Eipä tullutkaan helmikuusta asemahistorian lämpmintä, 2008 helmikuu piti paalupaikkaa yli puolella asteella.
Kuukauden klpt oli +0.1°.
Muutoin niin ei kyllä paljoa hurraamista tässä ns talvessa. Paitsi että viime viikot on saanut ajella kuivilla baanoilla :)
Talven ja helmikuun alin lämpötila -13.7°.
Sadetta tuli kiitettävät 90.4 mm mikä kirkkaasti eniten aseman helmikuista, ja on yli tuplasti FMI-normiin nähden. Tämä näkyi mm tulvina tuossa aikasemmin.
Maaliskuu sitten alkoi lumisateella ja talvisimmilla keleillä :o (tottakai, varma talven tulon merkki on kun paikallis-avvisissa vihjastiin että tänään olis saanut painella nasta laudassa motarilla eli kesänopeudet käyttöön, no, eipä sitten saanutkaan vaan 80:ä oli tikkarissa kun ohi ajelin :P)
Eivät ole vieläkään korjanneet sitä enontekiön näkkälän lumiarvoa.. ei siellä sentään perjantain-lauantaiaamun välillä satanut
77 cm lunta... oikea lukema on muistaakseni 106 cm 166 cm sijasta...
Joten sattuu sitä paremmissakin piireissä.. tosin kyseessä on automaattiasema kaiketi ja ilmeisesti ultraääni tai optinen lumensyvyysmittaus.. 8)
Kai sitä pitäisi vaihtaa evääseen nämä tulevat tapahtumat.. vaika voi se terminen talvi tulla takkaisin näille korkeuksille, vaikka joutsenet lentellevät jo ohti pohjoista...
Lumeaurausta norjan malliin 8)
(video puolessavälissä sivua)
https://www.nrk.no/tromsogfinnmark/tre-nye-snorekordar-i-troms-og-finnmark-1.14968583
Ja jos lunta kaipaa niin tuonne :o
https://www.tindevegen.no/webkamera-vaer
Vaikka rouvissa taitaa tänään tulla tämän talvenseudun ennätys lumensyvyydessä niin kärkiauraa ei vielä tarvita... siitä on kyllä kauan kuin sellainen on vastaan tullut.. muutama vuosi sitten (yli 15 v.) yhden urakoitsijan tontilla sellaisen näin.. :D
Nyt on sellaiset 12 cm kertynyt puolenyön jälkeen.. ja jos ennustusten mukaan menee niin yli 20 cm menee rikki... vesiarvo ei lumella kuitenkaan ole korkea joten kun lämpötila nousee plussalle niin valahtaa alas.. 8)
Lainaus käyttäjältä: weatherc - torstai, 02.04.2020, 14:09
Lumeaurausta norjan malliin 8)
Pohjois-Norjan malliin 8) :o
https://twitter.com/VtsNord/status/1247114687399047168
Tromsøssä tullut talven aikana 653 cm lunta, tämän hetkinen syvyys on 169 cm :o
Suurin tämän hetkinen lumensyvyys on 280 cm Ystnesissä, mikä on suurin matalalla maalla mitattu syvyys ikinä Pohjois-Norjassa
https://www.nrk.no/tromsogfinnmark/det-har-ikke-snodd-mer-i-tromso-pa-20-ar-1.14974688
Täällä on satanut 289cm tänä talvena ja tämän hetken syvyys 108cm. Kaukana ollaan Norjan lukemista ;D Ennätystalvena 2014-15 täällä satoi 365cm. Tosin tuolloin sateet alkoi jo syyskuulla ja syksyn lumisateista vielä marraskuulla suli kaikki pois.
On tämä mielenkiintoinen talvi/kevät. Nyt kolmena aamuna peräjälkeen ollut ihan kunnolla lunta maassa, jopa niin että hilkulla onko ollut eniten koko talvena. Somerolla, eli reilut 20 km täältä, taisi olla 10 cm lunta maassa tänä aamuna. Ja jokaisena päivänä on sulannut pois kun viimeistään iltapäivästä on aurinko tullut esiin ja lämpötilakin noussut sinne yli +5 asteen.
