Akut taitaa olla aikas finaalissa kun jo nyt joulukuussa tiltannut. Ensimmäisen kerran tilttas 9.12 korvilla. Tänään kun oli valoisempaa (jopa aurinko näkyi! 8)) niin kävi linjoilla vartin verran. Se mitä käppyristä saan irti on että tilttas liki heti kun aurinko meni kunnolla pilveen kun sähkönsaanti paneeleilta loppui. Eli akkuihin ei ollut mennyt käytännössä mitään. Tosin päivän saanniksi ei tullut kun 10 wattia mikä nyt ei paljoa lämmitä 200 A:n akkupakkaa (todellisuudessa kyllä tullut vähän enemmän koska datat keräävä Rasputin ei saa virtaa ennenkuin säädin kytkee virrat kuormalle päälle, eli jännite nousee yli esisäädetyn rajan)...
Mitä olen seurannut niin akkuihin alkaisi menemään virtaa kun Daviksen aurinkoanturi pääsee yli 50 w/m2. Tänään kävi Perttelin anturi pikaisesti kääntymässä 70 w/m2:ssä.
Toinen havainto on Daviksen temp/hum-anturi. Silloin 9.12. se antoi kosteudeksi 18% mikä nyt tähän aikaan vuodesta on silkkaa humbuggia. Tänään oli lukema 1%. Lämpötila näyttää toimivan.
Kummallekkaan ongelmalle ei ole ihan heti tapahtumassa mitään :P
Onhan täällä elämää.. muitakin kuin itänaapureita. 8)
Kun näin talviseen vuodenaikaan tuo tuuli puhaltelee tauotta niin olisiko ratkaisu siihen panelien rinnalle rakennella pieni tuuligeneraattori, halvimmat napadynamot maksanevat noin 30€ ja hieman muita tarvikkeita siihen päälle.... tosin voihan sillekin tulla hintaa... virtaa alkaisi tulemaan noin 1.6 metrin sekuntituulilla eli kävelyvauhdilla (6 km/h) tosin sehän on propellin koosta kiinni.. tai rakenteesta ::)
" Niinkuin nimikin sanoo, dynamo on pyörän navassa. Napadynamo on uskomattoman kevyt polkea ja se on myös hiljainen. Napadynamot ovat vesitiiviitä ja niitä voi käyttää joka säällä."
https://docplayer.fi/12294369-Polkupyoran-dynamokayttoinen-laturi-elektroniikkalaitteille.html
Lainaus käyttäjältä: einari - keskiviikko, 23.12.2020, 04:52
Kun näin talviseen vuodenaikaan tuo tuuli puhaltelee tauotta niin olisiko ratkaisu siihen panelien rinnalle rakennella pieni tuuligeneraattori, halvimmat napadynamot maksanevat noin 30€ ja hieman muita tarvikkeita siihen päälle.... tosin voihan sillekin tulla hintaa... virtaa alkaisi tulemaan noin 1.6 metrin sekuntituulilla eli kävelyvauhdilla (6 km/h) tosin sehän on propellin koosta kiinni.. tai rakenteesta ::)
Vaikkei tuon sijanti ihan ihannin olekkaan tuollaiselle niin olishan se kunhan löytäis sopiva dynamo ja siihen sopiva ropelli :)
Tuolla meren äärellähän tuulee lähes aina ja suuntakin on suuri osa ajasta liki sama eli etelä-lounas.
Itse laitoishan ei tarvitse mitään kovin suurta virtamäärää per päivä ja sitähän pystyy säätämään aika hyvin, normi talvisäädöillä kulutus kiikkunut siinä 1 Ah / vrk hujakoilla. Dataloggeri nyt ei montaa virtaroposta syö, Rasputin päällä vain valoisaan aikaan, kamera + retitin päällä sen 0.5-1h verran että datat saa upattua sekä tuoreen tilannekuvan (sekä sen pienen ikkunan jolloin siihen saa yhteyden etänä).
LainaaVaikkei tuon sijanti ihan ihannin olekkaan tuollaiselle niin olishan se kunhan löytäis sopiva dynamo ja siihen sopiva ropelli
Auton laturi ja siihen kiinni huippuimurin siipi. Ei tarvii suuntailla ja 12V tulee ulos.
Lainaus käyttäjältä: SääSami - keskiviikko, 23.12.2020, 19:56
Auton laturi ja siihen kiinni huippuimurin siipi. Ei tarvii suuntailla ja 12V tulee ulos.
Ehkä tuollainenkin systeemi toimisi jos tarvii suuria tehoja, noissa laturisysteemeissä on vain haittapuolena se että ennenkuin alkaa tuottamaan virtaa niin kierrosnopeus pitää olla yli 1000 rpm eli vähintään noin 16,6 kierrosta sekunnissa ja käytännössä vielä enemmän, dynamo taas tuottaa sen 3,5 Volttia, 0,5 A:n teholla kierroksien ollessa noin 2-2,5 /s (päässälaskien 2 x 3600 s = 7200 rp/h joka kerrotaan pyörän vanteen kehän pituudella n. 1,1 metriä saadaan noin 8000 metriä tunnissa ja ylittää sen kävelyvauhdin 6km/h josta mainittu aiemmin)
Riittääköhän tuollainen huippuimurin siipi pyörittämään tarpeeksi nopeasti laturia, potkurimallisessa ilmeisesti lapojen pituus pitää olla noin 3 metriä... kätisyyskin on varmaan tärkeää huomioida 8)
Tuossa dynamohommassa pitää muistaa että napa on kiinteä ja sieltä sähkö saadaan, joten propelli kiinnitetään siihen mihin normaalisti pinnat... ;) tuollaisella pienellä windside-roottorin tyyppisellä voisi helposti rakennella kompaktin pystymallisen pikku tuulivoimalan.. tuon oheisen kuvan mittoja voisi varmaan pienentää 3-4 osaan eikä siinä liioin ole tuulen suunnalla merkitystä.. jos laittaa vaakaan niin varmaan lasten leluhyrrä pyörittäisi....
Tuo saattaisi toimiakin, mutta mitenkä on toimivuuden laita siinä kohtaa, kun laturiin/dynamoon kytketty kuorma alkaa luomaan vastusta.
Lainaus käyttäjältä: einari - keskiviikko, 23.12.2020, 04:52
Onhan täällä elämää.. muitakin kuin itänaapureita. 8)
On täällä elämää. Tämä on tätä tyypillistä sesonki-ominaista hiljaisuutta vain. Kyllä se taas tästä vähitellen ottaa taas vauhtia uudelleen.
Mitä itänaapurin kirjoitteluihin tulee, tänne on iskenyt joku ihmeen bottien ryöppy, jota tulen suitsimaan ja filtteröimään aina kun huomaan aktiviteettia tai mikäli joku käyttäjä ilmoittaa että foorumille tulee roskapostauksia.
