SHT-XX anturin arvojen luotettavuus

[teutari]

Mistä voin olla varma että juuri tuo minun sääasemani SHT-XX anturi toimii niinkun speksit kertovat.... vai lyönkö vain kädet ristiin ja sanon että se on sillä sipuli sen arvot pitää paikkansa?

Tuolla Kumpulamäen sivustoilla luki noin:

"Automaattinen sääasema

Ennen uuden teknologian operatiivista käyttöönottoa suoritetaan aina testi- ja vertailujaksoja, joissa eri anturivaihtoehtoja verrataan toisiinsa.
Testijakson aikana tehdään testisuureesta referenssihavaintoja myös manuaalisesti.
Testijakson jälkeen eri valmistajien antureiden havaintoarvoja verrataan ja näin pyritään löytämään Suomen sääolosuhteisiin sopivin automaattinen havaintolaite kullekin havaintosuureelle erikseen."

Weatherc sen jo kirjoittikin tuolla toisessa topiikissa mitä itsekkin hain sillä hifistelyllä (pilkun halkomisella) että laittais ne molemmat samaan sääkoppaan ja seurais käyristä missä mennään.

Tuo "oikea lämpötila" onkin sitten vaikeempi määritellä..... kai sen Pt100-anturilla (alueella -100 ... +450 °C / 0 °C = ± 0,15 °C, 100 °C = ± 0,35 °C) sais kun tunkis sen samaan säteilysuojaan SHT-XX anturin kanssa mutta taitaa mennä jo pikkusen hifistelyksi...?

Nuo SHTXX:hän ovat aika tarkat jo itsessään eli se mitä hain oli se vertailu-lämpötila tyyliin vaikkapa Pt100:nen "virallisesti hyväksytyssä" säteilysuojassa.

Mitä raati sanoo tuommoisesta härvelistä:

[weatherc]

Olishan se  
Eikä itse anturikaan maksa paljoa, 9.80e Partcossa  
https://www.partco.fi/fi/elektroniikan-komponentit/anturit/laempoetila/6305-pt100-to92.html

Pro-PT100 lähtee 115e:llä Conradilta Saksan maalta:  
https://www.conrad.com/ce/en/product/108619/Arexx-PRO-PT100-Temperature-Sensor

Vois olla aika mielenkiintoista tuupata tuollainen sinne Daviksen säteilysuojaan ja seurata eroja SHTxx:ään nähden.
Toinen vois olla jos jostain sais käsiin FMI:n käyttämän säteilysuojan ja verrata sitä Daviksen/itsetehtyyn suojaan

[teutari]

Toinen vois olla jos jostain sais käsiin FMI:n käyttämän säteilysuojan ja verrata sitä Daviksen/itsetehtyyn suojaan

Mulla on semmoinen kutina että ne käyttää näitä kotimaisia tuotteita: https://store.vaisala.com/eu/
Tuossa yks versio:

[khyron]

Lämpömittarin tarkistus on aika helppoa, laittaa sen sulavaan jääveteen ja sitten kiehuvaan, sanoisin että on kotitarpeiksi riittävän tarkka.

Kostausanturin saanee testattua suolan kanssa, en tosin muista ulkoa miten, mutta googlaamalla löytynee.

[weatherc]

Mulla on semmoinen kutina että ne käyttää näitä kotimaisia tuotteita: https://store.vaisala.com/eu/

Juu, Vaisaloitahan ne taitaa olla kuten nuo teidenkin varsilla olevat, sillä erotuksella että niiden suojissa on huomattavasti enemmän lautasia mitä tuossa kuvassa

[khyron]

Tuosta Khyronin suolakommentista tuli mieleen.. ettei saa unohtaa ilmankosteuden merkitystä anturin toimintaan.
Myös mikrokontrolleri ja a/d- muunnin, ohjelmisto yms. seikat vaikuttavat lopputulokseen, eli asiaa pitäisi tarkastella ehkä kokonaisuutena.. 

Mjaa, katoinpa väärin ton anturin tunnuksen, kyse ei lienekkään DHTxx antureista jotka antaa tuloksen digitaalisesti.

[einari]

Olishan se  
Eikä itse anturikaan maksa paljoa, 9.80e Partcossa  

Ei taida saada Vaisalan käyttämää PT1000 band 3 sensoria ihan tuolla hinnalla.. halvimmillaan löysin 30-40 € välillä olevia.

