Vaikuttaa valitettavasti siltä, että Sääasema Nauvolla on isompi ongelma. Ilmeisesti Davis Vantage Pron ISS:n (Intergrated Sensor Suite) 16,5 vuotta vanha lähetinyksikkö on tullut tiensä päähän.Jos näin on, aseman katkos kestää jonkin aikaa.
On kyllä kunnioitettava ikä elektroniikalle joka kuitenkin on ulkona sateessa ja tuiskeessa. Ja saaristossa vielä jossa ilmakin on kosteampaa.
Kahden litiumparistonvaihdon jälkeen lähetinyksikkö virkistyi, mutta kun se muutaman tunnin päästä ilmoittaa taas pariston olevan tyhjä, vaikuttaa kondensaattorivialta. Minulla on kuitenkin toiveissa saada yksi käytöstä poistettu VP käsiini, ja jos se vielä toimii, ehkä saan tälle vanhukselle vielä varaosia ja siten lisäaikaa. :)
Oiskohan sama ongelma mikä oli tuossa omassa härvelissä: http://www.finwx.net/forum/index.php/topic,4794.msg31232.html#msg31232
Tuolla juttua enemmän ongelmasta: https://www.manula.com/manuals/pws/davis-kb/1/en/topic/supercap-faults
https://fi.farnell.com/avx/sccs30b106prb/cap-10f-2-7v-super-cap-radial/dp/2696613
Kiitokset!
Tuo on se todennäköisin syy. Käyn tänään hakemassa tuttavaltani käytöstä poistetun samanlaisen aseman, ja jos se toimii, saan hyvin lisäaikaa tutkia ja korjata tämän.
Minulla on nyt se käytöstä poistettu VP, ja se tuntuu toimivan. En ole kuitenkaan vielä vaihtanut siitä lähetinyksikköä, koska tuo vanha on nyt toiminut pari päivää ja testaan tuota varalaitetta ennen kuin vaihdan.
Onkohan laitteeni vanhenpaa mallia kuin noissa linkeissä, koska siinä on komponentti, joka näkyy Blogissani (https://rosti.fi/saa/component-causing-trouble/) olevassa kuvassa, joka on aika lailla pienempi (kuva itse asiassa siitä varalaitteesta, mutta omassani on samanlainen)?
Lainaus käyttäjältä: ARosti - tiistai, 10.03.2020, 16:51
Onkohan laitteeni vanhenpaa mallia kuin noissa linkeissä, koska siinä on komponentti, joka näkyy Blogissani (https://rosti.fi/saa/component-causing-trouble/) olevassa kuvassa, joka on aika lailla pienempi (kuva itse asiassa siitä varalaitteesta, mutta omassani on samanlainen)?
Näyttäisi olevan hiukan vanhempaa mallia.
https://www.youtube.com/watch?v=v-6Ybr7D39w
Voiko tuollainen superkonkka tervehtyä itsekseen? Minulla on nyt varaosana toinen ISS:n lähetin, joka toimii, mutta en ole vielä vaihtanut, kun tuo alkuperäinenkin on toiminut useamman päivän ongelmitta.
Ajattelin kyllä vaihtaa lähettimen ja sitten ottaa kolvin käsiin ja vaihtaa superkonkan, mutta uusia konkkia en ole vielä saanut.