Näyttää olevan loppunut mutta ei hinnan kiroissa. Kiinasta löytyy vielä halvemmalla.
https://www.electrotori.net/product/122/tuulivoimala-12v--90w (https://www.electrotori.net/product/122/tuulivoimala-12v--90w)
Lainaus käyttäjältä: SääSami - torstai, 24.12.2020, 13:30
Näyttää olevan loppunut mutta ei hinnan kiroissa. Kiinasta löytyy vielä halvemmalla.
https://www.electrotori.net/product/122/tuulivoimala-12v--90w (https://www.electrotori.net/product/122/tuulivoimala-12v--90w)
Tuon mallisissa on pari ongelmaa
- siipien koko eli vaativat tilaa aika lailla
- paino, tuossakin 12.5 kg, eli vaatii todella mojovan kiinnityksen jos sen jonkin tolpan nokkaan meinaa roikottaa
Tuollaista windside-tyyppistä tutkailin joskus. Siinä olisi se etu ettei ole suunnasta kiinni ja koko hienouden voi ruuvata pystysuunnassa tolppaan tukevasti kiinni.
LainaaTuo saattaisi toimiakin, mutta mitenkä on toimivuuden laita siinä kohtaa, kun laturiin/dynamoon kytketty kuorma alkaa luomaan vastusta.
Tuonhan voisi kytkeä suoraan akkuun kiinni koska tarve tuollehan olisi lähinnä talvella jolloin akkuihin kyllä virtaa mahtuu ja kulutustakin saa kehiin "nappia painamalla" sen yli 20 Ah/vrk jos tarve vaatisi, kesäksihän sen voisi vaikka kytkeä irti ellei viritä sitä pannelien säätimen kautta (ei hajua voiko nin tehdä mutta kuitenkin).
Lainaus käyttäjältä: weatherc - torstai, 24.12.2020, 23:28
Lainaus käyttäjältä: SääSami - torstai, 24.12.2020, 13:30
Näyttää olevan loppunut mutta ei hinnan kiroissa. Kiinasta löytyy vielä halvemmalla.
https://www.electrotori.net/product/122/tuulivoimala-12v--90w (https://www.electrotori.net/product/122/tuulivoimala-12v--90w)
Tuon mallisissa on pari ongelmaa
- siipien koko eli vaativat tilaa aika lailla
- paino, tuossakin 12.5 kg, eli vaatii todella mojovan kiinnityksen jos sen jonkin tolpan nokkaan meinaa roikottaa
Tuollaista windside-tyyppistä tutkailin joskus. Siinä olisi se etu ettei ole suunnasta kiinni ja koko hienouden voi ruuvata pystysuunnassa tolppaan tukevasti kiinni.
Pystyakseliset on hyötysuhteeltaan huonompia mitä vaaka-akseliset. Eli jos saman tehoisia verrataan niin pystyakselinen vaatii kyl ihan yhtä tukevan kiinnityksen.
Se hyvä noissa pystyakselisissa tietääkseni on että ne kestää myrskyjä paremmin koska nopeus ei nouse niin korkeaksi.
Monissa lähteissä kylläkin mainitaan että pystyakseliset ovat hyötysuhteeltaan parempia, eikä tämän kokoluokan
vermeissa mitään haruksia tarvita.. ruuvipaalu vaan maahan tai muuten koplaa pystyyn vaikapa isompaan betonilaattaan ja kiviä juurelle painoksi.. jollei halua valaa jalustaa...
Ehkä unohdamme tuon napadynamon, kun 12 volttisia on vaikea saada.. tuo 5-6 volttia kyllä pyöritäisi netatmoa.. mutta reitittimen kanssa tulisi ongelmia, joten niitä pitäisi olla kaksin kappalein..
Mutta kohtuuhinnalla löytyy saaristotekniikalta pieni generaattori johon niiden ainut pystyaselinen vaijeriviritys perustuu..
katselin amazonilta vaihtoehtoja mutta kiinan tuonnille tulisi tuplat hintaa joten siirryin länteen, eli ruotsiin.. n. 200-300 eurolla saisi kohtuullissen paketin jossa olisi jo tehoakin ja pystyakselisena.. vaikkapa tämä..
https://www.amazon.se/Vindkraftsystem-vindturbgenerator-vindgenerator-vindkraftssystem-regulator/dp/B08B3SSKGC/ref=sr_1_16?dchild=1&keywords=wind%2Bgenerator&qid=1609319619&sr=8-16&th=1
tuossa kylläkin luki minus one ainakin toistaisesi ... mutta olihan siellä muutakin :D
tuossa taasen ei lukenut miinusta..
https://www.amazon.se/Windkraftsystem-HaroldDol-vindturbine-vindgenerator-vindkraftsystem/dp/B07ZRJ1YF1/ref=pd_sbs_328_2/261-9859333-5313126?_encoding=UTF8&pd_rd_i=B07ZRJ1YF1&pd_rd_r=e0c61d1a-bf8d-4625-ba34-6fbb713acbdf&pd_rd_w=oyB4r&pd_rd_wg=qjRLf&pf_rd_p=2c8b89fc-5d9f-451e-8f26-58ee1b07a058&pf_rd_r=QS1MS30M2ZYAPVZX6V5Z&psc=1&refRID=QS1MS30M2ZYAPVZX6V5Z
oli siellä reilulla satasella generaattori joka käy pystyyn tai vaakaan.. kuva.
weatherc mietti että sopiiko olemassaolevaan lataussäätimeen kytkeä, no ainakin jos on hybridisäädin. Muuten pitää varmaan rakentaa jonkinmoinen suojapiiri ettei lykkää generaattorista virtaa aurinkopaneeliin tai päinvastoin.. ehä on viisainta harkita valmista ratkaisua eli sitä tuulelle ja auringolle yhteistä hybridiä, jostain katsoin eikä ne mahdottomia hinnaltaan olleet.. tärkeintä on kuitenkin että jännite on sama.
Tuosta valmiista paketista en tiedä onko siinä mukana tasasuuntaussilta, tosin semmoinen 3-vaihetasasuuntaaja ei maksa kuin kympin pari, kuitenkin ehdoton kapistus.. tuota pelkkää generaattoria myydään diodisillalla ja ilmankin...
Joku ilmeisesti on tuohon valmiiseen tykästynyt, kolmannen oli hankinut ja kommenteissa tuossa kuvassa kehui.. eipä niissä myllyissä kovin kummoiset kiinnitykset ole :D
Muutoin ihan mielenkiintoisia muta tuo Ruåttin Amazooni ei lähetä suomeen...
Toisaalta, mitä tuota Amazoonia tullut matkan varrella selailtua niin aika kalliiksi todennut...
mutta saksan lähettää.. testasin mutten maksanut :D
https://www.amazon.de/-/en/gp/product/B07ZRJ1YF1/ref=ox_sc_saved_title_1?smid=A2J49ZRKLBL12G&psc=1
vastaava vehje kiinasta olisi maksanut melkein 500 ecua... näkyy olevan kontrolleri mukana
Ja kuten aina, kannattaa vilkasta tuota review-osastoa myös...Noita samanlaisiahan on tuolla useampi joten lienee kaikki samaa kiina-roinaa:
LainaaVery low amperage output (around 0.3-0.7A) even in the strongest winds at 12m/s.
