Tässä kohtaa käytän vertauskuvaa autosta ja polkupyörästä.
Miksi menisin mihinkään polkupyörällä, kun autolla pääsee joka paikkaan nopeasti ja itseään rääkkäämättä?
Polkupyörä ei saastuta, ja kuntokin kohenee. Tietty polkupyörä on varsin vastenmielinen ajatus ihmiselle joka on ikänsä ajanut autoa, eikä tahdo missään tapauksessa käyttää polkupyörää.
Tämä näkökanta kannattaa ottaa myös huomioon, kun aletaan tuomitsemaan etukäteen vaihtoehtoisia välineitä.
Ehei... Nyt ymmärsit hieman väärin: En ole tuominnut mitään etukäteen. Puhuin omakohtaisesta kokemuksestani Linuxin suuntaan joka on äärimmäisen suppea ja näkemykseni on melkeinpä sellainen että olisin mieluummin ollut vaikka vastaamatta.
Linux on jumalattoman hyvä asia. Sillä saa asioita tehtyä ihan niinkuin Windowsillakin; Kyse on vain viitseliäisyydestä. Kaikillehan ei Linux sovi, syitä on useita.
Totuuden polkua seuraten, että jos ei ole unix -tyyppisiä järjestelmiä tässä maailmassa niin kusessa oltaisiin kaikki. Siinä ei ole sitten nokan koputtamista vaikka olisi kuinka turvallisuus kohdallaan omassa lähiverkossa (ainoa turvallinen asia, jolloin piuhan pään ja koneen välillä on 2m tyhjää tilaa). En myöskään tunnusta itseäni "lintan" käyttäjäksi, mutten myöskään tahdo antaa kaikkea kunniaa Bill Gatesille joka on kuitenkin onnistunut keksimään ajan saatossa puuhaa hakkereille.
Visioita siitä, miltä maailma näyttäisi ilman Windowsia on helppo luoda. Yksi, mikä kuitenkin kannattaa muistaa, on se että ihminen on luonteeltaan pohjattoman ahne elukka. Jos Bill Gates olisikin jäänyt vain yhdeksi pieneksi näpertäjäksi eikä koko MS-DOS konsepti olisikaan kehittynyt Windowsin suuntaan ollenkaan, ja unix-maailma hallitsisi ja olisi seurannut samaa rataa, kuin Microsoft, saattaisi kyseistä nykymaailman monopolia pyörittää SCO. Me tiedämme SCO:n toimintamallin - Patenttitappelua ja käytäntö kuin Microsoftilla. Miten kävisi sitten, jos SCO pyörittäisi Unix-monopolia? Windows-viruksia ei olisi olemassakaan, mutta potentiaalisia Unix-alustalle soveltuvia viruksia olisi takuulla alettu hakkaamaan vähintään yhtä suurella innolla. Suo siellä, vetelä täällä - ainakin näin voi asian kuvitella.
Iso yritys, joka tuottaa käyttöjärjestelmää => byrokratian iso rataskalusto => tiukat deadlinet => inhimillisen virhepotentiaalin kasvu => huomaamatta jääneet virheet ja/tai huono laadunvalvonta => loistavat puitteet virheiden hyödyntämiseen löydettäessä => hyödyntävät virukset/madot/troijalaiset.
Uhka on todellinen myös Linux-maailmassa, vaikkakin pienempi. Se, miksi Linux-maailmassa näitä pöpöjä on vähemmän, on mm. selitettävissä sillä, että Linux-maailma voi seurata vierestä, aitiopaikalta, minkälaisia reikiä Windows-maailmasta löytyy ja on käytetty ja on voinut siinä samalla yhteisön tuella etsiä omasta koodistaan näitä haavoittuvuuksia ja poistella niitä. Yhteisötukea ei isolla yrityksellä ole ja virheiden ilmoitusprosessi on byrokratian takia raskasta ja hidasta. Kun asiat menevät hitaasti eteenpäin, hakkerit ehtivät kiipeillä Windowsin kimpussa pidempään.