Kyllä tuollaista ihmeparantumista voi tapahtua, ilmeisesti silloin vallinneella säätyypillä saattaa olla vaikutusta asiaan ::)
Tuota ns. superkonkkaa voisi verrata ihan tavalliseen ladattavaan paristoon.. joka toimii tuossa tapauksessa energiavarastona antamassa potkua jos kuorma kasvaa liaksi, eli samanaikaisesti nuo eri anturit huutavat virtaa.. eipä hätiä kun superkonkka lykkää sitä hetkellisesti tarpeen mukaan ;)
Tuo ensimmäinen lause pitää sisällään sen että jos se konkka on tyhjentynyt liiaksi niin uusi paristo ja hieman pakkasen puolella ollut ilma sai sen virkoamaan ja ottamaan taas varausta vastaan.. samahan se on vaikkapa akkuporakoneen akut.. jollei lähde lataamaan niin pistää toviksi pakkaseen.. saattaa taas toimia.. (katsoin lähimmän nauvon aseman dataa.. 3,5 astettako se oli miinuksella parina yönä )
Kun tuolla on ikää noinkin paljon.. voit olla konkka pian käyttöikänsä päässä.. keskimäärin miljoona varausta ja purkausta kestää... joten ehkä olisi syytä vaihtaa...
tuossa vähän kaksikerroskonkista... varmaan toimisi tuo 2,5 voltinkin.. vaikka yleensä noin ilmoitetaan jännitteenkesto.... mutta niin pieni ero..
https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/103589/Superkondensaattorien_suoritusarvot_v1.1.pdf?sequence=2
Tuskin olin ennättänyt edellisen viestin kirjoittaa, kun lähetin taas väsähti. Uusi paristo sisään ja taas toimii... Kohta alkaa paristovarasto ehtyä. :) Vaihtaisin lähettimen heti, mutta juuri nyt sataa.
Kannattaa tutkia/putsata aurinkokennon ja patterin liittimet ettei niissä ole mitään kosketus ongelmia ja vois mitata aurinkokennon tuottaman jännitteen suoraan johdoista, sen pitäisi olla n. 2-2.2V auringossa.
Harvinaista että noita konkkia näyttäis löytyvän Suomestakin tai ainakin lukee Varastossa ???
https://www.partco.fi/fi/elektroniikan-komponentit/passiivit/kondensaattorit/superkondensaattorit/5821-muk-1f.html
Ei niitä varastossa ollutkaan kun kävin Turussa Triopakissa kysymässä, mutta lupasivat niitä muutamassa päivässä.
Jos tuo paristo tyhjenee nopeasti niin silloin on vuoto jossain, konkan osalta voisi testata irrottamalla konkka pois tykkänään.. sen tehtävähän on ilmeisesti tuossa systeemissä kahtalainen.. tasoittaa jännnitteitä sekä suojata virransaanti pariston vaihdon yhteydessä.. (konkan irroitus ei vaikuta muuten kuin että jos pariston ottaa pois niin ei ole varavirtaa) jos konkan irroituksen jälkeen paristo vielä tyhjenee niin perusteellisesta puhdistuksesta voisi olla apua.. nykyisin mihinkään harjausoperaatioihin ei tarvi ryhtyä kun käyttää tarkoituksenmukaisia aineita...
ensin CRC OXIDE CLEAN:ria jos näkyy hapettumia ja liittimet myös sillä puhdistuu.. minun tuulianturi on toiminut moitteettomasti hapettumien poiston jälkeen tuolla aineella.. muut epäpuhtaudet voisi sitten poistaa CRC Electronic Cleaner:lla :D
Ilmeisesti silloin esihistoriallisena aikana ei ole käytetty flash-muistia kun pitää varmistella.. niissähän tieto säilyy niin kauan kunnes ylikirjoitetaan...(niissä on sisäiset kondersaattorit) netatmossa esim. oliko se nyt noin 7 päivää ulkolptanturilla....
(Muistipiirit>>
DRAM-muistipiireissä käytetään kondensaattoreita bittien tilan varastointiin tietokoneen päälläolon ajaksi jatkuvasti virkistettynä. Flash-muistipiireissä tallennetaan tieto vuosiksi muistialkioiden kapasitanssien varauksina. )
Lainaa
konkka pois tykkänään.. sen tehtävähän on ilmeisesti tuossa systeemissä kahtalainen.. tasoittaa jännnitteitä sekä suojata virransaanti pariston vaihdon yhteydessä..
