Ukkosennusteiden ailahtelevaisuus

Aloittaja J.Jäntti, sunnuntai, 23.08.2020, 09:16

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

J.Jäntti

Näin loppukesän kynnyksellä ja Syyskuun lähestyessä tulee seurattua koska se ukkoskauden viimeinen myräkkä saapuisi.
Kaikki näytti vielä varsin lupaavalta, kun Helsingin ennustetta katsoi lauantaina kello 17 aikaan (kts.liite). Silloin luvattiin melkoista hötäkkää saapuvaksi. Ukkosen todennäköisyys huiteli lähes 50%:n korvilla, mikä on melkoisesti tässä kohtaa maata.
Nyt, sellainen yli puoli vuorokautta myöhemmin tilanne on muuttunut, ei ehkä kovin yllättävästi, vähän eri näköiseksi. Todennäköisyyslukema on leikkaantunut 50%:n huipuista enää 18% lukemaan, mutta satavan veden määrän ennuste on sen sijaan pahentunut.

Yleisestihän tiedetään että sään ääri-ilmiöiden ennustaminen on vaikeaa. Olisin kuitenkin mielelläni ottanut tuon ensimmäisen ennusteen paikkansapitäväksi, kun ei niitä ukkosia esiinny Helsingissä muutenkaan niin paljoa. ;D
Juha Jäntti
Foorumin ja sivuston ylläpitäjä
Finland Weather Exchange (FinWX)

http://www.finwx.net/
------------------------------------------
Ukkoskausi avattu Suomessa: --.--.2024
Ukkoskausi avattu Helsingissä: --.--.2024
-------------------------------------------
Ukkospäivälaskuri 2024; Helsinki/Viikinmäki
0 ukkospäivää.
------------------------------------------
X, FinWX:n ylläpidon ilmoitukset
------------------------------------------

weatherc

#1
Jos nuo ukkosprosentit FMI:n niin mulla on ainakin ollut pitkään se tuntuma että FMI:llä innostutaan vähän turhan helposti noiden ukkosten suhteen. Ja sitten perutetaan kun se h-hetki lähenee. Ei mikään kovin paljoa luotettavuutta lisäävä tapa lähestyä asiaa. Tiedä sitten mitkä parametrisäädöt ovat päin peetä heillä. Kun taas YR:llä on paljon realistisemmat lukemat varsinkin nyt kun ukkosprosentit löytyy heiltä myös json-ennusteesta. Tänne prosentit ovat YR:llä kiikkunut 20-30% haarukassa korkeimmillaan ja sekin vain tunnin pari, muutoin oltu alle 5%:ssa. Tuloksena että ohi meni ja lähimmät murinat n 30 km päässä.

Tämä miksi näin on sinänsä aika mielenkiintoista senkin takia että molemmathan käyttävät samaa ennustemallia ainakin osittain, nehän myös tekee sitä kimpassa, eikä sääennustemalli-näkövinkkelistä tämä pohjola mikään kovin iso lääni ole (jos se onkin liian pieni jotta toimisi kunnolla?).

EDIT: FMI ja YR, sama aika, sama paikka.

J.Jäntti

Lainaus käyttäjältä: weatherc - sunnuntai, 23.08.2020, 11:54
Jos nuo ukkosprosentit FMI:n niin mulla on ainakin ollut pitkään se tuntuma että FMI:llä innostutaan vähän turhan helposti noiden ukkosten suhteen. Ja sitten perutetaan kun se h-hetki lähenee. Ei mikään kovin paljoa luotettavuutta lisäävä tapa lähestyä asiaa. Tiedä sitten mitkä parametrisäädöt ovat päin peetä heillä.

