Mittee outta mieltä, onnistuuko ws1080:n yhden lähettimen tietojen jakaminen kahteen konsoliin? On tässä ikäänkuin oma lehmä ojassa..antaisin toisen konsolin käyttöön sille, joka suostuu ottamaan anturit tontilleen. Saisi ehkä neuvoteltua vuokran tässä muodossa. Tämä on vielä suunnitelma, mutta kaikki keinot on käytettävä. :-\
ps. Taannoinen anturinetsintä poiki lisää tavaraa, sillä sain ostettua aivan käyttökelpoisen ja hyvän konsolin tykötarpeineen vitosella! Oli niin hyvä kauppa, jotta ei voinut ohi laskea. Nyt alkaa olla näitä vimpaimia, kun vain olisi alkuun paikka.. ;D
Ainahan sitä voi kokeilla mutta pikkusen haiskahtais ettei onnistu. :-\
Tuossa mun toisessa VP2:ssa (langattomassa) on 2 näyttoä kiinni, siinä ensimmäinen konsoli vastaanottaa tiedot ja konsolin asetuksista sen pystyy laittamaan toistimeksi jolloin tiedot saa näkyviin myös siinä toisessakin näytössä.
Elikkäs Davisin laitteissa se on noin tehty.
Kuulostaa erittäin kiintoisalta kokeelta, mutta sen onnistumisesta on minulla omat epäilyni.
Epäilykseni ei kohdistu miihkalin osaamiseen tässä, vaan enemmänkin siihen, miten tuo Clasu-asema toimii.
Loogisesti ajateltuna tuo saattaisi onnistuakin, kun kerta kyse on langattomasta anturijärjestelmästä, mutta siinä tulee ensimmäiseksi mieleen se, miten langaton anturi ymmärtää keskustella kahden konsolin kanssa. Lyhyesti mietittynä koko homman ydin tuntuu piilevän konsolin ja anturien välisessä kättelyssä. Kun anturit liitetään konsoliin kiinni, ne kättelevät, mutta mitä tietoja ne keskenään vaihtavat, sellaista, jota ei meille käyttäjille näytetä: Lähettääkö konsoli anturille kättelyvaiheessa oman, yksilöllisen tunnistekoodinsa (1-Wire-järjestelmässä anturit tunnistetaan omasta yksilöllisestä koodista) ja saadaan anturilta samanlainen takaisin, jotta esim. lähialueella oleva vastaavan sääasemamallin (tai sen toisella merkillä myydyn vastineen) anturit ja konsolit eivät sotkeennu keskenään. Jos tämä on toimintamalli, ymmärtääkö anturi kättelyn jälkeen enää toista sääasemakonsolia?
Jos kättely onnistuu tällä tavalla, että useampi konsoli pääsee antureiden kanssa kiinni, niin periaatteessa anturit joutuvat silloin tuplatöihin, vastaamaan jokaisen konsolin kyselyyn eri aikaan. Tällä on varmasti vaikutusta siihen, kuinka pitkään anturin paristot kestävät. Entä tilanne, jossa molemmat konsolit möläyttävät kysymyksen ilmoille tasan samaan aikaan (tämä on myös mahdollinen skenaario). Meneekö anturi ymmälleen eikä vastaa lainkaan, jolloin se putoaa jommasta kummasta tai molemmasta konsolista.
Sitten se työtaakka miihkalille itselleen. Kaksi konsolia, tuplasti huollettavaa. Jos yhteys syystä tai toisesta menee katki antureihin naapurilla, joutuuko naapurissa juoksemaan hakemaan konsoli sisätiloihin ja suorittamaan molemmille konsoleille (ja antureille) virtaresetin, ennen kuin yhteydet saadaan taas pelaamaan.