Ei ihan 600W/50A mitä luvataan, pikemmin menee jo Wish-osastolle... ;D
Halvalla ei saa hyvää... yleensä, mutta jos eurooppalainen kelpaisi (luultavasti kuitenkin nuokin halpatyövoimamaiden tuotteita osin)
makaroononimaasta tällaista..
https://www.makemu.it/shop-makemu/?lang=en
Lainaus käyttäjältä: weatherc - keskiviikko, 30.12.2020, 22:50
Ja kuten aina, kannattaa vilkasta tuota review-osastoa myös...Noita samanlaisiahan on tuolla useampi joten lienee kaikki samaa kiina-roinaa:
LainaaVery low amperage output (around 0.3-0.7A) even in the strongest winds at 12m/s.
Ei ihan 600W/50A mitä luvataan, pikemmin menee jo Wish-osastolle... ;D
kun elämme tällaista uusavuttomuuden aikaa niin epäilen että siinä on menneet piuhat sekaisin ja on jarru päällä..
nuoruudessa jo joutui vaihtelemaan noita vaihejärjestyksiä moottorille jos pyöri väärin päin tai jurrassi hiljakseen..
se oli usein vaiheet eri paikoissa eri lailla silloin... samahan se on generaattoreissakin.. vaihejärjestys pitää olla oikein.. ;)
Noissa 3-vaihegeneraattoreissa on usein jarru joka toimii turvamekanismina juurikin muuttamlla vaihejärjestystä kuten esite sanoo > Control system: Electromagnetic.
Speed control: Automatic wind angle.
Tästähän seuraa että jos piuhat kytketään väärin niin saadaan aikaiseksi manuaalinen jarrutus.... 8)
Kun laitetta myydään eu:ssa niin pitää aika tarkat direktiivit täyttyä.. ja lupaukset pitää.. luulisin ::)
edit// Nuo review-jutut kannattaa jättää omaan arvoonsa, yleensä joka asiassa vika on käyttäjässä tai siinä miten asioita toteuttaa ja tulkitsee 8)
Jos tarkastellaan tuota 600W/50A arvoa niin kyseessähän on ideaali tilanne jossa jännite on vakio, vastus nolla ja kuorma 50A (eli oikosulkuvirta) , mutta akun latauksessahan ei ole ole kyseessä se, siitä jo lataussäädin pitää huolen ja jollei säädintä ole niin akku sanoo poks.. Kun ei tiedä miten ja mistä tuo virta on mitattu ja millaisella kuormalla, johtimien pituus ja paksuus generaattorilta akustoon, akun tyyppi yms. ovat hämärän peitossa, niin sitä on turha pohtia. jos taas tarkastellaan tuota 0,3-0,7 ampeerin virtaa, joka riippuu juurikin noista mainitsemistani tekijöistä.. nuo arvot lataavat siis 18-42 A/tunnissa.. eli 200Ah akun lataaminen kestää noin 5-7 tuntia liki tyhjästä täyteen... ja harvoinhan se on aivan tyhjä... muuten akun varaustasokin vaikuttaa lataukseen riippuen säätimen tyypistä.. ajattelisin näin ???
Mitä lataukseen tulee niin akkujen hyötysuhdehan ei ole 100%. Kesäsin kun virtaa riittää ja paneelilataus menee float-asentoon jo ennen 11 aamupäivällä tarvitaan 6 kWh kulutukseen 9 kWh virtaa. Noin pyöreästi. Tuo on ollut aika vakio.
Toinen on se että matalalla teholla ei paljoa jää akkuihin. Mitä noita paneeleja seurannut niin vaatii yli 4A ennenkuin mitään kovin tähteellistä jäisi talteenkin. Se on vaan raaka tosiasia.
Lainaaja harvoinhan se on aivan tyhjä.
Eivät ole koskaan täysin tyhjät. Säädin katkaisee kuorman pois kun jännite tippuu alle 11.8 V taitaa olla. Ja vastaavasti takaisin kun päästään yli 12.2 V. Nuo raja-arvot on tuossa käytössä olevassa säätimessä säädettävissä.
Lainaaakun varaustasokin vaikuttaa lataukseen riippuen säätimen tyypistä.. ajattelisin näin
Vaikuttaa. Tuossa omassa säätimessä on 3 eri lataustyyppiä jota se käyttää ainakin sen antaman datan mukaan.
LainaaNuo review-jutut kannattaa jättää omaan arvoonsa, yleensä joka asiassa vika on käyttäjässä tai siinä miten asioita toteuttaa ja tulkitsee
Nooh, en noin sanoisi vaan pikemmin että ne monesti kertoo sen todellisuuden noista kiina-vehkeistä missä myyjät tuuppaa kaiken maailman satuja selostukseen ilman mitään todellista pohjaa. Jo se, että täysin samannäköistä vispeliä on myynnissä monella eri myyjällä eri nimillä tai nimettömänä, ja se että vispelin väri määrää hinnan (tuota kyseistä saa punaisena paljon halvemmalla kuin valkoista) sanoo jo aika paljon. Monestihan ne myös poistaa/ei hyväksy negatiivisia palautteita koska se haittaa myyntiä kun käy ilmi että homma on silkkaa kusetusta ala Wish.
Mitäs kaikkea sulla tuolla sääasemalla oikein pyörii kun tehoja tarvitaan sähkökiukaan verran?
Aika hurjalta tuntuu.. laskeskelin tuolla 6 Kwh:n arvolla.. oletin että tuo ennen 11 tarkoittaa ainakin 10 tuntia.. eli siis 600 wattia/h > 0,6kw x 24h = 14,4 Kwh /vrk >> kerrottuna 365 päivällä saadaan rapeat 5200 Kwh/vuosi... sitä kun vertaa omaan vuosikulutukseen 8000 Kwh.. joka sisältää kaiken kulutuksen ilmalämpöpumppuineen, lämminvesivaraajan, lattialämmityksen, 2 pakastinta, jääkaappi, televisio, 3 tietsikkaa, valot, keittiölaitteet, yms.. niin vie sääasema paljon virtaa...
Raspihan vaatii oletettavasti lisäliitäntöineen 3 ampeerin virtalähteen ja vaikka olisi 12 voltin jännite sille niin se olisi 36 volttiampeeria eli wattia >> 0,036 Kwh siis noin 0,4 Kwh/11h.. mihin siis kuluu loput 5,6 Kwh 11 mennessä???
Jos tuo 4amp*12v pitää paikkansa niin niiden panelien teho on 48W kerrottuma ajalla 11h niin tuona aikana tuotto on vajaa 530 wattia eli 0,53 Kwh.. eli tuommoinen 48 watin teho siis vaadittaisiin ylläpitämään akkua..
Tuossa on android-appi tuulivoimaan... taisi olla vestaksen arvot siinä..
