-suojauksen suhteen kun sinäkin :-[
Täältä löytyy tasan tarkkaan UPS ja se on siinä.
Ukkostutkan ja Davisin johdot ovat ilman mitään suojaa.
Rupesin just miettimään,
- Tutka kaipais ehdottomasti suojan
- Davisin sisään tuleva johto
- Ehkä olisi hyvä myös tuulianturin ja ISS:in väliin laittaa yksi
- 1-wireverkko kaipais suojan
...hmm...
:-[ :-[ :-[
Lainaus käyttäjältä: weatherc - keskiviikko, 13.05.2009, 17:18
Hienoa tutkimustyötä! ;D
On pakko myöntää että itse olen ollut yhtä laiska ton ukkos-suojauksen suhteen kun sinäkin :-[
Täältä löytyy tasan tarkkaan UPS ja se on siinä.
Ukkostutkan ja Davisin johdot ovat ilman mitään suojaa.
Rupesin just miettimään,
- Tutka kaipais ehdottomasti suojan
- Davisin sisään tuleva johto
- Ehkä olisi hyvä myös tuulianturin ja ISS:in väliin laittaa yksi
- 1-wireverkko kaipais suojan
Kiitos vain. :) Tuohon sai upotettua hetken aikaa, kun noita alkoi tosissaan tutkimaan.
Useissa ylijännitesuojissa on kaikenlaisia kaasupurkausputkia ja muita vastaavia kapistuksia, jotka ovat luultavasti maadoituksen ja vaiheen/nollan välissä eivätkä ole juurikaan kiinnostuneita suorittamaan sähkön ampumista maahan, kuin vasta sitten, kun töpselistä alkaa tungeksimaan sisään enemmän Jouleja kuin mitä speksit sallivat. Silloin nuo kaasupurkausputket ja muut päästävät vissiinkin nuo ylijännitteet maahan vauhdikkaasti, mutta riittävän suuren tällin tullessa osat leviävät ja laitteesta tulee pelkkä suorakytketty hilavitkutin ilman suojaa. APC:n laitteisto näyttäisi olevan juuri sellainen, mikä sen kuuluukin olla, eli tällin oltua riittävän paha, laite yksinkertaisesti lakkaa toimimasta. Uuden laitteen hinta ei paljoa päätä palella, joten jos takuu ei salaman tuhoa kata, uutta kehiin. :)
Tiettävästi tutkasi PCI-kortissa on ylijännitesuoja sisäänrakennettuna (muistan lukeneeni sen jostain), enkä muista kuulleeni kenelläkään käyneen niin, että salama olisi tuhonnut antennin ja/tai PCI-kortin, joten niiltä osin taitaa kaikki olla kunnossa. En itse henkilökohtaisesti laittaisi antennin ja kortin väliin ylijännitesuojaa, koska en yhtään edes uskalla arvella, miten se vaikuttaisi salamasignaalin vastaanottamiseen tai käsittelyyn.
Jos niissä on RJ11- tai RJ45-plugit päissä, niin paras suojaus olisi tuo APC:n PTEL2-moduuli. PTEL2-moduuli pääsee tosielämän testiin Lohja-70A:lle, kun kaikki sääaseman osat ovat saapuneet.
LainaaTiettävästi tutkasi PCI-kortissa on ylijännitesuoja sisäänrakennettuna (muistan lukeneeni sen jostain), enkä muista kuulleeni kenelläkään käyneen niin, että salama olisi tuhonnut antennin ja/tai PCI-kortin, joten niiltä osin taitaa kaikki olla kunnossa. En itse henkilökohtaisesti laittaisi antennin ja kortin väliin ylijännitesuojaa, koska en yhtään edes uskalla arvella, miten se vaikuttaisi salamasignaalin vastaanottamiseen tai käsittelyyn.
Nyt kun sanoit niin tuon olen minäkin kuullut :)
LainaaHintaa näillä laitteilla ei ole paljoa. APC:n omassa verkkokaupassa hintaa laitteille oli 13.05.2009 seuraavasti:
P1T-GR: 12.99 €
PS9-DTE: 14.99 €
PTEL2: 18.99 €
Hintoihin lisätään kuljetuskustannukset erikseen, jotka eivät liene päätähuimaavia, koska laitteet itsessään ovat kevyitä.
Nuo saksalaisten hinnat ovat muuten ilman ALV:ia.
LainaaJos niissä on RJ11- tai RJ45-plugit päissä, niin paras suojaus olisi tuo APC:n PTEL2-moduuli. PTEL2-moduuli pääsee tosielämän testiin Lohja-70A:lle, kun kaikki sääaseman osat ovat saapuneet.
Jups, Davisillä RJ11-plugit kaikissa piuhoissa. Seuraava ongelma onkin keksiä maadoitus jostain...Tuo koneille tuleva pistorasia on kyllä maadoitettu..hmm..
Olipa selventävää ja perusteellista asiaa. Itse ns. vahvavirtamiehenä ei näihin atk- ja muihin hienompiin laitteisiin ei ole suuremmin kertynyt kokemusta. Asennin talooni ukkossuojauksen sähköverkkoon aikoinaan kun ukkonen hajoitti television totaalisesti ja räiski jatkuvasti tulta pistorasioista ukonilmalla. Talossani on pääkeskuksessa ns. karkeasuojaus, asunnon ryhmäkeskuksessa ns. keskisuojaus ja tietokoneelle, televisiolle ja muille herkille laitteille ns. hienosuojaus ja TV:n antennijohdossa myös oma ylijännitesuoja.
Puhelinpuolella olen tähän asti suojannut modemin irroittamalla puhelinjohdon kun ukkonen on vähänkin ollut uhkaamassa. Nyt olen laittanut sen UPSin puhelinukkossuojauksen kautta kun pitäisi säätiedot siirtymään nettiin mahdollisimman keskeytyksettä.
Tärkeä seikka on kytkeä eri atk- ja sääasemalaitteet saman vaiheen takana oleviin pistorasioihin jolloin mahdollinen eri vaiheiden välinen potentiaalieron riski vähenee.
Tietoa sähköverkon ukkossuojauksesta löytyy runsaasti googlesta sanoilla "ukkossuojaus, karkeasuoja, keskisuoja ja hienosuoja"
Kiitokset Jäntille tutkimustyöstä. Ukkonen saattaa olla hankala varsinkin maaseudulla ja erityisesti alueilla, joissa sähkö- ja puhelinjohdot roikkuvat pylväissä. Näissähän saattaa melko kaukanakin räiskähtävä salama aiheuttaa ongelmia. Kyllähän Vattenfall noihin johtoihin on rakentanut ylijännitesuojauksia, en sitten tiedä, toimivatko tositilanteessa. Toinen ongelmakohta ovat tietenkin nuo mastojen päissä olevat laitteet. Niihin saattavat tosiaan etäämmälläkin olevat ukkoset vaikuttaa. Halpojahan mainitsemasi lisälaitteet ovat ja tuovat ainakin jonkinlaista lisäturvaa.
Käytössäni kun on La Crossen WS-3600 ovat mainitsemasi lisävempeleet aivan paikallaan ja jopa välttämättömiä. Niitä sitten vain hankkimaan. Eihän noita kilometrien päässä olevia ukkosia edes välttämättä ajoissa huomaa, niin että vahinko voi syntyä ilman, että on selvillä, mistä vauriot saivat alkunsa.
Kun kyseessä ei selvästikään ole laitteiden myyntifoorumi, on aivan paikallaan, että laitteista puhutaan niiden oikeilla nimillä laitemerkin nimeä myöten. Olen itse välillä pyöritellyt käsissäni erilaisia suojausvehkeitä ja miettinyt, että mistähän noidenkin toiminnasta tietäisi. Taitavat ainakin osaksi olla paremminkin psykologista rauhoittelua kuin todellista suojausta. Jäntin suosittelemat laitteet vaikuttavat todella tarkoitukseensa aidosti suunnitelluilta ja antavat muutakin kuin kuviteltua mielenrauhaa.
yka
Lainaus käyttäjältä: yka - maanantai, 18.05.2009, 09:22
Kiitokset Jäntille tutkimustyöstä. Ukkonen saattaa olla hankala varsinkin maaseudulla ja erityisesti alueilla, joissa sähkö- ja puhelinjohdot roikkuvat pylväissä. Näissähän saattaa melko kaukanakin räiskähtävä salama aiheuttaa ongelmia. Kyllähän Vattenfall noihin johtoihin on rakentanut ylijännitesuojauksia, en sitten tiedä, toimivatko tositilanteessa. Toinen ongelmakohta ovat tietenkin nuo mastojen päissä olevat laitteet. Niihin saattavat tosiaan etäämmälläkin olevat ukkoset vaikuttaa. Halpojahan mainitsemasi lisälaitteet ovat ja tuovat ainakin jonkinlaista lisäturvaa.
Käytössäni kun on La Crossen WS-3600 ovat mainitsemasi lisävempeleet aivan paikallaan ja jopa välttämättömiä. Niitä sitten vain hankkimaan. Eihän noita kilometrien päässä olevia ukkosia edes välttämättä ajoissa huomaa, niin että vahinko voi syntyä ilman, että on selvillä, mistä vauriot saivat alkunsa.
Kun kyseessä ei selvästikään ole laitteiden myyntifoorumi, on aivan paikallaan, että laitteista puhutaan niiden oikeilla nimillä laitemerkin nimeä myöten. Olen itse välillä pyöritellyt käsissäni erilaisia suojausvehkeitä ja miettinyt, että mistähän noidenkin toiminnasta tietäisi. Taitavat ainakin osaksi olla paremminkin psykologista rauhoittelua kuin todellista suojausta. Jäntin suosittelemat laitteet vaikuttavat todella tarkoitukseensa aidosti suunnitelluilta ja antavat muutakin kuin kuviteltua mielenrauhaa.
Kiitokset kannustuksesta, yka.
