Tere!
oon joskus jokunen vuosi (lue: 5+) sitten kokeillut Pingviinejä ja olen ehdottomastis sitä mieltä että siirtyisin siihen heti mutta sitä ennen on yksi kompastuskivi....
- Löytyisi paremmin ohjelmia
Tätä sääasemaa pyörittävistä ohjelmista löytyy tasan 1 josta pingviini-versio (WD)
- Ajurit ja vielä kerran ajurit
Tämän saman sääaseman pyörttämiseen tarvittavista ajureista ei taida löytyä ensmäistä pingviini-ajuria
Eli jos Pingviinit saisi tuon ajuri-puolen edes kuntoon niin olisin jo kokeillut sääaseman pyörittämistä pingviinillä sen verran nyrpii tää M$
Tuohon että pingiiviin ei ole viruksia en menisi samaistumaan, jo about 5 vuotta sitten F-securen dos-versio F-Prot tunnisti ison tukun sellaisia tai sellaiseksi luokiteltavia ötököitä.
Sieltä tuli täysi nippu samoja argumentteja joita itsekin käytän, kun olen saanut vastailla kysymyksiin, että "mikset jo vaihda?".
Olen etenkin ajuriosaston suhteen samaa mieltä. Homma menee poskelleen lähes varmasti heti, kun vähänkin eksoottisempaa laitetta kytkee koneeseen. Esimerkiksi sääasemista mm. LaCrosse kykenisi toimimaan, kunhan chmodittelee hieman ensin ja hankkii Open2300 (tai Open3600)-sovelluksen. Se osaa kuulemma lähettää dataa CWOP:iinkin, mutta esim. WUHU:n kaltaisia ominaisuuksia sieltä ei irti saa. Jippii....
Juu... Ei siinä mitään mutta sitten tulee se selvittäminen, että mitähän vuosimallia se sääasema taas olikaan ja sitten etsiä Internetin loputtomasta datasuosta kyseisen LaCrosse-sääaseman muistikartta, jotta Open2300-softan saa penkomaan oikeita paikkoja sääaseman muistista. On tiedossa tilanteita, jossa väärästä muistikartan paikasta lukeminen saattoi jopa hajottaa sääasemakonsolin, joten sekin riski on olemassa.
Jep... Tiedän, mita kovan luokan Pingviinimies sanoo. Se sanoo, että "ei omien ajureiden ajaminen Linuxiin ole vaikeaa". Ajurit juttelevat Linuxin ytimen (Kernel) kanssa tavalla, jota tiedä en, mutta sen mistä olen tietoinen on se, että vain löytämällä jostain kyseisen laitteen ajurin lähdekoodi ja sen jollain kikkakuutosella kääntämällä, saadaan aikaan Pingviini-ajuri, joka
ehkä toimii, jos vain Pingviinin tyyppi ja Kernelin versio natsaavat keskenään. Jos ei natsaa, "pa**a säkä, hommaa parempi laite", lainaten Pingviinimiestä, joka vannoo pyhän Kernel-version nimeen.
Jotta hommasta ei tulisi tylsää, kuin Windowsin konfiguroinnista konsanaan, ei lähdekoodia ole saatavilla kaikista laiteajureistakaan. Pitää olla kaiken tuon kääntämistietämyksen lisäksi vielä silmää laitteiden sisuskaluihin ja laajalla skaalalla vielä; Osa laitteista saatetaan saada toimimaan jollain geneerisellä tasolla, jos vain esim. laitteen toimintoja ohjaava piirisarja on tiedossa tai tiedon on saanut jostain indokiinalaiselta Pingviinifoorumilta kalastettua. Näistä laitteista hullunhauskimpiin kuuluvat esim. jotkin langattomat verkkokortit. Otetaanpa esimerkki.
Laitevalmistaja X on tehnyt PCI-väyläisen korttimallin WLAN54GPCI, josta on olemassa versio 1.0, 1.1 ja 1.2. Versio 1.0:n kortissa on täysin eri piirisarja, kuin 1.1:ssä ja 1.1:ssä eri, kuin 1.2:ssa. Kun korttia katsoo, ei eroa ole kuin tarran versionumerossa ja kaikki kriittiset osat, kuten tuo piirisarja on riemukkaasti piilotettu metallisen kuoren alle, jonne ei kotinikkarilla ole asiaa takuun umpeutumisen uhalla ja valmistaja ei edes yritä kertoa piirisarjan merkkiä ja mallia. Kuulemma kovan luokan pingviinigurut ovat valmiita repimään laitteen vaikka kuinka pieniin osiin saadakseen tietoonsa, mikä sydän laitteessa naputtaa. Missään ei tosin ole kerrottu sen isommin, mikä oli onnistumisaste takaisinkasaamisessa ja takuun säilymisessä. Kun tieto on hankittu enemmän tai vähemmän väkivaltaa käyttämällä, alkaa piirisarjan tuen etsintä ja jos onnistuu sen löytämään ja saa kortin tunnistettua ja toiminnot kuntoon, tulee lisää säädettävää salausavainten ja kortin muiden ohjelmallisten osien kanssa, jotta kone saadaan verkkoon.
Mielestäni koko Pingviinin kanssa säätäminen vain säätämisen riemusta, ilman, että kone muuttuu siitä yhtään sen tehokkaammaksi tai paremmaksi, on ajanhukkaa pahimmillaan ja on yksi osa-alue, joka sietäisi saada muutosta.
Windowsissa on loppujen lopuksi vähemmän säädettävää, kuin Pingviinissä, mikä johtuu lähtökohtien erilaisuudesta. Kun kuulen Pingviinimiesten paukuttelevan henkseleitään siitä, että pingviinistä löytyy kaikkea sellaista vakiona, josta Windows-käyttäjä voi vain uneksia, alan menettämään malttini, sillä se on silkkipaperinohut peruste loputtomalle säätämisen suolle ja miinakentälle.
"Miinakentällä" tarkoitan Haden kokemusta: Jos et tee säätötöitäsi riittävän hyvin, pingviinimiehet mustine hattuineen hiipien heittävät koneeseen Rootkitin tai kaksi ja se on ärrälle morjens, kun koneestasi tulee luvatta ja laakista aivoton DDOS-hyökkääjäzombie, aikuisviihdettä ja piraattiohjelmia puskeva Torrent-hubi tai muu vastaava häirinnän tai hyväksikäytön kohde ja sinä et edes ole tietoinen siitä, ennenkuin joku mustahattu-pingviinimies jää kiinni itseteosta tarkistaessasi, että miksi ihmeessä nettiyhteys on hidas.
Vaikka tämä kuulostaakin Windows-miehen yksinäiseltä ristiretkeltä Pingviinejä vastaan, se ei ole sitä. En itse pidä Windowsista siksi, että siinäkin on omat puutteensa, joista osa jopa hälyyttävän pahoja.
Voisi sanoa näin, että Windows toiminnaltansa, kuin rautakankea vääntäisi käsin solmuun.
Pingviini taasen on kuin poninhännälle vedetty hiuskuontalo - sen saa solmuun, mutta se ei pysy solmussa.
Onnittelen kaikkia niitä kuitenkin, jotka ovat onnistuneet kesyttämään tuon arktisen vipeltäjän taipumaan tahtoonsa. Se ei ole varmasti ollut mikään muutaman minuutin operaatio.
