Tänään on taas sellainen päivä, jotta on kysyttävä. Tuulettimen käyttö anturissa kesällä ja myös säteilysuojan apuna auringon porotusta vastaan on ymmärrettävää. Miten talvikäytössä sitten on tilanne, sillä vielä dementoitumaton pääni sanelee liikkuvan ilman vääristävän mittauslukemaa. Onko tuulettimella aikaan saatu ilman liike niin pientä, jotta mitään "hyytävyysefektiä" ei herkällä anturilla synny? Vai onko näin, että se mihin ihmisen iho reagoi, ei vaikuta tekniseen laitteeseen? :-\
Ps. laitetaan lisää asiaa sotkemaan:
http://legacy.fmi.fi/src/tuotteet/PakkasenPurevuus/index.php
http://www.astro.utu.fi/zubi/weather/temp.htm
jatkoa:
Joskus näin rekkakuskeilla pullo- ja purkkitelineitä, joita roikottivat sivuikkunan kehyksessä ajaessaan taivaltaan. Suljetuista pulloista ja purkeista ei haihdu ajoviimassa kosteutta, mutta kuulema siitä huolimatta ne viilenivät sopivasti matkan jatkuessa. Märkään villasukkaan laitettu limsapullo ehkä viilenee viiman vaikutuksesta, mutta ei kai se muuten?Miksipä ilman liike ei siis vaikuttaisi viilentävästi myös sensorin kautta? Mikäli joku pystyy sen todistamaan tai tyrmäämään, niin olen kiitollinen. Muuten mietin juttua loppuikäni, olisi muutakin mietittävää.
Tää nyt on enemmänkin pohdiskelua eikä faktaa.
Anturinhan olis tarkotus olla tasan samassa lämpötilassa mitä ulkoilman.
Ihminen taas on lämpimämpi mitä ulkoilma. Tuuli jäähdyttää enemmän mitä seisova ilma, seisova ilmahan toimii eristeenä, jolloin lämpötila tuntuu kylmemmältä.
Eli mun nähdäkseni anturi ei näytä väärin vaikka tuulisi kuinka, itseasiassa se näyttää tarkemmin ilman lämpötilan koska muutokset tapahtuvat nopeammin.
Samalla pohdiskelulinjalla täälläkin...
Jos oletetaan että lämpötila on vakaasti -10° mutta tuulee puuskittain. Tällöinhän se tuntuu iholla vaihtelvasti kylmältä ja erittäin kylmältä mutta itse lämpötila on se sama -10 koko ajan. Hyytävyys/"tuntuu kuin" on laskennallinen arvo jossa otetaan huomioon myös tuulen vaikutus.
Jos tuuli/tuuletin vaikuttaisi anturin antamaan arvoon heilahtaisi arvo ees taas tuulen mukana varsinkin pakkasella.
Pohdiskellaanpa myös ihan käytännön asioiden kautta.
Moni on varmaankin hitsannut migillä peltiä ja hitsauspisteen jälkeen jäähdyttänyt kohtaa paineilmalla, hitsauskohdan punahehku häviää silmänräpäyksessä. Ilmanvirtaus jäähdyttää materiaalin, kun taas ilman jäähdytystä hitsuskohta hehkuu punaisena pitkään.
Sortsit jalassa ja t-paita päällä moottoripyörällä jossa ei ole kokokatetta @ +200km/h tuntuu myös varsin hemmetin kylmältä vaikka ilman lämpötila on hellelukemissa. En suosittele kuitenkaan kokeilemaan ;D
Lainaus käyttäjältä: weathercHyytävyys/"tuntuu kuin" on laskennallinen arvo jossa otetaan huomioon myös tuulen vaikutus. Jos tuuli/tuuletin vaikuttaisi anturin antamaan arvoon heilahtaisi arvo ees taas tuulen mukana varsinkin pakkasella.
Näin myös itse ajattelisin asian olevan.
Lainaus käyttäjältä: khyron - torstai, 22.11.2012, 11:20
Eli mun nähdäkseni anturi ei näytä väärin vaikka tuulisi kuinka, itseasiassa se näyttää tarkemmin ilman lämpötilan koska muutokset tapahtuvat nopeammin.
