Sadekipon putsaus

[teutari]

Myös sellaista mietin, että releen suojaus foliolla estäisi virheelliset datat.
Estääkö siis folio magneettikenttää? Vai häiritseekö entisestään?

Sitten vain keinahtaessa magneettikenttä saisi releen kiinni.

Taitaapi käydä niin kun releen menee suojaamaan foliolla niin sademittari menee sitten totaaliseti epävireeseen ja alkaa näyttämään aivan mitä sattuu.
Onhan se mangneetti aika voimakas mutta siinä voi käydä niin ettei se mangneetti jaksa vetää relettä enää kiinni ja lueskelin joskus jostain foorumista kun kaveri oli asentamassa keinuun voimakkaampaa mangneettia kun sademittari näytti liian vähän mutta siitä en tiedä mikä oli sen projektin lopputulos.

Kyllä minä olen vieläkin sitä mieltä että kannattaa tilata uusi reed rele ja juottaa se siihen vanhan tilalle koska se on niin pieni homma kun ei tarvitse tinata kuin niihin kahteen nastaan kiinni ja katsoo vain että ne kärjet on suorassa mangneettiin päin etteivät mene poikittain.

Tuolla http://www.spelektroniikka.fi/  Kuvastomme 2009 sivu 62 ja siellä varmaankin tuo RP3 13.5mm pitkä ja halkaisija 2mm on sopiva.
Eivät maksa maltaita ja tulevat kirjekuoressa kotiin.
Jos niitä tilaa niin kannatta ottaa muutama ylimääräinen vastaisuuden varalle.

Minä ainakin tilaisin ennemmin nuo releet kun alkaisin tekemään mitään virityksiä.

[djmake]

Taitaapi käydä niin kun releen menee suojaamaan foliolla niin sademittari menee sitten totaaliseti epävireeseen ja alkaa näyttämään aivan mitä sattuu.
Onhan se mangneetti aika voimakas mutta siinä voi käydä niin ettei se mangneetti jaksa vetää relettä enää kiinni ja lueskelin joskus jostain foorumista kun kaveri oli asentamassa keinuun voimakkaampaa mangneettia kun sademittari näytti liian vähän mutta siitä en tiedä mikä oli sen projektin lopputulos.

Enpä usko, että foliolla on mitään vaikutusta tuohon magneettipuoleen. Muttei toisaalta oikein välähtänyt, että miksi sellaista pitäisi laittaa. Onko jossakinkohtaa tullut ilmi, että noiden ylimääräisten sateiden syynä olisi liian voimakas magneettikenttä? Ja jos on, niin parempi tapa on toki varmistaa reed-releen ja magneeetin olevan kunnolla oikealla paikallaan ja tarvittaessa koittaa hieman siirtää "kiikkua" hieman kauemmas.

Taisi Meteorologilla olla La Crossen asema ja niillähän tuntuu olevan tapana keksiä tuota sadetta jostakin.
Tuleeko se ylimääräinen sade kerralla vai millaisissa pätkissä? Jos tulee isoja määriä kerralla, niin vika on jossakin muualla ja jos taas selvästi puolesta muutamaan milliin kerrallaan, niin silloin tuo magneettipuoli kannattaa toki tarkistaa.

Mitä tuohon magneetin vaihtamiseen tehokkaampaan tulee, niin en lähtisi sitä tekemään. Jos uusi magneetti on vanhaa kevyempi, niin kiikku keinahtaa liian aikaisin ja raskaammalla ei välttämättä ollenkaan. Eli toimivuus ei ainakaan parane. Lisäksi magneetista ja reed-releestä riippuen voi jäädä kokonaankin päälle.

Kyllä minä olen vieläkin sitä mieltä että kannattaa tilata uusi reed rele ja juottaa se siihen vanhan tilalle koska se on niin pieni homma kun ei tarvitse tinata kuin niihin kahteen nastaan kiinni ja katsoo vain että ne kärjet on suorassa mangneettiin päin etteivät mene poikittain.

Minä ainakin tilaisin ennemmin nuo releet kun alkaisin tekemään mitään virityksiä.