Kuten teutari asian mainitsikin, saa Davis VP2:lle kaksi näyttöä. Peet Bros Ultimeter 2100:ssa toiminta on identtinen, poislukien se, että toistimeksi antureiden kanssa keskustelevaa laitetta ei tarvitse laittaa. Riittää, että hommaa (Peet Brosin oman, yllätys yllätys) Signal Splitterin, joka toistaa konsolin PC:lle kulkevaa sarjaporttiliikennettä. Ainoa mitä pitää tehdä, on asettaa toisen näytön (vaikka Ultimeter 800:n) kuuntelemaan samaa sarjaporttiliikennetyyppiä (konsolissa on monta erilaista) ja homma toimii.
Jos oletetaan, vaikka vähän kaukaa haettunakin, että tällainen sarjaporttiliikennekuuntelumahdollisuus toimisi Clasu-asemassakin, ei naapurin konsoliin saisi kovin pitkää matkaa tulla, kun sarjaliikenne ei kovin kauaskantoista ole.
En tiedä just tästä tapauksesta mutta muutama aivan halpa "oregonin" langaton lämpötilakonsoli ja yks upm:n konsoli on niin niiden langattomat anturit lähettää ainoastaan tietoa joten ihan sama monellako konsolilla/päätelaitteella noita lukee. Lukemat tulee niiden omaan konsoliin ja sit rfxtrx433:een. Ja hyvin pelittää.
Lainaus käyttäjältä: J.Laiho - sunnuntai, 06.01.2013, 15:36
Jos kättely onnistuu tällä tavalla, että useampi konsoli pääsee antureiden kanssa kiinni, niin periaatteessa anturit joutuvat silloin tuplatöihin, vastaamaan jokaisen konsolin kyselyyn eri aikaan. Tällä on varmasti vaikutusta siihen, kuinka pitkään anturin paristot kestävät.
Tämän olen huomannut itse Davisin lisälähettimessä, joka vastaanottaa tiedot asemalta (ISS) ja maa-anturilta ja lähettää ne sen jälkeen konsolille. Koska lisälähetin joutuu jatkolähettämään kahdan aseman dataa, myös paristot siinä loppuvat huomattavasti nopeammin kuin noissa muissa, sanoisin että jopa kolme kertaa nopeammin. Nyt joulun alla siitä oli paristot jälleen loppuneet, vaikka vaihdoin ne syksyllä. Mutta onneksi tuo lisälähetin ei ole välttämätön tuossa välissä, vaan ainakin nyt on toiminut hyvin ilman sitä, mutta pitkien etäisyyksien takia se on kyllä hyvä olla.
Tästä miihkalin ws1080 tapauksesta en osaa tarkemmin sanoa, mutta epäilen kyllä itsekin vähän tuota asiaa, että onnistuisi datan lähettäminen kahteen konsoliin, mutta ei sitä ikinä tiedä.
Tuossa casessa ws1080 olen kokin linjoilla että saattaisi hyvin onnistuakkin, eli että nuo anturit vain lähettävät dataa kaavalla X ja konsoli nappaa kiinni kaikki kuuluvat. Tätä tukee oma Oregonin RMR202:nen jossa kaksi konsolia ja 2 anturia ja molemmat nappaa molemmat anturit ihan kiltisti.
Ei muuta kun virta konsoleihin ja kokeilemaan ;D
Idea kokeilemisen tuli oikeastaan siitä, että halpisclasu sekä clasun kosteusmittari käyttävät minulla samaa anturityyppiä, ja jaan tiedon yhdeltä anturilta molemmille. Hyvin toimii jako eikä ongelmia ole ollut pitkässäkään käytössä. Halpisclasun päivitys on puolen minuutin välein ja kosteusmittarin minuutin, joten eivät nähtävästi ole vielä sattuneet samaan hakuun yht´aikaa. Yhteyskin on purettu ja koottu monta kertaa, joten ei vain ole sattunut päällekkäisyyttä. Anturin lähettämä tieto on varmasti simppeliä koodia. Esimerkiksi TFA 1600 vaatii ensin anturin käynnistyksen, sitten tietyn ajan kuluessa on käynnistettävä konsoli. Tieto on koodattuna vain ja ainoastaan yhdelle kerrallaan. Näin olen käsittänyt, joten kahdella konsolilla tiedon kai nappaa nopeampi toisen jäädessä ilman.