The supercap (or 'supercapacitor' more accurately) is a prominent component on the SIM circuit board (see image below) whose role is to act as a short-term – eg overnight – store of electrical power for the wireless transmitter. The VP transmitter boards actually have three distinct sources of power: the solar panel, the supercap and the lithium battery. The battery is non-rechargeable and so any surplus power from the solar panel during daylight hours is used to charge up the supercap, which then acts as the first reserve of power for the transmitter overnight. Only when the supercap is depleted does the circuit switch to use the battery as a power source.
The supercap is, in one sense, nothing more than a standard capacitor in that it simply stores electrical charge. What's 'super' about it is that, as a fairly high-tech component, it manages to cram what traditionally would be a huge capacitance into a relatively small component. Older users with some knowledge of electronics might be surprised to learn that the supercap used in the VP2 systems has a rating of 10F (that's Farads, not micro- or milli-, but whole Farads), which is of course how it manages to power the VP2 transmitter unaided for a period of a few hours.
It's not clear exactly what goes wrong when the supercap starts to fail, but it appears that a low resistance path to DC current develops across the supercap and this is able to discharge the lithium battery leading to short battery life. The fault seems to be progressive, ie steadily worsening over time and giving ever shorter battery life.
Lainaa
Ilmeisesti silloin esihistoriallisena aikana ei ole käytetty flash-muistia kun pitää varmistella.. niissähän tieto säilyy niin kauan kunnes ylikirjoitetaan...(niissä on sisäiset kondersaattorit) netatmossa esim. oliko se nyt noin 7 päivää ulkolptanturilla....
Welcome to your Vantage Pro® Weather Station console. The console
displays and records your station's weather data, provides graphing and
alarm functions, and interfaces your weather data to a computer using our
optional WeatherLink software.
https://www.davisinstruments.com/product_documents/weather/manuals/VP_Console.pdf
Lainaus käyttäjältä: einari - perjantai, 13.03.2020, 08:00
nykyisin mihinkään harjausoperaatioihin ei tarvi ryhtyä kun käyttää tarkoituksenmukaisia aineita...
ensin CRC OXIDE CLEAN:ria jos näkyy hapettumia ja liittimet myös sillä puhdistuu.. minun tuulianturi on toiminut moitteettomasti hapettumien poiston jälkeen tuolla aineella.. muut epäpuhtaudet voisi sitten poistaa CRC Electronic Cleaner:lla :D
Kiitos, pitääpä panna noita aineita ostoslistalle. Taidan puhdistella tuon nyt toimivan lähettimen piirikortin ennen kuin vaihdan sen paikalleen. Sitten on aikaa puuhastella toisen kortin kanssa. (Itse asiassa ajattelin kaivaa esiin myös pari vuotta sitten kokonaan pimenneen tuulimittarin lähettimen--tiedä vaikka saisin senkin henkiin. :))
The console with a WeatherLinkdata loggerhas 3 types of memory: 132 KB archive memory, which stores up to 2560 archive records4 KB EEPROM memory, which is used for calibration numbers, station latitude/longitude/elevation/timezone values, transmitter configuration, and Console graph points4KB of processor memory, which is used to store the current sensor data, today's high/low values,and other real-timevalues. This memory is not directly available to the PC!Commands such as LOOPand LPS, provide access to the most useful and importantof thesedata values
Onko tosiaan noin että jos iss on poissa pelistä niin data ei säily missään... ilmeisesti tuo piirilevyllä näkyvä piiri hoitaa vain sen 2,5 sekunnin välein tapahtuvan datapaketin keruun ja lähetyksen konsoliin.... eli jos konkka on hajalla ja patteri tyhjä niin tieto ei kulje säilytykseen asti.. siinä iss:ssä pitäisi olla uudelleenkirjoitettava flash-muisti joka säilöisi muutamiksi päiviksi sitä dataa valikoidusti... vaikka kerran minuutissa tai 5 minuutissa... ;D
Jos noin on niin on hieman heikko kohta hyvänä pidetyssä asemassa....