Samanlaista ollut täälläkin, paitsi tänään ei ole satanut ja lunta ei ole kuin kasoilla ja hieman katvepaikoissa. Noin viikko stten täällä satoi tämän talven/kevään ennätyslumet reilu 20 cm vuorokauden aikana.. :D
Ukka Matinpojan lumittarissa on lunta 116 senttiä. FMI:n Naruskan asemalla lukema on 112 senttiä. Elykeskuksen arvio lumen vesiarvosta on noin 330 litraa neliömetrillä. Näiden kahden mittauspaikan sentit ovat tämän kulmakunnan alhaisimpia. Kävimme emännän kanssa eilen ehtoolla ajelemassa alun kolmattakymmenettä kilometriä Naruskantietä pohjoiseen. Ei ollut mittakeppiä mukana, että olisi viitsinyt loikata tieltä pois mittaamaan vapaalta paikalta lumensyvyyttä, mutta oli onneksi kamera mukana.
Aurauspenkkojen korkeudesta Naruskan kylällä ja tuolla pohjoisessa voi heti ajellessaan aistia, että pohjoisemmassa on reippaasti enemmän lunta kuin eteläpäässä Naruskaa. Muutamat mökkiläiset mittoivat parisen viikkoa sitten vapaalta paikalta lukemaksi 170 senttiä. Jo syksytalvesta kertoi yksi meidän hiihtovaeltaja lumensyvyydeksi Sorsatunturi-Takkaselkä alueella 130 senttiä. Taisin joskus noista senteistä jotain kirjoittaakin. Ja lunta on tullut sen jälkeen kymmeniä senttejä lisää.
Sallan kokonaispinta-ala on melkein 5900 neliökilometriä. Pohjoisosalla näistä neliökilometreistä voisi kartasta arvioida olevan noin 2500 neliökilometriä. Matemaattisesti lahjakkaammat voisivat laskeskella, paljonko vettä odottaa sulamistaan lumimäärästä sillä olettamalla, että neliömetriltä löytyy nyt noin 330 litraa tai enempi.
Kemijoen keruualueesta Sallan pohjoisilla osilla on vain Naruskajoen keruualue. Savukoskella on samat perusmäärät lunta Kemijoen latvoilla ja alempana. Pinta-alat ovat kaikkien kuntien alueella tuhansia neliökilometrejä. Ja jokia virtaussuuntana Kemijoki löytyy Lappia idästä länteen mentäessä Ounasjokea myöten Kittilän kairoissa.
Sulamisvesistä heitetään nyt arvioita. Vaihtoehtoja on pilvin pimein. On tulvan kannalta hyviä vaihtoehtoja ja toisella puolella huonoja vaihtoehtoja. Haihduttava kevät kovine yöpakkasineen ja lämpimine aurinkopaistepäivineen olisi tulvaa vähentävä. Lisäävä vaikutus tulisi tietenkin, jos tulee lämmintä ja sadetta samalla kertaa. Ja muita vaihtoehtoja on sitten tuosta karkeasta jaosta tietenkin suuntaan ja toiseen. Vedenpintoja nostamatta sulaminen ei kuitenkaan ole ikinä tapahtunut. Nyt on ainekset siihen kerran tai kaksi sadassa vuodessa tulevaan suurtulvaan, joka vaarantaa esimerkiksi Rovaniemellä jonkun laskelman mukaan kahdeksisensataa kiinteistöä...
Sulamista tapahtuu vielä tällä hetkellä vähänlaisesti. Plussalla mittarit käyvät näinä päivinä maksimissaan puolenkymmenen asteen luokkaa. Ennusteissa on paljon epävarmuustekijöitä, joihin kaikkiin meikäläiset tyhmä pää ei riitä. Kohta neljänkymmenen vuoden Sallassa asumisen kokemuksella se on varmaa, että 2020 keväällä on lunta enemmän kuin yhtenäkään vuonna aikaisemmin meidän täällä asumisen aikana. Penkoista siitä voi auratuilla teillä jotain päätellä...kuva on eiliseltä.
Se tuo Ukka laittoi melkein mahdottoman tehtävän laskea pohjoisen sallan sulamisvedet... pitäisi ottaa huomioon että osa vesistä menee venäjälle, osa kiertää tulppiojoen kautta takaisin suomeen kuten tuntsan sorsajoesta.. mikä osa sen tuomasta vesimäärästä on peräisin suomen puolelta...
Mutta jos otetaan helpompi laskelma sen sijaan.. eli Naruskanjoki, valuma-alue 740 neliökilometriä, eli sama 740 milj. neliömetriä.. ja vesiarvo 330 litraa = 0,33 kuutiota..
siis... 740 000 000 X 0,33 kuutiometriä = 244 200000 eli 244 milj. kuutiometriä..
Naruskajoen normaalivirtaus tulppioon laskiessa on 10 kuutiota /sekunti, josta voi päätellä että 24 400 000 sekuntia kestäisi veden poistuminen normaalijuoksulla..
tunnissa on 3600 sekuntia ja vuorokaudessa 86400 sekuntia >> 24 400 000/86400 = n. 282 vuorokautta, eli normaalivirtaamalla noin 9 kk..