Clasuaseman toiminnassa taitaa olla niin, että anturikuson kadotessa menee jonkun aikaa, kunnes konsoli alkaa etsiä anturia. Yrityksiä on varmasti aika paljon, sillä kirjoitin joskus konsolin ilmoittaneen vasta viikon päästä anturin kadonneen lopullisesti rikottuani sen vahingossa ja konsolin jäätyä päälle. Niinpä luulisin kahden ws1080-konsolin saavan kuson kulkemaan yhdestäkin anturista. Päällekkäispäivitykset saattavat olla ongelma, kuten myös paristokesto. Anturit tuskin koodaavat lähetettä millään tavalla, vaan jakavat sitä eteenpäin kysyvälle.
Mikään ei selviä kokeilematta, ja siihen ryhdyn lähitulevaisuudessa saatuani tsempattua itseni valmiiksi johonkin laitteen rikkoutumiseen. Voi olla, että toimii ja voi olla, että paukkuu paikat. ???
Minulta ääni onnistumisen puolesta ;D
Clasun konsoli on pelkkä vastaanotin. Vain anturi lähettää dataa!
Vastaanottimia voi olla vaikka useita.
Sama härvelihän tuo Clasun taitaa olla. ::)
Add as many consoles as you like to the WS-1080 wireless home weather station. This allows you to free up your existing console for connection to a computer and add display consoles in multiple rooms.
The weather station's touch screen console displays a wide range of parameters in an easy-to-read format on a large LCD. The attractively thin console can be placed on a desktop or mounted to a wall.
Note: This is a display console only and does not include the complete weather station.
Important Note: The operational frequency of this device is 433 MHz. Check the back of your display console to verify you own the 433 MHz console.
http://www.ambientweather.com/amws1180c.html
Eipä ollutkaan....
Clasun Taajuusalue 868 MHz
Ambientweather Taajuus 433 MHz
Jos näytöissä sama taajuus niin taitaa toimia.
Tämähän selvisi äkkiä! Kiitosta vain kaikille. Ambient on sama kökö, mutta taajuus Suomessa onpi 868.3 mHz (Viking). Kokeilen kyllä, mutta varmasti saan jotakin hajalle..meikäläistä ei pitäisi laskea räpläämään ainakaan sääasemia. ;D
Teutari ennätti just lisätä saman kuin tässä olin kirjoittamassa eli taajuuden.
Tää nyt ei sinällään kuulu enää tähä, mutta tylsiä ovat noi erinäiset vekottimet ja taajuudet kun jokainen keksii viel omat protokollansa, eikä voi käyttää ristiin ja rastiin vehkeitä. Olisivat jonku standardin mukaa niin vois yhdistellä laitteita vähä mielekkäämmin. Oregonin (ja muutaman muun) protokolla tais olla joteki avonainen tai helposti sitten ainaki häkätty kun sitä tuetaan jossai muissakin merkkisissä vehkeissä.
