Eikä se todellakaan yleensä riitä, että puolen vuoden välein mallilla "jos muistaa"
Eipä noissa näytä olevan mitään puhdistettavaa. Riippuu sijoituspaikasta ja sen ilmastoinnista. Ainakin meillä huoneilma on riittävän puhdasta, ei nuo tietokoneet autotallissa olekaan.
Olet kovin onnellisessa asemassa tuossakohtaa. Olen tähänmennessä käynyt läpi vuosien saatossa kohtuullisen määrän omia ja muiden koneita ja yhtään oikeasti puhdasta ei ole vastaan tullut. Parhaassa on ollut tuuman verran kuonaa sisällä ja puhtaimmissakin vähintään prosun siili turhan pölyssä.
Ja koneesta riippuen pienikin pölymäärä vaikuttaa. Varsinkin läppärissä ja samantyylisissä ratkaisuissa jäähdytysteho putoaa nopeasti.
Miksi ihmeessä edes pitäisi pitää turhaan portteja auki? Se on lähinnä vaikeuksien keräämistä.
Niin on, en mielestäni muuta väittänytkään... Mutta edelleen, jos on natin takana oleva palvelin, jolla tarjotaan palveluita vain lähiverkoon, ei päivityksillä välttämättä ole niin kiirettä.
Yleensä palvelin on kone, joka tarjoaa jotakin palveluita monelle työasemalle tai nettiin. Eli kotikäytössä vähimmillään siellä voi olla tiedostovarasto, jota käyttävät kaikki taloudessa asuvat. Jo siinäkohtaa koneen poissa käytöstä oleminen vaikeuttaa ihan jokapäiväisiä toimia. Ei silloin ole syytä olla kiirettä niiden päivitysten kanssa, ellei sille ole jotakin oikeaa ja todellista syytä. Mielummin odottaa edes viikon ja jos ongelmia ei ole missään raportoitu, niin sitten asentaa.
Ja jos käytetään DMZ:aa, niin tottakai silloin ajatellaan osa asioista eri tavalla. Mutta lueppa uudelleen, mitä kirjoitin. Oikealla palvelimella ei esimerkiksi todellakaan surffata netissä. Jo pelkästään se muuttaa suuren osan päivityksistä tarpeettomiksi ja osa päivityksistä rikkoo sovelluksien toimintaakin. Eli harvoin on kiirettä ajaa heti kaikkia sinne koneelle.
Debianin kanssa himaservu on toteutettu niin, että sillä on ulkoverkkoon ja sisäverkkoon eri IP:t. Pääsee jälleen rajoittamaan, että mitä ulkoa on mahdollisuus päästä tekemään.
Jos aletaan tekemään port-forwardia esim. iis:lle tai pidetään dmz:lla, on päivitykset tärkeämpiä. Harvinaisempien porttien / palveluiden kohdalla sovellukset päivittyvätkin yleensä harvemmin, eikä ylimääräisiä kolkuttelijoita niissä ole niin paljoa.
Tottakai niitä päivityksiä pitää seurata. Mutta pointti on edelleen se, ettei aina kannata asentaa ensimmäisenä niitä päivityksiä. Luultavasti jokainen koneiden kanssa vähänkin enemmän pelannut on törmännyt tilanteeseen, jossa joku päivitys rikkoo asioita. Vähintäänkin pitää päivittäessä olla varautunut siihen, että 10 minuutin homma voi venyä tunteihin. Ja jollei päivitä ensimmäisenä, niin netistä löytyy varmemmin apua/korjauksia vastaantuleviin ongelmiin.
Mutta sama ongelma on myös siinä palvelimen virustorjunnassa. Jäljessä sekin on.
Niin, eli palvelimilla kannattaa ajaa ajoitettu tarkistus silloin kun se ei haittaa, ja päivitykset virustietokantoihin ovat tulleet.
Kuten mainitsin, niin se työasema voi skannata verkon läpi ne palvelimen levyt.
Eikä edelleenkään se palvelimen levyllä majaileva virustiedosto ei käynnisty itsestään. Ja jos sen ajaa työasemalla, niin silloin käytönaikainen suojaus puuttuu peliin.