Aion vielä tehdä lisää tutkimustyötä asian tiimoilta, kuten sen, miten laitteet toimivat La Crossen WS-2305-sääasemalla Karjalohjalla, jonne uutta FinWX-asemaa ollaan rakentamassa, sekä tuhkista nousevan FinWX Lohja-70A:lla, kun testiin tulee Peet Bros Ultimeter-sääasema. Tarkoituksena on tarkistaa, vaikuttaako ukkossuoja ulkoantureiden toimintaan tai sääasemalta tulevaan datavirtaan millään tavalla ja ilmoittaa tuloksista tänne, jotta yhteisölle selkenee, voiko noita suojia käyttää sellaisenaan määritellyissä paikoissa.
Olen menossa Karjalohjan sääasemaa rakentamaan parina seuraavana viikonloppuna, joten ainakin La Crosse-asemien osalta tilanne selkenee näiden parin viikonlopun aikana. FinWX Lohja-70A:n Peet Bros-asemalla menee luultavasti Kesäkuun alkupuolen viikonloppuihin, ennenkuin sieltä saadaan tietoja asian suhteen enemmän.
Lainaus käyttäjältä: tito - torstai, 14.05.2009, 15:16
Tärkeä seikka on kytkeä eri atk- ja sääasemalaitteet saman vaiheen takana oleviin pistorasioihin jolloin mahdollinen eri vaiheiden välinen potentiaalieron riski vähenee.
Totta joka sana, mutta joissakin paikoissa olen törmännyt sellaiseen tilanteeseen, jossa sähkömiehellä (tai sähköistyksen suunnittelijalla) on iskenyt laiskuus ja samassa huoneessa saattaa olla syöttöä kahdesta eri vaiheesta. Inhottavinta asiassa onkin sitten se, että tavallinen sähköä kuluttava ihmisparka ei pysty erottamaan, mikä vaihe syöttää mitäkin töpseliä.
Paras, joskaan ei esteettisesti miellyttävin, tapa on kytkeä kaikki tietokoneet oheislaitteineen päivineen jatkojohtoon. Siten ainakin laitteet ovat saman vaiheen alla tasavarmasti. Esteettisyys alkaa kärsimään siinä vaiheessa, kun jatkojohdossa on paikkoja enemmän, kuin 6 kappaletta...
LainaaParas, joskaan ei esteettisesti miellyttävin, tapa on kytkeä kaikki tietokoneet oheislaitteineen päivineen jatkojohtoon. Siten ainakin laitteet ovat saman vaiheen alla tasavarmasti. Esteettisyys alkaa kärsimään siinä vaiheessa, kun jatkojohdossa on paikkoja enemmän, kuin 6 kappaletta...
Mulla just tuollainen viritys, kaikki tietokoneen/sääaseman laitteet ottavat virtansa samasta maadoitetusta töpselistä. ;D
Toinen seikka mitä myös kannataa tarkistaa, johon minä törmäsin, on se, että onko maadoitettu töpseli ihan oikeesti maadoitettu, mulla ei nimittäin ollut vaikka töpselin ulkokuori niin väitti, eli oli silkkaa huijausta koko värkki ;)
Se ilmeni siten että kun asensin Davisin niin tuulen suunta kävi oikeassa lukemasa mutta siirtyi heti takaisin perusasentoon 0 astetta. Kun mahdollisia syypäitä etsittiin ww-foorumilla niin oli maadoitus yksi vaihtoehto. Eli eiku vetämään 5 m maadoitettu jatkokaapeli varmasti maadoitetusta töpselistä, lähin oli pesukoneen töpseli ja kas kumma, homma rupes pelaamaan. Nyttemmin on tietokoneelle vedetty sitten oma maadoitettu töpseli.
LainaaToinen seikka mitä myös kannataa tarkistaa, johon minä törmäsin, on se, että onko maadoitettu töpseli ihan oikeesti maadoitettu, mulla ei nimittäin ollut vaikka töpselin ulkokuori niin väitti, eli oli silkkaa huijausta koko värkki
Tuollainen aiheuttaa jo vaaratilanteita, sehän on sama jos silitysrautaan tai muuhun vastaavaan kojeeseen laittaa tavallisen maadoittamattoman pistotulpan. Asentajalta on varmaan loppunut kolminapainen suojajohtimella oleva kaapeli ja laiskuuttaan asentanut kaksinapaisella. Kannattaisi tarkistaa kaikki maadoitetut pistorasiat varmuuden vuoksi.
Noita APC-ylijännitesuojia näkyy löytyvän myös täältä http://www.boostep.fi/product_info.php?manufacturers_id=2274&products_id=87137
Lainaus käyttäjältä: weatherc - maanantai, 18.05.2009, 17:34
Toinen seikka mitä myös kannataa tarkistaa, johon minä törmäsin, on se, että onko maadoitettu töpseli ihan oikeesti maadoitettu, mulla ei nimittäin ollut vaikka töpselin ulkokuori niin väitti, eli oli silkkaa huijausta koko värkki ;)
Hui saamari. Tuohan meinaa mennä jo hengenvaaralliseksi touhuksi. :(
Jo yksistään PC:n virtalähde on vuotovirtaa täynnänsä. Itselläni oli tuollainen samantyyppinen tilanne joskus aikana kivi, keppi ja kypärä.
Mittasin maapotentiaalin (lämpöpatteri) ja PC:n kuoren välisen jännitteen, kun PC oli maadoittamattomassa rasiassa kiinni (talossa ei ollut maadoitettuja rasioita kuin WC:ssä ja keittiössä) ja kävi ilmi, että koneen päällä ollessa sen kuoressa kulki kiitettävät 92V jännitettä ja virtaakin siinä taisi olla 10-15mA, eli juuri sen verran, että jos olit maapotentiaalin ja PC-kuoren välissä niin tasavarmasti sattui ja kunnolla. Koneen ollessa pois päältä kuoressa kulki 65V jännite, mutta virta taisi pysyä suunnilleen samoissa luvuisssa
Sain tuolta koneelta pari kertaa näpeilleni, kun ruuvasin kiinni sarjaporttiin modeemia ja käsi osui lämpöpatterin maalaamattomaan kohtaan. Lopulta vedin keltavihreän johdon lämpöpatteriin ja siitä U:n muotoisella lattaliittimellä koneen kuoren yhteen kiinnitysruuveista. Loppui muuten se käden satuttaminen siihen paikkaan. ;D
Jeps, hauskaa eikö?
Ainakin vaikuttaa siltä että kyseinen töpseli olisi asennettu jälkeenpäin, ei ole mikään maailman tyylikkäimpiä asennuksia ;D
Noh, se ei kuiteskaan ole käytössä kun pöydän lampulla ja visusti piilossa pöydän takana joten ei se pahemmin häiritse. :)
LainaaMittasin maapotentiaalin (lämpöpatteri) ja PC:n kuoren välisen jännitteen, kun PC oli maadoittamattomassa rasiassa kiinni (talossa ei ollut maadoitettuja rasioita kuin WC:ssä ja keittiössä) ja kävi ilmi, että koneen päällä ollessa sen kuoressa kulki kiitettävät 92V jännitettä ja virtaakin siinä taisi olla 10-15mA, eli juuri sen verran, että jos olit maapotentiaalin ja PC-kuoren välissä niin tasavarmasti sattui ja kunnolla. Koneen ollessa pois päältä kuoressa kulki 65V jännite, mutta virta taisi pysyä suunnilleen samoissa luvuisssa
On muuten aika metkaa että tuosta ei ole sen enempää meteliä nostettu ja painotettu maadoitetun töpselin tärkeyttä siinä, onhan tietokone kuiteskin "aikas" yleinen vekotin..Jos tehtäis tarkistus jokaiseen kotiin niin kuin iso prosentti PC:stä mahtaa olla oikeesti maadoitettu? Veikkaanpa että ei mikään kovin häävi prosentti..
Lainaus käyttäjältä: weatherc - maanantai, 18.05.2009, 23:22
On muuten aika metkaa että tuosta ei ole sen enempää meteliä nostettu ja painotettu maadoitetun töpselin tärkeyttä siinä, onhan tietokone kuiteskin "aikas" yleinen vekotin..Jos tehtäis tarkistus jokaiseen kotiin niin kuin iso prosentti PC:stä mahtaa olla oikeesti maadoitettu? Veikkaanpa että ei mikään kovin häävi prosentti..
Ei varmaankaan kovin häävi. Yleensähän kotitietokoneet ovat kuivissa huonetiloissa, joita ei ole varustettu maadoitetuilla pistorasioilla. En ole tullut mitanneeksi vuotojännitteitä, täytyy oikein tehdä homma. Tietääkseni eivät ainakaan kaikki ukkossuojat toimi lainkaan, jos laitetta ei ole kytketty maadoitettuun rasiaan. Foorumin sähkömiehet varmaan tietävät asiasta enemmän. Toinen asia, johon kaipaisin selvyyttä on, että miksi uudemmissa yritystiloissa on maadoitetut rasiat merkinnällä "ATK" ja vieressä samanlainen maadoitettu rasia ilman tuota merkintää. Kyllä siinäkin tietokone toimii ihan nätisti. Onko siis ATK-rasialla ja tavallisella maadoitetulla rasialla jokin ero?
yka
Lainaus käyttäjältä: J.Jäntti - maanantai, 18.05.2009, 13:43
Totta joka sana, mutta joissakin paikoissa olen törmännyt sellaiseen tilanteeseen, jossa sähkömiehellä (tai sähköistyksen suunnittelijalla) on iskenyt laiskuus ja samassa huoneessa saattaa olla syöttöä kahdesta eri vaiheesta. Inhottavinta asiassa onkin sitten se, että tavallinen sähköä kuluttava ihmisparka ei pysty erottamaan, mikä vaihe syöttää mitäkin töpseliä.