Noissa anturin ja konsolin välisissä yhteyksissä, eli niiden käyttö vain tiettyä laitetta varten, on sinällään ideaa. Mikäli naapuruksilla on samat laitteet, niin ongelmana voi olla, että oma asema lukeekin naapurin anturia. Parhaassa tapauksessa molemmista antureista viestitetään samalle asemalle. Ei varmaan ihan hauskaa arvojen hyppiessä suuntaan ja toiseen. Esimerkkinä käyttämäni TFA on siitä ikävä taasen, että yhteyden katketessa lopullisesti (yhteyttä kylläkin etsitään tovi) on resetoitava kaikki eli anturi ja konsoli. Muuten saa odotella lopun ikäänsä yhteyden muodostumista. Syynä tähän taitaa olla se yksilöllinen lähete, joka alussa muodostetaan laitteiden välille. Etuna on, ettei lukemista sotke muut lähistön laitteet. Clasuasemia täynnä oleva kerrostalo saattaisi olla aika mielenkiintoinen, noin niinkuin säähavainnoinnin kannalta! :D
Lainaus käyttäjältä: miihkali - maanantai, 07.01.2013, 06:48
...Syynä tähän taitaa olla se yksilöllinen lähete, joka alussa muodostetaan laitteiden välille. Etuna on, ettei lukemista sotke muut lähistön laitteet. Clasuasemia täynnä oleva kerrostalo saattaisi olla aika mielenkiintoinen, noin niinkuin säähavainnoinnin kannalta! :D
Eikös vaan clasuasemallakin pidä tehdä tuo tunnistaminen alussa. Näin ainakin luulen tapahtuvan esim. pariston vaihdon yhteydessä.
Joo. Ainakin oma Viking on sellainen, että paristojen vaihto anturiin tarvitsee myös konsolin uudestaan käynnistyksen. Kyllä se konsoli muutenkin hakee anturia, mutta ei vain löydä. Anturi saa olla yksikseen päällä vaikka kuinka monta vuorokautta, niin resetoinnin jälkeen konsoli löytää sen. Tämä siis koskee paristojen vaihtoa. Muunlaiset häiriöt ja katkot korjautuvat heti, kun aika on otollinen. Se, että konsolista otetaan paristot veke ja se käynnistetään myöhemmin, ei aiheuta mitään hämminkiä anturin ollessa koko ajan päällä. En oikein jaksa uskoa mihinkään tunnistuksiin, koska edes ohjeissa ei ole muuta mainintaa kuin anturin käynnistäminen ensin. TFA:lla ei tällainen leikki onnistu, se häslää omia koodejaan starteissa.
Luulen vahvasti, että mikä tahansa clasuklooni löytää anturini, kunhan vain anturi on käynnissä. Eivät mahda olla kovin ronkeleita tunnistushommissa. Oikea taajuus taitaa riittää kiinan ihmeelle. Olisi mukava kokaista toista anturia, joka lähettää taajuudella 868.3 MHz. Voi olla, että konsoli toimii näyttämällä vain lämpötilan tai jonkun muun, mutta ei kaikkea. Tietenkin mitään ei näytetä, jos joku lähetteessä koodautuu (onkohan oikea sana?) eri tavalla, vaikka taajuus on tismalleen oikea. Tämä ei ole tietoa, vaan enemmän luulemista.
Löytyski naapureista antureita nin kivaha niitä olis verrata omiin :)
Kokeilin vajaan pari vuotta vanhaa Viking-laitetta sekä noin vajaan vuoden vanhaa (leimat on) Vikingiä. EIPÄ ONNISTUNUTKAAN kahdella konsolilla yhden anturin kuuntelu. Kokeilin tosin vain kerran, sillä ei oikein haluttanut kerätä lisää romuksi menneitä komeroon. Uudemmassa näyttäisi olevan hienoutena kellonajastuksessa se, että DCF-tolppa jääkin näkyviin onnistuneen ajastuksen jälkeen. Ehkäpä vanhempi malli on joko sökö siltä osin, tai hienouksia on lisätty jälkeen päin. Anturina oli uudemman anturi, joka tosin ottaa kusot kumpaankin konsoliin erikseen, mutta ei yhtäaikaa. Saattaapi hyvinkin olla, että Laihon mainitsema kättely onkin tehtävä, vaikka ei sitä äkkiä olisi uskonut tämän hintaluokan vehkeeseen. Saattaa tietenkin olla toisinkin päin, mutta ei huvittanut jatkaa kokeilua.
Vitosen maksaneessa konsolissa (uudempi) näyttää olevan sisäkosteuden näyttö aika kohdallaan, joten kannatti maksaa vitonen jo sen takia. ;D