Jos virtaaman nopeus/ vesimäärä kasvaa 10 kertaiseksi niin vajaa kuukausi.. jos 20 kertaiseksi niin 2 viikkoa.. siis 200 kuutiometriä sekunnissa, sitten siinä on sellainen seikka että tenniöjoki lykkää noin 50 kuutiometriä sekunnissa normaalisti ja valuma-alue noin 7 kertainen joten hieman hankala sinne naruskan on vesiään lykätä, lisäksi kuola-ja aatsinkijoki laskee samaan tenniöön.. jos äkkirysäys tulee niin vettä riittänee ihan tarpeiksi ;D
Voisin einarin laskelmiin kommentoida sen verran, että Tuntsalta Sallan aivan pohjoiskoillisimmasta kulmauksesta vedet virtaavat Tuntsajoen kautta Vanhaan Sallaan ja edelleen Jäämeren puolelle. Olisikohan se keruualue Naruskajoen keruualueeseen verrattuna vaikka luokkaa 20 prosenttia. Naruskajoen pohjoispuolella sijaitsee Naruskajärvi, johon laskevat vetensä Ylänaruskajoki, Auermajoki ja muutama pikkupuro vielä lisää. Vedenjakaja on aikalailla Tuntsan alueella.
Tulppiojoki laskee vetensä Venäjälle Nuorttijoen kautta. Sen sijaan Kemijokeen laskevat Sallan ja Savukosken pohjoisten osien muun muassa Värriöjoen vedet Kemijokeen ja edelleen Pelkosenniemen-Kemijärven kautta kohden Rovaniemeä. Kemijokeen sisemmässä Lapissa tulee mm. Kitinen. Venäjän puolelle laskevien vesistöjen vastapainona on Kuolajoki, joka purkaa vetensä Venäjältä Tenniöjokeen, joka yhtyy Kemijokeen Savukosken kirkonkylän lähellä. Tenniöjokeen laskee etelämpää Sallasta Aatsinkijoki, johon laskee vielä pikkuvesiä. Sallan kirkonkylän suunnilta Ruuhijoki laskee aika isolta keruualueelta vetensä Käsmäjokeen, joka sekin vie lopulta vedet Kemijokeen päätepisteenään Perämeri.
Koko Kemijoen keruualueen lumimäärän laskeminen on tosi iso homma. Kriittisin paikka lieneekin juuri Rovaniemi, johon Kemijoen kaikkien vesien lisäksi tulee Ounasjoki. Ounasjokihan kurittaa muun muassa Kittilää ja tietenkin Rovaniemeä kaupungista pohjoisluoteeseen.
Näistä olemassa nyt olevista Lapin sulamisvesistä täytellään altaita alkajaisiksi. Lokka ja Porttipahta, Kemijärvi, taitaa olla kohtuullinen myös Kitisen osuus, en oikein sitä aluetta tunne. Altaat on kuitenkin suurtulvatilanteessa täytetty muutamassa päivässä, jos tilanne räjähtää kynsille nopeaan tahtiin. Kemijoen voimalaitosten ohijuoksutusspuoli joutuu varmasti laskemaan miljoonia kilowatteja turbiiniensa ohitse. Tilannetta todennäköisesti eivät ratkaisisi riitelyvetenä vuosikymmeniä ollut Vuotos, eikä myöskään Kemijoki OY:n suunnittelemat pikkualtaat tännekin Naruskalle, Saijalle ja jopa Joutsijärvelle. Tulvaselonteko löytyi ainakin takavuosina Kemijoki OY:n sivuilta muutaman kymmenen sivun tiedostona.
Korona ei pysyne pääpuheenaiheena kokoaikaisesti tänä keväänä. Latinki on sen verran iso Kemijoen keruualueella, että siitä riittää puheenaihetta...
Naruskalla ei sentään näytä kuten liitteessä. :o
On ensimmäinen kertä niiden vuosien aikana mitä tuota seurannut kun noin paljon lunta tuollakin, eli sitä näyttää piisaavan vähän joka kulmalla missä vaan lumi pysynyt maassa.