Itseasiassa sillä ei pitäisi olla normaalille sähkön käyttäjälle minkäänlaista merkitystä, että missä vaiheessa mikäkin pistoke on. Mutta toki ne rasiat voisi merkitä kotioloissakin ihan kunnolla. Tämä kuitenkin maksaa, eikä sitä vaadita, joten harvoin on selkeitä teippauksia rasioissa.
Mitä laiskuuteen tulee, niin sillä ei asian kanssa yleensä ole tekemistä. Suuri tekijä on kustannusten säästö, eli seinän vastakkaisilla puolilla olevat pistorasiat ovat samassa sulakkeessa tms. Ja toisaalta vaikkapa oikein suunnitellussa keittiössä on sähköjä useamman vaiheen perästä. Kuorma on kuitenkin pyrkimyksenä jakaa tasaisesti jokaiselle vaiheelle, eikä vaikkapa niin, että keittiössä olisivat kaikki enemmän kuluttavat laitteet yhdessä ja samassa vaiheessa. Tosin tiloistahan tuo paljon riippuu ja myös siitä suunnittelijasta.
Lainaa
Paras, joskaan ei esteettisesti miellyttävin, tapa on kytkeä kaikki tietokoneet oheislaitteineen päivineen jatkojohtoon. Siten ainakin laitteet ovat saman vaiheen alla tasavarmasti. Esteettisyys alkaa kärsimään siinä vaiheessa, kun jatkojohdossa on paikkoja enemmän, kuin 6 kappaletta...
Tuohon toteutuu automaattisesti, jos käytössä on riittävän iso UPS. Silloin laitteet ovat varmasti samassa. Muutenkin toki näin voi tehdä. Kannattaa vielä lisäksi huomata sekin, että pistokkeen kääntämisellä voi olla suurikin merkitys. Audiopuolella pääsee välillä surinoista, kun koittaa käännellä laitteiden pistokkeita.
Ja jos esteettisesti nätin haluaa, niin ainahan siihen laitepisteen yhteyteen voi asennuttaa pätkän soppelia kourua ja siihen riittävä määrä pistokepaikkoja. Tosin hintaa tulee oikein melkoisesti enemmän verrattuna niihin jatkojohtoihin.
Lainaus käyttäjältä: weatherc - maanantai, 18.05.2009, 17:34
Toinen seikka mitä myös kannataa tarkistaa, johon minä törmäsin, on se, että onko maadoitettu töpseli ihan oikeesti maadoitettu, mulla ei nimittäin ollut vaikka töpselin ulkokuori niin väitti, eli oli silkkaa huijausta koko värkki ;)
Jos tuollaisen on asentanut ammattilainen, niin joutaa vastuuseen tekemisistään. On niin vaarallinen temppu. Mutta samasta syystä tarkistin juuri siskon muuttettua kaikki pistorasiat. En uskalla aina oikein luottaa.
Oliko tuo rasia muuten oikein oikeasti maadoittamaton vai mahdollisesti vanhaan tapaan nollattu? Eli kaksi johtoa ja hyppy nollasta maahan? Tämä on olemassaolevissa asennuksissa edelleen laillinen tapa.
Lainaa
Se ilmeni siten että kun asensin Davisin niin tuulen suunta kävi oikeassa lukemasa mutta siirtyi heti takaisin perusasentoon 0 astetta. Kun mahdollisia syypäitä etsittiin ww-foorumilla niin oli maadoitus yksi vaihtoehto. Eli eiku vetämään 5 m maadoitettu jatkokaapeli varmasti maadoitetusta töpselistä, lähin oli pesukoneen töpseli ja kas kumma, homma rupes pelaamaan. Nyttemmin on tietokoneelle vedetty sitten oma maadoitettu töpseli.
Jatkojohdon veto huoneesta toiseen ei ole mitenkään suotavaa. Suurempi riski tulee silloin, jos vedät maadoitetun jatkojohdon tilaan, jossa on alkujaan maadoittamattomat rasiat.
Eli kannattaa olla tarkkana, ettei satu mitään vahinkoja.
Siitä ollaan kyllä samaa mieltä, että maadoitus ja yleisesti potentiaalieroista aiheutuu liian paljon ongelmia. Jopa saman huoneen eri pistorasioiden kesken voi tulla ongelmia. Toinen voi olla helposti parikymmentä metriä pidemmän johdon perässä ja jo tästä aiheutuu joissakin tilanteissa ongelmaa.
Lainaus käyttäjältä: tito - maanantai, 18.05.2009, 22:17
Tuollainen aiheuttaa jo vaaratilanteita, sehän on sama jos silitysrautaan tai muuhun vastaavaan kojeeseen laittaa tavallisen maadoittamattoman pistotulpan. Asentajalta on varmaan loppunut kolminapainen suojajohtimella oleva kaapeli ja laiskuuttaan asentanut kaksinapaisella.
Silitysraudat ovat toki poikkeuksetta maadoitettuja, mutta suojaeristettyjä laitteita on mm työkaluissa paljon. Eli kaikissa ei ole maadoitusta, vaikka sellaiseen rasiaan toki sopivatkin. Ja 0-luokan tulpan vaihtaminen on toki kiellettyä, muttei välttämättä aiheuta mitenkään välitöntä vaaraa. Laitttahan ei saisi enää sopimaan maadoitettuihin rasioihin, eli sen käyttäminen onnistuisi ainoastaan tiloissa, joissa on maadoittamattomat rasiat.
Laiskuuteen en oikein jaksa uskoa. Todella harva ammattilainen lähtee uhraamaan uraansa tuollaisella tempulla. On nimittäin ura siinä viimeistään silloin, jos tuollaisen takia jotakin sattuu.
Asennuksen iästä ei ollut tietoa, mutta kaksinapainen kaapeli on kiinteän asennuksen puolella todellinen harvinaisuus nykyään. Samaten MMJ ilman S:ää (eli ilman keviä, eli maajohtoa) on sekin harvinaistunut melkoisesti.
Lainaus käyttäjältä: J.Jäntti - maanantai, 18.05.2009, 22:50
Jo yksistään PC:n virtalähde on vuotovirtaa täynnänsä. Itselläni oli tuollainen samantyyppinen tilanne joskus aikana kivi, keppi ja kypärä.
Näin se on ja powerin ikääntyessä tilanne ei ainakaan parane. Periaatteessa maapiste "kelluu" jossakin nollan ja vaiheen välillä ilman sitä maadoitettua rasiaa.
Lainaa
Sain tuolta koneelta pari kertaa näpeilleni, kun ruuvasin kiinni sarjaporttiin modeemia ja käsi osui lämpöpatterin maalaamattomaan kohtaan. Lopulta vedin keltavihreän johdon lämpöpatteriin ja siitä U:n muotoisella lattaliittimellä koneen kuoren yhteen kiinnitysruuveista. Loppui muuten se käden satuttaminen siihen paikkaan. ;D
Monen laitteen kanssa on tosiaan mahdollista saada napsu kynsilleen. Ja monta laitetta on mahdollisuus polttaakkin. Eli fiksumpi asentaja napsisi kaikki mahdolliset sähköjohdot irti ennenkuin kytkee tai irrottaa mitään. Tosin sekään ei takaa sitä, ettei vaikka se vuotava poweri maadoittuisi stereoiden kautta ja polttaisi sieltä jotakin.
Mitä tuohon omaan maadoitukseen tulee, niin sen toteuttamista kannattaa miettiä vielä kolmannenkin kerran. Ei nimittäin ole kaikkein paras ja turvallisin ratkaisu. Jos osa laitteista on kuitenkin maadoitetussa rasiassa, niin se patterin tms maataso ei taatusti täsmää pistorasian maahan ja jälleen ollaan ongelmissa. Ja pahemmassa tapauksessa se patteriverkoston tai vesijohdon tai muun maadoitus ei olekkaan kunnossa. Ja kun se maadoitettu kone hajoaakin kunnolla ja vuotaa vaiheen runkoon, niin meillä onkin jännitteellinen patteriverkosto. Ja kunnollisen maadoituksen puuttuessa ei sulakekaan pala.
Lainaus käyttäjältä: yka - maanantai, 18.05.2009, 23:44
Tietääkseni eivät ainakaan kaikki ukkossuojat toimi lainkaan, jos laitetta ei ole kytketty maadoitettuun rasiaan.
Riippuu toki suojasta. Jos puhutaan tuollaisesta sarjakaapelin väliin tulevasta suojasta, niin niissä toteutus on monesti optoerottimin tehty. Eli galvaaninen yhteys puuttuu. Tällainen suoja suojaa maksimissaan sen suuruiselta piikiltä, mitä tarvitaan erottimen sisäiseen läpilyöntiin.
Toinen suojatapa on toki johtaa ukkosen tai muun aiheuttamat piikit maihin. Tällainen suoja on tietysti hyödytön ilman maapontentiaalia.
Lainaa
Toinen asia, johon kaipaisin selvyyttä on, että miksi uudemmissa yritystiloissa on maadoitetut rasiat merkinnällä "ATK" ja vieressä samanlainen maadoitettu rasia ilman tuota merkintää. Kyllä siinäkin tietokone toimii ihan nätisti. Onko siis ATK-rasialla ja tavallisella maadoitetulla rasialla jokin ero?
Lyhyt vastaus olisi on ja ei.
Pidempi versio on se, että rasioita voidaan merkitä lisämäärein monestakin syystä. Joissakin paikoissa ne ATK-rasiat voi olla varustettu yhdellä isolla upsilla, jolloin ei tietenkään ole tarkoituksenmukaista liittää niihin mitään ylimääräistä. Toisaalta ko rasioiden syötössä voi olla jotakin ylijännitesuojauksia tai vastaavia, mitä muissa ei ole. Tai yksinkertaisesti rasiat ovat eri sulakkeiden perässä ja halutaan välttyä tilanteelta, jossa vaikkapa siivoojan pölynimuri polttaa sulakkeen ja koneet ovat alhaalla.
