Näin loppukesän kynnyksellä ja Syyskuun lähestyessä tulee seurattua koska se ukkoskauden viimeinen myräkkä saapuisi.
Kaikki näytti vielä varsin lupaavalta, kun Helsingin ennustetta katsoi lauantaina kello 17 aikaan (kts.liite). Silloin luvattiin melkoista hötäkkää saapuvaksi. Ukkosen todennäköisyys huiteli lähes 50%:n korvilla, mikä on melkoisesti tässä kohtaa maata.
Nyt, sellainen yli puoli vuorokautta myöhemmin tilanne on muuttunut, ei ehkä kovin yllättävästi, vähän eri näköiseksi. Todennäköisyyslukema on leikkaantunut 50%:n huipuista enää 18% lukemaan, mutta satavan veden määrän ennuste on sen sijaan pahentunut.
Yleisestihän tiedetään että sään ääri-ilmiöiden ennustaminen on vaikeaa. Olisin kuitenkin mielelläni ottanut tuon ensimmäisen ennusteen paikkansapitäväksi, kun ei niitä ukkosia esiinny Helsingissä muutenkaan niin paljoa. ;D
Jos nuo ukkosprosentit FMI:n niin mulla on ainakin ollut pitkään se tuntuma että FMI:llä innostutaan vähän turhan helposti noiden ukkosten suhteen. Ja sitten perutetaan kun se h-hetki lähenee. Ei mikään kovin paljoa luotettavuutta lisäävä tapa lähestyä asiaa. Tiedä sitten mitkä parametrisäädöt ovat päin peetä heillä. Kun taas YR:llä on paljon realistisemmat lukemat varsinkin nyt kun ukkosprosentit löytyy heiltä myös json-ennusteesta. Tänne prosentit ovat YR:llä kiikkunut 20-30% haarukassa korkeimmillaan ja sekin vain tunnin pari, muutoin oltu alle 5%:ssa. Tuloksena että ohi meni ja lähimmät murinat n 30 km päässä.
Tämä miksi näin on sinänsä aika mielenkiintoista senkin takia että molemmathan käyttävät samaa ennustemallia ainakin osittain, nehän myös tekee sitä kimpassa, eikä sääennustemalli-näkövinkkelistä tämä pohjola mikään kovin iso lääni ole (jos se onkin liian pieni jotta toimisi kunnolla?).
EDIT: FMI ja YR, sama aika, sama paikka.
Lainaus käyttäjältä: weatherc - sunnuntai, 23.08.2020, 11:54
Jos nuo ukkosprosentit FMI:n niin mulla on ainakin ollut pitkään se tuntuma että FMI:llä innostutaan vähän turhan helposti noiden ukkosten suhteen. Ja sitten perutetaan kun se h-hetki lähenee. Ei mikään kovin paljoa luotettavuutta lisäävä tapa lähestyä asiaa. Tiedä sitten mitkä parametrisäädöt ovat päin peetä heillä.
Heidän viranomaisportaalissa on sama ilmiö ja siellä ilmeisesti ukkoskuuron symboli ilmaantuu, kun ukkosen todennäköisyyslukema on 33%. Ukkosen symbolin ilmaantumisen rajaa en ole vielä onnistunut haarukoimaan, mutta sellainen tuntuma on että se on 40-50% kohdilla jossain. Nuo esimerkit ovat YLE:n sääsivulta, jossa on kieltämättä ollut vähän ristiriitaa, kun säätaulukossa esiintyy ukkosen symboli, mutta sateen todennäköisyys on alle 10% ja tunnin sademäärä pyöreä nolla. :D
Eilen (24.08.2020) oli YLE:n sivuilla ukkossymbolia rivissä Helsinkiä varten illaksi ja yöksi toistamiseen mutta realiteetit olivat vähän toiset. Merellä räpsähteli yön aikana, mutta Helsinkiin saakka ne eivät tulleet missään vaiheessa. Hienon näköistä, joskin harvassa olevaa räpsymistä se kyllä oli, kun koirien kanssa olin meren äärellä yökävelyllä.
Pitkään olen miettinyt millä tuo todennäköisyys lasketaan ylipäänsäkin.