Valkohattuhakkerit ovat ihan liemessä, kun vikaa etsitään deadlinejen paukkuessa, kun harmaa/mustahattuhakkereiden yhteisöt ovat asiassa koko ajan askeleen edellä. Voin vain kuvitella motivaatiotilanteen Windows-rintamalla. Linuxilla virhekorjauksia ja muutoksia tulee kymmeniä päivässä päivitettäväksi package managerin läpi. Se kertoo siitä, että yhteisössä asiat toimivat ja päivityksiä jaetaan tiheämpään. Asiat ovat kyllä Linux-rintamalla paremmin, kuin Windows-rintamalla. Osasyyllinen on Windowsin "suljettu" koodi.
Ubuntu jo sikäli on edistyksellinen käyttöjärjestelmä ajatellen tavallista kuluttajaa joka ei tahdo ruokkia yksittäistä mahtia, vaan antaa mahdollisuuden vapaalle koodille. Eikä vain sen takia vaan myös siksi että ubuntu pyörii debianin pohjalla ja täten myös ohjelmien määrä on lähes rajaton. Mitä se maksaa? Ei mitään. Toimiiko pelit? Toimii, siihen on olemassa työkalut. Voiko ubuntua käyttää serverinä? Voi, siinä on olemassa http, FTP, mySQL, -palvelin ja kaikki napin klikkauksen päässä (no ehkä kahden). Ja kaikki hieroutuu paikalleen asennuksen yhteydessä. Kone voi olla huoletta asennuksessa piuhan päässä koska en tunne vielä käsitettä "viruksia linuxeille" ja tarvittavat ajurit se hakee ensisijassa suomalaiselta palvelimelta.
Kyllä, olet täysin oikeassa: Ubuntu on käyttöjärjestelmä vailla vertaa. Moni muukin distro kykenee samaan, mutta Ubuntussa asioita on viety pidemmälle. Hade näkee asian täysin ummikon silmin. Kyse on täysin uuden opettelusta ja kynnyksestä opettelun aloittamiseen. Jos käyttäjä ei tunne oloaan "turvalliseksi" uudessa ympäristössä, mitä Linux taatusti on sellaiselle, joka ei tunne muita käyttöjärjestelmiä, kuin Windows, voi käyttäjä äkkiä siirtyä Linuxista takaisin Windows:iin. Linuxin käyttö vaatii lapsenomaista uteliaisuutta ja tahtoa oppia uusia asioita.
Mainitsemasi yksi tai kaksi klikkausta pelien toimintaan saattelemiseksi tai serverien ylösnostoon on varmasti noin helppoa, mutta miten käy, kun asiasta mitään tietämätön saa käyttöjärjestelmän ylös, eikä heti tiedä, mistä hakea tätä yhden/kahden klikkauksen kohtaa. Se vaatii käyttöjärjestelmältäkin tietyntasoista "nyyppä-ystävällisyyttä", jotta käyttäjä alkaa ymmärtämään mitä mistäkin kohdasta tapahtuu. Tämä kaikki on verrattavissa esimerkiksi MS-DOS 6.22:sta siirtyminen Windows 3.1:een tai vielä paremmin: Siirtyminen staattisista HTML:stä julkaisujärjestelmään. Opittavaa on kerralla todella paljon.
Tuohon voinen vastata että tunnetuimmat linux -distrot alkavat olla kaikki asennuksen alkutaipaleelta lähtien suomen kielisiä. Ja jos ei ole suomeksi, niin sen saa muutettua asennuksen jälkeen ohjauspaneelissa suomenkieliseksi. (utopistista, eikö?)
Ei millään muotoa utopistista, mutta mainitsemasi ohjauspaneelimuutoksen haku voi olla hankalaa sellaiselle, joka ei osaa englantia kunnolla, eikä välttämättä teknistä englantia senkään vertaa. Asioita mitään tietämätön käyttäjä säikkyy helposti ja voi siirtyä pois Linuxista, jos tilanne käy hänen kannaltaan sietämättömäksi.