Siitä ollaan samaa mieltä, että ajastettu tarkistus järkevään aikaan on oikea tapa. On jokseenkin turhaa ajaa käytönaikaista suojausta sekä työasemilla että palvelimilla.
Miten muuten se työaseman virustorjunta lisää verkon kuormaa?
Kyllä sen verkkolevyjä selatessa huomaa, onko käytönaikanen suojaus päällä verkkolevyillä vai ei.
Tuo menee noin siinä tilanteessa, että se työaseman virustorjunta tarkistaa hakemistosta toiseen siirryttäessä kaikki hakemiston tiedostot ja varsinkin jos pakatut avataan automaattisesti. Mutta jos tarkistetaan ainoastaan ne, joita käytetään, niin merkitys on niin pieni, ettei sillä ainakaan itselleni ole merkitystä. Eroa on oikeastaan hyvin vaikea edes mitenkään demota.
Ja jos sen käytönaikaisen jättää pois verkkolevyiltä, niin silloin lisätään huomattavasti virustartuntojen riskiä.
Jokaisen oma asiahan se toki on, että pitääkö käytönaikaisen päällä verkkolevyjen kohdalla vai ei. Itse pidän päällä, koska asialla ei ole mitään merkittävää hidastavaa vaikutusta tuntunut olevan. Tosin viruksentorjuntaohjelmissakin on eroja ja osalla hidastava vaikutus on suurempi.
Ja miten se virus tartuttaa ne palvelimella olevat tiedostot? Palvelimella ei ajeta mitä tahansa ohjemia tai muutenkaan tehdä käytännössä mitään ylimääräistä. Ei se virus aktivoidu suoraan sieltä levyltä. Se on toki eri asia, jos työasemalla pyörii joku virus ja se tartuttaa palvelimen tiedostoihin saman.
Juuri näin, ja edelleen juuri sen takia ajoitettuna kannattaa ajaa palvelimella.
Viitaten edelliseen kohtaan. Ja asiaan toki vaikuttaa palvelimen tyyppikin. En aja debian-servulla viruksentorjuntaa hakemassa windowssiin purevia viruksia. Sielläpä majailevat levyllä, jos ovat sinne päätyneet. Kuitenkin on käytönaikaisella varustetun windows-koneen kautta sinne siirretty ja sama toiseen suuntaan. Eli kaksi skannauskertaa vähintään. Ja jos joku tarve on, niin silloin skannaan työaseman skannerilla.
Valitettava tosiasia on myös se, että ilmaisista tai kotikäyttöön tarkoitetuista maksullisista ei palvelimeen saa käytännössä mitään. Eikä vielä pykälää paremmistakaan, vaan vaaditaan se serverilisenssi, mikä maksaa maltaita. Muut ohjelmat yksinkertaisesti kieltäytyvät asentumasta serveriversion windowssiin.
Small business paketit eivät aina maksa kultaa, ja joillakin voi asentaa vaikka pelkästään palvelinohjelmistoja.
Työasemalle saat ilmaisen tai parinkympin torjunnan. Palvelimelle joudut jokatapauksessa maksamaan huomattavasti enemmän. Mutta jokainen toki miettii, että miten paljon on valmis maksamaan.
Itselläni raha on selvä motivaattori miettiä tuo asia toisella tavalla. Serveriversion asennuksia on kolme, joten jos jokaiseen laittaisi torjunnan, niin kyllä siitä tulisi kohtuullisen suuri kuluerä. Tosin ainoastaan yksi kone on 24/7 käytössä, mutta kuitenkin.
Tuo 24/7 kone on W2K serveri. Kerrotko, että minkä ilmaisen tai hyvin halvan siihen saa asennettua? Taannoin kävin kymmenkunta läpi löytämättä mitään järkevää.
Tuota... Kerrotko, että mitä tuo ominaisuus pelastaa vai etkö ymmärtänyt, mitä tarkoitin? Tottakai upseissa on tuollaisia mahdollisuuksia. Mutta se hallittu alasajo ei pelasta sen enempää rautaa, kun softaakaan.
Noh, kait tuotakin mieltä saa olla...