Samanmoisia lumimääriä täällä Koillismaan perukoillakin mitä Lapissa. Siekkisen virallinen lumiennätys mitattiin tiistaiaamuna ollen 121cm. Edeltävänä iltana sateen loputtua käytiin kyllä 124 sentissä, vaan olen tilastoinut lumensyvyyden kuten virallinen ohje kuuluu, eli aamuisin. Saman lukeman eli 121cm ilmoitin paikallislehden toimittajalle joka oli kiinnostunut lumensyvyydestä. Tosin minun mittauspaikalta n. 28km luoteeseen on mitattu luotettavasti ihan linjamittauksella 187cm lumensyvyys toissapäivänä. Samoin tohdin sanoa lunta löytyvän 150-180cm jokaiselta 350metriä merenpinnan yläpuolelle kohoavalta vaaralta tästä lähiseudulta. Eli tulvia odotellaan täälläkin, jos niitä nyt kukaan sanan varsinaisessa merkityksessä odottaa.
https://www.iijokiseutu.fi/uutiset/iijoelle-ennustetaan-jopa-ennatystulvaa--lahiviikot-nayttavat-nouseeko-vesi-ennatyslukemiin-pudasjarvella-6.705.3837193.42f7c398c7
Terminen kevät ei vielä vahvistetusta ole täälläkään alkanut. Tulevalla viikolla kevät yrittää ikään kuin kiusalla parina päivänä, mutta tämän hetken ennuste epäilee talvisen sään palaavan varsin nopeasti puolessa viikkoa.
Jotta puheeni ei aivan huhuiluksi mene, niin tuli päivä vietettyä maastossa mittakepin kanssa :)
Teksti kopioitu sääasemani facebook-seinältä;
Päivä vierähti lumensyvyyden maastomittauksissa. Tämän pohjalta arvioni Taivalkosken kunnan pohjoisen puoliskon tämän hetken lumensyvyyksistä ja sen vaihtelusta merenpinnan korkeustasoon nähden. Tämä arvio pätee todennäköisesti myös Syötteen ja sen lähialueen lumensyvyyksiin.
Sääaseman korkeussijainti merenpinnan tasoon nähden on 230m ja tämän hetken lumensyvyys 113cm. Tästä kun noustaan korkeammalle niin 300 metrin korkeuskäyrällä menee n. 140cm lumensyvyyden raja. 350 metrin käyrällä menee n.160cm lumensyvyyden raja. 400 metriä ja siitä ylöspäin lumensyvyys on muiden maastomittausten perusteella arviolta jo yli 180cm. Toki näitä yli 400 metrin yläpuolella olevia alueita ei pinta-alallisesti ole kovin paljon. Yli 300 metrin yläpuolella olevia alueita puolestaan on jo varsin laajasti. Arviot on mielummin alakanttiin.
Mittauksia tuli tehtyä päivän aikana lähemmäs sata, eli hajontaakin mittauksissa oli. 350-370 metrissä lukemat vaihteli 155-175cm mediaanin ollessa n. 165cm. 300-320 metrissä syvyys vaihteli 145-155cm ja mediaani n. 150cm. Korkein yksittäinen mittaus erään vaaran päällä n. 370 metrin korkeussijainnilla oli peräti 215cm. Lukema johtuu joko mittauspaikalla olleesta kolosta tai tuiskulumesta, luultavasti jälkimmäisestä.
Tiedossani ei ole, onko lumensyvyyksiä tällä tarkkuudella aiemmin mitattu. Olen kuullut kuitenkin Syötteen vaaroilta mitatun 1990-luvulla kertaalleen 180cm:n syvyyksiä.
Huhtikuu on ollut hieman tuulisempaa ja kylmempää sorttia...hyvin on huomannut n. 20 000 Kwh polttopuiden teossa.. 8)
Tuuli on ollut 70-75% luoteen/pohjoisen kantilla, samoin puuskat ::)
ilmeisesti jatkuukin samansuuntaisena loppukuun joten ei kovin lämpene ennen vappua, jos silloinkaan ja taitaa näinollen Jussan ennuste toteutua kylmästä keväästä.. :D
Nappasin pari ruusua tuulesta ja puuskista...
Ainakin täälläpäin, jos katsoo lämpötiloja, niin ihan normi huhtikuu on ollut, 1 aste yli FMI-normin ollaan.
Tosin jos vertaa alkuvuoteen niin "viileämpi", tammikuu oli 6 astetta, helmikuu 5 astetta ja maaliskuu 3 astetta yli FMI-normin.
Täällä huhtikuu on ollut kolean sorttinen. Tullenee asemani toiseksi kylmin huhtikuu, sen verran kylmää näyttää loppukuun ennusteet. Taidetaan olla nyt parisen astetta alle FMI:n normin. Lunta vielä aamulla 98cm, eikä tänään taideta päästä edes plussalle eli sulaminen on toistaiseksi jäissä.