Heidän viranomaisportaalissa on sama ilmiö ja siellä ilmeisesti ukkoskuuron symboli ilmaantuu, kun ukkosen todennäköisyyslukema on 33%. Ukkosen symbolin ilmaantumisen rajaa en ole vielä onnistunut haarukoimaan, mutta sellainen tuntuma on että se on 40-50% kohdilla jossain. Nuo esimerkit ovat YLE:n sääsivulta, jossa on kieltämättä ollut vähän ristiriitaa, kun säätaulukossa esiintyy ukkosen symboli, mutta sateen todennäköisyys on alle 10% ja tunnin sademäärä pyöreä nolla. :D
Eilen (24.08.2020) oli YLE:n sivuilla ukkossymbolia rivissä Helsinkiä varten illaksi ja yöksi toistamiseen mutta realiteetit olivat vähän toiset. Merellä räpsähteli yön aikana, mutta Helsinkiin saakka ne eivät tulleet missään vaiheessa. Hienon näköistä, joskin harvassa olevaa räpsymistä se kyllä oli, kun koirien kanssa olin meren äärellä yökävelyllä.

Pitkään olen miettinyt millä tuo todennäköisyys lasketaan ylipäänsäkin.
Olisi hauska saada asemille edes laskennallinen ukkosen todennäköisyys perustuen aseman lähettämiin tietoihin, mutta sen kaavaa ei pahemmin ole löytynyt.

Lainaus käyttäjältä: weatherc - sunnuntai, 23.08.2020, 11:54
Tämä miksi näin on sinänsä aika mielenkiintoista senkin takia että molemmathan käyttävät samaa ennustemallia ainakin osittain, nehän myös tekee sitä kimpassa, eikä sääennustemalli-näkövinkkelistä tämä pohjola mikään kovin iso lääni ole (jos se onkin liian pieni jotta toimisi kunnolla?).
Voi olla että ennustaminen on näille ääri-ilmiöille hankalempaa kun merialuetta riittää ja se toimii milloin konvektioimurina, tuhoten kaikki sinne joutuvat ukkoset ja milloin taas sitä ylläpitävänä kuten näin loppukesästä.
Juha Jäntti
Foorumin ja sivuston ylläpitäjä
Finland Weather Exchange (FinWX)

http://www.finwx.net/
------------------------------------------
Ukkoskausi avattu Suomessa: --.--.2024
Ukkoskausi avattu Helsingissä: --.--.2024
-------------------------------------------
Ukkospäivälaskuri 2024; Helsinki/Viikinmäki
0 ukkospäivää.
------------------------------------------
X, FinWX:n ylläpidon ilmoitukset
------------------------------------------

weatherc

Lainaus käyttäjältä: J.Jäntti - tiistai, 25.08.2020, 08:29
Pitkään olen miettinyt millä tuo todennäköisyys lasketaan ylipäänsäkin.
Olisi hauska saada asemille edes laskennallinen ukkosen todennäköisyys perustuen aseman lähettämiin tietoihin, mutta sen kaavaa ei pahemmin ole löytynyt.

Ei taida onnistua laskeminen pelkästään niilä maapinnan arvoilla mitä me saadan irti asemista.
Esim Swiss-indeksi käyttää 600 hPa:n lämpöä/kosteutta + 1 km shear:a joka taas käyttää 900 hPa:n tuulta.

Nyttemmin käyttää nuo omat viritykset lähinnä  YR + SMHI:n antamia ukkosprosentteja ja laskennallista sellaista FMI:n Hirlam-ikonin perusteella, mutta jossain kohdin kun koitin laskea sitä niin oli että 25% = Cape 180+Cape 0/2 > 300 + 4LiftedIdx < -1.25 + Swiss < 0.

J.Jäntti

Lainaus käyttäjältä: weatherc - tiistai, 25.08.2020, 15:28
Ei taida onnistua laskeminen pelkästään niilä maapinnan arvoilla mitä me saadan irti asemista.