Lainaus käyttäjältä: einari - keskiviikko, 30.12.2020, 11:25
Monissa lähteissä kylläkin mainitaan että pystyakseliset ovat hyötysuhteeltaan parempia,
Ne on tyypillisesti semmosia lähteitä jotka kaipais lisärahoitusta. Asiaa voi myös ajatella siltä kantilta että kaikki voimalaitokset mitkä tuottaa edes jossain määrin järkevät määrät sähköä on vaaka-akselisia. Tietty pystyakselisissa on lisäksi se ongelma ettei ne skaalaudu isoksi.
Lainaus käyttäjältä: khyron - torstai, 31.12.2020, 19:22
Ne on tyypillisesti semmosia lähteitä jotka kaipais lisärahoitusta. Asiaa voi myös ajatella siltä kantilta että kaikki voimalaitokset mitkä tuottaa edes jossain määrin järkevät määrät sähköä on vaaka-akselisia. Tietty pystyakselisissa on lisäksi se ongelma ettei ne skaalaudu isoksi.
Maailma muuttuu tuulivoimaloidenkin osalta.. valkeakoskelle ollaan puuhaamasssa sata metriä korkeaa tuuliruuvia joka vastaa teholtaan perinteistä potkuriturbiinia...vähemmillä haitoilla..
https://yle.fi/uutiset/3-7989676
Jos googlen suunnitelmat toteutuvat niin kohta on lentäviä tuulivoimaloita joissa teho on kymmenkertainen ::)
https://www.is.fi/digitoday/art-2000001797054.html
Mutta asialla on iävämpi puoli.. pelkkä tuulivoima ei riitä tasalaatuiseen tuotantoon..
https://katternodigital.fi/fi/article/sahkon-laatu-vaatii-pyorimisenergiaa/
Jossain toisessa jutussa oli että esim. saksassa tulee ongelmia kun tietty poliittinen taho sai ydinvoimallat suljettua., tosin nyt polttavat hiiltä ja saastuttavat huomattavasti enemmän... :o
Lainaus käyttäjältä: einari - torstai, 31.12.2020, 20:26
Lainaus käyttäjältä: khyron - torstai, 31.12.2020, 19:22
Ne on tyypillisesti semmosia lähteitä jotka kaipais lisärahoitusta. Asiaa voi myös ajatella siltä kantilta että kaikki voimalaitokset mitkä tuottaa edes jossain määrin järkevät määrät sähköä on vaaka-akselisia. Tietty pystyakselisissa on lisäksi se ongelma ettei ne skaalaudu isoksi.
Maailma muuttuu tuulivoimaloidenkin osalta.. valkeakoskelle ollaan puuhaamasssa sata metriä korkeaa tuuliruuvia joka vastaa teholtaan perinteistä potkuriturbiinia...vähemmillä haitoilla..
https://yle.fi/uutiset/3-7989676
Jos googlen suunnitelmat toteutuvat niin kohta on lentäviä tuulivoimaloita joissa teho on kymmenkertainen ::)
https://www.is.fi/digitoday/art-2000001797054.html
Mutta asialla on iävämpi puoli.. pelkkä tuulivoima ei riitä tasalaatuiseen tuotantoon..
https://katternodigital.fi/fi/article/sahkon-laatu-vaatii-pyorimisenergiaa/
Jossain toisessa jutussa oli että esim. saksassa tulee ongelmia kun tietty poliittinen taho sai ydinvoimallat suljettua., tosin nyt polttavat hiiltä ja saastuttavat huomattavasti enemmän... :o
Joko valkeakosken voimala on pystyssä? Viis vuotta vanha uutinen ni vois kuvitella että on. Ja tehoa siis yhdestä kolmeen MW, tällä hetkellä suomessa rakenteilla olevissa voimaloissa päälle 4 MW.
LainaaJoko valkeakosken voimala on pystyssä? Viis vuotta vanha uutinen ni vois kuvitella että on.
Ei ole. Koko teollisuusalue on jäänyt vähän piippuun. Ajan usein alueen ohitse.
Lainaus käyttäjältä: Zalama - torstai, 31.12.2020, 13:52
Mitäs kaikkea sulla tuolla sääasemalla oikein pyörii kun tehoja tarvitaan sähkökiukaan verran?
;D ;D ;D
Tuo sähkökiuaslukema oli kuukaudessa :)
Per päivä huitelee kulutus kesäsin siinä 200 watissa, vähän reilu. Talvisin ollaan siinä hitusen reilut 10 watin päiväkulutuksessa (silloin on tunnin online-aika).
Liitteenä viime vuoden tuotto/kulutus.
LainaaRaspihan vaatii oletettavasti lisäliitäntöineen 3 ampeerin virtalähteen ja vaikka olisi 12 voltin jännite sille niin se olisi 36 volttiampeeria eli wattia >> 0,036 Kwh siis noin 0,4 Kwh/11h
Lähes tyhjäkäynnillä raksuttava Raspi vaatii n 1 w/h jos edes sitäkään, ei mitään 36 wattia. Kun pelkkä Raspi on käynnissä jää säätimen kertoma kulutusarvo välillä jopa nollaan.
LainaaAika hurjalta tuntuu.. laskeskelin tuolla 6 Kwh:n arvolla.. oletin että tuo ennen 11 tarkoittaa ainakin 10 tuntia.
Ymmärsit täysin väärin. Kesäsin menee säädin float-asentoon (eli ylläpitolataukseen) klo 11 mennessä. Eli siihen mennessä on ladannut edellisen illan/yön kulutuksen akkuihin (kesäsin ovat kaikki härpättimet päällä 24/7). Tuossa kohtaa on päivän saanti vielä alle/noin 100:ssa watissa.
Pitää myös muistaa että saanti ei ole lineaarista edes kesäisin. Se alkaa noin puoli tuntia auringonnousun jälkeen suht hitaasti, ja klo 10 hujakoilla tulee kohtalaisen nopea nousu kun aurinko tulee esiin puiden takaa kohti päin etelää sojottavia paneeleja.
Lainaus käyttäjältä: einari - torstai, 31.12.2020, 20:26
Mutta asialla on iävämpi puoli.. pelkkä tuulivoima ei riitä tasalaatuiseen tuotantoon..
Olihan jossain kohdin tilanne että Keski-Euroopassa hehku piuhat punasena kun vispelit takos enemmän sähköä mitä kulutus oli eikä kukaan tiennyt minne ylimäärän tunkea koska tasausvoimaa ei yllätys kytkettykään niin vaan pois pelistä..
Lainaus käyttäjältä: khyron - torstai, 31.12.2020, 22:55
Joko valkeakosken voimala on pystyssä? Viis vuotta vanha uutinen ni vois kuvitella että on. Ja tehoa siis yhdestä kolmeen MW, tällä hetkellä suomessa rakenteilla olevissa voimaloissa päälle 4 MW.
Einari taitaa elää menneessä tai sitten tulevassa..