Vaikuttaa todella hurjalta lukemalta, mutta onko tuossa laskutoimituksessa otettu huomioon se, että se kaikki vesi ei kerralla sula sinne virtaamaan ja osa tuosta imeytyy myös maaperään, eikä valu jokiin?
Tuo laskelma oli lähinnä spekulatiivinen... hydrologi tai ennustaja en ole mutta tiedän kyllä näkemieni tulvien perusteella miten voimakkat ne voivat olla, varsinkin pohjoisessa.. siispä pahin mahdollinen skenaario voisi olla tuonkaltainen tilanne...
Siinä on aika paljon muuttujia.. mutta kun katselee noita ympäristökeskuksen käppyröitä niin ei ole tavatonta että virtaamien huiput ovat 10-20 kertaisia.. riippuen tietenkin miten uoma vetää... Sinänsä pohjavesivarannot ovat aika hyvät ja routaakin hieman joten ei kovin suurikaan osuus imeydy jos äkkisulaminen tapahtuu.. sehän myös edellyttäisi runsaita vesisateita etä niin tapahtiusi.. joten siinä mielessä +/- nolla...
noissa käppyröissä tuohon naruskajokeen sopii parikin 10 kuutiometrin/s kahden puolen olevaa havaintoa.. toinen oli unari/luusua jossa suurin tulvahuipun virtaama oli 15 kertainen normaaliin.. toinen on iijärvi/luusua jossa 20 kertainen..
http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/FIN/virtaama/LAP.htm
siinä on Niin Kemi- kuin ounas- ja tornionjonkin viraamat.. isoissa huiput ovat maltillisempia, noin 10X
Tuossa on sitten ne kaikki.. lumet ja roudat... + sunmuuta...
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Hydrologiset_havainnot/Hydrologiset_havainnot(16971)
edit// jotenkin meni tulppio tenniön tilalle aluksi, johtuikohan siitä että silloin aamulla tuttava sanoi kaupassa lähtevänsä tulppioon.. tenniöjoki oli koko ajan kyseessä
Lainaus käyttäjältä: weatherc - perjantai, 24.04.2020, 11:02
Ainakin täälläpäin, jos katsoo lämpötiloja, niin ihan normi huhtikuu on ollut, 1 aste yli FMI-normin ollaan.
Tosin jos vertaa alkuvuoteen niin "viileämpi", tammikuu oli 6 astetta, helmikuu 5 astetta ja maaliskuu 3 astetta yli FMI-normin.
Mikähän se tuo normi on?
Lieneekö 1981-2010, esim. salo,kärkkä 4.4°
nythän voi ottaa tulevan normin..
eli 1991-2020 ja kärkkä 4.7°
Kärkän keskiarvo 4.96° oli 23 päivä (myös tänään asemasivulla, jossa voi olla hieman liikaa katkoksista johtuen ja vuorokausi ei ole täynnä) eli 0.26 astetta yli viimeisimmän vertailuarvon.. mitä katselee ennusteita niin 5 asteen pintaan saattaa jäädä mikä olisi kärkän viimeisen 20 vuoden keskilpt.... :D
Tuolla tulevalla uudella normilla erot alkuvuodesta oli myös pienempiä..
Lainaus käyttäjältä: einari - sunnuntai, 26.04.2020, 18:10
Mikähän se tuo normi on?
Lieneekö 1981-2010, esim. salo,kärkkä 4.4°
nythän voi ottaa tulevan normin..
Mistä tuon 4.4° keksisit?
Juu, Salo, Kärkkä ja 1981-2010 se käytetty normi on, myös koska se on se virallinen. 1991-2020 julkaistaan joskus vuoden-1.5 vuoden päästä.
Silloin kun nuo hain niin tuo huhtikuun 1981-2010 normi oli 3.7° siitä FMI:n kyselystä jossa nuo löytyy..
En keksinyt, openoffice laski sen kun arkistosta hain joka kuukauden keskilämpötilat.. oikeasti vastaus oli 4.39° muuta pyöristin... sitten tilastoja vuodesta 1961 lähtien ilmatieteenlaitos sanoo salon keskilämpötilaksi 1981-2010 4.2° josta leikkaus...
lähempänä on kuitenkin kuin se normi jonka sinä laitoit... eli jossain on jotain vikaa.... ;)
toinen kuva on kuluvalta kuulta lähistön 4 ilmansuunnan fmi:n aseman keskilpt:t vastaan oma ja aika lähellä ollaan vaikka kaikiin on 30-40 km matkaa linnuntietä :D
Edit// siis huhtikuun keskilämpötilat laskin..