Ei se vaihtaminen iso asia ole. Mutta siltikin kannattaa ensin pyrkiä varmistumaan siitä vikapaikasta ensin. Ja pitää mielessä sekin, ettei se uusi välttämättä auta asiaa. Jos se on vanhaa herkempi, niin voi pysyä "päällä" silloinkin, kun kiikku on ääriasennossa. Tai toisaalta epäherkempänä jättää pulsseja välistä.
Jos taas se rele on vähänkin lasistaan murteimella tai näyttää päästäneen kosteutta sisälle tms, niin ehdottomasti uusi. Siinäkohtaa ei enää auta silikoni tai muukaan.

Harrastusmielinenhän muuttaa tuon saman tien vaikka optiseksi tai induktiivisella / kapasitiivisella anturilla toimivaksi.

[meteorologi]

Enpä usko, että foliolla on mitään vaikutusta tuohon magneettipuoleen. Muttei toisaalta oikein välähtänyt, että miksi sellaista pitäisi laittaa. Onko jossakinkohtaa tullut ilmi, että noiden ylimääräisten sateiden syynä olisi liian voimakas magneettikenttä? Ja jos on, niin parempi tapa on toki varmistaa reed-releen ja magneeetin olevan kunnolla oikealla paikallaan ja tarvittaessa koittaa hieman siirtää "kiikkua" hieman kauemmas.

Mittasin kerran yleismittarilla (sademittarin ollessa pois lämpömittarista), minkälaisia lukemia rele antoi.
Keinun jäädessä vasemmalle, virtapiiri oli yhä kiinni keinahtamisen jälkeen. Oikealla keinulla tätä ei tapahtunut.
Viilasin sitten sitä kohtaa, johon vasen keinu lepää, alemmaksi, joten virtapiiri jäikin nyt auki (niin kin pitikin).

Eli keinu saattaa yhä jääädä huonosti alas, releessä on jokin vika tai kosteus pääsee releeseen.

Taisi Meteorologilla olla La Crossen asema ja niillähän tuntuu olevan tapana keksiä tuota sadetta jostakin.
Tuleeko se ylimääräinen sade kerralla vai millaisissa pätkissä? Jos tulee isoja määriä kerralla, niin vika on jossakin muualla ja jos taas selvästi puolesta muutamaan milliin kerrallaan, niin silloin tuo magneettipuoli kannattaa toki tarkistaa.

Se on hieman vaihdellut, joskus rysähtää sata milliä kerralla, joskus muutama kymmenen milliä.

Olen myös huomannt sen, että joskus kun tulee haamusadetta yhtenään (ja samaan aikaan siis sataa ulkona), yhtäkkiä haaamusade loppuukin, mutta saattaa jatkua kohta uudestaan.
Magneetti ehkä on keinun vasemmalla puolella ollessaan antanut ehkä haamusadetta, mutta se on keinahtanut oikelle, haamusade loppuu.

[meteorologi]

Harrastusmielinenhän muuttaa tuon saman tien vaikka optiseksi tai induktiivisella / kapasitiivisella anturilla toimivaksi.

Minkälainen systeemi pitäisi tehdä? Keinu sulkee virtapiirin hetkeksi kiikkuessaan.

[djmake]

Harrastusmielinenhän muuttaa tuon saman tien vaikka optiseksi tai induktiivisella / kapasitiivisella anturilla toimivaksi.

Minkälainen systeemi pitäisi tehdä? Keinu sulkee virtapiirin hetkeksi kiikkuessaan.

Jäänyt tähänkin kommentoimatta, kun on kovin vähän tullut koneella istuttua viimeaikoina...

Tosiaan se magneetti+reed on näppärä ja yksinkertainen ratkaisu. Eikä edes tarvitse erillistä käyttöjännitettä. Siksi moista käytetään monessa paikassa. Kuitenkin ongelmana on jossakin sovelluksissa reed-releen rajallinen käyttöikä ja osassa se, että magneetti pääsee liikkumaan.
Sademittarista tässä kuitenkin puhutaan, niin siinähän merkitsee magneetin paino. Sitä ei voi muuttaa tai kiikku ei "kiiku". Samaten toki liikeradat ja etäisyys magneetin ja reedin välillä.
Sään vaikutukselle tuo on toki melkoisen immuuni.