Lisäksi ainakin Strömfors tekee data-rasiaa, jossa on merkintänä DATA. Se on pikaisesti katsottuna lähes normaalin maadoitetun näköinen, mutta muotoilu eroaa senverran normaalista, että siihen sopii ainoastaan ko rasiaan tarkoitettu tulppa. Eli rasioihin ei saa liitettyä mitään ylimääräistä ja samalla pakotetaan tulppa aina "oikein" päin. Eli nollan ja vaiheen paikka ei vaihdu koskaan.
Lainaus käyttäjältä: yka - maanantai, 18.05.2009, 23:44
Tietääkseni eivät ainakaan kaikki ukkossuojat toimi lainkaan, jos laitetta ei ole kytketty maadoitettuun rasiaan. Foorumin sähkömiehet varmaan tietävät asiasta enemmän. Toinen asia, johon kaipaisin selvyyttä on, että miksi uudemmissa yritystiloissa on maadoitetut rasiat merkinnällä "ATK" ja vieressä samanlainen maadoitettu rasia ilman tuota merkintää. Kyllä siinäkin tietokone toimii ihan nätisti. Onko siis ATK-rasialla ja tavallisella maadoitetulla rasialla jokin ero?
Tätä painotettiin myös noissa APC:n puhelinlinjan ylijännite/ukkossuojan manuaalissakin, kun sitä pläräsin, että tietokoneen tulee olla maadoitettu, muutoin ylijännite ei pääse purkautumaan pois ylijännitesuojasta oikealla tavalla ja mikäli esimerkiksi myös esimerkiksi linjasuojan oma maadoitus on hoidettu huonosti tai ei lainkaan, linjasuojan pituussuuntainen (linjoista maahan) suojaus ei toimi lainkaan, jolloin laitteesta ei ole mitään riemua, kun sitä kipeimmin tarvitaan. Sarjaporttisuojaus ei ole erillismaadoitettu, mutta manuaalissa on todettu, että on ensisijaisen tärkeää, että kytkettävän sarjaportin liittimen kuoriosa on metallia, jotta suojaus olisi täydellinen. Ainakin APC:n sarjaporttisuojauksessa myös kaikki 9 linjaa on suojattu pitkittäin (linjan myötäisesti) ja poikittain (linjojen yli), joten tehokas se suojaus on tuollaisenaankin. Joissakin suojaus on toteutettu optoeristyksellä ja vaikka se takaakin 100% suojan, yksikin riittävän kova purkaus portin suuntaan riittää nirhaamaan optoeristyksen ensiöpuolen täältä ikuisuuteen.
Yritystiloissa oleva ATK-merkintä tarkoittaa sitä sähkönsyöttöryhmää, joka yleensä on todella suuren UPS:n takana tai syötön väliin on kytketty ylijännitesuojia ja häiriönpoistosuodattimia, jotka puhdistavat tulevan jännitteen kuvion takaisin siniaalloksi, jos sinne mukaan sotkeentuu esim. harmonisia häiriöitä (= siniaaltoon kehittyy pieniä piikkejä aallonharjalla/aallonpohjalla) tai jopa kytkentätransientteja (= siniaalto "katkeaa" kesken nousu/laskuvaiheen).
Lainaus käyttäjältä: djmake - tiistai, 19.05.2009, 01:17
Mitä tuohon omaan maadoitukseen tulee, niin sen toteuttamista kannattaa miettiä vielä kolmannenkin kerran. Ei nimittäin ole kaikkein paras ja turvallisin ratkaisu. Jos osa laitteista on kuitenkin maadoitetussa rasiassa, niin se patterin tms maataso ei taatusti täsmää pistorasian maahan ja jälleen ollaan ongelmissa. Ja pahemmassa tapauksessa se patteriverkoston tai vesijohdon tai muun maadoitus ei olekkaan kunnossa. Ja kun se maadoitettu kone hajoaakin kunnolla ja vuotaa vaiheen runkoon, niin meillä onkin jännitteellinen patteriverkosto. Ja kunnollisen maadoituksen puuttuessa ei sulakekaan pala.
Tuosta maapotentiaalierosta olin itsekin selvillä ja tiedostin riskin, mutta kun kyseessä oli se, että joko otan koneen kuoresta, paljain jaloin ollessani ja jalan koskettaessa, vuotojännitettä jalkaan (ei ole sekään muuten kiva tunne), maadoitan sen lyhyttä tietä pitkin patteriin tai kerään jostain rahaa 15-metriseen kumikaapelin, jonka vedän huoneeseen vessasta.
Mahdollisuus siihen, että kone olisi mennyt niin pahoin epäkuntoon, että se ajaisi jännitteen pattereihin oli laskennallisesti niin vähäinen - suorastaan olematon, että uskalsin moisen tempun tehdä.
Nykyisessä olinpaikassani, vuonna 2000 valmistuneessa talossa, on kaikissa huoneissa maadoitetut töpselit ja yksi töpseleistä on vielä erillisen vikavirtasuojan takana, joten pattereihin ei paljoa maadoitteluja enää tarvita. :)
Lainaus käyttäjältä: J.Jäntti - tiistai, 19.05.2009, 10:46
Tuosta maapotentiaalierosta olin itsekin selvillä ja tiedostin riskin, mutta kun kyseessä oli se, että joko otan koneen kuoresta, paljain jaloin ollessani ja jalan koskettaessa, vuotojännitettä jalkaan (ei ole sekään muuten kiva tunne), maadoitan sen lyhyttä tietä pitkin patteriin tai kerään jostain rahaa 15-metriseen kumikaapelin, jonka vedän huoneeseen vessasta.
Mahdollisuus siihen, että kone olisi mennyt niin pahoin epäkuntoon, että se ajaisi jännitteen pattereihin oli laskennallisesti niin vähäinen - suorastaan olematon, että uskalsin moisen tempun tehdä.
Niinkuin tuolla aikaisemmin totesin, niin se johdon veto vessasta tms ei ole kaikkein paras idea. Mutta toisaalta tosiasia on se, ettei varsinkaan vuokra-asunnossa ihan helpolla kukaan halua maksaa pistorasioiden vaihtoa maadoitettuihin.
Periaatteessahan muuten siitä koneen rungosta ei pitäisi kynsille tai jaloille tulla, jos ollaan tilassa, jossa on alkujaan maadoittamattomat rasiat. Eri asia on tässäkin johtojen kytkeminen tai irrottelu ja silloin saadut iskut.
Tuossa oma-aloitteisessa maadoittamisessa on sekin, että jos moni tekee saman asian samassa talossa, niin kerätään mahdollisesti lisää ongelmia. Ja sitäkin on kuultu, että maadoitetaan sähköpattereihin. Ainoa vaan, että nykypatterit ovat monesti suojaeristettyjä, eivät maadoitettuja.
Olen tosiaan pessimisti näiden omien maadoitusten osalta. Jossakin paikoissa ei aiheuttaisi käytännössä mitään ongelmia, mutta riski on aina olemassa. Ja osa lähes tappaa viritellessä itsensä tai jonkun muun. Että ei mitenkään syyttäen ketään, mutta varoituksena.
Jos vaan on mahdollista, niin kannattaa maadoittaa masto ja kaikki siihen liittyvät laitteet omalla maadoituksella. Eli kuparia maahan riittävä määrä "köytenä" tai tanko(i)na ja minimissään 6 mm2 johtoa siihen. Kaikki maston kanssa tekemisissä olevat laitteet ehdottomasti samaan maahan ja pc:lle meneviin johtoihin erotukset. Ja koneet sähköverkon maassa.
Vaikea asiahan maadoitus välillä on, siitä ei pääse mihinkään. Vastaavasti monesti asia, jota ei ensimmäisenä tulla ongelmatapauksissa ajattelemaan. Eikä huono maadoituskaan välttämättä näy missään ennenkuin salama tulee kylään tai muuta vastaavaa.
Tästä ketjustahan on tulossa varsinainen maadoituksen ABC ;D
Onpa hyvä että joukkoomme on tullut myös tämän alan asiantuntioita, katsomaan asiaa myös siltä kantilta :)
Tuosta mun vessajohtovirityksestä, se oli vaan testi eikä jäänyt käyttöön sen pidemmäksi aikaa kun testin ajaksi syypään löytämiseksi, sen jälkeen alkoikin fundeeraaminen että miten saada asiallinen maadoitettu pistorasia tähän koneen viereen ja se toteutettiin pikimiten.
LainaaJos vaan on mahdollista, niin kannattaa maadoittaa masto ja kaikki siihen liittyvät laitteet omalla maadoituksella. Eli kuparia maahan riittävä määrä "köytenä" tai tanko(i)na ja minimissään 6 mm2 johtoa siihen. Kaikki maston kanssa tekemisissä olevat laitteet ehdottomasti samaan maahan ja pc:lle meneviin johtoihin erotukset. Ja koneet sähköverkon maassa.
Hmm...kuten aikasemminkin oon sanonut on tuo mun maadoituspuoli pikkasen jäänyt retuperälle :-[ Tuo mun masto (joka on puoliksi rautaista antennimastoa ja puoliksi puuta) on sellaista "kelluvaa" sorttia, rauta ei ole kosketuksissa maahan laisinkaan, puhumattakaan että siinä olisi maadoitus ::) Pitäisi kyllä ottaa lapio kouraan ja vetästä pikkasen kuparia maahan sille, se on ollut "työn alla" siitä lähtien kun asensin tuon maston, jostain syystä aina vaan on jäänyt tekemättä.
Täytyy tässä vaiheessa kysäistä asiantuntijalta, onko sillä merkitystä kuin syvälle kuparin kaivaa entäs mitä olisi sopiva määrä (metreissä) ? ;)
Sitten jos hannkis tuolle tuuliviirille vielä sellaisen ylijännitesuojan niin eiköhän se masto-puoli olisi aika reelassa silloin?