Eilisiltana oli pieni ystävätapaaminen jota hieman odottelin, varsinkin kysyäkseni asiantuntevalta taholta (viranomainen) miksi pystyakseliset eivät ole saaneet sijaa myllymarkkinoilla... vastaus oli yksiselitteinen.. raha ja lähinnä verotus.
sanoi että kunnat päättävät millainen mylly(puisto).. valintahan on tietenkin isoin tuotto..
https://kuntatekniikka.fi/2019/09/23/tuulivoima-tuo-isantakunnille-jopa-miljoonatulot-kiinteistoveroina/
Jos siipien pyyhkäisypinta-ala ja tarvittavat laitteet kuuluisivat myös verotettaviin niin silloin olisivat suurinpiirtein saamalla viivalla..
Tuo Valkeakosken kaava ja lupa on voimassa, raha vaan puuttuu ja ylen uutisen mukaan syynä lienee nämä ajat(koronakin)
Lainaus käyttäjältä: weatherc - perjantai, 01.01.2021, 23:52
Tuo sähkökiuaslukema oli kuukaudessa :)
Per päivä huitelee kulutus kesäsin siinä 200 watissa, vähän reilu. Talvisin ollaan siinä hitusen reilut 10 watin päiväkulutuksessa (silloin on tunnin online-aika).
Liitteenä viime vuoden tuotto/kulutus.
Ymmärsit täysin väärin. Kesäsin menee säädin float-asentoon (eli ylläpitolataukseen) klo 11 mennessä. Eli siihen mennessä on ladannut edellisen illan/yön kulutuksen akkuihin (kesäsin ovat kaikki härpättimet päällä 24/7). Tuossa kohtaa on päivän saanti vielä alle/noin 100:ssa watissa.
Pitää myös muistaa että saanti ei ole lineaarista edes kesäisin. Se alkaa noin puoli tuntia auringonnousun jälkeen suht hitaasti, ja klo 10 hujakoilla tulee kohtalaisen nopea nousu kun aurinko tulee esiin puiden takaa kohti päin etelää sojottavia paneeleja.
No onneksi en ollut ainut.. olisit kertonut sen selvemmin ;)
Tulihan siinä myös tehtyä laskuvirhe kun en huomioinut ollenkaan tuota 5 v jännitettä..
"official Raspberry Pi USB-C power supply is designed to power the latest Raspberry Pi 4 Model B boards, which were released in June 2019.
5.1V / 3.0A DC output 96-264Vac operating input range "
Tuohan tekee täysillä kulutuksilla 15 wattia.. ja jos vanhempi 2.1 A raspi niin noin 10W/h.. eli sama mitä nyt kerroit.
Poimin tuolta>> https://bbs.io-tech.fi/threads/vertikaaliakseloitu-tuulivoimalani-h-darreius.208859/ >> seuraavaa "2m/s tuulessa näyttäisi että pärjäisi auton akulla kun latausteho olisi 40W mainitulla tuulella. Ja vastaavasti teho nousisi tuulen mukaan noin 100 Wattiin. Kaikki yli 10A/12V lataus olisi sinällään turhaa."
Jonkinmoisen johtopäätöksen voisi tuosta tehdä.. ei kovin kummoista tuuligeneraattoria tarvitse akuston ylläpitämiseen ja sitä kautta saisi asemille lisää käyntiaikaa pimeinä päivinä.. semmoisen 100W/vrk kun saisi irti.. varmaan juurikin se napadynamo riittäisi jos löytäisi 12 voltin vermeen, tosiasiasssahan tuon 6 voltinkin dynamon jännite voi nousta liki sataankin volttiin pyörimisnopeudesta riippuen.. ei vain lataisi aivan heikoilla tuulilla, mutta jos siinä on sisäänrakennettu jännitteensäädin niin ei 6v enempää saa ulos.. asiaa pitäisi kaivella enemmän... ???
LainaaTulihan siinä myös tehtyä laskuvirhe kun en huomioinut ollenkaan tuota 5 v jännitettä..
"official Raspberry Pi USB-C power supply is designed to power the latest Raspberry Pi 4 Model B boards, which were released in June 2019.
5.1V / 3.0A DC output 96-264Vac operating input range "
Tuohan tekee täysillä kulutuksilla 15 wattia.. ja jos vanhempi 2.1 A raspi niin noin 10W/h.. eli sama mitä nyt kerroit.
Jeps, 5 voltillahan tuo raksuttaa kuten aika moni muukin härpätin tänä päivänä.
Tuo 3A vaatimushan on osittain jotta noille 4:lle 500mA USB-porteille olisi virtaa jos niihin kytkee jotain (K-saarella ei USB:ssä ole mitään muuta kun Daviksen loggerin datajohto)
LainaaJonkinmoisen johtopäätöksen voisi tuosta tehdä.. ei kovin kummoista tuuligeneraattoria tarvitse akuston ylläpitämiseen ja sitä kautta saisi asemille lisää käyntiaikaa pimeinä päivinä.. semmoisen 100W/vrk kun saisi irti..
Ei tarviskaan. Sen verran että akut pysyis kuosissa + kulutus ja kulutuksenhan saa aika hyvin sinne 10-15 watin pintaan päivätasolla jos haluaa. Tuo Raspinhan saa WittyPi:n avulla ajastettua, nyt talvella sekään ei raksuta 24/7 vaan klo 08-17 eli sen ajan kun paneeleilta on jotain dataa kerättävissä. Säädatahan tulee Daviksen loggerista (se "haukkaa" muistaakseni jotain tyyliin 10 mA).
Käynyt onlinessä vartin verran tänään :)
Kuvan mukainen keli, siitä imutettu 8 watin teholla, joka kuitenkaan ei ihan jaksanut pitää hommaa käynnissä.
Datan mukaan ollut käynnissä eilenkin vartin verran muttei onlinessä.
Toisaalta, tämän päiväsen kaltaiseen keliin ei vispelikään auttaisi, tuulta 0-2 m/s kaikilla ympäröivillä (myös FMI) asemilla.
ok, eli 6 kwh (hour) = 6 kwm (month) :)
Ensimmäiset tuulimyllyt oli pystyakselisia.. eurooppalaiset käänsivät jostain syystä vaakaan..
nykyiset mallit ovat venäläistä perua kertoo tuo lehtijuttu..
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/ensimmaisen-tuulivoimalan-teho-riitti-130-vuotta-sitten-10-hehkulampulle-ja-sorville-mutta-kylalaiset-kieltaytyivat-paholaisen-keksinnosta/70546edf-9694-4c98-8cd1-58c6cdc8801f
Firefox antoi vain kerran avata, googlella sitten uudelleen, joten saattaa olla ongelmia avautumisessa?
Nyt kun taas saatu datankeruu tulille aurinkomöllökän voimalla niin tuossa viikon tuulet. Lukemat ovat puuska-lukemat ja palttirallaa 4-5 metristä eli noiden puiden latvojen kohdilta.Noilla lukemilla ei paljoa tuulivirtaa tulisi.
Kosteusanturi sekoilee ihan omiansa, vaappuu 10 ja 75% välimaastoa edestakaisin.
Jotain on kyllä joko rikki tai sitten akut totaalisen kaputt...
Tähän aikaan vuodesta taivaalta tulee jo ihan kivasti aurinkovirtaa eikä sen puolen pitäisi olla mitään ongelmaa.