Jätit lainaamatta jatkon tuosta.
On käynyt ennenkin niin, että softapuoli on solmussa, eikä kone käynnisty bootin jälkeen. Jos kone on tällaisessa tilassa, niin ei se hallittu alasajo korjaa tilannetta. Ja jos koneen rautapuolen ikä tulee täyteen, niin ei se alasajo korjaa sitäkään.
Tottakai hallittu alasajo on ainoa oikea tapa. Mutta pointtini oli se, että kun niitä koneita käyttää hallitusti määräajoin alhaalla, niin tulee testattua, että se kone varmasti nousee. On nimittäin nähty turhan monta kertaa se tilanne, ettei se loputtoman pitkän uptimen kone nouse katkon jälkeen, eikä mitään varasuunnitelmia tai muutakaan ole.
Ja mikä sitten on nuukaa kenelläkin. Veikkaan, että jokainen täälläkinoleva sääasemaoperaattori haluaa, että kaikki mahdollinen data on tallessa. Viikon lomamatkan ensimmäisenä päivänä nurin jäänyt kone ei ole se iloisin asia. Tämän fooruminkin toiminta on aika heikkoa, jos Jäntti ajattelisi tuolla sinun mallillasi.
Minulla ei ole niin nuukaa vaikka koneet eivät joka päivä olisikaan iskussa, itse en tarjoa omilla koneillani mitään foorumia vastaavaa palvelua. Forumin ylläpitäminen harrastuksena on hatun noston arvoinen asia, siitä kunnia Jäntille.
Tottakai kotona ajattelee monta asia erilailla, mitä muualla. Mutta itse yritän pyrkiä siihen, että mahdollisimman vähän olisi joku kone alhaalla. Muutenkin saa tapella ihan riittämiin näiden kanssa ja varsinkin tuon debbarikoneen osalta pyrin tekemään asiat samalla tavalla, mitä ne teen myöhemmin kriittisempiin paikkoihin. Tulee testattua ja mietittyä asiat, niin on pienempi mahdollisuus rikkoa muuallakaan mitään.
Minulle sääasema harrastus on harrastus, enkä aio ottaa sitä liian vakasti.
Itsellä sekosi itse asema joskus vuosia sitten samana päivänä, kun olin kotoa lähtenyt. Kyllä se kieltämättä keljutti, kun oli vielä sopivasti hieman poikkeavia ilmoja.
Jokainenhan tekee nuokin toki niinkuin parhaaksi näkee. On vaan sellainen tunne, että täälläkin on monta sellaista asemaoperaattoria, jolle on lähes kunnia-asia, ettei ennakoimattomia katkoja ole.
Tuossahan sen jo Jäntti sanoikin, että sijoituspaikka vaikuttaa paljon. Tottakai vaikuttaa, mutta kyllä sitä pölyä kertyy kuitenkin oli se kotelo ja sijoituspaikka mikä tahansa. Eikä se todellakaan yleensä riitä, että puolen vuoden välein mallilla "jos muistaa"
Se itse konekin toki vaikuttaa. Palvelimeksi rakennettavasta koneesta kun saa mahdollisimman vähän lämpöä tuottavan, niin se näkyy sähkölaskun lisäksi myös ilmankierron tarpeessa. Ja mitä pienemmälle kierrolle on tarve, niin sitä vähemmän sitä pölyäkin ehtii kertyä.
Suodattimia taas on kovin harvassa koneessa, mutta toki sellaset voi itsekkin laittaa.
FinWX:n serverin puhdistusaika on vähintään kerran vuodessa, mutta puhdistusoperaatio suoritetaan yleensä myös silloin, kun serverin koppa joudutaan jonkin huoltotoimen vuoksi aukaisemaan. Sijoituspaikalla vähennetään pölyn kerääntymisvauhtia, ei estetä kokonaan. Sitä en tarkoittanut.
Tuo on ihan hyvä toimintamalli. Ja tuossa tulee esille se jo aikaisemmin mainittu uptimen venuttamisen huono puoli. Se pudottaa yleensä nuo kaikki kopan avaamiset pois.