Lainaailmatieteenlaitos sanoo salon keskilämpötilaksi 1981-2010 4.2° josta leikkaus...
lähempänä on kuitenkin kuin se normi jonka sinä laitoit... eli jossain on jotain vikaa....
Se on siinä että Salo ja Salo,Kärkkä ei ole sama asia. ;)
Salo kuntana on 2100 km2 (eli 10 yhdistettyä kuntaa) eikä tuo sun käppyrä kerro mihin päin kuntaa tuo on laskettu (todennäköisesti Salo-Salon keskustaan) ;)
Kärkkä on se lähin FMI-asema täältä katsottuna.
Juu, kyllä tiedän miten periaatteessa hila-aineistoa käytetään. :D
Onkohan se aineisto miten laajasti käytössä Fmi:llä mistä hait sen normin... Salo, Kärkkäkin on sitten kylmennyt "paperilla" 0,7°.. mitenkähän muualla. ::)
Tarkistin uudelleen sen vertailukauden keskilämpötilan ja siihen 4,39333 lukemaan päädyin edelleen.. joten jossain on nyt perustavanlaatuinen virhe.... tahaton tai sitten tahallinen jolla painetaan vertailukauden keskilämpötiloja alemmaksi jotta saadaan lämpeneminen tuntumaan suuremmalta. ???
Olisi mukava saada vaikkapa noiden lähistön fmi-asemien "normit" niin voisi tarkistaa erot.. minulla kun on valmiina ne keskilämpötilat kuukausittain kahdestakin paikasta haettuna... 8)
Tuo on se kysely jolla noita löytää FMI:ltä:
storedquery_id=fmi::observations::weather::monthly::30year::simple
Tuossa pitää muistaa se, että noita paikkoja johon FMI noita laskee on harvakseltaan. Täältäpäin (tarkistin asian) löytyy 3: Kaarina, Kemiönsaari sekä Jokioinen. Tuo 3.7° on Kaarinan data.
Toinen muistettava on se, että virallinen keskilämpötila ei lasketa ottamalla keskiarvon kaikista datoista vaan jonkun ihme kaavan mukaan.
Vuoteen 2014 käytettiin niitä ihme kaavoja.. jotka periaatteessa kyllä antavat ihan riittävän tarkkuuden.. eli 3 tunnin välein olevat laskettiin yhteen ja jaettiin kahdeksalla... ja jotain korjauskertoimia eri kuukausille käytettiin.. huhtikuu oli 0.00 :D
nykyisin tehdään vähän reaaliaikaisemmin nuo ja käsittääkseni ihan perinteisellä yhteen/jakolaskulla lasketaan vuorokauden keskilpt...
Ne osaa epäselvästi kertoa selvän asian.... ;D 8) ::)
"Automaattihavainnoissa on siirrytty tasatunnein tehtävään synoptiseen havaintoon koska tiheästi tapahtuvia havaintoja saadaan reaaliaikaisesti. "Ei-synoptisilla" tiheästi tehtävillä havainnoilla ei ole nykyisin tavanomaisessa käytössä aiemmankaltaista erityisroolia. Toisaalta synoptiset havaintohetket ovat edelleen keskeisessä roolissa meteorologisen yhteisön kansainvälisessä tiedonvaihdossa ja ilmastollisia vertailuja tehdessä."
Tuo lainaus > https://www.ilmatieteenlaitos.fi/saahavainnot
Muutenkaan en saanut testissä oman aseman osalta 5 min/30min/3 tunnin välein otetuista havainnoista juurikaan eroa.. käytännössä keskilptlukemat olivat 1,3875 (3h); 1,3938(30min); 1,3979(5min) astetta.. joten ero oli suurimmillaan 0,01 astetta.. vuositasollahan se tekee peräti 3,65 astetta... muttei käytännön merkitystä koska pyöristykset tekee isompia heittoja :o
Tein huvikseni myös vertailun tämän todella reaaliaikaisen havaintolähteen >>https://data.fingrid.fi/fi/dataset?q=l%C3%A4mp%C3%B6 (tammisto)ja fmi:n vantaan lentoasema/kumpula/kaisaniemi välillä eiliseltä.. tulos oli vantaa 4.7° tammisto 5° kumpula 4.8° ja kaisaniemi 4,9° .... että suhteellisen tasaisia keskilämpötiloja...