Olisi hauska saada asemille edes laskennallinen ukkosen todennäköisyys perustuen aseman lähettämiin tietoihin, mutta sen kaavaa ei pahemmin ole löytynyt.
Lainaus käyttäjältä: weatherc - sunnuntai, 23.08.2020, 11:54
Tämä miksi näin on sinänsä aika mielenkiintoista senkin takia että molemmathan käyttävät samaa ennustemallia ainakin osittain, nehän myös tekee sitä kimpassa, eikä sääennustemalli-näkövinkkelistä tämä pohjola mikään kovin iso lääni ole (jos se onkin liian pieni jotta toimisi kunnolla?).
Voi olla että ennustaminen on näille ääri-ilmiöille hankalempaa kun merialuetta riittää ja se toimii milloin konvektioimurina, tuhoten kaikki sinne joutuvat ukkoset ja milloin taas sitä ylläpitävänä kuten näin loppukesästä.
Lainaus käyttäjältä: J.Jäntti - tiistai, 25.08.2020, 08:29
Pitkään olen miettinyt millä tuo todennäköisyys lasketaan ylipäänsäkin.
Olisi hauska saada asemille edes laskennallinen ukkosen todennäköisyys perustuen aseman lähettämiin tietoihin, mutta sen kaavaa ei pahemmin ole löytynyt.
Ei taida onnistua laskeminen pelkästään niilä maapinnan arvoilla mitä me saadan irti asemista.
Esim Swiss-indeksi käyttää 600 hPa:n lämpöä/kosteutta + 1 km shear:a joka taas käyttää 900 hPa:n tuulta.
Nyttemmin käyttää nuo omat viritykset lähinnä YR + SMHI:n antamia ukkosprosentteja ja laskennallista sellaista FMI:n Hirlam-ikonin perusteella, mutta jossain kohdin kun koitin laskea sitä niin oli että 25% = Cape 180+Cape 0/2 > 300 + 4LiftedIdx < -1.25 + Swiss < 0.
Lainaus käyttäjältä: weatherc - tiistai, 25.08.2020, 15:28
Ei taida onnistua laskeminen pelkästään niilä maapinnan arvoilla mitä me saadan irti asemista.
Se on takuulla varmaa.
Oma idea oli lähinnä se, että noita indeksejä ja arvoja saisi laskettua jotenkin arviona esim. 600hPa:n lämmön ja kosteuden suhteen, sekä tuota 1km Shearia, pohjautuen maanpinnasta saatuihin arvoihin.
Siinä on tosin iso nippu muuttujia kun lähdetään tuonne ylempiin ilmakehän kerroksiin lukemia hakemaan, eikä mitään absoluuttista laskentataulukkoa ole sille miten arvot muuttuvat maanpinnan arvoista, ainakaan sikäli kun itse asioista olen selvillä.
Lainaus käyttäjältä: J.Jäntti - keskiviikko, 26.08.2020, 15:11
Oma idea oli lähinnä se, että noita indeksejä ja arvoja saisi laskettua jotenkin arviona esim. 600hPa:n lämmön ja kosteuden suhteen, sekä tuota 1km Shearia, pohjautuen maanpinnasta saatuihin arvoihin.
Siinä on tosin iso nippu muuttujia kun lähdetään tuonne ylempiin ilmakehän kerroksiin lukemia hakemaan, eikä mitään absoluuttista laskentataulukkoa ole sille miten arvot muuttuvat maanpinnan arvoista, ainakaan sikäli kun itse asioista olen selvillä.
Niin onkin, ja ne ylemipen arvothan voi ainakin teoriassa olla mitä tahansa, voi olla reilustikkin lämpimämpää tai kylmempää mitä maapinnalla.
Persiestä ne on ollut nuo Fmi:n lämpötilaennusteet.. varsinkin öisin ja aamuisin..
isoin ero oli kun ennusteen muKaan piti olla -1 astetta ja oli liki 9°C viimeviikolla joku päivä klo. 6:00.. :)
Johtuisiohan tuosta kun koneet ei lennä juurikaan:
https://yle.fi/uutiset/3-11330953
Mielenkiintoinen, asiaan liittyvä juttu viiden vuoden takaa..