Paikalla on tosiaan iso vaikutus. Mutta sekään ei ole aina yksiselitteinen tai samanlaisena pysyvä asia. Aika pieni muutos voi muuttaa senverran ilman kiertoa, että pölyä kertyy eri tavoin. Kesän ja talvenkin välillä on eroa lämmityksen aiheuttaessa ilmankiertoa kesästä poikkeavaan tapaan.
Olen nähnyt kaikkien näiden vuosikymmenien aikana toinen toistaan innovatiivisempia tapoja suodattaa pölyä pois ettei se pääse koneeseen, mutta mikään näistä ei tähän päivään mennessä ole kyennyt eliminoimaan kaikkea pölyä, sillä sieltä mistä ilma pääsee koteloon sisälle, pääsee myös pöly.
Sama juttu. Nähty on montaa rakennelmaa, osa hyviä ja osa hyvin huonoja. Täydellistä ei vaan ole tullut vastaan, eikä taida olla tulossakaan.
Jos jostain saataisiin tehtyä ns. ideaalikotelo, joka olisi kaikkialta muualta ilmatiivis paitsi ilman sisääntulon ja ilman poiston kohdalta, tulisi suodattimen kanssa ongelmia siinä, että nekään eivät kaikkea pölyä pois suodata. Isoimmat partikkelit jäävät suodattimeen, mutta pienemmät, kuten siitepöly ja kaikista hienojakoisin pöly eivät, vaan jatkavat suoraan koneeseen sisälle. Tietysti olisi mahdollista asentaa HEPA-suodatinkin tuollaiseen koteloon, mutta siihen loppuisi hiljaisuus, kun suodattimen takana olevat tuulettimet pitäisi vetää täysille kierroksille, jotta riittävä määrä ilmaa kulkisi koteloon sisälle.
Ideaali on hyvin pitkälle tiiviiksi rakennettu kotelo vesijäähdytteisenä. Muttei sekään toki ongelmaton ole.
Tuokin on ihan totta, että kaikkea on todella vaikea suodattaa. Vaikutus voi olla jopa niinpäin, että suodatetaan muka tehokkaasti ja kuitenkin koneeseen kertyy siitepölyä ja muuta vastaavaa. Tämä hienojakoinenkin pöly on pahasta, mutta jää helpommin puhdistamatta "sitä on niin vähän vasta, että antaa olla". Kuitenkin sopivasti pinttyneenä on jossakinkohtaa varsin hankala puhdistettava.
Toinen yhtä rasittavaksi käyvä piirre on suodatinten jatkuva ylläpito, jossa suodatin pitää määräajoin pestä (jos se sellaista kestää) tai vaihtaa. Suodatin pitää loppupeleissä kuitenkin vaihtaa, joka lisää lopullisia kustannuksia koneen suhteen. Entäpä miten käy, kun koteloon kuuluvaa suodatinta ei enää valmisteta?
Monessa laitteessa lämpöpumpusta imuriin ja ruohonleikkuriin on suodattimia. Mutta kovin harvoin niitä tunnutaan vaihtavan tai tarkistavan. Pikemminkin annetaan olla niin pitkään, kun vaan toimii. Koneen osalta puhdistamatta jättäminen johtaa lämpötilan nousuun. Ellei sitä seurata, niin jää helposti huomaamatta tuo suodattimien tukkeutuminen. Lopputulos on epävakaasti toimiva kone tms. ja jos niitä suodattimia jaksetaan puhdistaa, niin luonnollisesti konetta ei sammuteta. Siinä sitten pölytetään aikansa ja kone ilmee sisuksiinsa sen pölyn. Ja tottakai suodattimella varustettu kone voidaan sikoittaa sinne pölyisimpään nurkkaankin ja siellä se sitten odottelee muutaman päivän/viikon, kun se vesipestävä unohtui jonnekkin kuivumaan.
Eikä niiden suodattimien puhdistukseenkaan ole kaikilla välineitä. Vesipestävä on helppo, samaten vaihtaminen. Mutta puhtaaksi puhaltaminen ilman kompressoria onkin jo vaikeampi.