Juurikin näin myös itse ymmärtänyt. Jossain täällä foorumin syövereissä sanoinkin tänä vuonna, että tuo tuuletin olisi itseasiassa hyvä olla myös talvellakin, jotta lämpötila ei tavallaan jäisi "seisomaan" sinne kopan sisään, vaan vaihtuisi mahdollisimman hyvin ulkoilman kanssa, jolloin myös mittaustulos olisi tarkempi.
Olisi ihan mielenkiintoista nähdä prikuulleen samalla asemalla vertailu, jossa toisessa on tuuletin ja toisessa ei ja katsoa onko siinä mitään eroa :)
Varsinkin kovilla pakkasillahan taitaa olla niin että pieni tuulenvire vain parantaa tulosta koska suljetun/semi-suljetun kotelon sisälämpötilahan pääsee jäähtymään paljon nopeammin mitä ympäröivä lämpötila. Tätä todeistaa se että esim sadeämpärin sisällä voi olla useakin aste kylmempää mitä sen ulkopuolella ja se toimis jopa "yöpilvisensorina" joka mahdollinen WD:ssä jollei olisi lämmitystä siinä talvisin. Mittailin asiaa kerran.
Yöpilvisensorihan perustuu juuri siihen että sen antama lukema selkeinä öinä on alempi mitä ympäröivä lämpötila.
Löytyipä mielenkiintoista luettavaa yleensä (in english)
http://www.weatherstations.co.uk/Prodata%20Expert%20Guide%20No.%201%20-%20Davis%20VP2%20AWS%20%28c%29%20Stephen%20Burt%202009.pdf
Tästä sitten löytyy ohjeita ja opastusta myös säteilysuojan ilmastointiin ynnä muuhun. Todella mielenkiintoista, mikäli vain jaksaa lukea.
http://www.scribd.com/doc/18116732/WMO8-Guide-to-Meteorological-Instruments-and-Methods-of-Observation
Hieno löytö :)
Sen jo tiesin että tuo sadeämpäri on aika susi ;D
Mielenkiintoista myös tuo tuulen nopeus 2.8m vs 11m että se antaa vain noin 50% nopeuksia jos matalempi. Sen tiesin että eroa on, ja Tom (WXSIM) muistaakseni kertonut että yleensä 1.4 kerroin olisi toimiva PWS-asemille, mutta että kerroin pitäisikin olla isompi.
Tässäpä sitten tänään saatu vastaus sähköpostista kopioituna:
Tervehdys,
Tuuletin on tosiaan tarpeeton talvikaudella, jolloin auringonsäteilyn teho on erittäin vähäinen. Mutta ei siitä käsittääkseni mitään haittaakaan ole eli ei se mittauksia vääristä. Anturi ei tunne liikkuvaa ilmaa kylmempänä, ellei se jostain syystä ole märkä jolloin haihtuva kosteus luonnollisesti laskee anturin lämpötilaa.
Ystävällisin terveisin
Juho-Pekka Kaukoranta
Ilmatieteen laitos
Näyttää siltä, että anturin tuuletustutkimukset alkavat olla osaltani ohi. Joululahjaksi menevä La Crossen "tyttöasema" ws 9720 on ollut koekäytössä, jotta en aivan silkkaa roskaa lahjaksi antaisi. Anturin pieni koko ja kotelointi hyvin pienine ilma-aukkoineen laittoi ensin miettimään toimivuutta, ja alkuun olinkin aivan oikeassa. Lukemat vaihtuivat hyvin hitaasti ja ilmoitettu virhemarginaali oli paljon suurempi. Eräs tuulinen päivä mittarissa oli eloa enemmän, joten päätinpä kokeilla pienen käsituulettimen vaikutusta. Kas kummaa, parin tunnin kokeilun tuloksena anturi antoi peräti 5% enemmän lukemaa ja alkoi olla hyväksyttävissä virhelukemissa. Ilman kierto anturin sisällä näet vaikutti ja paljon.