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/nain-syntyy-tarkka-saaennuste-aluksi-tarvitaan-sata-miljoonaa-havaintoa-vuorokaudessa/
Lainaus käyttäjältä: einari - keskiviikko, 02.09.2020, 17:27
Persiestä ne on ollut nuo Fmi:n lämpötilaennusteet.. varsinkin öisin ja aamuisin..
isoin ero oli kun ennusteen muKaan piti olla -1 astetta ja oli liki 9°C viimeviikolla joku päivä klo. 6:00.. :)
Johtuisiohan tuosta kun koneet ei lennä juurikaan:
https://yle.fi/uutiset/3-11330953
Ei vaikuttavasti. Lentokoneista saatava data on vaan pieni osa siitä datasta mitä ennusteelle syötetään purtavaksi. Vaan se tosiasia että esim Hirlam ennustemallin horisontaalinen ruudukko on 7.5 x 7.5 km sekä siitä että kuinka tarkka maastopohja on ennustetta takoavalle purkille syötetty ja riippuen siitä miten oma sijantisi eroaa lähimpiin ennustepisteisiin kuten esim korkeus yms. Näin syssyllä on myös pilvisyydellä iso sormi pelissä, ennusteessa voi olla selkeämpää mitä todellisuudessa ym.
Norskeillahan lämpötilaennusteen tarkkuus Norjalle on 1 km.
YR sanoi silloin 8 astetta ja EWN 7 astetta..., joten ei se kait siitä ruudukosta ollut kiinni, vaan vuorossa olleesta meteorogista, luulisin kun ennusteessa oli sama "virhe" niinkin myöhään kuin viiden aikaan.. sama toistui sitten suraavana aamuna, tosin ero oli vain 7 astetta...
EWN käyttää myös lähiasemien lämpötilaa ihan alussa ja hinaa ennusteen lämpötilaa lähemmäs todellista.
YR-FMI erossa voi hyvin olla juuri ruudukon sijantiero (kulmat eli datapisteet erie paikoissa) ja/tai pilvisyys-ero.
Oliko pilviyys sama molemmissa ennusteissa? Se tekee paljon tähän aikaan vuodesta öisin.
Alkuperäisessä viestissä piti lukea että ero oli liki 9 astetta..
tässä kyseisen päivän, 28.8 tarkat tiedot aamulla Klo 6:00
lpt 7.8 °C
ilmanpaine 1011.8 Hpa
tuuli 0,9 m/s
kosteus 87 %
sadetta 0,2 mm edeltävänä päivänä aamusta, kyseisenä sekä seuraavana ei ollut..
Sitä en voi muistaa että oliko pilvistä ennusteessa tai todellisuudessa.. harmi kun tuli otettua kuvanaappaukset pois,
ei tullut silloin laitettua vaikka aioinkin... tuskimpa kuitenkaan kovin runsasta..
"EWN käyttää myös lähiasemien lämpötilaa ihan alussa ja hinaa ennusteen lämpötilaa lähemmäs todellista."
Samoinhan YR tekee...Kun käyttää ennusteissaan Netatmojen dataa.. ::)
Palataakseni takaisin ukkosiin niin tuossa tuli mailia uudesta UEMS-versiosta ja mähän kokeilin jossain kohtaa saada WRF/UEMS ajettua FMI-datalla. Nyt en muista ihan kuis meni mutta yksi ongelma oli vissiin avoimessa FMI-datassa olevien tasojen vähyys. Niitähän on vain 11: 1000, 925, 850, 700, 500, 400, 300, 250, 200, 100, 50 hPa. Toinen on tietty datan lyhyys (Hirlam 54h, Harmonie 66h). Mutta jos sen saisi ajettua niin siitähän saisi ulos kaikki mahdolliset ja mahdottomat ukkosparametrit. Hmmm.... ;D
EDIT: Tuostahan sais varsin mielenkiintoisen jos WRF:lle sais jollain tapaa syötettyä myös EWN:än asemadatat :P
Noniin, WRF/UEMS läppärille ja kokeiluun :)
Ajettu 12h ennuste lounais-suomeen 0.25 deg GFS-datalla ja 8 km resolla (ettei koko yötä tarvi ootella. koska mopo läppäri :))
Liki oletusasetuksin (microphysics oli New Goddard GCE 6-class).