Sekin on totta, että suodattimien saatavuus on monessa eksoottisemmassa laitteessa hankalaa ja muutaman vuoden jälkeen vielä hankalampaa. Ja joku korvaava ratkaisu voi olla aivan jotakin muuta, kuin alkuperäisen tehoinen. Tosin ilman suodatintakin voi käyttää, mutta suodattimia käyttäväksi suunniteltu laite voi olla ilman suodatinta liiankin tehokas pölyn ja lian kerääjä.
Oikealla palvelimella ei esimerkiksi todellakaan surffata netissä. Jo pelkästään se muuttaa suuren osan päivityksistä tarpeettomiksi ja osa päivityksistä rikkoo sovelluksien toimintaakin. Eli harvoin on kiirettä ajaa heti kaikkia sinne koneelle.
Tuossa on osa totuutta. Windows-maailmassa päivitysten sisäänajo ei ole vain sitä yksinkertaisinta kauraa, koska yleensä päivityksellä tuppaa olemaan myötävaikutusta muihinkin Windowsin osiin, mikä tekee päivitystyöstä nopeasti hankalaa, jos pitää alkaa päättelemään, mitkä päivitykset oikeasti ovat tarpeettomia.
Sehän noissa toki onkin hankalaa, ettei tiedä kaikesta tarkkaan. Ei tiedä tarpeellisuudesta, eikä vastaavasti siitä, että tuoko tullessaan jotakin haittoja.
Tulee näihin käyttökoneisiin paremmin noita asenneltua hyvinkin nopeasti, mutta servupuolella viikko tai pari menee äkkiä varsinkin epäilyttävämpien osalta.
Tietenkin, kun serveristä on kyse, kaikki tarpeettomat osat sieltä on jo periaatteessa ajettu alas, joten rikkoontumisriski pienenee siinä samalla. Kun päivitystoimiin lähtee, pitää olla jonkinlainen varasuunnitelma, joka alkaa kysymyksellä "mitä jos...?". Kiire ei ole yleensä, ellei kyseessä ole sen tason paikkaus, joka pitää ajaa ja jonka poisjättö olisi serverin turvallisuudelle riski. FinWX:n serverillä en surffaa, kuin korkeintaan serverillä pyörivien ohjelmien päivityksiä sisältämille sivuille.
Tuossa on hyvin pitkälti sitä samaa ajatusmallia, joka itsellänikin on.
Ja kiirettähän ei saisi koskaan pitää tai kiireessä päivittää. Vähemmän kriittisen palvelun kohdalla vaikka mielummin sammuttaa kyseisen palvelun ja päivittää myöhemmin.
Tuota... Kerrotko, että mitä tuo ominaisuus pelastaa vai etkö ymmärtänyt, mitä tarkoitin? Tottakai upseissa on tuollaisia mahdollisuuksia. Mutta se hallittu alasajo ei pelasta sen enempää rautaa, kun softaakaan. Softapuolessa voi olla jotakin käynnistymisen estävää kipua ja raudalla on paha tapa lakata toimimasta silloin, kun 24/7 kone sammutetaan ja se pääsee jäähtymään.
Veikkaan, että tässä tasapainoiltiin sen suhteen, kumpi on vakavampaa koneelle ja sen datalle: Jättää se ilman UPS:n suojaa, jolloin sähkökatkos tempaisee hengen koneelta pois heti, vai antaako UPS:n suorittaa alasajo. Prosentuaalisesti katsottuna hallitun alasajon avulla kone, joka on 24:7, säästyy todennäköisemmin, kuin suoraan virrattomaksi pudonnut kone. Kannettava kone pystyy kyllä jatkamaan vielä ekstrat 2-3 tuntia ennenkuin akun loppuminen pakottaa koneen lepotilaan, joka periaatteessa tarkoittaa samaa, kuin hallittu alasajo. Kannettavilla koneilla tosin harvoin serverikäyttöjärjestelmä pyörii... Jos kone ei enää toimi tuollaisen alasajon jälkeen tai ohjelmat menevät rikki (joka hallitun alasajon seurauksena kuullostaa perin ristiriitaiselta), se on asia, jolle on hyvin mahdotonta tehdä mitään.