Nyt 2 kertaa viikon sisään virta loppunut illalla/yöllä, viimeksi viime yönä. Tämä vaikka eilenkin imutettu taivaalta 330 watin edestä virtaa ja kulutus oli 100 wattia. Maaliskuussa taivaalta otettu 4.6 kWh ja kulutettu 1.79 kWh. Eli plussalla ollaan 3 kWh verran.
Palasi linjoille siinä 10 maissa kunnes katosi linjoilta klo 16 jälkeen akkujännitteen ollessa 12.05 V (jännite eilen samaan aikaan oli 13.4 V). Siis keskellä päivää vaikka virtaa tuli taivaalta vielä.
Asian tekee vielä mielenkiintoisemmaksi se, että säädin on 10 A ja siinä maininta että se rajoittaa virran siihen 10 A:han jos paneeleista tulee enemmän, kuten se on tähän asti tehnytkin. Tänään se kuitenkin dumppasi sisään 14 A:n teholla (joka anto tulokseksi 225 wattia). Tämän päivän saldoksi tuli 770 wattia alaspäin mikä on ylivoimaisesti yhden päivän ennätys vaikkei nyt ihan hyvässä mielessä.
Akkujen suhteen saatu homma korjattua.
Pari akkua kainaloon ja vaihtoon. Vaikka IKEA-kopiota Rustaa kartan kun ruttoa koska siellä siellä ei nykyään enää löydy kun krääsää ja joutuu kävelemään kilometrin että pääsis kaupan läpi niin heitin Woima vapaa-ajan akku-tarjous osus nappisaumaan. -20%, kyllä kiitos :)
Joten sen suhteen porskuttaa taas :)
Tuossa viikolla ennenkuin pääsin paikalle niin teki aurinkoisena päivänä kivan jepun...Kyllä, takos uuden päiväkohtaisen tuottoennätyksen 1.3 kWh kun yritti tuupata virtaa sököihin akkuihin. Tuloksena vaan oli huono sauna tekniikkalaatikossa kun lämpö huiteli yli 30 asteessa, tämä toisella reunalla laatikkoa missä Daviksen Envoy majailee. Tämä siis kun ulkopuolella oli viitisen astetta. Normaalisti tekniikkalaatikon lämpötila on siinä viitisen astetta lämpimämpi kun ulkopuolella. Siinä kohtaa kun tuon huomasin alkuiltapäivästä ei voinut kun toivoa että semi-fiksussa säätimessä olisi sen verran fiksuutta että puhaltaa pelin poikki jos menee liian kuumaksi. Niinkuin tekikin sinä päivänä.
Eli laturi jyräsi koko ajan 10A:n syöttökattoon hakaten akkuihin virtaa kunnes lämpö katkaisi sen?
Siinä on nyt ainakin kestotestattu kaapelien virransiirtokyky vähintään. Olivatko ne sököksi menneet akut vanhojakin, vai tekikö nämä viime talven pakkaset niistä entisiä?
Lainaus käyttäjältä: J.Jäntti - sunnuntai, 04.04.2021, 19:01
Eli laturi jyräsi koko ajan 10A:n syöttökattoon hakaten akkuihin virtaa kunnes lämpö katkaisi sen?
Tuo laturi on itse asiassa 15A eli BlueSolar MPPT 75/15. Muistin väärin että olisi ollut 10A.
Jeps, tuona päivänä se hakkas reilua 14A akkuihin + sen vajaan 1A käyttöön, muutaman kerran seilaen alas 5A:han. Veikkaan että laturin kuumuus katkasi sen silloin, oli meinaan suht lämmin myös perjantaina kun saavuin paikalle kun kävin nuo akut vaihtamassa. Olisi ollut ihan mielenkiintoista tietää mitä virhekoodia laturi pukannut tuossa vaiheessa (ja matkan varrella), mutta kun datat keräävä RasPi:kin sammuu kun virta katkeaa :P
Lainaus käyttäjältä: J.Jäntti - sunnuntai, 04.04.2021, 19:01
Siinä on nyt ainakin kestotestattu kaapelien virransiirtokyky vähintään. Olivatko ne sököksi menneet akut vanhojakin, vai tekikö nämä viime talven pakkaset niistä entisiä?
Jeps :)
Oli ne viitisen vuotta. Veikkaan että viime talven pakkasjaksot vaan kruunasi koko homman. Ihmettelin kyllä kun homma tilttasi ensimmäisen kerran jo joulukuun alkupuolella. Ei niin pitänyt tehdä silloin vielä, laturi huuteli ylläpitolatausta vielä kolmisen viikkoa aikasemmin. Loput joulukuusta-tammikuussa se kävi linjoilla pari kertaa satunnaisesti (eli kun onnistui saamaan taivaalta riittävästi sekä käyttöön että niin että akut pysyi yli 12V:n). Helmikuun alussa taas kun rupes olemaan vähän vakaammin päällä niin säädin heitti heti aamusta jo ylläpitolataukseen vaikka akut piti olla käytännössä "tyhjät". Sillä latauksella sai datat kerättyä 24h + upattua ne tunnin/pari. Pidin sitä silloin vähäsen pakkasen syynä, eli jonain algotrimi/lämpötilajuttuna koska silloinhan oli se pakkasjakso. Maaliskuun puolella alko sitten jyräämään ihan olan takaa virtaa sisään, kuun lopussa niin että akkujen jännite tippui heti alle 12V:n kun taivaalta tulo loppui.
Kun ei tiedä oliko kyseessä neste vai geeliakut.. niin ei voi suoranaisesti sanoa mitään.. jos neste niin kyllä ne 10 vuotta ainakin pitäisi kestää, tosin kun akku on paikallaan niin tahtoo sulfidit ja sunmuun sakat laskeutua pohjaan tehden oikosulkuvirtoja yms. Tuollaiset staattisessa tilassa olevat akut kannattaisi ravistella ylösalaisin kerran - pari vuodessa niin käyttöikä pitenisi huomattavasti ja näennäisesti tiltanneet akut voi samalla kostilla elvyttää toimiviksi..
Einari yrittää tapansa mukaan oikaista joitain asioita.. sillä että millä ampeerimäärällä lataa ei ole mitään merkitystä muuten kuin ajan suhteen... lataako 14 ampeerilla tunnin vai 1 ampeerilla 14 tuntia.. kunhan jännite on vakio ;D
Enempi asiaa pitää ajatella antotehon määrällä ja kulutuksella.. pieni esimerkki rustan 60 Ah akulle..
Sinänsähän tuo kertoo sen että 60 A voi luovuttaa tunnin aikana.. eli 60AX12 V = 720 wattia/akku/tunti nimellistehona..
siis jollei ladata... sitten pitää väentää noin neljäsosa että saadaan jonkinmoinen hyötyteho.. joka on noin 540 wattia/h
Sitten hypätään weatherc:n raspiin... 1A virrankulutus eli 1A X 3V/h eli 3 wattia /h joten 540/3 =180 tuntia tauotonta pyöritystä ilman latausta.. jos akkuja 2 niin 360 h.. ajastushan lisää kestoa...
sinänsä semmoinen 1-2 ampeerin tuulivoimalahan antaisi 24-48 wattia lisätehoa /vrk.. ampeerin tuotollakin pitäisi raspin pystyssä... luulisin 8)
Korjataan vähän einaria...