LainaaOnko tosiaan noin että jos iss on poissa pelistä niin data ei säily missään... ilmeisesti tuo piirilevyllä näkyvä piiri hoitaa vain sen 2,5 sekunnin välein tapahtuvan datapaketin keruun ja lähetyksen konsoliin.... eli jos konkka on hajalla ja patteri tyhjä niin tieto ei kulje säilytykseen asti.. siinä iss:ssä pitäisi olla uudelleenkirjoitettava flash-muisti joka säilöisi muutamiksi päiviksi sitä dataa valikoidusti... vaikka kerran minuutissa tai 5 minuutissa...
ISS:hän vaan kerään antureista tulevat johdot yhteen ja lähettää datan eteenpäin konsolille. Eli kyllä, jos ISS on syystä tai toisesta pois pelistä niin data ei kulje.
Konsolissa oleva datloggerihan toimii juuri noin, jos täynnä niin siivoaa ulos vanhasta päästä uuden tieltä. Talennusvälin voi itse valita, aina 1 min alkaen, taitaa suurin olla 30 min (?) jolloin loggeriin mahtuu viikkoja dataa (1 min välillä sinne mahtuu vajaat 2 vrk).
Lainaus käyttäjältä: einari - perjantai, 13.03.2020, 13:20
Onko tosiaan noin että jos iss on poissa pelistä niin data ei säily missään... ilmeisesti tuo piirilevyllä näkyvä piiri hoitaa vain sen 2,5 sekunnin välein tapahtuvan datapaketin keruun ja lähetyksen konsoliin.... eli jos konkka on hajalla ja patteri tyhjä niin tieto ei kulje säilytykseen asti.. siinä iss:ssä pitäisi olla uudelleenkirjoitettava flash-muisti joka säilöisi muutamiksi päiviksi sitä dataa valikoidusti... vaikka kerran minuutissa tai 5 minuutissa... ;D
Jos noin on niin on hieman heikko kohta hyvänä pidetyssä asemassa....
Konsoli säilöö vuoden jokaisesta kuukaudesta/päivästä korkeimman/matalimmat arvot ja ne pystyy katsomaan konsolista
Viewing Highs and Lows ohjeella.
Tuskin Netatmon ulkoyksiköstä data kulkee jos patteri on loppu.. :) eiköhän siinäkin tiedot ole kerätty/tallennettu sisäyksikön muistiin kuten tuossa davisissä konsolin muistiin, tuolla superkonkalla ei ole mitään tekemistä datan säilöntään.
Viewing Highs and Lows1. Press the HI/LOW key to enter the Highs and Lows mode.
The DAY and HIGHS icons light up and the station displays the highs for
all visible fields.
2. Press the and - keys to scroll between Day Highs, Day Lows, Month
Highs, Month Lows, Year Highs and Year Lows.
The HIGH or LOW icon, as well the DAY, MONTH or YEAR icon will light
to show you which High/Low screen you've selected. See "Graph & Hi/
Low Mode Settings" on the inside of the front cover.
3. Press the < and > keys to scroll back and forth through the last 24 days.
Pressing the < key moves you to the previous day's highs. Each time you
press the < key, the date moves back another day. The 24 dots in the
graph field also represent each of the last 24 days; the right-most dot is
today. As you move backward and forward the flashing dot changes to
show what day you're looking at.
4. Use the console keys to select a different weather variable.
The console's time display will the show the time of the selected variable's
high or low.
5. When you are finished, press DONE to exit the Highs and Lows mode.
The console screen will switch to the Current Weather mode.
Lainaus käyttäjältä: teutari - perjantai, 13.03.2020, 17:58
Tuskin Netatmon ulkoyksiköstä data kulkee jos patteri on loppu.. :) eiköhän siinäkin tiedot ole kerätty/tallennettu sisäyksikön muistiin kuten tuossa davisissä konsolin muistiin, tuolla superkonkalla ei ole mitään tekemistä datan säilöntään.