Kartassa salamointi-parametri jonka saa ulos UEMS:sta: LTNGsfc ** surface Lightning [non-dim] klo 22 tänään ja toisessa kartassa todellisuus.....
Juu, juu, Grads-kartta vedettiin ihan perusasetuksilla low-ressinä 8)
Aika optimistinen oli tuo GrADS-kartta sillä todellisuus oli tuon alueen itäosien osalta jotain aika toisenlaista.
Toinen hauska havainto tuosta oli se että Kirkkonummen Porkkalan niemi oli punaisena mutta jotenkin ihmeellisesti tuolla Pääkaupunkiseudulla menee tuo todennäköisyys nollille kuin veitsellä leikaten. ;D
edit//
Ehkä hieman alkaa helpotusta ennusteiden laatimiseen tulemaan pohjoisenpaankin... oikeastaan on ensimmäinen päivä sitten kevään kun tästä on isot koneet yli lentäneet enemmälti.. noin 32 - 38 000 jalassa joten saa jonkinverran enemmän dataa yläilmakehästä.. on ollut japanilaisia, korealaisia, yksi kiinalainen ja pari qatarilaista ja pari ranskista... noin 10 Kpl....
Ennusteet povaavat ylihuomiselle (torstai, 10.09.2020) jälleen räpsymistä Helsinkiin 32% todennäköisyydellä, ainakin tämänhetkisen ennustemallin mukaan.
Realistisesti otettuna tuo pitänee paikkansa ehkä merellä, koska ajankohta osuu puolilleöin ja tuulen suunta sahaa lounaan ja etelän väliä. Alamme olemaan siinä tilanteessa että ihan rannikolle saakka nuo eivät ihan jaksa raahautua, kuten yleensä kesän alussa ja lopussa.
Näkeepähän sitten noin muutaman tunnin kuluttua miten ennuste on muuttunut. :)
Lainaus käyttäjältä: J.Jäntti - tiistai, 08.09.2020, 14:31
Ennusteet povaavat ylihuomiselle (torstai, 10.09.2020) jälleen räpsymistä Helsinkiin 32% todennäköisyydellä, ainakin tämänhetkisen ennustemallin mukaan.
Realistisesti otettuna tuo pitänee paikkansa ehkä merellä, koska ajankohta osuu puolilleöin ja tuulen suunta sahaa lounaan ja etelän väliä. Alamme olemaan siinä tilanteessa että ihan rannikolle saakka nuo eivät ihan jaksa raahautua, kuten yleensä kesän alussa ja lopussa.
Näkeepähän sitten noin muutaman tunnin kuluttua miten ennuste on muuttunut. :)
Mielenkiintoista kyllä antaa YR tuona yönä 2% todennäköisyyden sijannille Helsinki ja 4% sijannille Isokari...
Täytyypi piruttain ajaa tuota WRF:a tuohon ja sitten verrata toteutuneeseen. Tosin omat ajot ovat vain 18h päähän.
Käyntiin on saatu WRF joka käyttää pääasiallisena datana Saksan ICON-mallia + HGT- + LANDSEA-arvoissa FMI:n Hirlamia :)
Tuosta voisin aloittaa ihan oman ketjun missä tarkemmin mutta mielenkiintoisena lisänä on siinä myös hailcast eli rae-ennuste.
FMI on piti todennäköisyyttä yllä vuorokaudenvaihteeseen saakka ja tänään se on tutusti ja odotetusti pyöreä nolla. Voin sanoa että eipä kamalasti yllättänyt tuo siirto.
Jännittävästi kuitenkin vielä täksi päiväksi (09.09.2020) kello 23, Pääkaupunkiseudun länsipuoli saa tuollaiset noin 30-40% mahdollisuudet sisämaataan myöten.
Liikerata näyttää ennusteen mukaan olevan linjalla Turku-Salo-Hanko ja siitä itäkoilliseen liikkuen, kahtia hajoten ja Pääkaupunkiseutua lähestyessä eteläinen alue pienenee, pohjoisempi jatkaa aamuyön ja aamun tunteina Mikkeliin, Lappeenrantaan ja Joensuuhun. Alussa Turku-Salo-alueella mahdollisuudet loikkaavat lähemmäs 50% tasolle. Mahdollisuus nousee tuohon kello 21.