Voiko/pitääkö muuten tuuliviirin johtoon tulevan maadoituksen kytkeä tuohon maston maadoitukseen?
LainaaVoiko/pitääkö muuten tuuliviirin johtoon tulevan maadoituksen kytkeä tuohon maston maadoitukseen?
Teitpä hyvän kysymyksen, olen tuota miettinyt miten kuvan mukaisen PTEL2 suojamaadoitusjohdin kytketään. Suojahan tulee sisälle sääaseman yhteyteen ja itse asemassahan ei ole maadoitusta eikä verkkojänniteliitäntää. Suojajohdin kuitenkin pitää kytkeä kiiinteästi verkon suojamaahan eikä asuinhuoneissa ole erillistä suojamaadoitusjohtoa. Nämä erilliset ylijännitesuojat joita ei pistotulppaliitännällä kytketä maadoitettuun pistorasiaan aiheuttavat varmaan hankaluuksia ja ilman tuon suojajohdon kytkentää laite on viraton.
Antenniputken maadoitus on helpoin tehdä yhdistämällä putki talon päämaadoitukseen vähintään 6 mm2 kuparilla. Tuossa hommassa on paras kysyä neuvoja sähkömieheltä joka tarkistaa paikallisen tilanteen ja osaa siten antaa ohjeet maadoituksen tekemiseen. Itsekin tein tuon homman vasta äsken koska tarkoitus on siirtää tuulianturi TV-maston päähän. Lisäksi tulevat vielä erilliset ylijännitesuojaukset sääasemalle kunhan tuo edellämainittu suojamaadoituksen kytkentä selviää. Tuntuu vain tuo johtohässäkkä laitteiden ympärillä paisuvan ???
Maadoitusasioista löytyy hyvää perustietoa näiltä sivuilta:
http://www.sahkoturva.info/index.php?id=288
http://koti.mbnet.fi/ijl/maadoit.html
http://www.sahkoala.fi/kohderyhmat/pienrakentajat/ukkossuojaus/fi_FI/ukkossuojaus/
LainaaTeitpä hyvän kysymyksen, olen tuota miettinyt miten kuvan mukaisen PTEL2 suojamaadoitusjohdin kytketään. Suojahan tulee sisälle sääaseman yhteyteen ja itse asemassahan ei ole maadoitusta eikä verkkojänniteliitäntää. Suojajohdin kuitenkin pitää kytkeä kiiinteästi verkon suojamaahan eikä asuinhuoneissa ole erillistä suojamaadoitusjohtoa. Nämä erilliset ylijännitesuojat joita ei pistotulppaliitännällä kytketä maadoitettuun pistorasiaan aiheuttavat varmaan hankaluuksia ja ilman tuon suojajohdon kytkentää laite on viraton.
Mulla heräs se ajatus että pitäiskö se tuuliviiri suojata ennen tuota Davisin keskusyksikköä (ISS) (siis sadekippo/lämpömittari ym.) koska Davisissähän kaikki anturit kerätään siihen ennenkuin data lähetetään kohti konsolia ja se ISS:in uusiminen maksaa maltaita. Ainakin näin maalaisjärjellä ajatellen niin tuo 12 m johto joka tulee tuuliviiriltä ISS:iin olis aika otollinen "salamankerääjä". Maadoituksen näin ajattelin että vois kylmästi tehdä siten että "kuparia maahan"-systeemillä. Mitä insinöörit siihen sanovat? :)
Mastostahan tulee alas 2 johtoa, tuuliviiri ja tutka ja tutkallahan on oma suojaus PCI-kortissa.
Mulla tulossa 3 kpl noita PTEL2-suojia, nyt vaan tarvis keksiä niille hyvät paikat.
Tietenkin suojan voi laittaa mastoon sopivaan suojakoteloon ja kytkeä maadoituksen maston maadoitukseen kun sen ensin tekee kunnolla. Näkemättä on vaikea antaa tarkempia ohjeita. Jos masto ei ole kaukana ja talon maadoitus sopivasti lienee paras kykeä maston maadoitus siihen.
Sama tilanne on La Crossessakin, eli tuulianturin ja sademittarin johto menevät ulkolämpöyksikölle josta tulee sitten sisäyksikölle.
Naruskan Ukka tunnustaa alkajaisiksi, että en ymmärrä sähköalan asioista juuri mitään. Tätä maadoituskeskustelua seurattuani pieneen mieleeni juolahti, olenkohan sääasemalaitteistoja oman pääni mukaan rakennellessani jättänyt maadoitusasiat unhon yöhön, kun kiikutin tuulimittarin tämän talon vanhan televisioantenniputken päähän.
Kerron antennirakenteelle tekemäni koiruudet: Poistin antennitangosta vanhat käytöstä poistetut televisioantennit sen jälkeen, kun olin rautasahalla kaatanut tangon noin metrin korkeudelta talon harjan yläpuolelta. Kiinnitin tuulimittarin tangon päähän ja asensin tangon ja paikalleen jääneen tyviosan väliin putkiliitoksen irtona, eli läpimitaltaan hieman suuremman putkenpätkän katkaisukohdan päälle. Liitoskappale on nyt pultattu tyviosaan läpipultilla. Yläosan tanko on laskettu ylhäältäpäin tähän liitosputkeen niin, että tangon alapää vastaa läpipulttiin. Tanko on suuntaamisen jälkeen pultattu pienellä tangon pyörimisen estävällä läpipultilla vuorostaan liitoskappaleen yläosaan. Liitos ei ole kiinteä, eikä sen tarkoituskaan minulla ollut kuin estää retelin pyöriminen.
Alkuperäisasennetussa antennin alaosassa, joka sijaitsee välipohjassa, on ilmeisen asiallinen ja varmaankin säädösten mukainen maadoitus pikkurillin vahvuisella kuparijohdolla paikkaan, josta en tietenkään tiedä mitään, koska en ole johtoa yläkerrasta seurannut. Sähkökaapissa kellarissa on yksi samannäköinen johto kytkettynä, tulisikohan se sitten sinne.
Pitäisiköhän minun nyt petrata tuulimittariputken ja vanhan maadoitetun tyviosan keskinäistä yhteyttä edellä kertomastani jotenkin ja jos, niin miten? Saanko tehdä homman itse virallisesti, josko kiinteistöllä joskus suoritellaan vaikka palonsyyntutkintaa?
Salamaniskun voimasta tässä aivan kiinteistöni lähialueelta on pari selkeää voimannäyttöä, jotka voin tässä yhteydessä kertoakin, koska samanlainen iskuhan saattaa läsähtää joskus tähän omaankin talooni.
Kymmenisen vuotta sitten salama iski tästä kahden kilometrin päähän silloisen kirjolohialtaan ilmeisesti allasosastoon, joka on rakennettu Naruskajoen virtaaman yhteyteen. Yhdellä iskulla noin 20.000 kiloa kirjolohta kellui altaissa mahat pystyssä ei nyt valmiiksi perattuna, eikä keitettynä, mutta varmuudella hengettömänä joka ikinen. Ne löysivät itsensä maakuopasta ja altaan tarina päättyi sillä kertaa siihen.
Toinen salamaveijari päätti iskeä 400 metrin päässä talostani sijaitsevaan silloisen Telen digitaalikoppiin 6-7 vuotta sitten. Telemaston juurella sijaitsevan 3x3 metrin kaapista jäi jäljelle vain ulkokehykset. Sisätiloihin tilattiin koko laitteisto ulkomailta, väliajan noin kaksi viikkoa Naruskalta sai enimmät asiat ulkomaailmalle kertoa huutamalla. Nettiyhteyksistä ei tarvinnut haaveillakaan.
Jos joku sähköalan tai muun alan ammattilainen voisi ohjeistaa, miten minun tulisi menetellä, niin huomenna olisi Sallassa rautakauppa auki, ellei mahdollisia tarvekaluja kartanolta löydy. Ja siellä Sallassa ne asuvat sähköammattilaisetkin, jos niitä tarvitaan. Edellä kerrottuihin tositarinoihin viitaten joku salama-asiantuntija voisi vaikka kuvitteellisesti kertoa, minkä näköinen PeetBrosin tuulimittari ja sen alapuolella oleva L-kirjaimen muotoinen peltikattoinen iso rakennus tuollaisen kirjolohi/telesalamaniskun jäljiltä olisivat.
Tätä kirjoitettaessani Naruskalla tuli viiden minuutin aikana reilu 6 mm vettä taivaalta, mutta ei ainakaan vielä ukkostanut. Onneksi.
Lainaus käyttäjältä: tito - torstai, 21.05.2009, 14:52
Tietenkin suojan voi laittaa mastoon sopivaan suojakoteloon ja kytkeä maadoituksen maston maadoitukseen kun sen ensin tekee kunnolla. Näkemättä on vaikea antaa tarkempia ohjeita. Jos masto ei ole kaukana ja talon maadoitus sopivasti lienee paras kykeä maston maadoitus siihen.
Sama tilanne on La Crossessakin, eli tuulianturin ja sademittarin johto menevät ulkolämpöyksikölle josta tulee sitten sisäyksikölle.
La Crossen suhteen tilanne ei ole läheskään niin vakava, kuin Davisin, Peet Brosin tai muun vastaavan sääasemamerkin kanssa, sillä varaosan hinta tuolle La Crossen lämpötila/kosteusanturi/keskittimelle ei ole lähellekään niin hirveä, minkä lisäksi käytännön kokemus osoitti La Crossen laitteiden olevan hajoamisherkkiä konsolilta, sillä FinWX Lohja-70A:llä lähellä lyönyt salama ei tuhonnut mitään ulkoyksikköä sääasemalta, vaan dataa tulee edelleen normaalisti konsolille. Vain PC:n kanssa ei enää keskustella, kun ylijännite pääsi DTR- tai RTS-linjaa pitkin konsolille.