Tuohon jo tuolla ylempänä vastasinkin.
Mutta tottahan se upsin perässä hallitusti alasajettu kone toimii varmemmin. Vastaan on kuitenkin tullut tilanteita, jossa on ollut softassa kipua ja kone on jäänyt alas. Ja niitäkin, että rauta on sanonut työsopimuksensa irti. Kaikkea ei toki voi mitenkään ennakoida, mutta sen on kuitenkin vuosien varrella todennut, että ajoittainen bootti ja joskus jäähtymiseen riittävä virrattomana olo tuo esille sellasia asioita, jotka tulisivat mahdollisesti muuten vastaan siellä sähkökatkotilanteessa. Raudan osalta tähän ei upsilla edes ole vaikutusta.
Ja mikä sitten on nuukaa kenelläkin. Veikkaan, että jokainen täälläkinoleva sääasemaoperaattori haluaa, että kaikki mahdollinen data on tallessa. Viikon lomamatkan ensimmäisenä päivänä nurin jäänyt kone ei ole se iloisin asia. Tämän fooruminkin toiminta on aika heikkoa, jos Jäntti ajattelisi tuolla sinun mallillasi. Ja ajaahan moni muukin kotona vähän muutakin, kuin pasianssia.
Kyllä tässä datan säilyvyys, on tärkeässä asemassa, mutta yhtä tärkeäksi koen myös tiedon saatavuuden yhteisölle, joka ei saa pienistä sähkökatkoksista heilahtaa. Foorumi on ollut alkuvuodesta useaan kertaan tavoittamattomissa, kun langaton tukiasema päätti kaatua. Muutamaan otteeseen tämä on tapahtunut tilanteessa, jossa kotiin on tunnin ajomatka ja katkos on tapahtunut määränpäähän ajaessa. Kun sitten määränpäässä yrittää päästä sivuille ja huomaa sen olevan (taas kertaalleen) nurin, ei paljoa hymyilytä. Lopulta tilanne pakotti vetämään 25 metrisen kaapelin ja kytkeä serveri langalliseen verkkoon sitä kautta.
Säilyvyys ja tiedon saatavuus ovat toisaalta eri asioita, mutta toisaalta huolellisesti hoidetussa systeemissä toteutuvat molemmat. Itse pidän säilyvyyttä ehkä hieman tärkeämpänä asiana, mitä saatavuutta. Saatavuuden osalta voi tehdä tilapäisiä ratkaisuja ja esimerkiksi sääasemaoperaattorit voisivat normaalin netin ongelmien ajan siirtää tiedot mobiiliyhteydellä. Mutta sitä kerran menetettyä tietoa ei yleensä saa talteen.
Ja se kaapelin veto oli ehdottomasti oikea ratkaisu. Langattoman verkon toimivuus voi olla hyvää tai sitten huonoa. Samaa tekee oma tukiasema joskus. Kaikki on muka kunnossa, mutta silti data ei liiku normaalisti. Kaapelilla varsinkin ulkoisten tekijöiden aiheuttamat häiriöt ovat paljon vähäisempiä
Ja olisi tuossa itselläkin noita isoja upseja pari, mutta järkevyys pitää pienemmissä. Akut tuollaiseen tuntien varmistamiseen maksavat väkisin rahaa ja ovat kulutustavaraa. Eikä niitä pitkiä katkojakaan liikaa ole ollut.
Olisihan tuossa itselläkin pari Powerwaren 9120, mutta ne vievät sähköäkin jo tyhjäkäynnillä luokkaa 60 wattia. Samalla määrällä pyörii tällähetkellä kaksi palvelinta, kytkin ja pienempi upsi. Ja pitävät vielä meluakin nuo isommat. Ei oikein innosta.
UPSeissa on mahdollisuus ampua pahasti ylikin, kuten esimerkiksi siinä, että hankkii tarpeisiin ylimitoitetun UPS:n. Tavalliseen käyttöön riittää erittäin hyvin linja-interaktiivinen (Line Interactive) UPS. Kuvaamasi Powerware 9120 on ns. Online-UPS, joka käytännössä tekee sisääntulevan sähkön uudelleen, mutta kyseinen temppu vaatii UPS:lta Line Interactive-UPS:iin nähden enemmän tehoa. Kotikäyttöön en lähtisi Online-UPSia hankkimaan, ellei sitten satu olemaan haja-asutusalueella ja samalla alueella on useita häiriöitä aiheuttavia kohteita, kuten suuritehoisia sähkömoottoreita.