Kamera on valmiina, mutta kotoa tuskin lähden nyt yhtään minnekään, vaikka kieltämättä tuo Turku/Salo-akselin 50%:n maksimi hieman houkuttaisi pienelle road tripille.
Lähdin viimeksi Lappeenrantaan koirien kanssa vastaanottamaan idän suunnasta tulevaa ukkosta jonka mahdollisuus oli siellä karvan yli 50% ja kun pääsin kuvauspaikalle ja kameran valmiiksi kuvaamaan, oli mahdollisuus pudonnut kello 00:00 ennusteajossa nollille. Hieman korpesi miestä. Siitä sitten parin tunnin kotiin ajo takaisin. >:( :P
LainaaLiikerata näyttää ennusteen mukaan olevan linjalla Turku-Salo-Hanko ja siitä itäkoilliseen liikkuen, kahtia hajoten ja Pääkaupunkiseutua lähestyessä eteläinen alue pienenee, pohjoisempi jatkaa aamuyön ja aamun tunteina Mikkeliin, Lappeenrantaan ja Joensuuhun. Alussa Turku-Salo-alueella mahdollisuudet loikkaavat lähemmäs 50% tasolle. Mahdollisuus nousee tuohon kello 21.
Katoin voimen datan ennusteet Perttelille..
FMI (jossa vain ikoni) antaa salamaikonit klo 21 ja klo 22
YR antaa klo 22 salamaikonin + 19 % todennäköisyyden. Klo 21 ja 23 on tuo todennäköisyys 2%
Kuvissa WRF-ajosta 06-datalla, klo 23
Lpi (Lightning Potential Index) näyttää pari pientä täplää kun taas "lightning surface" näyttää vähän isompaa aluetta...
EDIT: Kolmantena sama kuva mutta 6h myöhemmästä ajosta
Ihan hyvä vain etten lähtenyt mihinkään, vaikka valmius olikin. Tarkoitus oli ajaa johonkin Forssan ja Hämeenlinnan välimaastoon kameran kanssa passiin mutta kun ei näkynyt iskuja kartalla alueella lainkaan jossa mahdollisuus oli 40-50%, niin tarve siirtyä minnekään loppui samalla kertaa. En tiedä ihan 100% varmasti milloin FMI:llä nuo ukkosen todennäköisyysajot tehdä mutta viimeiseen saakka pidettiin kiinni siitä ennusteesta, että kylläpä räpsyy.
Salaman salamaa ei esiintynyt kyseisellä alueella missään vaiheessa. Salamointi oli tiheintä Pohjanlahdella, Merenkurkussa ja Perämeren eteläosassa. Ihan odotettavissa että meri toimii konvektiopatterina tähän aikaan vuodesta.
Tällä hetkellä vain Riianlahdella, Viron ja Latvian rajamaastossa räpsyy ihan kiitettävästi, ollen samalla ainoa alue jossa ukkosta tällä hetkellä esiintyy ylipäänsä.
FMI:n mukaan 50-60% alue liikkuu Joensuu/Ilomantsi-linjalla, mutta sielläkään ei tapahdu salamoinnin puolesta mitään. Jotain tuosta yhtälöstä siis puuttuu.
Tuosta pitäisi oikeastaan laittaa palautetta tuonne Kumpulanmäen suuntaan että tekevät jotain noille utopistille todennäköisyyksille.
Tämän kertainenhan ei ole mikään poikkeus vaan järjestäänhän nuo huitelee ihan omassa luokassaan verrattuna vaikkapa YR:iin.
Onhan se nähty kun FMI rivittää päivän täyteen salamaikoneja ja totodellisuus on täysi hiljaisuus. Joku mättää kaavassa silloin ja pahasti.
Lainaus käyttäjältä: weatherc - torstai, 10.09.2020, 12:24
Tuosta pitäisi oikeastaan laittaa palautetta tuonne Kumpulanmäen suuntaan että tekevät jotain noille utopistille todennäköisyyksille.
