Laitan hieman informaatiota siitä miksi tuollaiset suojat ovat pilipalijuttuja.... ensiksi lainaus ilmatieteenlaitoksen Kaukorannan palautteesta vuodelta 2017
"Tervehdys,
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä!
Nuuksion ja Juvan sääasemilla on standardin malliset säteilysuojukset (Vaisalan malli DTR-13) eikä niissä tarvita tuuletinta. Väriltään ne ovat valkoiset vaikka kuvissa hieman hopeanharmaalta voimakkaassa valossa näyttävätkin. Hyvällä suojuksella tulisi olla seuraavat ominaisuudet: 1) ilman tulee kiertää suojuksen läpi 2) materiaalin tulee olla eriste (puu, lasivilla tms.) 3) pinnan tulee olla väriltään valkoinen ja mahdollisimman sileä 4) suojus ei saa päästää sisälle edes hajasäteilyä (siksi tarvitaan aina "molemminpuolinen" säleikkö) ja 5) materiaalin pitää olla mahdollisimman ohut jotta se ei varastoi pintaan mahdollisesti absorboitunutta säteilyä. Lisäksi ilmatila suojuksen sisällä pitäisi olla mahdollisimman suuri.
Kotioloissa hyvän säteilysuojuksen valmistaminen on haastavaa. Vaikka anturi olisi hyvin suojattuna suoralta säteilyltä niin ongelmaksi tulee muun muassa maasta, taivaalta, puista jne. heijastuvaa hajasäteily, jota saattaa absorboitua suojuksen pintaan ja kulkea myös säleikön läpi jos se ei ole kaksinkertainen. Tyypillisesti myös suojuksen pinta imee sekä varastoi suoraa auringon säteilyä. Yleensä pelkästään suoralta säteilyltä suojattu anturi näyttää selkeinä kesäpäivinä 0,5-1 astetta liian lämmintä vaikka suojus olisi suhteellisen varjoisassa paikassa. Siksi niin kotitekoiset kuin jokamiehen (tai puoliammattilaistenkin) käyttöön tarkoitetut säteilysuojukset tarvitsevat tuulettimen. Ilmatieteen laitoksen ja Liikenneviraston käyttämät DTR-13 säteilysuojukset maksavat yli 500 euroa.
Esittämäsi oma säteilysuojus on mielenkiintoinen koska se saa tavallaan automaattisesti ylöspäin menevän virtauksen ja tuuletuksen. Siinä tulee kuitenkin esille sama ongelma heijastuvan ja hajasäteilyn osalta. Mikäli virtausnopeutta ei saa tarpeeksi suureksi niin putken alaosan imemä heijastunut säteily lämmittää suojuksen alaosan ja koko putken ympäröivää ulkoilmaa lämpimämmäksi. Lisäksi pinta todennäköisesti absorboi kuitenkin jonkin verran säteilyä. Olisi kyllä mielenkiintoista tietää kuinka tuo toimisi, sitä on aika vaikea arvioida. Jos saa veikata niin kuvittelisin kuitenkin sen tarvitsevan suuremman virtausnopeuden jotta sekä suora, heijastuva että hajasäteily eivät sitä lämmittäisi.
Netatmoa on meilläkin muutama henkilö testaillut. Laite on sinänsä tarkka ja hyvä mutta suureksi ongelmaksi lämpötilan suhteen tulee puuttuva säteilysuojus. Suomessa näkee aika monia suojaamattomia Netatmo -havaintopaikkoja jotka näyttävät jopa 10 astetta liian lämmintä. DTR13 säteilysuojuksen sisältä langaton tiedonsiirto ei taas toimi ja omatekoiseltakin säteilysuojukselta se pitäisi huomioida. Asennuspaikan pitäisi olla mahdollisimman varjoisa ja on vain hyväksyttävä yli 1 asteen virhe kesäpäivinä. Lisäksi öisin ulossäteily jäähdyttää sen herkästi vähän ilmaa kylmemmäksi jolloin jokin suojus kuitenkin tarvitaan.
Ystävällisin terveisin
Juho-Pekka Kaukoranta
Ilmatieteen laitos, Havaintopalvelut"
Toiseksi laitan kuvan liitteeksi mistä hän kirjoittaa.. sinänsä pelkät muovilautaset päällekkäin ei ole mikään hyvä ratkaisu... vaikka olisi halkaisijaltaan metrinkin.. kuten hän mainitsi noista materiaaleista niin nuo niiden käyttämät suojat on valmistettu vähän eri tavalla.. puuvillan korvikkeesta ja lasikuidusta jotka ei absorboi (ime) lämpösäteilyä niinkuin pelkkä muovi, lisäksi ne on alapuolelta käsitelty mustaksi, ehkäpä massaamalla.... kuvahan sen kertoo
edit// näkyy olevan ruuvimainen rakenne uudemmassa...