5 talven kokemuksella...Lämpötilalla on iso vaikutus. 10 asteen saatikka 20 asteen pakkasessa ei paljoa mene perille vaikka kuinka yrittäisi. Toinen on se että marras-tammikuussa ei paista. Eli on hajasäteilyä ja umpipilvistä koko rahan edestä. Jokunen hikinen 0.1A ei paljoa akkuja lämmitä. Toisaalta, täysin nollatuotto-päiviä ei taida olla kovinkaan montaa vaan jokunen watti tulee lähes aina. Tuottohan menee ensin kulutukseen ja ylijäämä menee akkuihin päin. Eli niin kauan kun tuotto on pienempi kun kulutus niin ei akkuihin mene mitään.
Unohdit laskemastasi akkujen hyötysuhteen, joka ei ole lähelläkään 100%. Aikasempien kesien datan perusteella ehkä 70% (tuoton ja kulutusen ero on suunnileen 1.3, esim lauantaina oli kulutus 130w ja tuotto 170w).
Raspi on 5V, ei 3V, eikä raspi syö tyhjäkäynnillä 1A:ta, syö alle/noin 1 watin. Säätimen kertoma kulutus kun Raspi + Dovadon retitin on päällä on 0.3A@12V eli 3.5 wattia yhteensä, pelkkä Raspi 0.0-0.1A@12V eli kiikkuu siinä 50 mA:n ympärillä.
Unohtaa ei myöskään saa että itse säädin ja myös Daviksen loggeri haukkaa yhteensä n 35 mA 24/7. Sehän tekee myös 840 mA / vrk.
Lainaasinänsä semmoinen 1-2 ampeerin tuulivoimalahan antaisi 24-48 wattia lisätehoa /vrk.. ampeerin tuotollakin pitäisi raspin pystyssä... luulisin
Amppeerin tuotto @ 12V pitäisi hyvinkin pystyssä. Kuten mainitisit ajastus pidentää kestoa ja Raspissahan on WittyPi-ajastin eli sen saa sammuksiin ihan miten haluaa, tällä hetkellä mennään tyylliin päällä 05:30-00:30. Kaikki muut härpättimet taas ovat ajastettuja/ohjattuja Raspin GPIO:ssa olevassa releessä. Eli esim reitittimen saa päälle vaikka vartiksi jos haluaa. Ainut härpäke joka on ohi kaiken ohjauksen on Daviksen loggeri. Talvellahan ajastus on sillä ajatuksella että käyttäisi tuottoa, eli Raspi kerää dataa suunnilleen 09-15 (jotta saadaan aurinkodata talteen) ja uppaus vartin/puoltuntia joskus puolenpäivän jälkeen.
Jos vaan löytys sopivan pieni/kevyt ropelli niin vois kyllä kiinnostaakin, jos vaan keksii hyvän keinon kytkeä se ettei aurinkoisena päivänä ala puskemaan liikaa virtaa....
Tuo laskelma perustui lähinnä rasberry 4 datasheettiin ja otin huomioon keskimääräisen hyötysuhteen ja vähensin 25%..
tosin pakkasellakin jos kaataa sangon kuumaa vettä akun päälle niin potkua löytyy.. kerran Oulaisissa riiuureissulla piti näin tehdä kauan sitten :D
ratkaisu... hybridi.. https://www.netrauta.fi/attachments/esitteita/tuulivoimalacom/wph300w_esite.pdf
Lainaus käyttäjältä: einari - tiistai, 06.04.2021, 21:37
Tuo laskelma perustui lähinnä rasberry 4 datasheettiin ja otin huomioon keskimääräisen hyötysuhteen ja vähensin 25%..
tosin pakkasellakin jos kaataa sangon kuumaa vettä akun päälle niin potkua löytyy.. kerran Oulaisissa riiuureissulla piti näin tehdä kauan sitten :D
ratkaisu... hybridi.. https://www.netrauta.fi/attachments/esitteita/tuulivoimalacom/wph300w_esite.pdf
Jokainen uusi Raspi on enempi sähkösyöppö mitä vanha. Tuolla oleva on kolmonen. Toisaalta, ainoana USB-palikkana Daviksen loggeri ja käydessä lähes tyhjäkäynnillä niin ei tuo paljoa syö. Oon pitänyt keskimääränä laskelmissa että talvisäädöillä on kulutus vähän alle 10 watin per päivä (ilman säätimen+loggerin kulutusta).
Niin, eikä akuista saa ottaa ulos kaiken vaikka kuinka haluaisi. Säädinhän pätkäsee kuorman poikki kun akkujen jännite tippuu alle 11.9V. Tuo lukema on säädettävissä, taisi olla 11.1V oletuksena. Takaisin se kytkee kuorman kun päästään muistaakseni yli 12.4V (tuokin on säädettävissä). Se tuli tuossa testattua että tuo toimii nimenomaan akkujen jännitteen perusteella, ei tuoton, kun se pätkäsi poikki vaikka tuttoa oli useampi kymmenen wattia mutta akut kyykkäs.
Periaatteessa voisi siihen tuulimyllyyn laittaa vaikka zener-diodeista 12v sillan ja kytkeä rinnalle siihen aurinkopaneelin lataussäätimeen.. muistaakseni joskus näin sellaisenkin kytkentäkaavan joskus.. tosin muutamlla kympillä saa hybridisäätimen.. (joka koostuu juurikin zener-diodeista) 8)
Lainaus käyttäjältä: einari - tiistai, 06.04.2021, 22:08
Periaatteessa voisi siihen tuulimyllyyn laittaa vaikka zener-diodeista 12v sillan ja kytkeä rinnalle siihen aurinkopaneelin lataussäätimeen.. muistaakseni joskus näin sellaisenkin kytkentäkaavan joskus.. tosin muutamlla kympillä saa hybridisäätimen.. (joka koostuu juurikin zener-diodeista) 8)
Nooh, halvin mikä tuli vastaan pikagooglauksella saaristotekniikasta oli joku epämääräinen merkiltään 120e (saletisti saa halvemmalla muualta). Ei paljoa nosta luotettavuutta jossei edes palikan merkkiä voida kirjoittaa. Paitsi että vaatimus olisi myös dataulostulo (sarjaportti/usb).
Säädintä suurempi ongelma lienee tosin sopivan ropellin löymäninen, siihen kun ei mitään 600w jättiläistä haluta vaan mahdollisimman pieni.
Jos käyttää tuon säätimen dataa niin vois laskea että talvisäädöillä olisi kulutus:
Raspi 8h (0.1A) = 1.2w x 8 = 9.6w
Retitin 0.5h (0.2A) = 1.2w
Kamera 15min (0.2A) = 0.6w
Säädin + loggeri 24h (0.03A) = 8.6w
Yht: 20w per päivä.