Lisää kauhutarinoita, onneksi ei minun kohdalle ole iskenyt mutta, aikoinas kun asuin Korppoossa niin salama iski kaapeli-tv-verkkoon siten että se tuli ulos verkosta usean kilometrin päässä iskupaikasta. Jollen ihan väärin muista niin lähimmästä töllöttimestä joka oli siihen kyyketty ei jäänyt mitään jäljelle ja ulostulopaikan kytkentäkaapistakin vain palaset....
Minusta nämä tarinat sekä Lohja-70A:n tapaus vain vahvistaa sen että ukkos-suojaus tarvis ottaa vakavasti ja voin melkeen lyödä vetoa että 90% sääasemaomistajsta on kokonaan unohtanut asian/ei ole viittinyt tehdä sille mitään, minut mukaan lukijen.
Naruskan maston suojaus kuullostaa ainakin minulta ihan asialliselta kuhan se ei lopu minnekkään keskelle taloa, mutta en ole asiantuntija tässä asiassa. Minä ainakin yrittäisin tarkistaa että se pikkurillin kokoinen johto on ehjä eikä katki mistään kohtaa matkan varrella niin hyvin kun sitä pystyy tarkistamaan.
LainaaLiitoskappale on nyt pultattu tyviosaan läpipultilla. Yläosan tanko on laskettu ylhäältäpäin tähän liitosputkeen niin, että tangon alapää vastaa läpipulttiin. Tanko on suuntaamisen jälkeen pultattu pienellä tangon pyörimisen estävällä läpipultilla vuorostaan liitoskappaleen yläosaan. Liitos ei ole kiinteä, eikä sen tarkoituskaan minulla ollut kuin estää retelin pyöriminen.
Maadoitus on muuten kunnossa, mutta yläosa on putken katkaisun jälkeen varmaan hieman huterasti yhteydessä maadoitukseen. Asian voi helposti varmistaa laittamalla tyviosaan ja yläosaan maadoitusliittimen, esim tällaisen http://sahkokaluste.fi/product/1225/maadoitusliitin-30-36mm-1--1343 ja kytkemällä nämä yhteen 16 mm2 maadoituskuparijohtimella. Näin masto on tarvittaessa helposti kaadettavissa irroittamalla johtimen toisesta liittimestä.
Maston tyviosaan tuleva maadoitusjohdin tulee luultavasti kiinteistön pääkeskuksen maadoituskiskosta jonka voi vielä mittauksella varmistaa, eli asia lienee näiltä osin kunnossa.
Löysin APC:n sivuilta http://www.apcmedia.com/salestools/ASTE-6Z7UZR_R0_EN.pdf ohjeen PTEL2 vastaavan ylijännitesuojan asennuksesta. Siinä on maininta "For 120-volt systems only", joka tarkoittaa USAlaista sähköverkkoa. Meidän TUKES ei hyväksy tällaista maadoitusjohtimen kytkentää eikä pistorasian kannen kiinnitysruuvi ole muutenkaan tarkoitettu maadoitusjohtimen kiinnitykseen/kytkentään.
Mielenkiintoista olisi tietää virallinen hyväksytty tapa tehdä meillä kytkentä hyväksytysti, joten yritän selvittää asiaa alan viranomaisilta ja palata asiaan myöhemmin uudelleen.
Lainaus käyttäjältä: tito - torstai, 21.05.2009, 23:00
Löysin APC:n sivuilta http://www.apcmedia.com/salestools/ASTE-6Z7UZR_R0_EN.pdf ohjeen PTEL2 vastaavan ylijännitesuojan asennuksesta. Siinä on maininta "For 120-volt systems only", joka tarkoittaa USAlaista sähköverkkoa. Meidän TUKES ei hyväksy tällaista maadoitusjohtimen kytkentää eikä pistorasian kannen kiinnitysruuvi ole muutenkaan tarkoitettu maadoitusjohtimen kiinnitykseen/kytkentään.
Mielenkiintoista olisi tietää virallinen hyväksytty tapa tehdä meillä kytkentä hyväksytysti, joten yritän selvittää asiaa alan viranomaisilta ja palata asiaan myöhemmin uudelleen.
Kyseisessä manuaalissa esiintyvä laite ei suojaa puhelinlinjaa, vaan antenniverkkoa. Sen maadoitusta koskeva säädäntö lienee erilainen, vaikka transienttisuojasta on siinäkin kyse.
Kuvassa esiintyvää maadoitusmenetelmää, eli pistorasian ulkoista modifiointia ei varmasti TUKES hyväksy, mutta koko laitteen perusideanahan on todennäköisesti se, että PTEL2:n KeVi-kaapeli ruuvataan esimerkiksi PC:n kotelon kiinnitysruuviin tai muuhun vastaavaan, yhtä hyvään tai parempaan maadoituspisteeseen. Minä ainakin kytkisin sen siihen, jos muuta maadoitettua pistettä ei ole saatavilla.
Manuaalissa oli tosiaankin antenniverkon ylijännitesuojaus, mutta sillä ei ole mitään väliä. Maadoitus on silti aina tehtävä yhtä luotettavalla tavalla oli sitten kyseessä puhelin tai muu suojattava kohde jos suojauksen haluaa toimivan. Ukkosuojaus ei kuulu Tukesin vastuualueisiin, mutta mielestäni siihen kannattaa silti suhtautua kriittisesti, eli maadoitusasiat ovat siinäkin tärkeitä.
Sitten tämmöinen käytännön kysymys meitin asiantuntioille:
Jos haluan asentaa tuollaisen PTEL2:sen johonkin koneeseen tulevaan piuhaan niin mikä olisi teidän mielestä hyvä paikka kytkeä tuo maadoitusjohto jos talossa ei ole patteriverkostoa (sähköpatterit) eikä halua lähteä sorkkimaan pistorasioita? :)
Asunto on rivari ja kone on ikkunan lähellä joten se on täysin mahdollista vetää johto ulos ikkunasta muitten wx-johtojen mukana ja ulkopuolella vetää se maahan esim tuollaisen maadoitusrautaan (ei hajuakaan talon omasta maadoituksesta eikä asunnon kytkentäkaavoista ainakaan sitä saanut selville) :)
Hyviä ohjeita löytyy linkin http://www.sral.fi/files/ukkossuojaus.pdf
kohdasta 5. RADIOAMATÖÖRIASEMAN UKKOSSUOJAUKSEN TOTEUTTAMINEN, joita periaatteessa voidaan soveltaa sääaseman laitteiden suojaamiseen. Mitä enemmän tätä asiaa tutkii sitä monimutkaisemmalta ja vaikeammalta toteutus alkaa tuntua. Talon päämaadoitus ja tarvittaessa lisäpotentiaalintasauskisko on tärkeä maadoituksen onnistumiseksi, mutta nämä ovat varsinkin vanhoissa taloissa ja rivitaloasunnoissa usein hankalasti sijoitettu toteutettaessa asuntokohtaista lisäsuojausta.
Pelkän antennimaston maadoittaminen rakennuksen sähkömaadoituksesta erilliseen maadoituselektrodiin on huono ratkaisu. Vaarassa ovat vastaanottimen lisäksi rakennus ja ihmiset. Tietenkään tuulianturin mastoa ei voi suoraan verrata kymmeniä metriä korkeisiin radiomastoihin, mutta niidenkin maadoitus olisi voitava yhdistää talon päämaadoitukseen.
LainaaJos haluan asentaa tuollaisen PTEL2:sen johonkin koneeseen tulevaan piuhaan niin mikä olisi teidän mielestä hyvä paikka kytkeä tuo maadoitusjohto jos talossa ei ole patteriverkostoa (sähköpatterit) eikä halua lähteä sorkkimaan pistorasioita?
Paremman tiedon vielä puuttuessa en tuohon osaa antaa neuvoa, mutta jos jollakin on ratkaisu kertokoon sen täällä, sillä tieto on kuin sontaa,siitä on hyötyä vain levitettynä. :D
Lainaus käyttäjältä: weatherc - perjantai, 22.05.2009, 21:17
Sitten tämmöinen käytännön kysymys meitin asiantuntioille:
Jos haluan asentaa tuollaisen PTEL2:sen johonkin koneeseen tulevaan piuhaan niin mikä olisi teidän mielestä hyvä paikka kytkeä tuo maadoitusjohto jos talossa ei ole patteriverkostoa (sähköpatterit) eikä halua lähteä sorkkimaan pistorasioita? :)
Itse ainakin olen asentamassa Karjalohjan ja Lohjan sääasemien ulkokaapelin maadoituksen kahdella eri tavalla:
Lohja-70A: Maadoituspisteenä on sääserverin yksi ulkoisista kiinnitysruuveista
Karjalohja-XX: Konsolin olinpaikasta riippuen maadoituspisteenä on todennäköisesti sähkötöpseli modifioidulla I-luokan pistokkeella (L ja N-pistokeosat poistettu), jonka maadoitusruuviin PTEL2:n kevi lyödään kiinni. Samalla tavalla olen esim. maadoitusrannekkeenikin rakentanut, kun niiden hauenleuat luovat lohduttoman huonon kontaktin maapotentiaaliin.
En kyllä henkilökohtaisesti suosittele Karjalohjan maadoitusmallia ensisijaisena, vaan suosittelen iskemään KeVi:n kiinni tuonne PC:n kuoren kiinnitysruuviin (molemmat luovat identtisen kontaktin maapotentiaaliin jokatapauksessa).
Ennenkuin asiasta tulee isompi debatti sen kohdalta, kuinka turvallista ja/tai järkevää kyseisen maadoitustavan toteutus on, haluan huomauttaa, että me puhumme APC:n PTEL2- ja muiden vastaavien tuotteiden osalta pelkästä transientti (ylijännite) suojasta, jonka pääasiallinen tehtävä on suodattaa
lähellä lyöneen salaman induktiopiikki maahan turvallisesti, jotta sääasemakonsoli tai tietokone ei tuhoudu. Mikäli negatiivinen/positiivinen maasalama pamauttaa pilvestä suoran iskun tuulimittarimastoon, on satavarma, että siinä menee sekä ylijännitesuoja(t), että lait(t)e(et), koska maapotentiaali on silloin laitteilla yhtä salaman kulkuväylän kanssa.