Kyllä Teutari on siinä oikeassa että sisäyksikkö taltioi muutaman päivän varuuksi sensoreiden dataa jos vaikka on yhteysongelmia.. lähettää sitten netatmolle ranskaan kun yhteys pelaa... selvitin tuon asian reilu 2 vuotta sitten ja siitä on tuolla Ukan aloittamassa ketjussa netatmo peetbrossin rinnalle >> lainaus sieltä..
Only the main station has an inner memory, all other units sends the data to the station,
the station can store upto 21/(number of modules) days of data.
for example if you have only a rain gauge added then 21/3 =7 days of data.
and two stations cant use the same windgauge, it is not possible.
Hope I was helpfull here.
Eli noin pääpiirteittäin voi olla ilman wi-fiä niin että kaikki historia säilyy : jos sisä- ja ulkoyksikkö > noin 10 vrk.
+ sadeanturi > 7 vrk
+ tuulianturi > vähän reilu 5 vrk..
Eihän mikään toimi ilman energiaa.. mutta tuossa on se hyvä puoli ettei kaikki sammu kerralla ja varoittaa hyvissä ajoin patterien tilasta :-)
Mutta kyllä sillä superkonkalla on suurikin merkitys datan säilymiseen.. jos pimahtaa niin ei mene minkään anturin data säilöön ::)
Kyllähän tuossa netamossakin sisäyksikkö voi pimahtaa.. siksipä minulla on yksi varalla kotona 2-asemana ja kolmas maailmalla tuottamassa dataa toisesta paikasta.. ;D
On tosiaan niin, että jos Davisin ISS:n lähetysyksikkö simahtaa, data ei tallennu. Mutta kuluneen 17 vuoden aikana en tuosta syystä ole menettänyt dataa juurikaan, joten kyllä se se keskimäärin on toiminut.
LainaaEli noin pääpiirteittäin voi olla ilman wi-fiä niin että kaikki historia säilyy : jos sisä- ja ulkoyksikkö > noin 10 vrk.
+ sadeanturi > 7 vrk
+ tuulianturi > vähän reilu 5 vrk..
Noilla vrk-lukemilla ei ole mitään virkaa ellei ole tiedossa datan tallennus-tiheyskin.
Saahan Davikseenkin vaikka vuoden mahtumaan jos tallenustiheys olisi riittävän harvoin. Daviksen tallennusaika ei ole myöskään kiinni antureiden määrästä.
5 min. Välein/anturi.. sen ainakin saa ulos.. netatmon palvelimella sitten koko aseman historiat..ja helpost sekä nopeasti :D
Tuossa viime vuoden klp:t 2-asemasta..
Lainaus käyttäjältä: einari - perjantai, 13.03.2020, 22:49
5 min. Välein/anturi.. sen ainakin saa ulos.. netatmon palvelimella sitten koko aseman historiat..ja helpost sekä nopeasti :D
Tuossa viime vuoden klp:t 2-asemasta..
Daviksella 8 vrk jos 5 min välein tallennus:
1 Minute Archive Interval. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 hours
5 Minute Archive Interval. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 days
10 Minute Archive Interval. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 days
15 Minute Archive Interval. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 days
30 Minute Archive Interval. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 days
60 Minute Archive Interval. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106 days
120 Minute Archive Interval. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 213 days
Jos esim weatherlink softa niin koko historia löytyy
omalta koneelta, ei kolmannen osapuolen palvelimelta
Jos taas käyttää Daviksen weatherlink cloudia niin 32 päivän datat 5 min välillä:
1 Minute Archive Interval . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 days
5 Minute Archive Interval . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 days
10 Minute Archive Interval . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68 days
15 Minute Archive Interval . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104 days
30 Minute Archive Interval . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 212 days
60 Minute Archive Interval . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 424 days
120 Minute Archive Interval . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 852 days
Lainaus käyttäjältä: weatherc - perjantai, 13.03.2020, 23:27
Jos esim weatherlink softa niin koko historia löytyy omalta koneelta, ei kolmannen osapuolen palvelimelta
Jos taas käyttää Daviksen weatherlink cloudia niin 32 päivän datat 5 min välillä:
Se on jotenkin jämähtänyt weatherc:n ajatuksiin tuo kolmas osapuoli... Kaksi osapuolta siinä on, nimittäin aseman omistaja ja Netatmo.. Se.. että ne ostaa datapalvelut Online sas:silta ei tee siitä kolmatta osapuolta.. ;D
On siinä etunsa ettei tarvitse tallennella omalle koneelle dataa ja varmuuskopioida sitä yhtenään että pysyy data tallessa..