Tämän kertainenhan ei ole mikään poikkeus vaan järjestäänhän nuo huitelee ihan omassa luokassaan verrattuna vaikkapa YR:iin.
Onhan se nähty kun FMI rivittää päivän täyteen salamaikoneja ja totodellisuus on täysi hiljaisuus. Joku mättää kaavassa silloin ja pahasti.
Tätä minäkin mietin että onkohan nuo rajat ukkoselle laitettu liian hölläksi, mutta kun ei ole mitään havaintoa siitä missä se ukkosen symbolin näkyviin lätkäisyn raja kulkee.
Tänään (13.09.2020) aamulla oli iskuja pudonnut Kokkolan lähettyville, sekä Suomenlahdella Suursaaren eteläpuolelta kohti Pietaria.
Ukkosen todennäköisyys oli Kokkolassa 30-40% ja Suomenlahdella 20-30% Alue kulki Kokkolassa kaakkoon ja Suomenlahdella suunnilleen itäkaakkoon, mutta ainakin Kokkolan alueen kohdalla sisämaassa oleva salamointi ei toteutunut, vaikka todennäköisyydet olivat 30-40% sisämaan puolellakin. Kaikki iskut kulkivat sen kymmenkunta kilometriä sisämaahan päin ja jäivät siihen.
Mitä itse nyt seurasin ukkosen etenemistä, ilmeisesti sisämaassa ei vain ole potentiaalia pitää ukkospilvelle otollisia olosuhteita näin syksyn tullen mutta kaavassa ei oteta tätä lainkaan huomioon ja jos kyseessä on jonkinlainen syvenevä/syvä/myrskymatala, ukkosen todennäköisyyslaskenta antaa liian optimistisia lukuja, mahdollisesti tuulien vuoksi.
Tällä hetkellä päättely menee niin että Syyskuussa:
- 20-30% todennäköisyys = ukkosta vain merelle osuvalla alueella ja
- 30-40% todennäköisyys = ukkosta merellä todennäköisimmin ja jos liike rannikkoa kohti, rannikollakin, muttei syvemmällä sisämaassa.
Lainaus käyttäjältä: J.Jäntti - sunnuntai, 13.09.2020, 08:54
Tänään (13.09.2020) aamulla oli iskuja pudonnut Kokkolan lähettyville, sekä Suomenlahdella Suursaaren eteläpuolelta kohti Pietaria.
Ukkosen todennäköisyys oli Kokkolassa 30-40% ja Suomenlahdella 20-30% Alue kulki Kokkolassa kaakkoon ja Suomenlahdella suunnilleen itäkaakkoon, mutta ainakin Kokkolan alueen kohdalla sisämaassa oleva salamointi ei toteutunut, vaikka todennäköisyydet olivat 30-40% sisämaan puolellakin. Kaikki iskut kulkivat sen kymmenkunta kilometriä sisämaahan päin ja jäivät siihen.
Aaamuyön tunteina ainakin puski sisämaahan vaasan eteläpuolelta.. ja teki vahinkoakin noin 40 km sisämaahan mereltä..
sitten meni tavanomaista reittiä pohjoiseen rantaviivaa seuraillen niinkuin on koko kesän suurimmasi osaksi tehneet...
Tällaisen kun pykää niin saa lähiseudun ukkoset omaan pihaan 8)
https://tekniikanmaailma.fi/tutkijat-loivat-ukkosen-hallintasateen-jonka-avulla-salamaniskun-voi-ohjata-turvalliseen-paikkaan/?shared=1116137-b12db4a2-500
Tuossa härvelissä on yksi pieni "mutta": Se vaatii olemassa olevan ukkosen. Niitä ei paljoa ole Suomessa.
Vaikka tuo saatiin pienen skaalan testillä toimimaan, homma on ihan erilainen sitten kun se tuodaan 1:1 skaalaan, tarvittavaa energiamäärää myöten.
Jos tuollaisella saisi ohjattua salamat haluttuun paikkaan, saisi siitä toki hyviä salamavideoita aikaiseksi, mutta riskit omatoimisessa ohjauksessa olisivat hirvittävät.