Tästä opin sen, että muutenkin toimintavammainen halpisanturi saattaa näköjään muuttua aivan toiseksi saadessaan ilmakylpyjä. Näinpä sijoituspaikalla on ratkaiseva merkitys lukemiin, ihan umpioon ja suojaan sitä ei kannata lykätä. Lämpötilaan kokeiluni ei näyttänyt vaikuttavan sitä eikä tätä, käsituuletin tosin taisi tykätä kyttyrää lievässä pakkasessa pyöriessään ja imiessään akut nopeasti tyhjiksi. "Swiss sensor" saattaa olla pelkkä mainoskikka, koska mitä ihmettä yksi hyvä sensori voisi vaikuttaa muuten halvassa ja röpelössä piirilevyssä, jossa on vain huonompia komponentteja? Lopputuloksena "tyttöasema" sai luvan päästä lahjapakettiin maininnalla "avattu tieteen hyväksi". ;D
Ps. Yksi aika tärkeä pointti on tullut myös huomatuksi. Halpisantureiden kanssa ei kannata pitää kiirettä eikä odotella hyviä lukemia heti ja siinä paikassa. Tuollainen viikko on mielestäni riittävä aika, jotta anturi ennättää esittää kaikki temppunsa. Sen jälkeen sen voikin hyvillä mielin mättää roskiin, tai pitää toiminnassa. Jotkut anturit näyttävät vaativan pitkän sisäänajon, ja ehkä yllättävät sitten positiivisesti. Aika epätodennäköistä se kylläkin on.
Vähän ihmettelinkin tuota FMI:n vastausta, että tuuletin ei muka vaikuttaisi talvella mitenkään. Ehkä heillä oma lehmä ojassa sen suhteen, että tuulettimia ei ole, mutta kyllä varmasti vaikuttaa tiettyinä päivinä edes vähäsen se että käy pieni ilmavirtaus kotelon sisällä. En tiedä paljonko kotelon suunnitellulla/muodoilla pystytään pelkästään vaikuttamaan tilanteeseen, mutta tosiaan itse uskon että talvellakin tuulettimella on pieni vaikutus. Tosiaan pitää joskus tehdä kunnon testi asian tiimoilta :)
Kyllähän tässä asiassa saa, ja pitääkin, käyttää järkikultaa. Ahdas anturikotelo melkeinpä olemattomilla tuuletusaukoilla pitää varmasti sisällä olevan ilman paikallaan pitkään ilman mitään apukeinoa. Toisin sanoen siinä kotelon sisällä olevassa ilmassa on juuri se suhteellinen kosteus, joka on. Uutta kosteampaa tai kuivempaa ilmaa ei tule, tai tulee sisään hyvin hitaasti, ehkä tuntien kuluessa. Ei siinä tilanteessa voi odottaa sensorin saavan heti mitään uusia virikkeitä toimintaan. Lukema on ja pysyy pitkään samana. Eihän sen ilmanvaihdon tarvitse olla mitään hurrikaani-tyyppistä puhallusta. Hidaskin ilman liike tekee hyvin tehtävänsä. FMI:n tyyppi on varmaan käsittänyt kysymykseni koskemaan vain lämpösensoria. Tarkoitus oli kylläkin ottaa esiin vaikutus suhteellisen ilmankosteuden näyttöön. Oli miten oli, mutta omat kokeeni osoittavat ilman pienenkin liikkumisen tarpeellisuuden kosteusmittauksissa. Säteilysuojan jäähdytys auringon säteitä vastaan on se toinen asia erikseen. 8)
Ps. Noita anturiromuja on jo sen verran, että käyn joku päivä piruuttani kokeilemassa, mitä kunnon paineilma saa aikaan. Lähtee samalla nuo swiss sensoritkin lentoon eikä jää epäselväksi liian nopeasti liikkuvan ilman vaikutus. :D
LainaaAhdas anturikotelo melkeinpä olemattomilla tuuletusaukoilla pitää varmasti sisällä olevan ilman paikallaan pitkään ilman mitään apukeinoa.
Samaa mieltä edeltäjien kanssa kyllä. Toinen esimerkki, selkeä tyyni pakkasyö, tiiviissä kotelossa lämpötila pääsee laskemaan huomattavstikkin alemmas mitä ympäristön lämpötila.
Luulen että FMI:n kaveri myös osittain viittasi vastauksellaan siihen että anturithan ovat (lue: pitäisi olla) avoimessa paikassa jossa liki aina ilma liikkuu edes vähäsen vaikkei varsinaisesti tuulisikaan.
Sitten päivän havainto, tai havainto oli eilen...Turun ohikulkutiellä oleva tiesääaseman lämpötilapurkki oli pikimusta...Hyvää dataa tiedossa...NOT... ;D
Voi hyvänen aika tätä tietoa, jota tuntuu olevan:
http://hortsci.ashspublications.org/content/42/6/1372.full.pdf