Sillä tuo kommentti parin tunnin varmistusaikoihin. Yleensä katkokset ovat hyvin lyhyitä räpsyjä tai niin pitkiä, ettei mikään järkevä akusto riitä.
Ja kyllä, tuo Powerware on juurikin online-laite. Paikassaan tarjoaa ehdottomasti parhaan suojan, mutta on toki kallis ja hyötysuhteeltaan muita upseja heikompi. Herkemmille laitteille kannattaa tuollaista harkita, normaalissa käytössä tosiaan line interactive riittää vallan mainiosti ja ihan normaali offline-upsikin varsinkin toissijaisemmille / vähemmän herkille laitteille.
Jo halvinkin UPS pitää sisällään jonkinlaisen suodatuksen ja tarjoaa samalla toki varmistuksen katkojen varalta. Line interactive pystyy tarvittaessa korjaamaan tilanteen, jossa verkkojännite on liian matala tai korkea. Offline-laitteetkin osaavat yleensä saman, mutta ainoastaan akulla toimien. Eli suojaavat ainoastaan lyhytaikaiselta yli- tai alijännitteeltä.
Jos kotikäyttöön on upsia hankkimassa, niin kaupunkiin riittää yleensä halvempi, maalla paremmasta laitteesta on enemmän iloa. Tarkkaan kannattaa kuitenkin molemmissa tapauksissa miettiä, että miten pitkä varmistusaika on oikeasti tarpeen ja miten isolla kuormalla. Viisikin minuuttia riittää suurimpaan osaan katkoista enemmänkuin hyvin.
Sekin vaikuttaa asiaan, että miten paljon ja miten herkkää elektroniikkaa omistaa. Jos talo on pitkien ilmajohtojen perässä maalla ja täynnä kallista ja herkkää laitetta, niin joku kilowatin tai puolentoista online UPS voi olla varsin järkevä hankinta. Jos sen vielä sijoittaa varastoon ja toteuttaa tarvittaviin paikkoihin kiinteän johdotuksen (menee toki sähkärin hommiksi), niin saa elektroniikan suojattua. Parhaimmillaan pelastaa yhden ainoan salamaniskun osalta niin paljon laitteita, että maksaa itsensä moninkertaisesti.
Myös akkuun kannattaa kiinnittää huomiota. Joku 300 wattinen pikkulaite toimii 7,2 Ah perusakulla, joka maksaa ehkä 15 euroa. Isommissa on isommat akut ja ne myös maksavat enemmän. Eli kannattaa pyrkiä valitsemaan laite, jossa on vaikka kahden ison akun sijaan neljä tuollaista halvempaa ja pienemoää akkua. Ovat kuitenkin kulutustavaraa.
Huomiota kannattaa kiinnittää myös siihen, että mitä laitteita on tarvetta varmistaa miten pitkään. Eli jos varmistaa vaikka koneen ja apulaitteita, niin pitääkö apulaitteiden pysyä yhtä pitkään ylhäällä. Vaihtoehtoina on toki jättää osa varmistamatta tai laittaa pari pienempää upsia. Tai sitten valita hieman isompi sellainen, jossa on mahdollisuus ohjelmallisesti pudottaa osa lähdöistä pois pelistä. Eli kun akun kapasiteetista on jäljellä vaikkapa 50% niin osa varmistettavista laitteista pudotetaan virrattomiksi ja näin saadaan tärkeämmille pidempi varmistusaika.
Itse en edes ihan kaikkea tällähetkellä varmista ja käytössä on pari line interactivea. Nuo isommat Powerwaret tuli taannoin korjattua talteen, mutta tyhjäkäyntikulutus oli jopa isompi, mitä kuvittelin. Eli tuskin käyttöön itselleni tulevat. Tai ainakaan molemmat eivät tule