Einarin laskema (laskennallinen koska ei tiedä missä kohtaa jännite tippuu alle 11.9V) 540w x 2 = 1080 w / 20w = 54 päivää ilman mitään lisäaurinkoa. Todellisuudessa lisäaurinkoa kuitenkin tulee myös talvella, jopa keskellä pimeintä joulukuuta, kun katsoo talvea 2019-2020 jolloin homma toimis niin marraskuussa oli tuottoa 0.85 kWh (kulutus 0.60 kWh), joulukuussa 0.57 kWh (kulutus 0.62 kWh) ja tammikuussa 1.3 kWh (kulutus 0.62 kWh).
Eli summana, 92 päivää
Kulutus: 1.84 kWh
Tuotto: 2.72 kWh
Edittiä: lisäsin kameran
Oikeasti aika lähellä nuo laskelmat menee.. kun katsoo tuota linkin systeemiä, https://exide.fi/batterikunskap/akun-itsepurkautuminen/..
esim: 24/7h 3w kuormalla antaa 12 päivää ennenkuin akku on tyhjä, eli silloinhan se on noin 3,5 X 12 = noin 40 vrk ja 2 akulla 80 vrk laskemallasi kuormalla.. tietenkään ihan tyhjäksi ei ole hyvä päästää niin olisiko semmoinen 50-60 vrk suuntaa antava arvio.. miten on, olisiko siihen laturin osalta mahdollista lisätä kolmaskin akku tai ostaa toinen akkusarja jotka käy vaihtamassa tarvittaessa ja lataa "käytetyt" täyteen muualla.. ei tarvitsisi pohtia muita ratkaisuja.. ehkä kerran vaihdolla pääsisi...
Kun vaihtelee valintoja niin pitää painaa näytä tiedot :)
Lainaus käyttäjältä: einari - keskiviikko, 07.04.2021, 15:51
tietenkään ihan tyhjäksi ei ole hyvä päästää niin olisiko semmoinen 50-60 vrk suuntaa antava arvio.
Säädinhän pätkäsee poikki kun jännite tippuu alle asetetun 11.9V, mikä tuossa linkkaamassasi olisi noin 8 vuorokauden kohdalla, eli se ei päästä niitä tyhjäksi. Tuon rajan asetin ihan tarkoituksella korkeammaksi kun mitä oli säätimen oletus. Kun säädin on pätkässyt poikki on ainut joka saa sähköä itse säädin tietty, sekä Daviksen loggeri. Kun akut kunnossa niin tuo toimii vallan mainiosti.
Lainaus käyttäjältä: einari - keskiviikko, 07.04.2021, 15:51
miten on, olisiko siihen laturin osalta mahdollista lisätä kolmaskin akku tai ostaa toinen akkusarja jotka käy vaihtamassa tarvittaessa ja lataa "käytetyt" täyteen muualla.. ei tarvitsisi pohtia muita ratkaisuja.. ehkä kerran vaihdolla pääsisi...
No, aikasemmin oli 3 akkua ja yhteensä 210 Ah. Nyt on 120 Ah, yksinkertaisesti koska Rustan hylly tyhjeni :P Eiköhän sinne se kolmaskin ilmesty jossain kohtaa :P
Tuo vaihtaminen on suht hankalaa jo senkin takia ettei tuo asema ole minkään tien vieressä, eikä tuo perille asti menevä tie ole kovin "talvihoidossa". Eli varsinkin talvella on sinne meneminen varsin arpapeliä. Vastassa voi olla niin 10 km peliluistinrataa kuin syvät urat tms. Hyvä lumitalvikelihän on hyvä vaan kun se on harvinaisuus talvisin tuolla Itämeren rannalla. Se oli vielä 1.5 viikkoa sitten kun siellä kävin paikoin jäässä. Eikä kiinnosta alkaa kannella 45 kg akkuja usean sadan metrin verran pitkin jäisiä kallioita. Lounaisrannikon talvet tuntien niin siihenkään ei voi luottaa että olis lunta pulkalle jolloin tietty liikuttaminen olisi helppoa jos vaan muuten pääsisi perille.
Ennemmin on käynyt mielessä jos olisi olemassa joku "tasku-agre" jolla saisi tarvittaessa puskettua vaikka 10-20A virtaa sisään vaikka tunnissa tai kahdessa. Sillä kun monesti herättäis tuon henkiin riittävästi. Kävisi tyyliin joulukuun loppupuolella, jolloin useasti vielä paljas maa, puskemassa sisään muutaman amppeerin.
Toisaalta, saatavaan aurinkovirtaan vaikuttaa moni asia. Yksi tietty että täälläpäin on marras-joulukuu useasti umpipilvinen. Auringosta ei ole monesti tietoakaan kiitos lämpimän Itämeren. Toisaalta, selkeä päivä jopa joulunkin tietämillä tuottaa äkkiä sen 50 wattia päivässä vaikka pelkkää hajasäteilyä onkin.
Toinen on lumisuus, tulee aika heikosti jos paneelit paksun lumen alla. Ja ei, siihen ei auta mitkään vesi-vek ym pöperöt ettei lumi tarttuisi. Kokeiltu on. :P 2019-2020 jolloin ei lunta käytännössä ollut ei tuota ongelmaa ollut, jolloin se myös alko myös tuottamaan enemmän nopeammin tammi-helmikuussa. 2019-2020:han oli marras- ja tammikuiden tuotot suuremmat kuin ylempänä oleva talvikulutus, vain joulukuu jäi 50w miinukselle.
Kosteusmittari taas linjoilla kun uusi temp/hum-anturi saatu paikalleen.
Samalla tuli putsattua nuo Daviksen orginaali lautasetkin :)
Likaisuudessa on mielenkiintoista nähdä ero Kemiönsaaren ja Perttelin välillä. Siinä missä K-saarella pysyvät liki puhtaana ja lika on helposti lähtevää vihertävänkeltaista "metsälikaa", likaantuu Perttelissä hetkessä ja on kaikkea muuta kun helposti lähtevää ja tumman väristä (=nokea tms).
Anturi tuli UK:stä weathershop.co.uk:sta ja oli samalla testi että miten nuo tulli-jutut sujuu näin brexitin jälkeen. Ja hyvinhän ne sujui, tosin vaatii pikkasen omatoimissuutta, eli että seuraa lähetystä postin seurannasta, jonne tuli tiedot minne maksaa alvit (ja postin käsittelymaksun). Sama ilmo tuli myös omapostiin.Siinä kerrotaan myös että maahansaapumispäivästä on 20 päivää aikaa maksaa alvit ja muut maksut, muutoin palautetaan lähetys.
Nopeudessakaan ei ollut loppujen lopuksi valittamista, paketti saapui maahan to, tuo tulli/saapumuisilmo la (maksettiin la), paketti postissa ke iltapäivästä.
Ainut pitkä miinus on se, että postin käsittelymaksu (2.90e) pitää maksaa eri paikkaan mitä alvit.