Jos niitä vaihtoehtoja miettii, niin kapasitiivisella anturilla voisi tunnistaa kiikun toisen äärilaidan ja pienellä lisäelektroniikalla tai sopivaa anturia käyttäen annetaan pulssi silloin, kun anturi havaitsee kiikun ja toinen kiikun keinahtaessa toiseen laitaan. Molempia ääripäitähän ei tarvitse erikseen seurata.
Etuna on magneettiin verrattuna se, ettei itse kiikun massaan tarvitse lisätä magneettia tai muutakaan. Eikä myöskään kiikun sivusuuntainen liike vaikuta niin helposti.

Toinen vaihtoehto on optinen joko heijastimella tai ilman. Eli joko kiikkuun magneetin tilalle "läppä", joka ohittaa anturin kiikun keinahtaessa tai sitten kapasitiivisen tapaan toisen laidan tunnistus. Jälkimmäinen on helpompi mekaanisesti, mutta ensimmäisellä saadaan suoraan pulssi ilman lisäelektroniikkaa.

Kaapista löytyi tuollainen http://www.ifm.com/ifmfin/web/dsfs!OU5011.html ja testasin sitä taannoin. Hieman iso toki tuollaiseen sademittarikäyttöön, mutta kestää lähes millaiset tahansa olosuhteet ja suihkupullolla linssiä suihkiekaan en juuri tunnistusetäisyyteen muutosta saanut. Enkä oikein niin suurta vesimäärääkään saanut kerralla anturin eteen suihkittua, että se sen havaitsisi. Tosin tuossa on säteen leveyden suhde etäisyyteen lähes 1:1 Mutta ihan muuta tarvetta vartenhan tuo on hankittu.

Voihan tuon tehdä optohaarukallakin. Se on pienikokoinen ratkaisu, mutta vaatii hieman enemmän rakentamista.

Kyllä sillä magneetilla pitkälle pärjää, mutta tosiaan noin esimerkkinä ainakin nuo siitä, että muitakin vaihtoehtoja on olemassa ja jokaisessa on yleensä omat hyvät ja huonot puolensa.
Se vaan, että tuollasilla on tapana karata ainakin ajatustasolla käsistä. Itse mietein, että saisi viritettyä peiliheijasteisen tai lähetin-vastaanotinparin riittävän kauas toisistaan, niin sillähän olisi periaatteessa mahdollisuus lämpötilaa ja sademittarin kertomaa hyväksikäyttäen saada jonkinlainen arvo vesi- tai lumisateen voimakkuudelle ja myös sumusta jonkinlaista arvoa. Tosin sumulle etäisyyden pitäisi olla melko pitkä ja taas lumisade on toisesta ääripäästä.

[meteorologi]

Haamusateita ei ole enää esiintynyt lähes kuukauteen.

Syyn keksin yhtenä "haamusateisena" syysiltana, vaikka rele oli suojattu täysin silikonilla ja puhdistettu asetonilla.
Vika oli siis johdossa. Tutkin johtoa tarkasti, mutten löytänyt yhtään reikää.

Haamusade loppui kuin seinään, kun ravistelin ja kuivasin johtoa!  
Johtoa en ole pystynyt vaihtamaan, sillä se vaatisi isomman työn, silikonin poistoa myöten.

Kaikille haamusateista kärsiville:
1. Puhdistakaa rele varovasti asetonilla ja suojatkaa se (älkää laittako silikonia releeseen, vaan sen piirilevylle) silikonilla niin, että kosteutta ei pääse mistään raosta releeseen.  

2. Tarkastakaa johto, ja jos haamussadetta tulee yhä, sulata sen päät varovasti releestä ja vaihda uuteen.


Vuoden päivät kärsin haamusateesta, ja nyt se taisi loppua, yllä olevilla jipoilla.