Suoralta salamaniskulta suojautuminen on täysin erillinen kategoria, verrattuna transienttisuojiin. Tämä kannattaa pitää mielessä, kun lähtee suorittamaan suojalaitehankintoja.
Mikään ylijännitesuoja ei suojaa suoralta salamaniskulta.
LainaaEnnenkuin asiasta tulee isompi debatti sen kohdalta, kuinka turvallista ja/tai järkevää kyseisen maadoitustavan toteutus on, haluan huomauttaa, että me puhumme APC:n PTEL2- ja muiden vastaavien tuotteiden osalta pelkästä transientti (ylijännite) suojasta, jonka pääasiallinen tehtävä on suodattaa lähellä lyöneen salaman induktiopiikki maahan turvallisesti, jotta sääasemakonsoli tai tietokone ei tuhoudu. Mikäli negatiivinen/positiivinen maasalama pamauttaa pilvestä suoran iskun tuulimittarimastoon, on satavarma, että siinä menee sekä ylijännitesuoja(t), että lait(t)e(et), koska maapotentiaali on silloin laitteilla yhtä salaman kulkuväylän kanssa.
Suoralta salamaniskulta suojautuminen on täysin erillinen kategoria, verrattuna transienttisuojiin. Tämä kannattaa pitää mielessä, kun lähtee suorittamaan suojalaitehankintoja. Mikään ylijännitesuoja ei suojaa suoralta salamaniskulta.
Tästä olen täysin samaa mieltä etä tässä nyt yritetään lähinnä suojautua läheltä lyövien salamoiden induktiopiikeiltä jotta vältyttäis Lohja-70A:n tapaisilta hajoamisilta.
Jos tulee suora isku, joka on onneksi erittäin harvinaista, niin silloin menee kyllä laitteet joka tapauksessa ja savun hälvennettyä tutkitaan vahingot on minkälaiset suojat tahansa, on kuitenkin kyseessä sen verran herkästä elektroniikasta. Tietty se on aina parempi jos ylijännitesuoja pystyy edes vähentämään vahinkoja edes joltakin osin. Tässä vaiheessa kannattais varmaan taas muistuttaa backup:eista säädatasta ja siitä että sen tallentaa erillään sääkoneesta.
Ja loppujen lopuksi, tuota ww-foorumia kun on seurannut niin erittäin harvassa on kyllä suorat iskut olleet ja siellä kun moni on kotisin paljon ukkosherkemmiltä alueilta missä päivittäiset Nexstormin bongaamat salamat lasketaan kymmenissä tuhansissa kun me täällä kylmässä pohjolassa.
LainaaKonsolin olinpaikasta riippuen maadoituspisteenä on todennäköisesti sähkötöpseli modifioidulla I-luokan pistokkeella (L ja N-pistokeosat poistettu), jonka maadoitusruuviin PTEL2:n kevi lyödään kiinni.
Tuo on kyllä hyvä menetelmä kun tietää mitä tekee. Tämä maadoituskeskustelu on siitä hyödyllinen, että tulee puolin ja toisin uusia ajatuksia ja tietoa.
LainaaSuoralta salamaniskulta suojautuminen on täysin erillinen kategoria, verrattuna transienttisuojiin. Tämä kannattaa pitää mielessä, kun lähtee suorittamaan suojalaitehankintoja. Mikään ylijännitesuoja ei suojaa suoralta salamaniskulta.
Pitää paikkansa, alueellisesti on ukkosherkkiä paikkoja joilla vahinkoja tahtoo tulla joka ukonilmalla, mutta niitä voidaan huomattavasti vähentää tekemällä kiinteistöön kunnollinen ukkossuojausjärjestelmä. Puhelinjohtoa pitkin tuleva ukkosvaurio on yleinen varsinkin maaseudulla jossa vielä nykyäänkin lanka tulee ilmassa suoraan talon seinään, jolloin modeemit ja muut sen takana olevat laitteet ovat vaarassa.
LainaaTässä vaiheessa kannattais varmaan taas muistuttaa backup:eista säädatasta ja siitä että sen tallentaa erillään sääkoneesta.
Tämä kannattaa muistaa jatkuvasti, koska kiintolevy hajoaa melkein aina yllättäen.
Sain vastauksen kysymykseeni Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL:n tekniseltä johtajalta joka ei kovin paljoa lisätietoa tuonut. Hän vastasi, yleensä suojasta tulee olla mahdollisimman lyhyt yhteys maadoitukseen eli lähistöllä tulisi olla maadoitusliitin, johon kytkentä voitaisiin tehdä. On toki muistettava, että kattava tietokoneen suojaus ylijännitteitä edellyttää myös sähköverkon ylijännitesuojausta ja rakennuksen ukkossuojausta.
Pidän Jäntin sovellusta modifioidusta pistotulpasta parhaana, sen ei pitäisi aiheuttaa mitään vaaraa kunhan vain tuo maadoitusjohto kytketään oikein pistotulpan maadoitusruuvin alle. Se tekee varmimman kontaktin sähköverkon suojamaahan, paremmin ja suoremmin kuin esim. tietokoneen kotelon kiinnitysruuvin alle laitettuna. Lisäksi laitteen kotelon maadoitus katkeaa kun tuon laitteen pistotulppa syystä tai toisesta irroitetaan. Tämä erillinen "maadoituspistotulppa" on hyvä merkitä näkyvästi jotta sen erottaa muista pistotulpista seinä- tai jatkopistorasiassa.
Tulisi vaan noita APC:n ylijännitesuojia saataville, toimitusaika näkyy venyvän niiden osalta.
Lainaus käyttäjältä: tito - maanantai, 01.06.2009, 10:26
Pidän Jäntin sovellusta modifioidusta pistotulpasta parhaana, sen ei pitäisi aiheuttaa mitään vaaraa kunhan vain tuo maadoitusjohto kytketään oikein pistotulpan maadoitusruuvin alle. Se tekee varmimman kontaktin sähköverkon suojamaahan, paremmin ja suoremmin kuin esim. tietokoneen kotelon kiinnitysruuvin alle laitettuna. Lisäksi laitteen kotelon maadoitus katkeaa kun tuon laitteen pistotulppa syystä tai toisesta irroitetaan. Tämä erillinen "maadoituspistotulppa" on hyvä merkitä näkyvästi jotta sen erottaa muista pistotulpista seinä- tai jatkopistorasiassa.
Tulisi vaan noita APC:n ylijännitesuojia saataville, toimitusaika näkyy venyvän niiden osalta.
En usko, että väärin tuota maadoitusta saa tehtyä pistotulppaan, josta on modifioitu L ja N pois kokonaan, ellei sitä kiinnitä liian löysästi kiinni, jolloin kunnollista kontaktia ei synny.
Isoimmat ongelmat taitavat olla siinä, miten vedonpoiston saa tehtyä kunnolla ja toinen on PTEL2:n maadoitusjohdon pituus, jossa ei ole hirveästi hurraamista. Tuollainen 20cm pätkä keltavihreää kaapelia saattaa asennustilanteen mukaan ja huonolla säkällä pakottamaan vaihtamaan KeVi:n päässä oleva liitinhaarukka lattaliittimeksi ja jatkaa lattaliittimen naaraspääkappaleen kanssa siitä saman neliömillin KeVi:llä pidemmälle. Tuollaista "Ville 5v"-kytkentää en suosittele missään tapauksessa, koska se voi vaikuttaa maadoituksen toimivuuteen ja turvallisuuteen, joten ainakin itse ajattelin jättää sen verran ulkoanturista tulevaa kaapelia löysälle, että sen saa vedettyä PTEL2:n input-liitäntään ja PTEL2 sijoitettuna siten, että sen KeVi + modattu pistoke menee riittävän lähelle jatkokaapelia tai maadoitettua seinäpistoketta.
Aion merkitä maadoituspistotulpan keltavihreällä sähkömiehen teipillä siten, että osuus, joka jää pistotulpan ulkopuolelle, on peitetty sillä merkiksi maadoituspistokkeesta. KeVi-kaapeliin laitan maalarinteipin, johon on kirjoitettu selvästi "ÄLÄ IRROTA !"
Onko noilla com-porttisuojuksilla (DCE / DTE) käytännössä mitään eroa? Eikö ole ihan sama kumman koneen persukseen tökkää. Kilke vain pitää kiinnittää liittimestä riippuen tarvittaessa toisin päin. Vai onko tuo som-liitin sellainen, että se toimii vain toisin päin, eli onko liitäntätapa itsessään epäsymmetrinen? En ole kovin paljoa aiheeseen perehtynyt.
t. Jukka
LainaaEn usko, että väärin tuota maadoitusta saa tehtyä pistotulppaan, josta on modifioitu L ja N pois kokonaan, ellei sitä kiinnitä liian löysästi kiinni, jolloin kunnollista kontaktia ei synny.
Vaarallisimmat ja tavallisimmat virheet mitä "maallikot" kytkiessään pistotulpallisia kojeita ovat juuri nuo maadoitusjohdon väärät kytkennät. "Ammattihenkilönä" tarkoitukseni on vain varoittaa ja muistuttaa tuosta asiasta, eikä pelotella vaikka sähkönkanssa ei kannata leikkiä. ;)
Lainaus käyttäjältä: jlinna - perjantai, 05.06.2009, 14:10
Onko noilla com-porttisuojuksilla (DCE / DTE) käytännössä mitään eroa? Eikö ole ihan sama kumman koneen persukseen tökkää. Kilke vain pitää kiinnittää liittimestä riippuen tarvittaessa toisin päin. Vai onko tuo som-liitin sellainen, että se toimii vain toisin päin, eli onko liitäntätapa itsessään epäsymmetrinen? En ole kovin paljoa aiheeseen perehtynyt.