Lainaus käyttäjältä: einari - tiistai, 28.04.2020, 09:23
Vuoteen 2014 käytettiin niitä ihme kaavoja.. jotka periaatteessa kyllä antavat ihan riittävän tarkkuuden.. eli 3 tunnin välein olevat laskettiin yhteen ja jaettiin kahdeksalla... ja jotain korjauskertoimia eri kuukausille käytettiin.. huhtikuu oli 0.00 :D
nykyisin tehdään vähän reaaliaikaisemmin nuo ja käsittääkseni ihan perinteisellä yhteen/jakolaskulla lasketaan vuorokauden keskilpt...
Ei pidä paikkansa, 8 arvoa per päivä:
Lainaa
Ilmatieteen laitos laskee vuorokauden keskilämpötilan kullakin havaintoasemalla tasan 3 tunnin välein tehdyistä lämpötilamittauksista. Lämpötila luetaan lämpömittarista normaalikellonaikana klo 2, 5, 8, 11, 14, 17, 20 ja 23, kesäaikana tuntia myöhemmin.
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lampotila-ja-kosteus#12
Ehkä hieman epäselvästi ilmaisin sen että ei ole suurtakaan väliä käytetyillä havaintoajoilla koska ilmatieteenlaitos käyttää tällaista > synoptic (of data, obtained simultaneously over a wide area) eli jos poikkeaa muista havainnoista tarkistuksessa niin korjataan tarvittaessa... (mitenkähän todenmukaista on..) :D
Sitä dataa kyllä saa havaintojen latauksesta 10 minuutin välein kaikista automaattiasemista.. esim. salo, kärkkä eilisen keskiarvo 10 min haulla 5.1° ja päivähaulla sama... siellä linkissäsihän sanotaan että aritmeettista keskiarvoa käytetään... ei enää niitä ihmekertoimia ja kaavoja.. vain yhteen-ja jakolaskua... ???
Jos lunta kaipaa niin tuolla norjan puolella sitä vasta olisikin :P ;D 8)
Viileäkö toukokuu on menossa eikä näytä kovin lupaavalta seuraavat pari viikkoakaan ainakaan näillä leveyksillä..
Nuo meteorologit ovat hehkutelleet lämmintä kesää.. mutta taas eräs pitkän linjan perhosharrastaja arvioi että viileä kesä on tulossa (artikkeli Länsi-Savo lehdessä noin viikko-puolitoista sitten)..
Hieman ontuva vertaus oli Lapin Kansassa, otsikoitu näin > Lapin tulvahuippujen ennustetaan siirtyvän poikkeuksellisen myöhään – Kemijoen virtauma nousee lähes Niagaran putousten tasolle..
Se tietää Naruskajokeenkin kovia virtaamia jos sulaminen tapahtuu kesäkuussa ja äkkirysäyksellä.. Ukka varmaan on innoissaan.. ;D
Onneks Ukan sääasemat sijaitsee molemmat sen verran korkijalla rannan puolella, että jos Naruska Länsipuolentien Kallelan perustuksen reunan yläpuolelle vesi nousahtaa, niin muutama alapuolen kylä ja taajama, Saijan kylä ja vaikkapa Savukosken kirkonkylä, ovat huppeluksissa. Ja jos Retkeilymajan kiinteistön portailta pääsee veneellä lähtemään, niin Rovaniemen kaupungissa ei ole vettä täynnä vain Arktikumin alin kerros, vaan seuraavakin...
Lumipatterit eivät ole massaansa juurikaan menettäneet, mutta hankikerros alkaa olemaan läpikosteana maata myöten. Pikku yöpakkaset tekee muutaman tunnin hankikelejä aamuille, mutta iltapäivällä pääsee kahlaamaan pohjia myöten, joka vaan sellaista haluaa...
Suurimpaan tulvaan Lapissa on ainekset. Tännehän Naruskan suunnille lupaili uutta lunta paljonlaisesti viikonloppuna.
Mielenkiintoisia aikoja tässä elellään koko Lapin alueella idästä länteen ja lännestä itään.
Jotta ei "suomessa juhannuksena yhtä kylmää kuin jouluna"-todellisuus unohdu niin pitihän se näin liki toukokuun puolessavälissä tuupata talven tapaistakin kylään, vajaa +1 mittarissa ja valkoista moskaa tulee taivaan täydeltä ;D
Kevättä norjalaiseen malliin ;D 8)
Taitaa käydä niin että terminen kesä alkaa joskus juhannuksen tietämillä, jos silloinkaan.. 10 päivää näyttää evijärvelle vain muutamaa lämpöastetta päivisin.. ja yöllä miinusta. :(
Nyt on enimmäkseen käynyt virtaukset jo huhtikuun alkupuolelta luoteen-pohjoisen puolelta muutamia päiviä lukuunottamatta ja Pekka Poudan mukaan saattaa jatkua tuonne juhannukseen... ja pohjoisessa saattaa näinollen suurtulvat jäädä näkemättä....