Se on takuulla varmaa.
Oma idea oli lähinnä se, että noita indeksejä ja arvoja saisi laskettua jotenkin arviona esim. 600hPa:n lämmön ja kosteuden suhteen, sekä tuota 1km Shearia, pohjautuen maanpinnasta saatuihin arvoihin.
Siinä on tosin iso nippu muuttujia kun lähdetään tuonne ylempiin ilmakehän kerroksiin lukemia hakemaan, eikä mitään absoluuttista laskentataulukkoa ole sille miten arvot muuttuvat maanpinnan arvoista, ainakaan sikäli kun itse asioista olen selvillä.
Juha Jäntti
Foorumin ja sivuston ylläpitäjä
Finland Weather Exchange (FinWX)

http://www.finwx.net/
------------------------------------------
Ukkoskausi avattu Suomessa: --.--.2024
Ukkoskausi avattu Helsingissä: --.--.2024
-------------------------------------------
Ukkospäivälaskuri 2024; Helsinki/Viikinmäki
0 ukkospäivää.
------------------------------------------
X, FinWX:n ylläpidon ilmoitukset
------------------------------------------

weatherc

Lainaus käyttäjältä: J.Jäntti - keskiviikko, 26.08.2020, 15:11
Oma idea oli lähinnä se, että noita indeksejä ja arvoja saisi laskettua jotenkin arviona esim. 600hPa:n lämmön ja kosteuden suhteen, sekä tuota 1km Shearia, pohjautuen maanpinnasta saatuihin arvoihin.
Siinä on tosin iso nippu muuttujia kun lähdetään tuonne ylempiin ilmakehän kerroksiin lukemia hakemaan, eikä mitään absoluuttista laskentataulukkoa ole sille miten arvot muuttuvat maanpinnan arvoista, ainakaan sikäli kun itse asioista olen selvillä.

Niin onkin, ja ne ylemipen arvothan voi ainakin teoriassa olla mitä tahansa, voi olla reilustikkin lämpimämpää tai kylmempää mitä maapinnalla.

einari

Persiestä ne on ollut nuo Fmi:n lämpötilaennusteet.. varsinkin öisin ja aamuisin..
isoin ero oli kun ennusteen muKaan piti olla -1 astetta ja oli liki 9°C viimeviikolla joku päivä klo. 6:00..  :)

Johtuisiohan tuosta kun koneet ei lennä juurikaan:
https://yle.fi/uutiset/3-11330953

Mielenkiintoinen, asiaan liittyvä juttu  viiden vuoden takaa..
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/nain-syntyy-tarkka-saaennuste-aluksi-tarvitaan-sata-miljoonaa-havaintoa-vuorokaudessa/
 

weatherc

Lainaus käyttäjältä: einari - keskiviikko, 02.09.2020, 17:27
Persiestä ne on ollut nuo Fmi:n lämpötilaennusteet.. varsinkin öisin ja aamuisin..
isoin ero oli kun ennusteen muKaan piti olla -1 astetta ja oli liki 9°C viimeviikolla joku päivä klo. 6:00..  :)

Johtuisiohan tuosta kun koneet ei lennä juurikaan:
https://yle.fi/uutiset/3-11330953

Ei vaikuttavasti. Lentokoneista saatava data on vaan pieni osa siitä datasta mitä ennusteelle syötetään purtavaksi. Vaan se tosiasia että esim Hirlam ennustemallin horisontaalinen ruudukko on 7.5 x 7.5 km sekä siitä että kuinka tarkka maastopohja on ennustetta takoavalle purkille syötetty ja riippuen siitä miten oma sijantisi eroaa lähimpiin ennustepisteisiin kuten esim korkeus yms. Näin syssyllä on myös pilvisyydellä iso sormi pelissä, ennusteessa voi olla selkeämpää mitä todellisuudessa ym.
Norskeillahan lämpötilaennusteen tarkkuus Norjalle on 1 km.

einari

YR sanoi silloin 8 astetta ja EWN 7 astetta..., joten ei se kait siitä ruudukosta ollut kiinni, vaan vuorossa olleesta meteorogista, luulisin kun ennusteessa oli sama "virhe" niinkin myöhään kuin viiden aikaan.. sama toistui sitten suraavana aamuna, tosin ero oli vain 7 astetta...

weatherc

EWN käyttää myös lähiasemien lämpötilaa ihan alussa ja hinaa ennusteen lämpötilaa lähemmäs todellista.
YR-FMI erossa voi hyvin olla juuri ruudukon sijantiero (kulmat eli datapisteet erie paikoissa) ja/tai pilvisyys-ero.
Oliko pilviyys sama molemmissa ennusteissa? Se tekee paljon tähän aikaan vuodesta öisin.