Vaisalan käyttämä mittapää jossa on mukana ilmeisesti kosteusanturi on vähän arvokkaampi 

[meteorologi]

Onko kukaan vertaillut SHT2x- ja SHT3x-mallien kosteusmittauksen tarkkuutta näin talviaikaan? Tuntuu, että ainakin SHT21 tuppaa näyttämään liian kosteita lukemia kuivalla pakkassäällä. Epäilen, että lauhojen ja kosteiden kelien jälkeen mittari ei ole enää kalibroidussa tilassa, ja näin sanoo myös dokumentaatio. Pakkasella tämä rupeaa sitten näkymään systemaattisena virheenä kosteampaan suuntaan.

Long-term exposure to conditions outside normal range, especially at high humidity, may temporarily offset the RH signal (e.g.+3%RH after 60h kept at >80%RH). After returning into the normal temperature and humidity range the sensor will slowly come back to calibration state by itself.

Sensirion ei dokumentaatiossaan mainitse mitään pakkaskelien kosteusmittauksen tarkkuudesta, vaan lämpötilaskaala on katkaistu ikävästi nollan asteen kohdalta. Vaisalan HMP 155:n lämmitetty kosteusanturi ei samanlaisista vaivoista näytä kärsivän. Verratkaapa vaikka kireiden pakkasten aikaan Sensirionin ja lähistön FMI:n aseman ilmoittamia lukemia toisiinsa. Pakkasasteita voi olla saman verran, mutta kosteutta Sensirionin mielestä voi olla ilmassa huomattavasti todellisuutta enemmän.

Accuracy (Including Non-linearity, Hysteresis, and Repeatability)
At +15 ... +25 °C (+59 ... +77 °F)
±1 %RH (0 ... 90 %RH)
±1.7 %RH (90 ... 100 %RH)
At −20 ... +40 °C (−4 ... +104 °F)
±(1.0 + 0.008 × reading) %RH
At −40 ... −20 °C (−40 ... −4 °F)
±(1.2 + 0.012 × reading) %RH
At +40 ... +60 °C (+104 ... +140 °F)
±(1.2 + 0.012 × reading) %RH
At −60 ... −40 °C (−76 ... −40 °F)
±(1.4 + 0.032 × reading) %RH

[weatherc]

Onko kukaan vertaillut SHT2x- ja SHT3x-mallien kosteusmittauksen tarkkuutta näin talviaikaan?

Mulla sopivasti 2 FMI-asemaa suht lähellä ja eri suunnissa niin että Pertteli jää melkeen siihen väliin, Kiikala noin 20 km päässä ja Salo, Kärkkä 11 km päässä.
Kiikala: -9.1 ja 84%
Kärkkä: -7.3 ja 82%
Pertteli (SHT31): -7.9 ja 86%

Yleisesti ottaen olen kyllä samaa mieltä tuon dokumentaation kanssa, mutu on että varsinkin syys-talvella tuuppaa nuo SHT:n kosteuslukemat olemaan vähän turhankin hanakasti 95+ tasoa oli ilma mitä tahansa.

[einari]

Puutarhurikoulussa opetettiin että lämmitä ja tuuleta jos liian kosteaa.. sama juttuko tuossa fmi:n anturissa

Me ei olla samalla viivalla kosteuden suhteen noiden ns. virallisten systeemien kanssa.. suurin syy on se että mittalaitteemme sijaitsevat
yleensä aika suojaisissa pihapiireissä. esim. minä en voi verrata kosteuden suhteen lähimpiin fmi:n asemiin, kauhavan lentokenttä > kilometreittäin aakeeta laakeeta ympärillä, samoin kruunupyyn lentoasema.

Minusta siinä ei auta edes tuuletettu suoja, koska saman ympäristön samaa kosteaa ilmaa sinne vedetään.. itsellä varmaan auttaisi kun siirtäisi puuladon räystään alta avonaisempaan paikkaan, on suojassa näiltä ilmavirtauksilta..

Laitan tuohon käppyrän jossa lämpötilan ja tuulen vaikutus näkyy.. ehkä enemmän tuuli vaikuttaa..
Lämpötilat kulkevat päällekkäin, tuuli on kilometreinä jotta erottuu