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nama-kartat-eivat-lupaa-hyvaa-lammon-odottajille-koleaa-jopa-kuukauden-ajan/7817384
edit// tuore forecaan kuukausiennustekkin tuli heti kirjoittamisen jälkeen..
https://www.foreca.fi/meteorologilta/vtch9ujz
Lainaus käyttäjältä: weatherc - maanantai, 11.05.2020, 20:43
Kevättä norjalaiseen malliin ;D 8)
https://www.facebook.com/tindevegen/videos/919013495281297/
8)
Lainaus käyttäjältä: weatherc - maanantai, 11.05.2020, 20:43
Kevättä norjalaiseen malliin ;D 8)
On se hyvä että pojilla riittää puuhaa ettei tartte ihan jouten olla. ;D ;)
Pikkusen täälläkin alkaa valkoista olemaan... niin meinaan kun noi norjanangervot alkaa kohta tosissaan kukkimaan.
Muutama sääkameran napsima kuva miltä täällä kameran vinkkelistä näyttää.
Ei ihan heti tule mieleen tilannetta jossa Toukokuun puolessavälissä näyttäisi siltä kuin miltä tässä ikkunastani ottamassani kuvassa.
Se alkoi jossain suunnilleen 04 aikaan aamuyöstä, kun salamatutka sekosi lumisateen takia ja havahduin sen piipitykseen joka oli käytännössä jatkuvaa. Piti puolinukuksissa vaientaa se ja takaisin nukkumaan.
05 aikoihin sitten ylös ja koirien kanssa pihalle lumen ja rännän välimuodossa kävelemään. Sade ei tauonnut hetkeksikään.
Tämä kuva oli otettu kello 06:30. Tutka oli saanut toisen vastaavanlaisen halvauksen noin varttitunti ennen tätä ja lumisade oli juuri päättynyt.
Lainaus käyttäjältä: J.Jäntti - perjantai, 15.05.2020, 21:19
Ei ihan heti tule mieleen tilannetta jossa Toukokuun puolessavälissä näyttäisi siltä kuin miltä tässä ikkunastani ottamassani kuvassa.
Se mikä tuossa kuvassa pisti silmään on että asvalttitiekin niin kylmä että kertynyt loskaa. Yleensähän näissä kevätlumissa se on jo niin lämmin ettei mitään jää pinnalle.
Se oli tänään toukokuun lämpimin päivä näillä seuduin.. hidasta on kevään eteneminen.
Rouvin tehoisa lämpösummakertymä on toukokuulta 9.5° , Jakutiassa vastaava 61.7° joten kevät lienee siellä pitemmällä.
Pikkuiseen näyttää positiivisemmalta lämpötilojen suhteen ennusteet... tänään ensimmäiset voikukat näytti keltaista ja tuomi pikkuisen vihertää... mutta tuskin ehtii kukkaan ennen kesäkuun alkua... ihan muistuu mieleen -70 luvun alkupuoli kun kesäloman alkaessa kouluissa tuomi kukki...
;D
saa nähdä millainen kesä tulee... tuossa vertailukuvat toukokuun eskilämpötiloista mainitsemissani paikoissa.. leveysasteet on suurinpiirtein samat..
Yllättävän hidasta on ollut eteneminen, joskaan ihan uniikki tapaus tämä ei ihan ole.
Muistan joutuneeni laittamaan villapaidan päälle vuoden 2003 Kesäkuussa, ollessani kertausharjoituksissa Hangossa ja silloin aamupäivästä oli melkoisen kylmät kelit. Lämpimämmät kelit tulivat vasta harjoitusten viimeisinä päivinä. Ne eivät juuri nyt eroa tämänhetkisistä aamuista, jolloin esim. Helsingissä pyöritään kello 05-06 aikaan vielä visusti jääkaappilämpötiloissa. Lämpötila nousee kyllä melko nopeasti tuon jälkeen ja esim. nyt ollaan jo +10°C yläpuolella.
Kyllähän se kesä sieltä vielä saapuu. Ajankohta ja kesto onkin sitten ihan eri juttu. ;D
Joka Ukan torpanpieliä vesi hivottelee Naruskalla? Näin juuri videon missä Naruskajoki oli varsin levittäytyneenä, olipa joku tiekin täysin veden alla. Foresterilla joku ajeli ja kuvaili samalla.