Niillä ei toiminnallista eroa ole ollenkaan. Mallien erot ovat seuraavat:
- DTE-malli on suoraan COM-porttiin, koneen takaosaan kytkettävä malli.
- DCE-malli on laitteen puolelle (kuten modeemin takaosaan) kytkettävä malli.
Jos hommasit DCE-mallisen suojan, joudut ottamaan sen naaraspuolen päästä, liittimen molemmilta puolilta, ne mutterikappaleet pois, jotta saat sen kytkettyä COM-porttiin onnistuneesti.
Lainaus käyttäjältä: tito - perjantai, 05.06.2009, 15:04
Vaarallisimmat ja tavallisimmat virheet mitä "maallikot" kytkiessään pistotulpallisia kojeita ovat juuri nuo maadoitusjohdon väärät kytkennät. "Ammattihenkilönä" tarkoitukseni on vain varoittaa ja muistuttaa tuosta asiasta, eikä pelotella vaikka sähkönkanssa ei kannata leikkiä. ;)
Täysin ymmärrettävä ja pätevä varoitus tuo oli, eikä missään nimessä turha. Tällaisissa asioissa on syytä olla tarkkana ihan oman ja laitteiden turvallisuuden nimissä.
Muistutuksena sähkön vaarallisuudesta video ao. linkistä.
VAROITUS, ei herkkänahkaisille.
>> klik (http://www.metacafe.com/watch/2905377/oh_my_god_man_die_with_electic_shock_40_000_v/) <<
Lainaus käyttäjältä: zeizei - tiistai, 09.06.2009, 19:06
Muistutuksena sähkön vaarallisuudesta video ao. linkistä.
VAROITUS, ei herkkänahkaisille.
Ai per.... :o :o
Henki lähti kyllä takuuvarmasti, joskin tohdin hieman epäillä, että kyseessä ei ollut 40kV:n jännite, sillä 25kV, joka meillä täällä koto-Suomessa junia siirtelee, olisi lyönyt läpi ilman kosketustakin, kun tuo kaveri istui katolla. Veikkaan, että tuo kuvattiin siinä osassa Intiaa, jossa linjasyöttö oli vielä vanhaa 1.5kV...
Jep. Kaipa se on uskottavatta ettei kannata leikkimielellä kiipeillä noihin sähkötolppiin jossain on varoitusteksti: "Varoitus! Hengenvaara!" ;D
No niin, vihdoinkin oli verkkokauppa saanut noita APC:n Ptel2:ia ja posti kiikuttanut kolme kappaletta tänne :)
Ensimmäinen niistä tulee tuuliviirin ja ISS:n väliin, halusin ihan mielenkiinnosta kokeilla että toimiiko (eli tuleeko data ok läpi) ja myös sen takia että tuo tuuliviiri on ylivoimaisesti korkein palikka meikäläisen sääasemassa. Ukkostutka tulee sijalla 2 mutta sillähän on oma suojaus PCI-kortissa. Korkeuseroa seuraavaan ei-suojattuun osaan, 1-wiren aurinkoanturi, on sellaiset nelisen metriä.
Eikun tuumasta toimeen, asennuspaikka oli helppo löytää, ISS:n tolppaan ja kun Ptel2:sen mukana tulee tähän tarkoitukseen ihan reilun mittainen 1.5m kytkentäkaapeli niin ei tuottanut ongelmaa.
Ensin kokeilin kytkemällä piuhat kiinni, tuuliviiri Ptel:iin ja sen johto ISS:iin ja hyvin tuli dataa sisään, joten sitten piti keksiä Ptel:lle jonkun näköinen sateensuoja. Katseltuani pikkasen ympärille että mitä voisi sopia löysin juuri sopivan lankunpätkän siihen ja äkkiä siitä tuli pieni boxi. (Kuva 1)
"Luukku" (kuva 2) on "irrallinen" eli se on mitoitettu silleen että se mahtuu sisään sopivan tiukasti ettei tipu pois mutta sen saa helposti ruuvarilla auki.
Sen jälkeen piti keksiä maadoitus maahan, ensiapuna saa toimia sellainen rautainen Y-mallinen aidantoplan-pidike jonka kaivoin maahan niin että siitä näkyy vain sentin verran :)
FinWX Lohja-70A:n Peet Bros-aseman rakennusvaiheessa tulee samanlainen suojausmekanismi käyttöön myös suoraan, kun PTEL2 menee kiinni sääaseman tekniikkatilaan ja maadoitus ajetaan suoraan PTEL2:sta UPS:n kiinnitysruuviin, joka samalla maadoittaa PTEL2:n. Aion laittaa PTEL2:n kiinni Single Cable Kit:n ja sisätilan sähkönsyötön jakajan väliin. Lauantaina ja Sunnuntaina (13.06.2009 ja 14.06.2009) selviää Lohja-70A:n transienttimaadoituksen tilanne kokonaisuudessaan. ;D
Tein myös testin Karjalohjan tulevalla sääasemalla johtomittausta suorittavalla Fluke MicroScanner2:lla, jonka lainasin töistä viikonlopuksi. Kun PTEL2:n laittoi kaapeliin kiinni ja vastapäähän laitettiin heijastinpää (eli laite, joka vastaa takaisin MicroScannerin pulsseille), piteni 10-metrinen jatkokaapeli ilmeisesti PTEL2:n rakenteellisen suojauksen vuoksi 17.8 metriin, mutta signaalin laadulle ei käynyt mitään, joten olen hyvin toiveikas sen suhteen, että asennuksessa ei ole ongelmia ainakaan La Crosse:n suhteen. :)
Kokeilin laittaa PTel2:sen myös 1-wireverkkoon ja hyvin näyttää data virtaavan läpi myös siinä ;D
Empiirinen testaus Lohja-70A:n sääaseman uudelleenrakennusvaiheessa paljasti PTEL2:n olevan erittäin huono vaihtoehto Peet Bros Ultimeter 2100-sääasemakalustolle.
Laitteisto on kiinni ns. Single Cable Kitin (SCK) kautta, jossa kaikki ulkoanturit menevät sään kestävään laatikkoon, jonka sisällä on tavanomaisesti sisätiloihin asennettava laitteistokeskitin (Junction Box (JB)). Laitteistokeskittimeltä lähti normaali suorakytketty RJ45-ethernetkaapeli virranjakolaatikkoon (Power Distribution Unit (PDU)) ja toinen kaapeli PDU:sta konsoliin.
PTEL2 kytkettiin SCK/JB:n ja PDU:n väliin, seuraavin lopputuloksin:
- Ulkolämpötilan puhui omiaan (Ulkolämpötila oli konsolin mukaan +25.6°C, vaikka todellinen lämpötila oli +21.3°C
- Tuulimittari lakkasi vastaamasta (näytti 0.0m/s, vaikka ulkona tuuli ja tuulimittarin kupit pyörivät)
- Kosteusmittaus ei toiminut (näytti ----%, vaikka oli integroitu osa lämpö/kosteusmittaria)
- Sademittaus ei toiminut (läpi ajettu vesi ei rekisteröitynyt)
PTEL2 otettiin irti ja kaapeli kytkettiin suoraan PDU:iin. Lukemat palasivat kaikilta antureilta.
Seuraavaksi PTEL2 kytkettiin PDU:n ja konsolin välille. Tulos oli sama, kuin SCK/JB:n ja PDU:n välillä.
Toinen mahdollisuus testata PTEL2:sta olisi ollut luonnollisesti yksittäisen anturin suojaaminen, mutta sitä ei voitu suorittaa, koska PTEL2:n mukana tuleva liitosjohto oli 4-napainen RJ11 ja Peet Bros-aseman anturien piuhat olivat 6-napaisia RJ11:ia. Jos SCK:iä ei olisi ollut, olisivat taas kaikki kolme anturikaapelia tulleet sisätilaan asennettuun JB:iin, johon myös virtalähde olisi liitetty suoraan. PTEL2:sta ei konsolin ja JB:n välille olisi kuitenkaan saanut, sillä kyseisellä konfiguraatiolla JB:n ja konsolin väliin kytketään spesiaali 10-napainen, RJ45:sta muistuttava kaapeli, jota PTEL2 ei taas tue.
Testien valossa jouduin hylkäämään PTEL2:n suojan sääasemalta. Onneksi kuitenkin Peet Bros:n aseman suunnittelijat ovat rakentaneet transienttisuojan laitteistoon suoraan, joten hätäpäivää ei pitäisi olla.
Ainoa suoja, joka suostui toimimaan normaalisti oli APC:n sarjaporttiin liitetty suoja.
FinWX Karjalohja-12:lla toimiva La Crosse WS-2305 on nyt asennettu.
Ylijännitesuojat PTEL2 ja PS9-DTE toimivat täydellisesti eikä häiriöitä mittauksissa ole esiintynyt lainkaan.
Sekä sääasemaohjelmaa pyörittävän kannettavan koneen, että sääaseman oma virtalähteet ovat suojassa APC Essential (P1T-GR (http://www.apc.com/resource/include/techspec_index.cfm?base_sku=P1T-GR))-ylijännitesuojan takana.
Lopullinen tuomio asiaan saadaan sitten, kun tuulimittari kytketään sääasemaan kiinni, jolloin nähdään tuleeko sieltä mittaustietoja normaalisti.
Toistaiseksi voin ainakin suositella P1T-GR:ää, PTEL2:sta ja PS9-DTE:tä La Crosse WS-23xx-sarjan sääaseman transienttisuojiksi.
Tositestiin päästään sitten, kun ukkonen käy riittävän lähellä ja lätkäisee alle puolessa kilometrissä maasalaman. Sitten näkee, kuinka hyvin sääasemakonsoli suojautui iskulta.