tosin käytän kolmansia osapuolia jotka myös tallentavat historiat.. (ja Ukkakin käyttää samoja) Ne ovat WU ja Smartmixin.. joista ensiksimainitun data on IBM:n purkeilla.. samoin ilmeisesti tuo weatherlinkin pilvitila ::)
Periaatteessa samoilla kriteereillä käyttäjän näkökulmasta Hetzner olisi kolmas osapuoli koska ewn käyttää niiden palvelimia... eihän sillä ole väliä nykyaikana giga- ja terabittien verkon nopeuksilla missä data fyysisesti sijaitsee kunhan pysyy tallessa,
johtopäätös lienee ettei toisten ja kolmansien osapuolien tarpeelta voi kokonaan välttyä kun useinkaan itsellä ei ole resursseja tai tietotaitoa toteuttaa kaikkia tarpeellisia juttuja ;) :D ???
Pitäisiköhän tätä jatka muualla jos on tarvetta......
Koetin korjata alkuperäisen ISS:n lähettimen, huonoin tuloksin: Fixing ISS Transmitter Failed (https://rosti.fi/saa/fixing-iss-transmitter-failed/).
No, onneksi saamani varaosa toimii--toistaiseksi. :)
Olipas "pahannäköinen" konkka... ei ihmekkään jos ei toimi 8)
Käytitkö jotain nestettä puhdistukseen, jos niin olihan paristo irti.. en muistanut tällaista "itsestäänselvyyttä" mainita.. ja kuivauskin on tärkeää.. joko ajan tai hiustenkuivaajan avulla.. ?
Niin tai näin.. voisi siinä olla pari juttua jota voisi kokeilla.. ensinnäkin pestä käsisuihkulla koko piirilevy..(paristo pois) kuivattaa sen ja kokeilla.. kokeilla myös niin että lämmittää hiustenkuivaajalla sieltä nurjalta puolelta kunnolla niin näkisi reagoiko siihen. jos niin paistaa levy uunissa... :D
Tuota elektroniikan vesipesua ei taida monikaan tietää.. onnistuu tietokoneen emolevykin, kunhan raksii virtaliittimet ja mekaanisen kiintolevyn pois... esim jos läppäriin kaatuu vaikka kahvit tai kaljat.... niin sen voi pestä hyvinkin kunhan on akku irti ja näyttöä ja kiintolevyä ei pese.. kuivaus on sitten kaiken A ja O... nuo ssd-levyt ehkä myös kannattaa irroittaa... ihan varuuksi vain ::)
Lainaus käyttäjältä: einari - lauantai, 14.03.2020, 18:07
Käytitkö jotain nestettä puhdistukseen, jos niin olihan paristo irti.. en muistanut tällaista "itsestäänselvyyttä" mainita..
Kyllä mä Sinolia ja hammasharjaa käytin, paristo tosiaan irti ja sitten töihin. Kuvittelin Sinolin haihtuneen kun tovi siinä kolvatessa meni. Mutta pitänee kokeilla tuota vesipesua ja kuivatusta... olisihan tuo hauska saada vielä henkiin. Lähinnä siis siksi, että siinä tapauksessa kokisi olevansa vähintäänkin voittaja. 8)